Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Kloraattitehdas sijoittuu olemassa olevalle teollisten toimintojen alueelle, joten se ei vaikuta lähialueen erityyppisten miljöiden, kuten esimerkiksi asuin- tai loma-asuinalueiden asemaan maisemakokonaisuudessa eikä muuta erityyppisten alueiden suhdetta toisiinsa. Kloraattitehtaan laajennus, kennosali N3, ei poikkea merkittävästi rakennuksen ilmeeltä tai mittakaavalta tehdasalueen muusta rakennuskannasta. Nykyisen kloraattitehtaan korkeus on noin 20,5 metriä

ja uuden rakennuksen noin 23,6 metriä. Koska uudet rakenteet ovat yhtä suuria kuin suurimmat olemassa olevat rakenteet alueella, sulautuvat ne hyvin olemassa olevaan ympäristöön.

Myöskään tehdasalueen aiheuttama ympäristön valaiseminen ei muutu merkitsevästi nykyisestä, koska uudet toiminnot sijoittuvat sisätiloihin. Uuden kloraattitehtaan visualisointi on esitetty kuvissa alla (Kuva 7-13 ja Kuva 7-14).

Kuva 7-13. Uusi kloraattitehdas vasemmalla, kuva lännen suunnalta. Etualalla vesisäiliö.

Kuva 7-14. Uusi kloraattitehdas kuvassa oikealla, kuva idän suunnasta.

Uuden kloraattitehtaan rakennuksen mittakaavasta ja alueen nykyisestä teollisesta luonteesta johtuen maisemamuutokset tehdasalueella tai sen lähiympäristössä arvioidaan vähäisiksi.

Laajennuksen rakentaminen edellyttää puuston kaatoa rakennusalueelta sekä sen ympäriltä.

Myös sähköaseman laajennus ja asemalla tehtävät muutostyöt vaativat puuston kaatamista.

Rakentamistöiden takia kaadetaan puustoa Metsäpellontien molemmin puolin sekä sähköaseman lounaispuolelta, alueet on esitetty oransseilla polygoneilla kuvassa (Kuva 7-15).

Kuva 7-15. Alueet, joilta kaadetaan puusto oransseilla rajauksilla. Uusi laajennusosa sinisellä. Mustat nuolet osoittavat mahdollisia uusia, avautuvia näkymiä kohti tehdasaluetta. (Kuva: Paikkatietoikkuna 2016)

Sähköaseman viereisen puuston poisto voi avata näkymiä valtatieltä 6 kohti tehdasaluetta. Sen sijaan valtatien 6 eteläpuolta reunustaa metsä ja lähimmät rakennukset sijoittuvat metsän eteläpuolelle Kankaanpäähän ja Pätilään, joten asuinalueille ei uusia näkymiä avaudu.

Pohjoisesta tai Saimaan suunnalta katsottuna puuston poisto ei muuta näkymää kohti tehdasaluetta, koska tehdasalueen ja Rantatien välillä säilyy puustoa. Kuvissa (Kuva 7-16 ja Kuva 7-17) on havainnollistettu näkymää Pohjoisen suunnasta. Kuva 7-16 on näkymä Papinkiventien peltoaukealta kohti tehdasaluetta, etäisyys noin kilometri. Papinkiventie asettuu korkeustasolle + 80 m mpy, ollen näin topografialtaan matalammalla kuin nykyinen tehdas.

Metsä peittää näkyvyyttä kohti tehdasaluetta. Myöskään uuden tehtaan ei arvioida näkyvän Papinkiventielle.

Kuva 7-16. Näkymä Papinkiventieltä kohti tehdasaluetta, jonka suunta osoitettu sinisellä nuolella. (Kuva: Google maps 2016)

Kuva 7-17 Arposenniementien ja Rantatien risteyksestä näkymä kohtisuoraan tulevaa laajennusta, joka jää puuston taakse, noin 250 etäisyydelle.

Kuva 7-17. Näkymä Arposentien ja Rantatien risteyksestä kohti tehdasaluetta, jonka suunta osoitettu sinisellä nuolella.

Arposenniementien risteyksessä saattaa tulevan kloraattitehtaan rakennus näkyä, varsinkin talvella, kun lehtipuut ovat paljaana. Maisemakuvan muutos arvioidaan kuitenkin vähäiseksi.

Suurmaisemavaikutukset

Saimaan vesialueelta, Konnunsuon-Joutsenon kirkonkylän arvokkaalta maisema-alueelta tai Karsturannan huvila-alueelta ei aukene suoria näkymiä tehdasalueelle. Saimaan vesialue sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle, niin Hinkanrannan kuin Kolarinlahden puolella, joskin matalammalle kuin tehdasalue. Saimaan Hetonselälle, joka on Hinkanrannan pohjoispuolella, on matkaa yli viisi kilometriä tehdasalueelta. Rannan ja tehdasalueen välillä kasvaa havumetsää. Huolimatta tehdasalueen sijainnista ympäristöön korkeammalla, alueen ei arvioida erottuvan kaukomaisemassa. Arposenniemi yhdessä Muukonsaaren ja Työsaaren kanssa muodostuvat näköesteen tältä puolelta Saimaata. Näkymää Saimaalta on havainnollistettu Kuva 7-18 ja Kuva 7-19.

Kuva 7-18. Kaukomaisema Saimaalta kohti tehdasaluetta.

Kuva 7-19. Näkymä Saimaalta kohti tehdasaluetta (oranssi neliö). Oranssit nuolet ovat samat kuin yllä olevassa kuvassa mustat nuolet. Pulpin tehdasalue oikeassa ylänurkassa.

N

Kemiran tehdasalue ja kloraattitehtaan laajennus sijoittuvat sisämaahan, yli kilometrin etäisyydelle Saimaan rannasta. Hankealueelta on linnuntietä noin 4,5 kilometriä matkaa Pulpin tehdasalueelle, Saimaan rantaan (Kuva 7-18). Pulpin teollisuusalue muodostaa Saimaan rantaan teollisen maisemakokonaisuuden, maisemassa hyvin erottuvine korkeine rakennuksineen ja piippuineen. Saimaalta katsottuna Pulpin tehdasalue hallitsee rannan maisemakuvaa. Kemiran tehdasalue erottuu maisemasta selvästi heikommin. Tehdasalueelle avautuvien näkymien kannalta maisemamuutoksen ei arvioida olevan merkittävä.

Vaikutukset arvokohteisiin

Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä hankkeella ole niihin vaikutuksia. Lähin valtakunnallisesti merkittävä kohde on Saimaan kanava, joka sijaitsee noin 13 kilometrin päässä hankealueesta.

(Museovirasto 2009)

Kemiran tehdasalueesta kilometri etelään, valtatien 6 eteläpuolelle, sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylän maisema-alue ja maakunnallisesti merkittävä Eiskolan kylä (Etelä-Karjalan liitto 2008). Uudet tehdasrakennukset peittyvät väliin jäävän metsäalueen taakse eikä alueelle avaudu näkymiä tehdasrakennuksiin. Hankkeella ei siten ole vaikutuksia maisema-alueeseen.

Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee maakunnallisesti merkittävä Karsturannan huvila-alue (Etelä-Karjalan liitto 2008). Huvilat sijoittuvat Saimaan rannalle puustoiselle alueelle. Huvila-alueen ja tehdasHuvila-alueen väliin jää muutostöiden jälkeenkin riittävä metsävyöhyke estämään näkymät tehdasalueelle. Hankkeella ei ole vaikutuksia kohteeseen.

Voimajohdon vaikutukset maisemaan

Voimajohdon linjaus kulkee pääosin metsäisessä ympäristössä, jonka maaston topografia on melko tasaista. Natura-alueen kohdalla johtokäytävä ylittää Ukonhaudan harjualueen (Kuva 7-20). Aholantieltä Vuoksen sähköasemalle voimajohto halkoo peltoalueita vajaan kolmen kilometrin matkalta. Asutusta sijoittuu suunnitellun voimajohdon läheisyyteen kohdassa, jossa voimajohtoreitti risteää Aholantien kanssa ennen viljelyaukeaa.

Voimajohtojen vaikutusalueelle ei sijoitu tunnettuja kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta laajoja merkittäviä kokonaisuuksia (esimerkiksi valtakunnallisesti / maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita / kulttuuriympäristöjä). Myöskään kulttuuriympäristön arvokohteita / muinaisjäännöksiä ei sijoitu linjalle tai sen läheisyyteen.

Voimajohto heikentää maisemakuvan yhtenäisyyttä johdon lähiympäristössä. Jo nykyisellä voimajohtolinjalla on tämä vaikutus, joten tilanne ei merkittävästi muutu uuden voimajohtolinjan rakentamisen myötä. Lisäksi voimajohtokäytävä kulkee joidenkin rakennettujen ympäristöjen läheisyydessä. Johtokäytävän leventymisellä saattaa paikoin olla heikentävää vaikutusta asuinympäristöjen lähialueiden maisemakuvaan. Voimajohdon mahdollinen asuinympäristöjen maisemakuvaan kohdistuva vaikutus riippuu esimerkiksi maisemakuvan kannalta suojaavan puuston sijoittumisesta ja sen säilyttämisen mahdollisuudesta. Niittylässä, Aholantien kohdalla voimajohtoreitistä koituu maisemakuvallista haittaa lähimmälle voimajohdon eteläpuolelle sijoittuvalle kiinteistölle jo nykyisin ja uusi voimajohto lisää maisemakuvan muutosta alueella jonkin verran.

Voimajohtoreitti ylittää valtatie 6:den ja Aholantien. Teiden ja voimajohtoaukean risteämäpaikat sijaitsevat metsä- ja peltoalueella Muutokset teiden risteymäkohdissa eivät ole merkittäviä ja ne eivät muuta lähimaisemaa oleellisesti.

Metsäympäristössä voimajohdon maisemavaikutus on hyvin paikallinen ja kohdistuu lähinnä johtoaukeaan ja sen välittömään lähiympäristöön. Visuaaliset vaikutukset jäävät vähäisiksi, kun puusto katkaisee ja peittää näkymiä. Rakentamisvaiheessa johdinköydet vedetään paikoilleen käyttäen apuna esimerkiksi traktoria, jolla ajetaan johtoaukeaa pitkin. Pylväät tulevat Natura-alueen ulkopuolelle. Maisemavaikutukset Natura-alueella jäävät siten vähäisiksi.

Uuden voimajohdon maisemalliset vaikutukset jäävät metsäisillä alueilla vähäisiksi, mutta peltoalueiden maisemakuvan kannalta vaikutus on kohtalainen. Kyseessä ei kuitenkaan ole maisemallisesti arvokkaat peltoalueet, joten maisemavaikutuksen laajuus ei ole merkittävä.

Kuva 7-20. Nykyinen voimajohto ylittää Ukonhaudan Natura-alueen. (Kuva: Google Earth 2016)

Kuvissa Kuva 7-21–Kuva 7-25 on havainnollistettu nykyisen voimajohdon vaikutusta maisemassa. Uuden voimajohdon rakentamisen myötä maisemavaikutus korostuu, koska tällöin samassa johtokäytävässä kulkee rinnakkain kaksi 110 kV:n voimajohtoa.

Kuva 7-21. Näkymä nykyiseen voimajohtolinjaan Selkätieltä. (Kuva: Google Earth 2016)

Kuva 7-22. Nykyisen voimajohdon lähikiinteistö Niittylässä. (Kuva: Google Earth 2016)

Kuva 7-23. Nykyinen voimajohto Niittylän kohdalla, jossa linja avautuu metsästä peltomaisemaan. (Kuva: Google Earth 2016)

Kuva 7-24. Nykyinen voimajohtokäytävä Salotieltä lännen suuntaan. (Kuva: Google Earth 2016)

Kuva 7-25. Nykyisen voimajohdon ylitys valtatieltä 6 Lappeenrannan suunnasta nähtynä.

(Kuva: Google Earth 2016)