7.10 Onnettomuudet ja häiriötilanteet
7.10.2 Onnettomuus- ja häiriötilanteiden vaikutusarviointi
Vaikutusarvioinnissa tunnistettiin onnettomuus- ja häiriötilanteita, joista valittiin vaikutusarviointiin ne tilanteet, joilla on vaikutuksia tehdasalueen ulkopuolelle, joko luonnonympäristöön tai ihmisiin. Tapahtumien todennäköisyydet ovat yleisesti ottaen hyvin epätodennäköisiä. Onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ympäristövaikutuksia arvioitaessa huomioidaan, että tehdasalue on suunniteltu ja rakennettu kemikaaliturvallisuuslainsäädännön, teollisuuden standardien ja alan hyvien käytäntöjen mukaisesti. Näin ollen suurin osa mahdollisista ympäristöriskeistä rajautuu tehdasalueelle ja niillä ei ole suoraa vaikutusta vesistöön, maaperään, pohjaveteen tai ne eivät aiheuta haittaa eläin- ja kasvilajeille eikä alueen rakennettuun lähiympäristöön tai liikenneväyliin.
Oheisessa taulukossa (Taulukko 7-8) esitetään yhteenveto tehdasalueen toimintaan liittyvistä onnettomuuksista tai häiriötilanteista, niiden seurauksista ja mahdollisista vaikutuksista sekä kuinka häiriötilanteiden estämiseen varaudutaan. Tapahtumille ei ole annettu ajallista kestoa, koska sen arviointi on hyvin epävarmaa ja kesto riippuu tilanteesta. Tehdaskierroksia, joilla työntekijät silmämääräisesti tarkistavat varastosäiliöt, suoja-altaat ja siirtoputkistot, tehdään
jokaisen työvuoron vaihtuessa eli kolme kertaa päivässä. Automaattiset hälytykset reagoivat pieniinkin muutoksiin esimerkiksi nestepinnan vaihtelussa, jolloin tilanteeseen voidaan reagoida välittömästi. Tilanteissa, joissa häiriö kestää pidempää ja voi olla ympäristövaikutuksiltaan laajempia kuin tilanne, jonka henkilökunta voi hoitaa, vaativat pelastuslaitoksen läsnäoloa.
Taulukko 7-8. Häiriö- ja onnettomuustilanteita, niiden seurauksia ja mahdollisia vaikutuksia sekä varautuminen tilanteiden estämiseen.
Tapahtuma Seuraus Mahdollinen vaikutus Varautuminen
Suolahapposäiliön rikkoutuminen / repeytyminen
Suolahappovuoto suoja-altaaseen
Suuronnettomuusvaara.
Suolahapon höyrystyminen
kloorivetykaasuna, joka aiheuttaa kuoleman- tai hengenvaarallista terveyshaittaa 90 m etäisyydelle.
Kloorivetykaasun leviäminen ympäristöön
lähialueen ihmisten tiedotus tapahtumasta ja toimintaohjeistus, suojautuminen sisätiloihin
tuulenalapuolella, 1 km etäisyydellä.
Vuodossa voi muodostua räjähtäviä kaasuseoksia ilman kanssa.
Maaperään joutunut suolahappo aiheuttaa maaperän
pilaantumisen ja hyvin kulkeutuvana voi joutua erittäin happamana liuoksena pohjaveteen
pohjaveden happamoituminen.
Säiliöiden sisäpuolinen tarkastus määräajoin ja ennakkotarkastusohjelma.
Säiliöt on sijoitettu suoja-altaaseen, johon mahtuu 110 % suurimman säiliön tilavuudesta. Suoja-altaan betoniseinämän korkeus maanpinnasta on noin kaksi metriä. Säiliöiden
pohjavuodot havaitaan, koska perustuksen ja säiliön välillä on vuotomatto, joten vuodot tulevat näkyviin.
Säiliöiden suoja-altaat kestävät vähintään kaksi vuorokautta ko. kemikaalin vaikutuksia vuotamatta.
Suoja-allas eristettävissä.
Suoja-altaan tyhjennysventtiili on normaalisti kiinni.
Pumppaus vallitilasta talteen tai neutralointiin.
Operaattori tarkistaa kaivon hälytyksen syyn ja pH:n Varastosäiliössä on pinnan mittaus. Operaattorit käyvät kenttäkierroksilla ja
näytteenotossa alueella, jolloin jo pienet vuodot havaitaan. Alueella lisäksi kameravalvonta.
Lastauspaikat myös lähellä, jolloin myös kuljettajat ilmoittavat poikkeamista.
Pelastuslaitoksen läsnäolo vaaditaan tilanteen hoitamiseksi.
Kloraattisäiliön rikkoutuminen
Kloraattivuoto suoja-altaaseen
Suoja-altaan venttiili normaalisti kiinni.
Suoja-altaasta vuoto johdetaan
pumppukaivoon.
Pumppukaivossa jatkuvatoiminen johtokykymittaus, josta hälytys valvomoon.
Pumppukaivon tyhjennys tehdään pumppaamalla, eikä sillä ole suoraa yhteyttä
Rakenteellinen turvallisuus;
riittävät suoja-altaat, joiden sulkuventtiilit ovat aina kiinni.
Henkilökunta hoitaa tilanteen.
prosessiviemäriin ja siten ei myöskään Kolarinlahteen johtavaan purkuputkeen.
Kloraattisäiliön täyttöyhteyden rikkoutuminen
Kloraattivuoto täyttöyhteyden vuodonkeruukouruun.
Liuotettua kloraattia vuodonkeruukourua pitkin tehtaalle /lastauspumppu-huoneen kaivoon.
Mahdollisuus maaperän pilaantumiselle erittäin pieni.
Jatkuva valvonta, näköhavainnot ja tarkastuskierrokset.
Keräilykaivon ja pumppuhuoneen kaivon pinnanhälytykset → käyttömies tarkastaa hälytyksen syyn ennen kaivon pumppaamista Liuotetun kloraatin
valmistuksen lopetus, jolloin syöttö katkeaa.
Varastoalue allastettu Valuneen liuoksen talteenotto uudelleen prosessoitavaksi.
Henkilökunta hoitaa tilanteen.
Vuoto vetylinjassa Räjähdys kennosalissa
Kennosalin vaurioituminen
Tehdastiloista osa on ATEX-luokiteltua. Kaikki tilat on kytketty
paloilmoitinlaitteistoon.
Lisäksi vedynilmaisimet, haju- tai kuulohavainto (operaattorien
kenttäkierrokset).
Tehdastiloissa hyvä tuuletus.
Typetykset ja alasajo:
elektrolyysin hätäseis voidaan tehdä välittömästi, jolloin vedyn tuotanto pysähtyy. Murtokalvot.
Räjähdyksen tapahtuessa pelastuslaitos paikalle.
Kloraattiliuosta kennosalin lattialle
Kloraattia lattiakanaaliin
Kloraattia purkuputkeen Lattiakanaaleiden sulkuventtiilit ovat aina kiinni. Jatkuva valvonta (tehtaalla 2 operaattoria) Näkö- tai hajuhavainnot.
Keräilykaivon pinnan hälytys.
Keräilykaivon tyhjennys tehdään kontrolloidusti.
Tehtaan lattia muodostaa 100 m3 altaan ja lisäksi tyhjää säiliökapasiteettia.
Henkilökunta hoitaa tilanteen.
Kloraatin reagointi hapettuvien aineiden tai vahvojen happojen kanssa
Tulipalo ja räjähdysvaara
Henkilövahingot ja taloudelliset vahingot.
Tulipalo on mahdollinen, mutta suuronnettomuuden vaara on
epätodennäköinen.
Kemikaalien vaarallista sekoittumista toisiinsa on estetty rakenteellisin keinoin esim. altaistuksilla,
eriyttämällä valmistus, varastointi ja pakkaus.
Kloraatin reagointi sinkin tai tiettyjen metallilaatujen kanssa
Rakenteiden heikkeneminen
Kloraattivuoto Huomioidaan laitteistojen suunnittelussa mahdolliset materiaalien keskinäiset epäsopivuudet.
Tulipalon sammutuksessa pelastuslaitos paikalla.
Ylitäyttö (kevyt polttoöljy, vetyperoksidi)
Mahdollisuus aineen kulkeutumiselle purkupaikalta pihan sadevesiviemäriin tai maaperään
Aineen kulkeutuminen sadevesiviemärin kautta purkuputkeen ja edelleen
Kolarinlahteen.
Maaperään joutunut aine aiheuttaa paikallisen
pilaantumisen ja voi edetä pohjaveteen ja aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen.
Hapettomissa olosuhteissa kevyt polttoöljy on hyvin pysyvää.
Purku- ja lastausalueiden suojaukset, mahdolliset vuodot johdetaan pumppauskaivoon, jonka pelastuslaitos tyhjentää.
Purussa jatkuva valvonta.
Öljysäiliön purkupaikalla öljynerotuskaivo.
Öljysäiliössä ylitäytönestimet,
pinnanmittaus hälytyksin.
Kaksoisvaipallinen säiliö vuotovahdilla.
Vetyperoksidisäiliössä pinnanmittaus hälytyksin, ylitäytönestin, vuotoallas.
Pelastuslaitos paikalla.
Onnettomuus
lastaustilanteessa (HCl, kloraatti)
Kemikaalivuoto lastausalueelle
Vuodon pääsy pumppauskaivoon.
Mikäli kaivon sulkuventtiili jäänyt auki, vuoto purkuputkeen kemikaalivuoto Kolarinlahteen. Haitta vesiympäristölle.
Ei suoraa pääsyä viemäriin.
Lastauksessa jatkuva valvonta (läsnäolokytkin).
Pumppukaivoissa pintahälytys ja
pH/johtokykymittaus. HCl-alueen pumppukaivosta vuoto pumpataan lipeätehtaalla sijaitsevaan neutralointisäiliöön.
Kloraatin lastaus sisätiloissa. Liuotettua kloraattia pakkaamon lattialle → keräilyaltaaseen.
Keräilyaltaan pinnanhälytys Lastauspaikalla on
valvontakamera ja lastaajan oltava paikalla lastauksen ollessa käynnissä.
Lastausohjeessa kuljettajalla velvoitus ilmoittamaan valvomoon vuodon tai ylitäytön havaittuaan ja lopettamaan lastauksen.
Pelastuslaitos paikalla.
Tulipalo Kemikaalien tai öljyjen
huuhtoutuminen sammutusvesien mukana.
Haitta-aineita sisältävien
sammutusvesien pääsy sadevesiviemärin kautta purkuputkeen haitta-aineiden pääsy Kolarinlahteen, haitta vesiympäristölle.
Sammutusvesien imeytyminen maaperään
tehdasalueen reunoilla
maaperän paikallinen pilaantuminen, pohjaveden
pilaantumisriski. Haitta-aineiden hajoaminen pohjavedessä tai kulkeutuminen pohjaveden virtaussuunnassa.
Savukaasujen ja kemikaalien leviäminen ympäristöön lähialueen ihmisten tiedotus tapahtumasta ja toimintaohjeistus
Tehtaalla sisäinen ja ulkoinen
pelastussuunnitelma sekä harjoitukset
pelastuslaitoksen kanssa.
Palokuormat on minimoitu.
Tehtaat allastettu, jolloin tehtaan sisäiset
sammutusvedet hallitaan eivätkä ne pääse ympäristöön.
Sammutusvesien patoaminen pihalle maavalleilla.
Sadevesiviemärien peittäminen
viemärinsulkumatoilla.
Sadevesiviemäreiden sulkuventtiilien sulkeminen.
Pelastuslaitos paikalla.
Liikenneonnettomuus Kemikaalikuljetuksen liikenneonnettomuus
kemikaalisäiliön repeytymä ja kemikaalivuoto maaperään
Maaperän paikallinen pilaantuminen ja haitta-aineiden pääsy pohjaveteen, jonka seurauksena pohjaveden pilaantuminen.
Suuressa vuodossa lähialueen ihmisten tiedottaminen tapahtumasta ja toimintaohjeistus
Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen;
Ammattikuskien
ohjeistaminen turvallisesta ajotavasta ja
ajonopeuksista.
Tiealueiden kunnossapito kuuluu Lappeenrannan kaupungin tiemestarin vastuulle.
Kemikaalikuljetukset pitävät mukanaan imeytysturvetta, jolla vuotoa voidaan rajoittaa.
Tuotantolaitosalueella on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, josta hälytys menee suoraan pelastuslaitokselle. Sähkökatkosten varalta kriittiset pumput ja imurit on kytketty varavoimajärjestelmään. Nestekloorituotannosta luopuminen vuonna 2013 pienensi tehdasalueen suuronnettomuusriskiä huomattavasti.
Toiminta onnettomuus- tai häiriötilanteessa
Tehtaan suojelujohtajan tehtävänä on vastata onnettomuustilanteissa pelastustoiminnan johtamisesta kunnes pelastusviranomainen ottaa siitä vastuun. Tehdasalueelle on sijoitettu riittävästi henkilösuojavarusteita sekä huolehdittu, että onnettomuustilanteessa viestintäyhteydet toimivat.
Kaasuvuodossa tieto vuodosta ilmoitetaan vuoromestarin toimesta pelastuslaitokselle ja tuotantolaitoksessa toimii oma suojeluorganisaatio kaasuvuototilanteita varten.
Suojeluorganisaatio rajoittaa vuotoa ja opastaa pelastuslaitoksen paikalle. Lisäksi alueella on tuulipussi, jonka avulla pystytään seuraamaan kaasun leviämissuuntaa sekä kuulutusjärjestelmä, joka kuuluu koko tuotantolaitoksen alueella.
Onnettomuuksien vaikutusten merkittävyys
Edellä esitetyt onnettomuus- ja häiriötilanteet rajoittuvat pääsääntöisesti tehdasalueelle ja ovat näin vaikutuksiltaan paikallisia, pois lukien liikenneonnettomuudet, joita voi tapahtua missä vain liikennereiteillä. On kuitenkin jossain määrin mahdollista, että kemikaalivuoto pääsee pinnoitetulta tehdasalueelta joko maaperään, pohjaveteen tai purkuputken kautta vesistöön.
Tällöin onnettomuuden aiheuttama vaikutusalue on huomattavasti tehdasaluetta laajempi.
Ympäristönsuojelulain (527/214) 17 §:ssä määritellään pohjaveden pilaamiskielto, mikä tarkoittaa, että vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella haitallista ainetta ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan, että se aiheuttaa pohjaveden laadun muutoksen, joka voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka pohjaveden laatu voi muutoin olennaisesti huonontua.
Joutsenon tehdasalue sijaitsee I. luokan pohjavesialueella. Siten kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn on alueella kiinnitetty erityistä huomiota. Kemikaalivuodon pääsy pohjaveteen voisi kemikaalin ominaisuuksista riippuen joko hajota pohjavedessä tai kulkeutua veden mukana, pohjaveden virtaussuunnassa kohti Saimaata. Tietyt kemikaalit ovat pohjaveden hapettomissa olosuhteissa erittäin pysyviä. Näin ollen onnettomuuden merkittävyys ja laajuus kasvavat huomattavasti, myös ajallisesti. Pohjaveden palautuminen alkuperäisen laatutasoon voi viedä huomattavan paljon aikaa.
Tehdasalueen lähiympäristöön sijoittuu sekä pysyvää että loma-asutusta.
Suuronnettomuusvaaran aiheuttava suolahappovuoto ja sen seurauksena kloorivedyn haihtuminen tai tulipalon savukaasut aiheuttavat tarpeen suojautua sisätiloihin lähialueella.
Tällaisesta tapahtumasta annetaan tehdasalueella yleinen hätämerkki. Yleisöltä saadussa palautteessa YVA-ohjelmasta tuotiin esiin, että Arposenniemeen kulkee vain yksi tie, Arposenniementie. Mikäli onnettomuustilanne olisi niin pitkäkestoinen, että asukkaan pitäisi päästä pois Arposenniemestä, olisi vaihtoehtoinen kulkureitti Papinkiventietä pitkin. Näin ollen hankkeesta vastaavan tulee onnettomuuksiin varautumisessa ja onnettomuustilanteiden toimintaohjeissa huomioida myös lähikiinteistöt ja heidän tiedottaminen.
Pelastuslaitos huolehtii alueen eristämisestä ja tiedottamisesta onnettomuustilanteissa.
Suuronnettomuusskenaariossa, jossa suolahapposäiliö rikkoutuu ja pääsee muodostumaan kloorivetykaasupilvi, suojautuminen on tarpeellista tuulen alapuolella 1 kilometrin etäisyydellä.
Eristämistarve ei ulotu Arposenniemeen asti.
Tunnistettujen häiriö- ja onnettomuustilanteiden perusteella arvioidaan, että haitalliset vaikutukset junaliikenteelle ja valtatien 6 käyttäjille aiheutuvat vain suuronnettomuusvaaratilanteissa eli suuressa suolahapposäiliön vuodossa, jossa suolahappo pääsee höyrystymään ilmaan kloorivetynä. Tällöin liikenteen pysäyttäminen niin pääradalla kuin valtatiellä 6 voi tulla kysymykseen. Pelastuslaitos huolehtii liikenteenohjauksesta tällaisessa tilanteessa. Koska onnettomuuspaikka saadaan eristettyä nopeasti ja ehkäisevät toimenpiteet aloitettua nopeasti, arvioidaan tilanteesta aiheutuvan haitan kohdistuvan ihmisten liikkuvuuden rajoittumiseen, mutta ei henkilövahinkoihin.