Tontit ovat Kauhajoen kaupungin omistuksessa

Ympäristötalo(Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka ' 020 490 109

Miljöhuset(Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu

PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu

Koulukatu/Skolhusgatan 19

Paikka/Plats

Vaasa

Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten

Päiväys/Datum Dnro/Dnr

10.1.2008 LSU-2007-Y-53 (111)

ASIA

Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus.

HAKIJA JA LAITOS

Nordic Bioextracts Norbiox Oy Teknologiapuisto 1

61800 Kauhajoki

Liike- ja yhteisötunnus: 20383520

LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI

Nordic Bioextracts Norbiox Oy tarjoaa palveluita öljykasvien, marjojen ja muiden kasvien ter- veysvaikutteisia ja muita funktionaalisia ainesosia valmistaville yrityksille. Keskeisimmät tarjot- tavat palvelut koostuvat erilaisten kasvinosien jauhatuksesta, etanoli- ja vesiuutosta, suodatukses- ta, erotuksesta sekä kuivauksesta. Pienessä määrin tapahtuu myös öljynpuristusta öljykasveista.

Laitoksella uuttamisessa käytettyä etanolia kierrätetään ja se uudelleen väkevöidään käytön jälkeen.

Laitos rakennetaan Kauhajoen kaupungin Aronkylään kiinteistölle 232-401-45-14. Laitos tulee sijaitsemaan Aronkylän teollisuusalueen korttelissa 6123, tilan nimeltä Meno tonteilla 8 ja 9.

Tontit ovat Kauhajoen kaupungin omistuksessa. Kauhajoen kaupunki rakentaa hakijalle ja Oy Linseed Protein Finland Ltd:lle (Linseed) yhteisen tehdasrakennuksen, jossa hakija ja Linseed ovat aluksi vuokralaisina, ja myöhemmin lunastavat rakennukset itselleen. Toiminta on tarkoitus aloittaa joiltain osin huhtikuussa 2008. Tislaamon toiminnan on suunniteltu alkavan syksyllä 2008.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1. momentin ja ympäristön- suojeluasetuksen 1 §:n 1. momentin kohtien 6 a ja 6 b mukaan, koska kyseessä on laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja kohdan 10 g mukaan, koska kyseessä on kasviperäisiä öljyjä valmistava tehdas. Laitoksella harjoitetaan myös valtioneuvoston asetuksen 435/2001 3 §:n 1. momentin kohdan 1 g tarkoittamaa orgaanisia liuottimia käyttävää toimintaa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään orgaanisia yhdisteitä käyttävän toiminnan ympäristölupahakemuksen, kun orgaanisten yhdisteiden kulutus on vähintään 50 tonnia vuodessa (YsA 6 §:n 1. momentin kohdat 6 b ja 6 c). Samoin alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään kasviperäisiä öljyjä valmis- tavan tehtaan ympäristölupahakemuksen (YsA 6 §:n 1. momentin kohta 9 d).

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa 24.1.2007. Lupa- hakemusta on täydennetty 22.2.2007, 9.3.2007, 9.5.2007 sekä 10.10.2007.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toimintaa ollaan aloittamassa, joten hakijalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Etanolin käyt- töä laitoksella valvoo Turvatekniikankeskus (TUKES) sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuote- valvontakeskus (STTV). Räjähdyssuojausasiakirja on valmisteilla.

Laitoksen tontti on Kauhajoen kaupunginvaltuuston 10.11.2003 hyväksymässä asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tontti rajautuu pohjoisessa erillispien- talojen korttelialueeseen, lännessä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen, etelässä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alueeseen ja idässä katualueeseen, jonka toisella puolella on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.

SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Rakennettavan laitoksen yhteydessä tulee toimimaan Oy Linseed Protein Finland Ltd:n omistama pellavansiemenen vastaanotto- ja lajittelulaitos. Linseed tulee ostamaan merkittävän osan proses- seistaan Nordic Bioextracts Norbiox Oy:ltä. Ennen lajittelulaitosta tontilla ei ole ollut toimintaa.

Hakijan tontin eteläpuolella sijaitsee Kauhajoen kaupungin omistama Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n lämpölaitos. Muut tilan teollisuustonteista ja koko korttelista 6123 on toistaiseksi rakenta- matonta kaupungin omistamaa kaavoitettua teollisuusaluetta. Korttelin rakentamaton osa on metsää.

Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä laitoksen pohjoispuolella ja noin 200 metrin päässä laitoksesta pohjoiseen on asuinalue. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin vesistö on Kyrönjoki, joka sijaitsee idässä noin kilometrin päässä suunnitellusta tuotantolaitokses- ta. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue on Kuutinkylässä arviolta 1,5 kilometriä luoteeseen.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Nordic Bioextracts Norbiox Oy tarjoaa laboratorio- ja massatuotantovaiheen väliin sijoittuvia palveluita, muun muassa tuotantokapasiteettia ja asiantuntijapalveluita. Norbioxin toiminta- ajatuksena on korkeaa hygieniatasoa edellyttävien yritysten, tutkimuslaitosten ja koulutusorgani- saatioiden yhteistyökumppanina toimiminen ja erikoistuminen erityisesti kasviperäisiin raaka- aineisiin. Myös eläinperäisten raaka-aineiden käsittely voi joissain tapauksissa tulla kysymyk-

seen. Norbiox ei myy lopputuotteita vaan tarjoaa muille toiminnan harjoittajille erilaisia prosessi- palveluita. Keskeisimmät tarjottavat toiminnot ovat jauhatukset, vesi- ja etanoliuutot, suodatuk- set, erotukset, kuivaukset ja haihdutukset sekä öljynpuristus erilaisista öljykasveista. Tuotanto- prosessissa kasvimateriaalin mekaaninen käsittely tapahtuu pääosin erityyppisin mekaanisin erottimin ja kuivaimin. Laitoksella käytettävää etanolia kierrätetään, joten se uudelleen väkevöi- dään käytön jälkeen. Syntyvät tuotteet voivat mennä muun muassa erilaisiksi ravintolisiksi tai luontaistuotteiden, kosmetiikan tai lääkkeiden raaka-aineeksi. Hakija erikoistuu nimenomaan etanoli- ja vesiuuttoihin niiden turvallisuuden ja luonnonmukaisuuden takia, millä perusteella ne soveltuvat hyvin erilaisten luontaistuotteiden raaka-aineiden käsittelyyn.

Laitos tislaamoa lukuun ottamatta tulee alussa toimimaan päivävuorossa, jolloin toiminta-aika tulee olemaan noin 8h/päivä ja 5 pv/viikko, mutta jatkossa toimintaa saatetaan harjoittaa jopa kolmessa vuorossa. Etanolin väkevöintiin käytettävä tislaamo toimii teknisistä syistä alussakin jatkuvasti ja pitää pidempiä seisokkeja tarpeen mukaan. Muuten toiminnan mahdollinen jaksottai- suus riippuu asiakkaista eli on erätuotantoa, mutta ei sisällä kausivaihteluita. Keskimääräinen käyntiaika vuodessa on aivan alussa arviolta 2000 tuntia ja jatkossa enimmillään 8000 tuntia.

Alkuvaiheessa laitos tulee työllistämään 3-5 henkeä. Kesäaikana mahdollisen lomaseisokin aikana laitoksella tullaan tekemään huolto-, muutos- ja koeajotöitä.

Hakijan kanssa samassa rakennuksessa tulee sijaitsemaan Oy Linseed Protein Finland Ltd:n tuotantolaitos. Tämä laitos tulee olemaan hakijan merkittävin asiakas. Linseedin päätarkoituksena on jalostaa lähialueilla sopimusviljelynä tuotettua öljypellavan siementä, josta valmistetaan pellavaproteiinia, pellavan liukoista kuitua, pellavansiemenen kuorta sekä siemenydintä elintarvi- keteollisuuden raaka-aineiksi. Linseed ostaa Norbioxilta ATEX-tiloja edellyttävät etanoliprosessit sekä tarvittavat öljynpuristukset ennen jatkoprosessointia. ATEX-tilat on luokiteltu räjähdysvaa- rallisiksi ja niiden rakenteille on asetettu erityisvaatimukset. Sekä Norbioxin että Linseedin tarvit- sema energia ostetaan Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:ltä pääosin höyrynä, joten omaa energiantuo- tantoa yhtiöllä ei tule olemaan.

Määrällisesti merkittävimmät prosessit

Laitoksen määrällisesti merkittävimmät toiminnot sekä arviot alun tuotantomääristä käyvät selvil- le seuraavista prosessien kuvauksista. Syntyvät tuotteet menevät elintarvikekäyttöön lukuun ottamatta sivutuotteena syntyvää kasviöljyä, josta osa menee tekniseen käyttöön (pellavaöljy).

Kasvikuidun valmistus

Kasvikuitu tulee prosessoitavaksi vesiliuoksena. Norbioxilla kuitu saostetaan ATEX-tilaan sijoi- tetussa saostuslaitteessa ja kuivataan samoin ATEX-tilaan sijoitetussa kuivurissa, jonka lauhdut- timelta on mahdollista kerätä talteen haihtuva etanoli-vesiliuos ja ohjata tislaimeen uudelleenvä- kevöintiin. Kuivuri on suunniteltu erityisesti orgaanisia liuottimia sisältävien aineiden kuivauk- seen. Tässä prosessissa arvioidaan käytettävän 650 tonnia etanolia vuodessa ja valmista kuitua saadaan samassa ajassa noin 50 tonnia. Enimmillään tässä prosessissa arvioidaan käytettävän vuosittain 2600 tonnia etanolia. Prosessin aikana ei synny jätettä eikä jätevettä merkittäviä mää- riä. Käytetty väkevä etanoli laimenee saostuksessa ja ohjataan tislaimelle uudelleenväkevöintiin.

Proteiinin valmistus öljykasveista

Proteiinin valmistus öljykasvien siemenrouheesta alkaa öljyn puristuksella mekaanisessa puristi- messa, jossa saadaan osa ytimen sisältämästä öljystä pois. Tämän jälkeen puristemassasta erote- taan loppu öljy pois etanoliuutossa panostoimisessa perkolaattorissa ATEX-tilassa. Uuton jälkeen kiintoaine menee kuivuriin, jossa haihtuva etanoli kerätään talteen. Kuivauksen jälkeen prote- iinipitoinen kiintoaine jauhetaan. Valmista proteiinivalmistetta saadaan noin 480 tonnia vuodessa.

Uutossa kiertää vuoden aikana absolutoitua etanolia noin 7 400 tonnia. Se laimenee prosessissa hieman, ja ohjataan käytön jälkeen tislaamoon väkevöintiin. Tuotteen valmistuksen yhteydessä ei synny merkittävää määrää jätettä eikä jätevettä.

Se millaiseksi Norbioxin tuleva asiakaskunta tulee muodostumaan, millaisia erilaisia palveluita heille tullaan tarjoamaan ja missä laajuudessa, on vielä avoinna. Hakija arvioi toiminnan voivan koostua hyvinkin erilaisten kasvimateriaalien käsittelystä, esim. marjat, siemenet, kasvin juuret tai lehdet. Tarkoituksena on eri menetelmin erottaa niistä yhdisteitä tai komponentteja, esim.

uutteina tai jauheina, joita voidaan käyttää erilaisten luontaistuotteiden yms. raaka-aineina. Lai- tokselta löytyy tekniikkaa ja laitteita, joiden avulla on mahdollista käsitellä mm. marjoja niin, että erilaisten erotusten, suodatusten ja kuivauskäsittelyjen jälkeen marjaraaka-aineesta voidaan saada erilleen esim. mehuja, emulsioita, kuorta ja siemeniä.

Öljykasvien lisäksi hakija arvioi muiden kasvimateriaalien raaka-ainemääräksi alle 300 tonnia vuodessa ja niiden käsittelyyn käytettävän etanolin tarpeen olevan alle 1 000 tonnia vuodessa (100% EtOH). Lopputuotteiden määrää ei voi ennalta arvioida. Jätteitä tai jätevesiä ei näistä tuotantoprosesseista arvioida tulevan merkittävää määrää.

Laitoksella on mahdollista tarjota etanolin tislauspalveluita myös ulkopuolisille toimijoille, jos tislauskapasiteettia jää vapaaksi.

Prosessien sivutuotteena syntyvä öljy

Talteen otettavia kasviöljyjä syntyy kasviproteiinin valmistuksen yhteydessä. Öljyä saadaan mekaanisen puristuksen aikana sekä etanoliuutossa. Öljy on mahdollista laskeuttaa erilleen jääh- tyneestä uuttoliuoksesta, missä se erottuu etanolista ja painuu liuoksen pohjalle. Öljyn erotus etanolista tapahtuu tislaamossa ennen etanolin väkevöintiä. Jonkin verran öljyä syntyy myös esimerkiksi pellavan puristerouheen valmistuksen yhteydessä. Rouhetta valmistetaan satunnaises- ti. Öljyä arvioidaan saatavan sivutuotteena noin 300 tonnia per vuosi ja se menee tekniseen käyt- töön, esim. maalin valmistukseen.

Laitokselle tulevat laitteet ja niiden käyttö

Kaikki olemassa olevat tai suunnitelman mukaiset laitteet, prosessit ja niiden maksimikapasitetti sekä arvio toteutuvista määristä em. tunnettujen prosessien osalta muutaman vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta on esitetty seuraavassa taulukossa. Etanolin kokonaiskäyttö on ilmoitet- tu 100 % väkevyisenä.

Laitteisto Prosessi Maksimikapasiteetti Toteutuva määrä (arvio)

Öljynpuristin Öljyn puristus öljykasveista

lopputuotteet: puristerouhe, kasviöljy välituote: puristerouhe, josta valmis- tetaan rasvatonta proteiinia

90 kg/h siementä n. 720 t/a

Öljyjä yht. n. 300 t/a Sis. uutettu ja puristettu.

Perkolaattori (ATEX-tila) Panostoiminen

Öljyn uutto rouheesta etanolilla lopputuote: kasviöljy Välituote: märkä kasviproteiini

Rouhetta 830 t/a, tässä prosessissa etanolia kier- rossa 7 400 t/a (99 p-%)

Vakuumikuivuri (etanoli talteen lauh-

duttimelta) (ATEX-tila) Panostoiminen

Uutettujen kasvirouheiden kuivaus lopputuote: kasviproteiini Kasvikuitujen kuivaus

lopputuote: kasvikuitu.

Rouhetta 600 kg/h 4 800 t/a Etanolia 600 kg/h

4 800 t/a

Proteiinivalmistetta 480 t/a

Kuitua 50 t/a

Saostuslaite Panossuodatin (ATEX-tila) Jatkuvatoiminen

Kasvikuidun saostus vesilioksesta eta- nolilla.

välituote: kuitu (kuivataan)

EtOH: 2 600 t/a Etanolia kierrossa 650 t/a (94 p-%)

Tislauskolonnit + absolutointi

(ATEX-tila) Jatkuvatoiminen

Etanolin regenerointi Lopputuote: väkevä EtOH Lopputuote: absolutoitu EtOH

9 600 t/a (100 % EtOH) 9 200t/a (100 % EtOH)

Varastosäiliö 1 (ATEX-tila)

Käytetyn etanolin (n. 66 p-%) varas- tointi

Mahd. 2 kpl, á n. 50 m³

Varastosäiliö 2 (ATEX-tila)

Uudelleen väkevöidyn etanolin (n. 94 p-%) varastointi

Mahd. 2 kpl, á n. 50 m³

Varastosäiliö 3 (ATEX-tila)

Absolutoidun etanolin (n. 99 p-%) varastointi

Mahd. 2 kpl, á n. 50 m³

Varastosäiliö 4 (ATEX-tila)

Uuden ostetun etanolin (n. 94 p-%) varastointi

Mahd. 2 kpl, á n. 50 m³

Spraykuivuri Jatkuvatoiminen (ATEX-tila)

Spraykuivaus

(Vesiliukoisten aineiden erotus/kuivaus nesteestä)

n. 24 t/a

Dekantterilinko Jatkuvatoiminen

Tehokas nesteen ja kiintoaineen erotus 1 600 – 3 200 t/a

Separaattori Neste/kiintoaine-erotus

(esim. nesteen erottaminen rasvasta)

800 – 2 400 t/a

Kartiolinko Karkea nesteen ja kiintoaineen erotus 2 400 – 4 000 t/a Leijupetikuivuri

Panostoiminen

Jauheen tai granulaatin kuivaus leijut- tamalla kuumailmapuhalluksella

80 – 160 t/a

Leijupetikuivuri Jatkuvatoiminen

Jauheen / granulaatin kuivaus kuten edellä

160 – 800 t/a

Etanolin väkevöinti

Uuttoon käytetty etanoli laimenee käytön aikana. Jotta etanoli voidaan käyttää uudelleen, se tulee väkevöidä. Väkevöintiin laitokselle rakennetaan oma tislaamo, mihin tulee väkevöintilaitteisto sekä absolutointiyksikkö. Väkevöintilaitteistolla etanoli voidaan tislata 96 p-%:ksi, mutta prote- iiniuutossa tarvittava etanoli täytyy absolutoida 98-99 p-%. Tislauslaitteiston suunnittelu on vielä joiltain osin kesken eikä lopullisia laitevalintoja ole vielä tehty. Absolutointimenetelmäksi on valittu kalvotekniikka.

Koska tislaamo on investointina kallis, laitteisto mitoitetaan alkuvaiheeseen verrattuna moninker- taiselle tuotannolle. Aluksi kun tislattavan etanolin määrä on vielä pieni, tislainta ajetaan tarpeen mukaan jatkuvatoimisesti ja ajetaan alas, kun sitä ei tarvita. Tarkoituksena on toiminnan laajentu- essa käyttää tislaamoa keskeytyksettä, jolloin toiminnan ylös- ja alasajojen aikaiset häiriöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tähän varaudutaan myös riittävän suurilla puskurisäiliöillä.

Etanolin kokonaiskierto laitoksella tulee muutaman vuoden kuluessa olemaan yhteensä arviolta 9 200 tonnia vuodessa. Koko väkevöintilaitteiston maksimikapasiteetti on noin 9600 tonnia per vuosi (100 % EtOH). Toiminnan alkuvaiheessa uutta elintarvikelaatuista etanolia joudutaan ostamaan vuosittain tarpeen mukaan joitakin kymmeniä tonneja (arviolta maksimissaan 80 ton- nia) uusista asiakkaista johtuen. Pieni osa etanolia poistuu kierrosta tuotteiden mukana, haihtu- malla prosesseissa sekä jäteveden mukana.

Sekä tislaamo että etanolin säilytykseen käytettävät säiliöt laitoksen sisällä tulevat sijaitsemaan ATEX-tilassa.

Tislaamon ja absolutoinnin alustavat laskelmat ja kuvaus tarvittavasta laitteistosta on tilattu alan asiantuntijalta. Tiedot perustuvat tietoon ja kokemukseen, jotka on saatu vastaavien laitteiden käytöstä muualta. Alla olevassa taulukossa on esitetyt arviot kapasiteetista, kulutuksesta ja pääs- töistä. Epäpuhtausjakeena ilmoitetut kevyet jakeet tarkoittavat haihtuvia aineita, jotka voivat rikastua etanolin tislauksessa. Tehdyt laboratoriokokeet viittaavat siihen, ettei tällaisia aineita juuri esiintyisi.

Tuote kg/h

Epäpuhtausjae kg/h

Kulutus Päästöt

väkevä etanoli

Poistetaan kolon- nista tarvittaessa

Energia

Väkevöinti- laitteisto

1265 Kevyet jakeet 10 Öljyt < 1

Höyry 1,5 bar, 3 000 kg/h Sähkön käyttöteho: n. 10 kW

Viemäriin

-lankkivesi n.0,5 m³/h -BOD5: <700 mg/l -EtOH: < 100 g/h -lämpötila: 35-40 °C

Absolutointi - kalvoyk- sikkö

Höyry 1,5 bar, 70 kg/h Sähkön käyttöteho: n. 5 kW

Ilmaan:

-EtOH: Max 10 g/h

Varastoitavat kemikaalit, raaka-aineet ja tuotteet

Laitoksella käytettävät kemikaalit, etanoli ja mahdolliset jätevesien neutralointiaineet, varastoi- daan vaatimusten mukaan turva-altailla varustettuihin säiliöihin tai kontteihin. Etanolisäiliöt varustetaan ylitäytön estolla ja pintamittarilla. Pesuaineet varastoidaan pesukeskuksessa noin 1 m³:n suuruisissa säiliöissä. Säiliöt on varustettu suoja-altain.

Norbiox Oy:llä käytettävistä kemikaaleista on esitetty tiedot alla olevassa taulukossa

Kemikaa- li

Koostumus Varoitus-

merkinnät

Enimmäis- määrä pro- sessissa ja varastossa (t)

Käyttö (t/a)

Käyttötarkoitus

Etanoli 94 p-% EtOH R 11 50 1 000 Kuidun saostus

Etanoli 99 p-% EtOH R 11 50 8 500 Rasvanpoisto, uutto-

liuotin.

Etyleeni- glykoli

HOCH2CH2OH R 22 <3 Lämmönsiirto, tislain

sekä leijupetikuivurin esilämmitin

F 15 Triosan

Fosfonaattia < 5 % Ionittomia tensidejä < 5 % Natriumhypokloriittiliuosta 4,5 %

Anionisia tensidejä 5 – 15 % Natriumhydroksidi 5 -1 5 %

C

R 31-34-35

1 3 Desinfioiva vaahto-

pesuaine

F 18 Airol

Peretikkahappo < 5 % Vetyperoksidi< 20 %

C, O R 7-8-10- 20/21/22-34- 35-50

0,5 1 Desinfiointiaine

F 47 Tarmo

Fosfaatteja < 5 %

Ionittomia tensidejä < 5 % Polykarboksylaatteja < 5 % Natriumhydroksidia < 30 %

C R 35

1 3 Pesuaine

Toiminnassa ei käytetä tuotteita, jotka olisi merkitty vaaralausekkeilla R 40, R 45, R 46, R 49, R 60 tai R 61.

Tuleva raaka-aine ja lähtevät tuotteet ovat yleensä kuivatavaraa ja varastoidaan pakattuina suur- säkeissä, piensäkeissä lavoilla, siiloissa tai säiliöissä. Mikäli asiakkailta tulee isompia eriä raaka- aineita, ne voidaan varastoida kontissa lastausalueella. Kylmäsäilytystä vaativat tuotteet ja raaka- aineet (esimerkiksi marjat) on suunniteltu varastoitavan erillisissä kylmäkonteissa, joita vuokra- taan tarpeen mukaan.

Tuotannon alkuvaiheessa käytettävien raaka-aineiden, lopputuotteiden ja etanolin määrät on arvioitu alla olevassa taulukossa:

Raaka-aine Lopputuote Etanolin tarve

(100% EtOH) Pellavansiemen 1 000 t/a

josta

-pellavalima 50 t/a (liuennut kuitu + vesi) -ydinrouhe 600 t/a

Valmis pellavakuitu 50 t/a Pellavaproteiini 300 t/a

650 t/a 6 000 t/a

Rypsirouhe 230 t/a Rypsiproteiini 180 t/a 1 400 t/a

Muut kasvimateriaalit < 300 t/a Esim. uutteita, jauheita, yksittäisiä komponentteja

< 1 000 t/a

Energiankäyttö

Sekä Norbioxin että Linseedin tarvitsema energia ostetaan Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:ltä pää- osin höyrynä, joten omaa energiantuotantoa yhtiöllä ei tule olemaan. Kiinteistön lämmitykseen käytetään kaukolämpöä. Sähköä laitoksen arvioidaan käyttävän vuodessa 220 kW eli 6,3 TJ ja prosessihöyryjä 4 000 kg/h eli 70,4 TJ. Energian kokonaiskulutukseksi tulisi näin ollen 76,7 TJ vuoden aikana. Lämmitykseen kuluva energia puuttuu arviosta.

Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT

Laitoksen suunnittelun perustana on ollut etanolin valinta liuottimeksi. Etanoli on rasvanpoisto- prosessiin käytettävissä olevista liuottimista vaarattomin ja haitattomin. Tuotannossa liuottimena ja saostusaineena käytettävä etanoli väkevöidään sitä varten suunnitellussa tislausyksikössä, jonka avulla päästään lähes 100 %:een kierrätykseen. Etanolin väkevöinnissä käytetään alipai- neista tislausta, joka säästää energiaa. Kasvimateriaalin prosessoinnissa syntyvän jätteen määrä on erittäin vähäinen, koska usein kaikki jakeet arvioidaan pystyttävän käyttämään hyödyksi.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan

Toiminnasta syntyvät päästöt ilmaan koostuvat lähinnä tislauksessa syntyvistä vesi- ja etanoli- höyryistä sekä spraykuivauksessa syntyvästä vesihöyrystä. Prosessitiloissa otaksutaan tapahtuvan jonkin verran etanolin hävikkiä haihtumalla. Sekä tislaus että spraykuivaus tapahtuu ATEX- tilassa, johon tulee kuusi kertaa tehokkaampi ilmanvaihto kuin normaalisti.

Tislauksen aikana syntyvät etanolihöyryt luokitellaan VOC-päästöiksi eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöiksi (VOC = Volatile organic compound). Arvio tislaimen päästöistä ilmaan on esitetty alla olevassa taulukossa:

EtOH (VOC) Päästökohta ja –korkeus

Väkevöintilaitteisto +absolutointi kalvoyksiköllä

< 10 g/h < 0,24 kg/d

Ilmastoinnin poistopiste katolla, korkeus noin 15 m.

Spraykuivurin käytön aikana syntyy vesihöyryä joitakin kymmeniä kiloja tunnissa. Kuivuria ei käytetä säännöllisesti vaan käyttö riippuu asiakastilauksista.

Hakijan mukaan kasvimateriaalin tämänkaltaisesta käsittelystä alhaisissa lämpötiloissa ja ilman muita kemikaaleja kuin etanoli ei synny merkittäviä määriä haitallisia yhdisteitä, eikä se myös- kään aiheuta hajuhaittoja ympäristöön. Pellavan koeluontoisissa prosessoinneissa ei ole havaittu mitään epämiellyttävää hajua.

Jauhatuslaitteista syntyvät pölypäästöt otetaan talteen suodattimilla, jotka hankitaan jauhatuslait- teiden hankinnan yhteydessä. Pölyn suodattaminen on tärkeää myös arvokkaan tuotteen talteen ottamiseksi.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Laitos liitetään kaupungin vesijohtoverkkoon (Kauhajoen Vesihuolto Oy), josta se saa kaiken tarvitsemansa raakaveden.

Norbioxin ja Linseedin jätevedet johdetaan omilla putkilla omiin näytteenottokaivoihin raken- nuksen ulkopuolelle. Näytteenottokaivoista tuodaan putket yhteiseen tarkastuskaivoon, johon johdetaan omalla putkellaan myös sosiaalitiloista tulevat jätevedet. Tästä tarkastuskaivosta jäte- vedet johdetaan yhdellä putkella tontin reunalla sijaitsevaan erotuskaivoon ja siitä edelleen kau- pungin viemäriin.Sadevedet johdetaan kaupungin sadevesiverkkoon muualta paitsi henkilöauto- jen parkkipaikalta, mistä ne imeytetään maastoon.

Laitoksen vesitase on esitetty alla olevassa taulukossa:

Raakaveden kokonaiskulu- tus

Prosessivedet (Sisältää laittei- den ja tilojen- pesuvedet)

Saniteettivedet (3-5 henkilöä)

Tislaamon pohjatuote¹⁾

Kok. jätevesi (Tislaamon poh- jatuote + pesu- ja prosessivedet) Määrä

(arvio)

n. 18 m³/vrk 6 000 m³/a

15 m³/vrk 5 000 m³/a

3 m³/vrk 1 000 m³/a

0,6 m³/h 15 m³/vrk 4 800 m³/a

noin 11 500 m³/a

1) Pellavakuidun liuotusvaiheessa Linseed ottaa siihen tarvittavan raakaveden, mutta se poistuu saostuksen jälkeen jätevetenä vasta Norbioxin puolella, kun saostusprosessissa laimentunut etanoliliuos uudelleen väkevöidään. Tästä syystä Norbioxin prosesseista lasketaan viemäriin suhteellisesti enemmän jätevettä kuin mitä se ottaa puhdasta vettä.

Viemäriin laskettava tislaimen pohjatuote sisältää vain suhteellisen pieniä määriä etanolia sekä erittäin vähän saostumatta jäänyttä tai talteen saamatonta pellavakuitua. Kuitujäämä koostuu pääasiassa lyhytketjuisista sokereista. Rasvan uutossa käytetyn etanolin väkevöimisessä pohja- tuotteeseen jää jonkin verran rasvaa, vaikka suurin osa etanolin rasvasta on erotettu laskeuttamal- la ennen etanolin tislausta. Myös tästä rasvasta suurin osa voidaan melko helposti erottaa jäähty- neestä pohjatuotteesta laskeuttamalla ennen pohjatuotteen laskemista viemäriin. Pohjatuotteen lämpötila on arviolta 35 – 40 °C, mutta se todennäköisesti jäähtyy sekoittuessaan muihin jäteve- siin jo laitoksella, eikä jäteveden lämpöisyys ole puhdistamon mukaan ongelma.

Tislaamolta viemäriin menevän jäteveden keskimääräisistä pitoisuuksista ja kuormituksesta on esitetty arvio alla olevassa taulukossa:

Lankkiveden kok. määrä

BOD7 EtOH Lämpökuorma

Väkevöintilaitteisto ja absolutointi

0,6 m³/h 15 m³/d

< 700 mg/l Kuormitus

< 10,2 kg/d

< 100 g/h (pitoisuus n.

166 mg/l Kuormitus <

2,4 kg/d

35 – 40 °C ei haittaa puhdis- tamolle

Muiden prosessivesien aiheuttamaa BOD7-kuormaa ei ole vielä osattu arvioida. Prosessitiloissa etanolia ei arvioida joutuvan viemäriin kuin poikkeustilanteessa esimerkiksi inhimillisen virheen seurauksena. Jätevettä syntyy laitoksella myös laitteiden ja tilojen pesuista. Tämä vesi sisältänee myös jonkin verran kiintoainetta, mutta on laadultaan elintarviketeollisuuden jätevesille tyypillis- tä ja sen määrä jää pieneksi. Laitokseen tulee suurimpaan osaan laitteita kiertopesujärjestelmä (CIP).

Kauhajoen kaupungin kanssa on käyty alustavia neuvotteluja laitoksen jätevesien johtamisesta kaupungin puhdistamolle. Puhdistamon oman arvion mukaan se pystyy selviytymään hakijan laitoksen aiheuttamasta jätevesikuormasta ilman esikäsittelyä. Sopimus jätevesien johtamisesta kaupungin puhdistamolle on tarkoitus solmia myöhemmässä vaiheessa, kun tiedot jätevesien laadusta ovat tarkentuneet. Hakija on valmis neutraloimaan jätevetensä ennen kaupungin viemä- riin johtamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Tähän tarkoitukseen laitokselle on tarkoitus rakentaa erilliset neutralointialtaat ja lähtevän jäteveden pH:ta tullaan todennäköisesti seuraamaan automaattisella On line –mittauksella. Mikäli jäteveden annettu pH:n raja-arvo ylittyy, vesi ohjau- tuu neutralointialtaaseen.

ATEX-tilojen viemäröinti on erotettu muista viemäreistä.

Piha-alueiden sadevedet ohjataan Kauhajoen kaupungin sadevesiviemäriverkkoon, paitsi henkilö- autojen parkkipaikalta ne imeytetään maastoon. Etanolin purkualueen vedet ohjataan erotus- kaivon kautta viemäriverkkoon. Etanolin purkualue on allastettu ja viemäröinti suljetaan etanolin purun ajaksi.

Syntyvät jätteet

Nobioxin tuotannosta ei arvioida syntyvän varsinaisia jätteitä, vaan kaikki syntyvät jakeet pysty- tään käyttämään hyödyksi. Mikäli prosesseista jää hyödyntämätöntä materiaalia, on se biomateri- aalia ja tullaan toimittamaan jätehuoltoyhtiölle joko energiajakeena tai vaihtoehtoisesti biojättee- nä. Häiriötilanteessa kysymykseen tulee lähinnä tuotteen pilaantuminen, jolloin pilaantunut erä tai raaka-aine toimitetaan niin ikään joko energiantuotantoon tai kompostoitavaksi, riippuen siitä, onko kyseessä kuiva vai märkä tuote tai välituote. Mahdollisesti kompostoitavat määrät tulevat olemaan hyvin pieniä, joten tähän suunnitellaan varauduttavan lähinnä erillisellä biojäteastialla.

Ongelmajätteenä syntyy lähinnä loisteputkia, paristoja ja akkuja ja ne toimitetaan niille tarkoitet- tuun keräyspisteeseen. Ongelmajätteet on suunniteltu säilytettävän laite- ja huoltotilassa yhdessä käyttämättömien vaihteisto- ym. öljyjen kanssa. Ne tullaan säilyttämään varoaltaalla varustetulla alustalla.

Syntyvät jätteet lajitellaan Botniarosk Oy:n lajitteluoppaan mukaan. Tämän hetkisen parhaan tiedon mukaan arvioituna toiminnasta oletetaan syntyvän vuoden aikana jätteitä seuraavan taulu- kon mukaisesti.

Jätelaji Jätetunnus Määrä, t/a (arvio) Käsittely- tai toimituspaikka Karkeajäte (muu kuin energiajäte)

-tuntematon muovijäte -kumi

-työkäsineet -siivousjäte

20 03 01 < 7 Botniarosk Oy

Biohajoava jäte -sis. prosessin biojäte -keittiöjäte

16 03 06 20 01 08

< 2

< 0,2 Energiajäte, sis. mm.

-muovit, kanisterit, suursäkit -tekstiilit

-kuormalavat

-pahvi, jos < 50 kg/kk -kuiva tuotejäte

15 01 02 20 01 10 20 01 38 15 01 01 16 03 06

< 5

Keräyspaperi 20 01 01 < 1

Metalliromu 20 01 40 < 1

Loisteputket, paristot

20 01 21 20 01 33

Yht. < 0,1

Jäteöljyt 13 02 xx < 0,2

Elektroniikka 16 02 xx < 0,05

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Laitoksesta ei arvioida aiheutuvan päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Kemikaalisäiliöt on varustettu suoja-altailla.

Melu ja tärinä

Melua aiheutuu jonkin verran kuljetuksista, prosessilaitteistosta ja ilmanvaihdosta, mutta sen ei arvioida olevan ympäristöä häiritsevää. Melumittauksia alueella ei ole tehty.

Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää.

Liikenne

Laitoksen toiminnasta aiheutuva liikenne on tavara- ja henkilöautoliikennettä. Alueella arvioi- daan liikkuvan arkipäivisin keskimäärin 10-20 henkilöautoa ja yksi raskas ajoneuvo.

Toimintaan liittyvät riskit, onnettomuuksien estämiseksi suunnitellut toimet sekä toimet häiriötilanteissa

Kemikaalilainsäädännön mukaan etanolin käyttö laitoksella on laajamittaista, joten asiaa valvoo Turvatekniikan keskus (TUKES). Etanolin käsittelyyn käytettävät tilat ovat määräysten mukaan ATEX-luokiteltuja eli ne ovat räjähdysvaarallisia. Laitoksen ATEX-tiloihin on suunniteltu ve- sisumuun perustuva automaattinen sammutusjärjestelmä sekä automaattinen paloilmoitinjärjes- telmä. ATEX-tiloissa on etanolivuotojen varalta määräysten mukainen, muista tiloista erotettu viemäriputkisto ja ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tehokkuus on lisäksi noin kuusinkertainen muihin tiloihin verrattuna.

Suunnitelman mukaan etanolisäiliöt ovat verkkoaitojen sisällä, ja aitaan tulee säiliöautoja varten kaksi porttia sisääntuloa ja poistumista varten. Varsinaista kääntöaluetta ei tule. Säiliöt rakenne- taan TUKESin määräysten ja ohjeiden mukaan ja ne varustetaan suurimman säiliön koon perus- teella mitoitetulla suoja-altaalla.

Etanolin ja muiden kemikaalien, mm. pesuaineiden, varastosäiliöt suunnitellaan varustettavan neutralointi- ja/tai varoaltain. Etanolin purkualueen vedet ohjataan erotuskaivon kautta viemäri- verkkoon.

Muunlaisen toimintahäiriön, esimerkiksi pidemmän sähkökatkoksen tai prosessin ajovirheen sattuessa, ei laitoksesta ole hakijan mukaan vaaraa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Seurauk- sena on korkeintaan raaka-aine tai tuote-erän pilaantuminen.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Laitoksen toiminnasta ei aiheudu vaaraa terveydelle. Arvion mukaan myöskään viihtyisyys ei sanottavasti kärsi, sillä lukuun ottamatta asuinpientalotonttia laitoksen pohjoispuolella, koko kortteli on teollisuusaluetta. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan hajuhaittoja, sillä laitos prosessoi kasvimateriaaleja alhaisissa lämpötiloissa ilman vaarallisia kemikaaleja. Laitoksesta ei aiheudu suoria päästöjä vesistöön. Tislaamosta ja prosessitiloista aiheutuu etanolipäästöjä, mutta välittö- miä haittavaikutuksia ihmisten terveydelle tai ympäristölle ei näistä päästöistä arvioida olevan.

TARKKAILU

Etanolin käyttöä, kulutusta ja varastomääriä tullaan seuraamaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen lomakkeella "Alkoholin varastokirja- ja käyttökirjanpito". Lomakkeet tulee säilyttää kuusi vuotta.

Jätevedenpuhdistamolle lähtevän jäteveden pH:ta tullaan mittaamaan jatkuvatoimisesti.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Kauhajo- en kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 13.2. - 14.3.2007. Hakemuksen vireille tulosta on tiedotettu Kauhajoen Kunnallislehdessä 14.2.2007.

Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kauhajoen kaupunginvirastossa. Hake- muksesta on lähetetty erikseen tieto laitoksen lähialueen naapureille.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.

Lausunnot

Länsi-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Kauhajoen kaupun- ginhallitukselta ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kauhajoen kaupungin viemärilaitokselta pyydettiin lausunto jätevesien johtamisesta varsinaisen kuulutusajan jälkeen.

Kauhajoen kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontajaosto on lausunnossaan puoltanut ympäris- töluvan myöntämistä hakijalle seuraavin huomautuksin. Luvassa tulee huomioida teollisuuskiin- teistön itäreunalla olevan erillispientalojen korttelialueeksi kaavoitetun tontin 7 läheisyys ja jättää kaavan mukaisesti vähintään 10 metrin istutuskaista tai suojakasvillisuusalue tontin reunalle.

Suojapuusto tulisi olla monikerroksista havupuuvaltaista kasvustoa. Suojakasvustolla vaikutetaan esteettisyyteen, kiinteistöltä mahdollisesti kantautuvan liikenne/tuotantomelun kulkeutumaan sekä pölyn leviämiseen. Tuotannon aiheuttaman ympäristömelun osalta, Valtioneuvoston ohjear- voja (Vnp 993/1992, YSL 43 §), ei ulkona olevia keskiäänitasoarvoja saa ylittää taajamassa asuinalueilla, jotka ovat päivällä 55 dB ja yöllä (klo 22-07) 50 dB. Tarvittaessa toiminnanharjoit- tajan tulee selvityttää toiminnastaan aiheutuva ympäristömelu ulkopuolisella asiantuntijalla laskentamallien tai mittauksien avulla. Tarvittaessa näiden perusteella toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin melupäästöjen vähentämiseksi. Laitoksen ilmanvaihdon ja tuotannon pölysuodattimet ja niiden tehokkuus tulee tarkistaa ja huoltaa säännöllisesti. Kunnossapidosta tulisi olla etukäteissuunnitelma. Näin estetään ja rajoitetaan laitoksen aiheuttamia pölypäästöjä ympäristöön. Teollisuusalueen asfaltoidut piha-alueet tulee pitää puhtaina. Tehdas on suunniteltu ja rakennettu korkean elintarvikehygieniatason laitokseksi, siitä huolimatta on kiinnitettävä huo- miota lintujen ja muiden haittaeläinten pääsyn estämiseen tuotanto- ja varastotiloihin. Toiminnal- la tulisi olla haittaeläinten torjuntasuunnitelma. Poikkeus- ja häiriötilanteista tulee tehdä viivytyk- settä ilmoitus myös Kauhajoen kaupungin ympäristöviranomaiselle sekä viemärilaitokselle.

Viemärilaitoksen johtajan lausunnossa kiinnitetään huomiota jäteveden pH arvoon, jonka suosi- tellaan olevan välillä 6,5-11. Jäteveden mahdollisesti sisältämät raskasmetallit tulee ottaa huomi- oon, niin etteivät ne vaikeuta puhdistamolla syntyvän lietteen loppusijoitusta. Jätevedessä ei saa olla puhdistamon biologista toimintaa haittaavia aineita eikä suurin sallittu vuorokautinen BHK kuorma saa ylittää 100 kg/d. Jätevedestä tulee olla mahdollista ottaa tarvittaessa 24 tunnin ko- koomanäyte.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on kirjeellä 17.4.2007 annettu mahdollisuus vastineen antamiseen hakemuksesta jätetty- jen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole jättänyt vastinettaan.

Neuvottelut

Ympäristölupahakemuksen johdosta on pidetty neuvottelu 14.2.2007 ja 12.9.2007. Jälkimmäisen neuvottelun yhteydessä hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista. Neuvotteluista laaditut muistiot on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Nordic Bioextracts Norbiox Oy:lle ympäristönsuojelu- lain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kasvimateriaalien prosessointiin Kauhajoen kaupungissa, osoitteessa Teknologiapuisto 1, kiinteistöllä 232-401-45-14, tonteilla 8 ja 9 tähän päätökseen liitetyn kartan ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Keskeisimmät

laitoksen prosessit ovat jauhatukset, etanoli- ja vesiuutto, suodatukset, erotukset, kuivaukset sekä haihdutus ja prosesseissa käytetyn etanolin uudelleenväkevöinti. (YsL 6 §, 41 §, 42 §, 45 §, YsA 19 §)

Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja vaatimuksiin

Kauhajoen kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontajaoston lausunto on otettu huomioon lupapäätöksen lupamääräyksissä kohdassa 1 ilmansuojelussa, kohdassa 3 meluntorjunnassa ja kohdassa 7 varastoinnissa ja kuljetuksessa. Kauhajoen kaupungin viemärilaitoksen johtajan lausunto on otettu huomiin lupamääräyksien kohdassa 4 jätevedet.

Lupamääräykset Ilmansuojelu

1. Toiminnasta ei saa aiheutua haju, pöly tai muuta haittaa lähialueelle. Laitoksen tontille erillis- pientalojen korttelialueeksi kaavoitetun tontin reunaan tulee jättää kaavan mukaisesti 10 metriä leveä istutuskaista tai suojakasvillisuusalue. Laitoksen ilmanvaihto ja pölysuodattimet tulee tarkistaa ja huoltaa säännöllisesti. (YsL 4 §, 5 §, 43 §)

2. Laitoksen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt eivät saa ylittää uutettaessa rypsin tai rapsin siemeniä 1 kg raaka-ainetonnia kohden. Muuta kasvimateriaalia käsiteltäessä vastaava luku on 4 kg raaka-ainetonnia kohden. (YsL 43 §, VnA 435, liite 1)

Meluntorjunta

3. Tehtaan toiminta tulee järjestää siten, että läheisillä asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä laskennallisesti ja mittausten avulla.

(YsL 43 §, 46 § VNp 993/1992 ) Jätevedet

4. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat jätevedet tulee johtaa Kauhajoen kaupungin viemäriverkostoon Kauhajoen Vesihuolto Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti siten, etteivät ne vaikeuta puhdistamon toimintaa tai puhdistamolla syntyvien lietteiden hyötykäyttöä. Kun jätevesien joh- tamisesta on päästy sopimukseen, on sopimuksesta toimitettava kopio Länsi-Suomen ympäristö- keskukselle. Mikäli hakija ei tee sopimusta Kauhajoen Vesihuolto Oy:n kanssa jätevesien johta- misesta kaupungin puhdistamoon, tulee jätevedet viedä jollekin muulle toimijalle, jolla on ko.

jätevesien vastaanottamiseen ja käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa. Länsi-Suomen ympäristö- keskus voi antaa tarpeen mukaan asiasta lisämääräyksiä. (YsL 43 §, 47 §, YsA 36 §)

Jos viemäriin on joutunut tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava asiasta viivytyksettä Kauhajoen kaupungin viemärilaitok- selle sekä ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemi- seksi. Jätevesijärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava niin, että lähtevästä jätevedestä on mahdollista tarvittaessa ottaa 24 tunnin kokoomanäyte. (YsL 43 §, 46 §, YsA 36 §, 36 a §)

Jätehuolto

5. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Syntyneet jätteet voidaan luovuttaa vain sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jolla on ympäristönsuojelulain mukai- nen lupa ko. jätteen vastaanottamiseen. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana.

Luvan saajan on oltava selvillä kaatopaikalle toimitettavan muun kuin yhdyskuntajätteeseen rinnastettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta ja jätteiden kaatopaikkakelpoisuus tulee tarvit- taessa selvittää kaatopaikkoja koskevan valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaisesti. (YsL 43 §, 45 §, JäteL 3 §, 4 §, 6 §, 15 §, JäteA 3 §)

6. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet tulee vähintään kerran vuodessa toimittaa ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Ongelmajätteet tulee varastoida tiiviillä alustalla sisätiloissa tai erillisessä kontissa asianmukaisesti merkittynä siten, että niiden sekoittu- minen keskenään tai muihin jätteisiin estetään. (YsL 43 §, 45 §, JäteL 3 §, 4 §, 6 §, 15 §, JäteA 3a

§, 6 §, 22 §, VNp 659/1996) Varastointi ja kuljettaminen

7. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Laitoksen toiminnassa käytettävien raaka-aineiden, kemikaalien, valmistettavien tuotteiden sekä muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tulee järjestää asianmukaisesti siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, epäsiisteyttä, roskaantumista, terveyshaittaa, haittaeläinongelmia eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JäteL 6 §, 19 §)

Etanolisäiliöt on varustettava suojatilavuudella, joka on vähintään 100 % säiliöiden tilavuudesta.

Etanolisäiliöt tulee varustaa myös ylitäytönestolaitteilla ja pinnankorkeusmittauksella. (YsL 5 §, 7 §, 43 §, 45 §, JäteL 4 §, 6 §, 19 §)

8. Etanolin purku- ja lastausalueet tulee päällystää kestävällä pinnoitteella ja varustaa riittävillä kaadoilla ja suljettavalla viemäröinnillä mahdollisten vuotojen talteen ottamiseksi. (YsL 7, 43, 45

§, JäteL 6 §)

9. Raaka-aineiden, kemikaalien, tuotteiden ja jätteiden kuljetukset tulee hoitaa siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä kuljetuksista aiheudu haittaa tien varrella asuville asukkaille tai muille tienkäyttäjille. Jätteet voidaan antaa kuljetettavaksi vain sellaisille kuljettajille, jotka on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. (YsL 5, 43, 45 §, JäteL 6, 8, 9, 19, 49 §, JäteA 7 §) Paras käyttökelpoinen tekniikka

10. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 58 §, JäteL 6 §)

Poikkeukselliset tilanteet

11. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet pyritään suunnitelmallisesti etukäteen estämään. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilan- teista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja tai muita aineita pääsee maaperään, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä palo- ja pelastusviranomaisten lisäksi

Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le. (YsL 43 §, 62 §, YsA 19 §)

Tarkkailu ja raportointi

12. Laitokselle tulee nimetä ympäristöasioiden vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lupapäätöksen edel- lyttämistä toimista sekä toimii yhteyshenkilönä viranomaistoiminnassa. Vastuuhenkilön henkilö- ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä paloviranomaisille. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. (YsL 43 §, 46 §, YsA 19 §)

13. Laitoksen etanolipäästöjä ilmaan tulee tarkkailla taselaskennan avulla, josta tulee käydä ilmi etanolin kulutus tuotannossa käytettyä raaka-ainetonnia kohden vuodessa. (YsL 43 §, VnA 435) 14. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava ilmanlaadun yhteistarkkailuun, mikäli sellainen

järjestetään alueella (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §)

15. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot:

- käytettyjen raaka-aineiden laatu ja määrä

- käytetyn etanolin määrä suhteessa käytetyn raaka-aineen määrään - toiminnassa syntyneiden VOC-päästöjen määrä

- toiminnassa käytettyjen kemikaalien laatu ja määrä - laitoksen tuotanto, tuotteet ja niiden määrä

- kaupungin jätevesiverkkoon johdettujen jätevesien määrä ja laatu

- toiminnassa syntyvien jätteiden määrä, laatu, hyödyntäminen ja toimituskohteet.

- laitoksen ympäristönsuojeluun liittyvien laitteiden, esim. pölysuodattimien ja ilmanvaihtolaittei- den, huolto- ja tarkistustoimenpiteet

- tiedot laitoksen toimintaan liittyvistä poikkeuksellisista häiriö- ja vuototilanteista, niiden syistä ja korjaustoimenpiteistä.

Käyttöpäiväkirja on oltava valvontaviranomaisen saatavilla. (YsL 5 §, 43 §, 46 §, 83 §, YsA 19 §, JäteL 51, 52 §)

16. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristöviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenteri- vuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä.

Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

- laitoksen tuotanto, käytetyt raaka-aineet, kemikaalit ja niiden määrät

- tiedot etanolin käytöstä ja kulutuksesta sekä päästöistä raaka-ainetonnia kohden - etanolipäästöjen taselaskenta sekä arvio tulosten luotettavuudesta

- tiedot veden ja energiankulutuksesta - tiedot jäteveden määrästä ja laadusta

- tiedot toiminnassa muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä, niiden määrät, edelleen toimit- taminen ja toimituskohteet. Ilmoitettavat jätteet tulee luokitella ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti.

- yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä onnettomuuksista, huolloista ja käyttöhäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) (YsL 45 §, JäteL 51 §, JäteA 22 §)

17. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. (YsL 28

§, 58 §, 81 §)

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

Luvan myöntämisen edellytykset

Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan si- joituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ter- veyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kan- nalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että Norbiox Oy:n toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminta on myös asemakaavan mukaista.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Laitosta on hoidettava siten, että toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan eivät aiheuta haju- eikä muutakaan haittaa ympäristössä. (lupamääräys 1)

Valtioneuvoston asetuksella (435/2001), ns. VOC-asetuksella, on säädetty tietyistä toiminnoista aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta. Toiminnassa syntyvät orgaanisten yhdisteiden päästöt eivät saa ylittää ko. asetuksessa annettuja raja-arvoja. Päästöt ja niiden suhde raja-arvoihin todetaan taselaskennalla. (lupamääräys 2)

Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla.

Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, voidaan melutasot lähimmil- lä asumiseen käytettävillä alueilla määrätä mitattavaksi tai määrätä laskennallisesti selvitettäväksi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan tällöin ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. (lupamääräys 3)

Jätevesien johtamisesta kunnan viemäriin on oltava sopimus viemärilaitoksen kanssa. Mikäli jätevesiä ei johdeta yleiseen viemäriverkkoon, tulee ne käsitellä muuten niin, ettei niistä ole vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Määräys toiminnassa käytettävien kemikaalien tai muiden haitallisten aineiden pääsyn estämisestä viemäriverkkoon on annettu viemäriverkolle tai jäteve-

den puhdistamon toiminnalle aiheutuvan haitan ennaltaehkäisemiseksi. Kemikaalien joutuminen viemäriin saattaa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (lupamääräys 4)

Jätelain yleisten periaatteiden mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Jätteistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa tervey- delle tai ympäristölle. Jätteiden vastaanottajalla on oltava asianmukaiset luvat jätteiden vastaanot- tamiseksi ja käsittelemiseksi. Jos kaatopaikalle toimitetaan normaalista yhdyskuntajätteestä poikkeavaa jätettä, on sen ominaisuudet tunnettava ja kaatopaikkakelpoisuus tarvittaessa selvitet- tävä. (lupamääräys 5)

Ongelmajätteen asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä tai jonka hyväksytyssä ympäristöluvassa kyseisen ongelma- jätteen vastaanotto on hyväksytty. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin, paitsi jos se on jätteiden hyödyntämisen kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn. (lupamääräys 6)

Piha-alueiden puhtaana pitäminen on tärkeää, jotta estetään orgaanisen aineksen kulkeutuminen sadevesijärjestelmään ja se on tarpeen myös lähialueen viihtyvyyden varmistamiseksi. Laitos- aluetta ympäröiviin ojiin kulkeutuvat sadevedet eivät saa sisältää epäpuhtauksia. Toiminnassa käytettävien raaka-aineiden, kemikaalien, tuotteiden ja muodostuvien jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista, tuotteista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. (lupamääräykset 7 ja 8)

Kuljetukset tulee hoitaa niin, ettei lähialueen asumisviihtyvyys kärsi eikä kuljetuksista aiheudu päästöjä ympäristöön. Jätelain tarkoittamien jätteiden kuljettajien tulee olla merkitty ympäristö- keskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (lupamääräys 9)

Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja se tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. (lupamää- räys 10)

Ympäristönsuojelulain 43 §:n perusteella tulee ympäristöluvassa antaa määräyksiä niistä toimista, joihin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Poik- keuksellisiin tilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen tai terveydellisen haitan riski, minkä johdosta toiminnanharjoittajan tulisi etukäteen suunnitelmallisesti varautua ainakin todennäköisimpien tilanteiden varalta sekä pystyä arvioimaan eri tilanteiden vaikutus päästöihin ja merkittävyys ympäristöön. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan valvontaviran- omaisille ympäristöön vaikuttavista onnettomuustilanteista ja niihin verrattavista päästötilanteis- ta. (lupamääräys 11)

Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tarkkailu. (lupamääräys 12)

Toiminnan tarkkailusta, käyttöpäiväkirjan pidosta sekä ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetora- portin esittämisestä on annettu määräykset laitoksen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (lupa- määräykset 13, 14, 15 ja 16)

Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta, keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkas- tella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ympäristöluvan lupamääräyksiä. Vertailupohjana arvioitaessa uuden ympäris- töluvan tarvetta käytetään hakemuksessa esitettyjä tietoja ja päätöksessä olevia toimintaa kuvaa- via tietoja. (lupamääräys 17)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaiku- tuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on 31.1.2018 mennessä tehtävä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta.

Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen mää- räyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. (YsL 56 §, YsA 19 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35, 41-43, 45, 46, 47, 56, 58, 62, 81 ja 83 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 36 §

Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 8, 9, 15, 19, 49, 51 ja 52 § Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 4, 6, 7 ja 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaa- misesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)

Valtioneuvoston kaatopaikkoja koskeva asetus (202/2006)

Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheu- tuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (435/2001)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullista suoritteista (1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöminis- teriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista (1387/2006) esitetyn maksutaulukon mukaan.

Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävän toiminnan lupamaksu on 8 610 €, kun kyseessä on uusi toiminta.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Hakijalle

Jäljennös päätöksestä

Kauhajoen kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontajaosto Kauhajoen kaupunginhallitus

Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä

Craycroft Thomas Cray, Laurintie 6, 61800 KAUHAJOKI

Heikkilä Antti Sameli ja Pirkko Helena, Peltosentie 2, 61850 KAUHAJOKI AS Hietalahti Erkki Elias ja Sinikka Hannele, Peltosentie 3, 61850 KAUHAJOKI AS Kauhajoen kaupunki, PL 500, 61801 KAUHAJOKI

Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Topeeka 45, 61800 KAUHAJOKI

Kuusisto Arto Teuvo Ilari ja Mannio Marjo Tuulikki, Peltosentie 4, 61850 KAUHAJOKI AS Niemelä Leo Heikki ja Seija Anneli, Teeritie 4 E 30, 81700 LIEKSA

Oy Linseed Protein Finland Ltd, Teknologiapuisto 11, 61800 KAUHAJOKI Peltonen Martti Johannes, Välitie 5, 61850 KAUHAJOKI AS

Rakennusliike M Peltonen Ky – Välitie 5, 61850 KAUHAJOKI AS Suupohjan Teollisuustilat Oy, Leppäkuja 11-13, 61800 KAUHAJOKI Tasanko Ilkka Esa Ilmari, Kauppatie 32 B, 61850 KAUHAJOKI AS Tasanko U ja P Oy, Kauppatie 32 as 4, 61850 KAUHAJOKI AS

Vainionpää Arto Juhani ja Marja Tuulikki, Peltosentie 1, 61850 KAUHAJOKI AS Vesme Systems Oy, Enontie 2, 61850 KAUHAJOKI AS

Väljä Marita Helena, Välitie 1, 61850 KAUHAJOKI AS Älvsby Kiinteistö Oy, Keskustie 23, 61850 KAUHAJOKI AS

Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä

Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Kauhajoen kunnallislehdessä.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja pää- töksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.

Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella - luvan hakija

- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea

- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luon- nonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysy- myksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät

- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ym-

päristönsuojeluviranomainen

- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä.

Vanhempi insinööri Christel Engman-Andtbacka

Ylitarkastaja Aira Halmetoja

LIITTEET Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros