Tehtaalla muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekir-janpitoa jätelain ja ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Kirjanpidosta ilmenee muun muassa jätteen laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntämistavat ja sijoituspaikka. Tiedot raportoidaan sään-nöllisin väliajoin ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.
10.4 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten seuranta
Sosiaalisten vaikutusten seuranta ei kuulu lupamenettelyn piiriin. Yhteistyö sidosryhmien, kuten lähiasukkaiden, kanssa on kuitenkin tärkeä osa Kemira Chemicals Oy:n toimintaa. Avoimella tiedonvaihdolla lähialueen asukkaiden kanssa hankkeesta vastaava voi saada tietoa toiminnan vaikutuksista ja keinoista, joilla näitä vaikutuksia voisi lieventää tai ehkäistä.
YVA-menettelyn aikana syntyneet yhteydet menettelyssä mukana olleisiin sidosryhmiin voivat toimia vuorovaikutuksen kanavina. Lehtikirjoittelua seuraamalla saadaan tietoa toiminnan vaikutuksista sekä ihmisten suhtautumisesta siihen.
11 LÄHDELUETTELO
Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001. Natura 2000 -luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 46. Helsinki.
Bagge, P. ja Hakkari, L. 1992. Effects of pulp and pper mill effluents on the fish fauna of stony shores of Lake Päijänne. Hydrobiologia 243/244: 413-420, 1992.
Benviroc Oy 2014. Lappeenrannan kasvihuonekaasupäästöt 2008-2012, ennakkotieto vuodelta 2013. Luettavissa: http://www.lappeenranta.fi/loader.aspx?id=599e9b2c-4801-403f-aa99-df712780d23f (10.2.2016)
Eltel Networks Oy 2016. Uuden voimajohdon suunnittelu. Sähköposti 23.6.2016.
Etelä-Karjalan liitto 2016a. Maakuntakaava. Luettavissa:
http://www.ekarjala.fi/liitto/suunnittelu-ja-kehittaminen/maankayton-suunnittelu/maakuntakaava/
(23.2.2016)
Etelä-Karjalan liitto 2016b. Maakuntakaavayhdistelmä. Luettavissa:
http://www.ekarjala.fi/liitto/suunnittelu-ja-kehittaminen/maankayton-suunnittelu/maakuntakaavayhdistelma/ (22.6.2016)
Etelä-Karjalan liitto 2014. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014-2017. ISBN 978-952-9560-38-7 (PDF). 64 s.
Etelä-Karjalan liitto ja Kymenlaakson liitto 2013. Kaakkois-Suomen arvokkaat maisema-alueet. Luettavissa: [http://maisema.kymenlaakso.fi/konnunsuo-juotseno/]
Etelä-Karjalan liitto 2008. Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys. Osa 2.
[http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=14198&NakymaID=515] (1.6.2016) Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2013. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Lappeenranta 2014. 53. s. + liitteet. Viitattu 29.2.2016.
[http://www.ekkalatalouskeskus.fi/useruploads/files/etela-saimaan_ja_vuoksen_kalataloudellinen_raportti_2013.pdf]
FCG 2014. Lappeenrannan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivittäminen.
Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Lappeenrannan lämpövoima oy. 112 s.
Geologian tutkimuskeskus 2015. Geologiset luontokohteet. Ukonhaudan uomamuodostuma.
[http://luontokohteet.geo.fi/joutseno_ukonhaudat/]. (17.2.2016) Ilmatieteenlaitos 2016. [http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot]
Ilmatieteenlaitos 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Raportteja 2009:8. Luettavissa:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15734/2009nro%208.pdf?sequence=1 (10.2.2016)
Imatran kaupunki 2015. Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2014.
Luettavissa: http://www.imatranseudunymparistotoimi.fi/wp-content/uploads/2014/11/2014-vuosiraportti.pdf (10.2.2016)
Isotalo, I., Laitinen, J., Penttilä, M., Hänninen, E. 1983. Massan valkaisu ja valkaisukemikaalien valmistus, Puumassan valmistus, Osa 1, 2. painos, Virkola, N-E. (Toim.), Suomen paperi-insinöörien yhdistys, Turku, s. 811.
Jantunen, J., Saarinen, K. ja Marttila, O. 1999. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat. Etelä- Karjala. Alueelliset ympäristöjulkaisut 124. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Suomen ympäristökeskus.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2016. Vesien tila hyväksi yhdessä. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille 2016–2021. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2016. 221 s. + liitteet.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2010. Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen vesienhoitoalueelle vuosille 2010–2015. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2010. 115 s.
Kajoniemi, M., Eskelinen, A., Keskitalo, K., Rajamäki, R., Rautanen, H., Sahala, L., Sääksniemi, E., Timperi, J., Tossavainen, J., Vallius, P. & Vuokko, J. 2008. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen – Etelä-Karjalan loppuraportti. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2008.
Karels, A. 2013. Toiminnanjohtaja. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Suullinen tiedonanto 22.5.2013.
Karels, A. & Tiitinen, V. 2012. Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailu 2011.
Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry. Lappeenranta 2012.
Kontiokorpi, A. & Kontiokorpi, J. 2014. Läntisen Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeät lintualueet. MAALI-hankkeen raportti. Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry.
Koskimies, P. 2009. Voimajohtoaukeiden arvokkaat lintualueet: suojeluarvon ja törmäysriskin arviointi. Fingrid. 115 s.
Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2016. Muinaisjäännösreksiteri. Luettavissa:
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx (15.2.2016)
Lappeenrannan kaupunki 2016a. Asemakaavoitus. Luettavissa:
http://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Rakentaminen-ja-maankaytto/Kaavoitus/Asemakaavoitus (23.2.2016)
Lappeenrannan kaupunki 2016b. Viimeisimmät yleiskaavat ja osayleiskaavat. Luettavissa:
http://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Rakentaminen-ja-maankaytto/Kaavoitus/Yleiskaavoitus/Viimeisimmat-yleiskaavat-ja-osayleiskaavat (23.2.2016) Liikennevirasto 2016 a. Liikennemääräkartat. Luettavissa:
http://www.liikennevirasto.fi/kartat/liikennemaarakartat#.VrhA701f1aQ (8.2.2016)
Liikennevirasto 2016 b. Rautatietilastot. Luettavissa:
http://www.liikennevirasto.fi/tilastot/ratatilastot/rautateiden-henkilo-ja-tavaraliikenne#.V1_Gok1f0it
Lipasto 2016. Liikenteen päästöt. Luettavissa: http://lipasto.vtt.fi/index.htm (12.2.2016)
Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. &
Pitkänen, J. 2016. Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 – The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s.
Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E. Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. ja Virolainen, E. 2002. Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4).
[http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-johdanto.shtml].
Maanmittauslaitos 2016. Vanhat painetut kartat. [http://www.maanmittauslaitos.fi/aineistot-palvelut/verkkopalvelut/vanhat-painetut-kartat].(17.2.2016).
Niemi, A. 1999. Etelä-Saimaan kalakantoja ja kalastusta koskevat selvitykset 1990-luvulla.
Maa- ja metsätalousministeriö. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 40/1999.
Oikari, A. ja Soimasuo, M. 1998. Ekotoksikologinen tutkimuskokonaisuus Etelä- Saimaalla.
“Ekotase” -hanke 1990–1993 ja “Esaitox” -hanke 1995–1997. UPM-Kymmene Oy Kaukaan tehtaiden jätevesien vaikutukset. Jyväskylän yliopisto / Ympäristötutkimus Biomark Ky.
Yhteenvetoraportti.
OVA-ohjeet 2016. [https://www.ttl.fi/ova/natriumdikromaatti.pdf]
Pitkänen, H. 2011. Teollisuuden jäähdytysjärjestelmät, Case: kaasunpoistolaitteiston evaluointi.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kandidaattityö. 54 s.
Pöyry Finland Oy 2016. Vuoksi–Karstunranta 110 kV:n voimajohdon luonto- ja maisemaselvitys. Raporttiluonnos. Eltel Oy.
Pöyry Finland Oy 2013. Lappeenrannan Lämpövoima Oy. Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiohjelma. 16UEC0192. 8.5.2013. 104 s.
Ramboll Finland Oy 2008. Joutsenon keskustan osayleiskaavan luontoselvitys.
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. 685 s. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus.
Helsinki.
Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus.
Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s. Suomen ympäristökeskus.
Ryttäri, T., Kalliovirta, M. & Lampinen R. (toim.) 2012. Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki. 384 s.
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus 2015. Etelä-Saimaan tarkkailun yhteenveto vuodelta 2014. No 1511/15/ps. 17 s. + liitteet.
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus 2014. Etelä-Saimaan tarkkailun yhteenveto vuodelta 2013. No 1697/14/ps. 15 s. + liitteet.
Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2012. Etelä-Saimaan pohjaeläintarkkailu 2012.
31.12.2012. Kirjenumero 1103/12.
Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004. Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö.
Sito Oy. 2008. Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi. 89 s.
Sosiaali- ja terveysministeriö 1999. Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Oppaita 1999:1.
Suomen ympäristökeskus SYKE 2016a. Karttapalvelu Karpalo [http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Karttapalvelut]
Suomen ympäristökeskus SYKE 2016b. Uhanalaisten lajien havaintorekisteritiedot.
Paikkatietoaineisto 8.4.2016.
Suomen ympäristökeskus 2012. Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila.
[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=413991&lan=FI] (21.5.2013).
Sweko Oy 2014. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat. Etelä-Karjala. Etelä-Karjalan liitto ja Kymenlaakson liitto.
Söderman, T. 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi - käsikirja.
[http://www.stakes.fi/FI/Etusivu.htm] (20.5.2013)
Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016. Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 – The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s.
Tiehallinto 2005. Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena tienä välillä Ahvenlampi – Mansikkala, Joutseno ja Imatra. Luonnonympäristö ja suositukset.
Tiehallinto 2003. Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena tienä välillä Lappeenranta-Imatra.
Yleissuunnitelma.
Tiitinen, V. 2014. Etelä-Saimaan eteläosan kalasto vuonna 2002. Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry, Lappeenranta.
TL-Suunnittelu Oy 2011. Tiesuunnitelma. Maanteiden 3932 ja 3933 parantaminen Vt 6 Saimaantien eritasoliittymän kohdalla, Lappeenranta. 15 s.
TUKES 2016. Turvatekniikan keskuksen lausunto Kemira Chemicals Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 23.5.2016.
Törnqvist, J. & Talja, A. (2006). Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. VTT WORKING PAPERS 50.