•
Asemapäällikönkatu 14⋅ PL 36, 00521 Helsinki⋅ 020 490 101⋅ Asiakaspalvelu 020 690 161⋅ www.ymparisto.fi/uus•
Stinsgatan 14⋅ PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland⋅+358 20 490 101⋅ Kundservice +358 20 690 161⋅ www.miljo.fi/uusKorjattu hallintolain 51 §:n
perusteella Uudenmaan ympäristökes- kuksessa3.1.2007
Helsinki 21.12.2007 21.12.2006 Annettu julkipanon jälkeen No YS 1969
Dnro
UUS-2003-Y-328-111
ASIA Päätös Borealis Polymers Oy:n ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee olemassa olevaa Fenoli ja aro- maatit -tuotantoa ja sen olennaista laajentamista, toimintaan liittyvää säi- liöaluetta, ongelmajätevarastoa, soihtua sekä säiliöautojen ja rautatie- vaunujen täyttö- ja tyhjennyspaikkoja.
LUVAN HAKIJA Borealis Polymers Oy PL 330
06101 Porvoo
LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Borealis Polymers Oy:n Fenoli ja aromaatit -tuotanto Kilpilahden teolli- suusalueella.
Laitos muodostaa yhdessä Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotannon kanssa ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n 4 momentin tarkoittaman toimintakokonaisuuden.
Porvoon kaupungin Kilpilahden kylä, kortteli K8/Petrokemia, tila 1:59 Kiinteistörekisteritunnus 638-463-1-59
Toimialatunnus 24140 IPPC-luokka 4.1
Liike- ja yhteisötunnus 1592 102-1
Ympäristövahinkovakuutus Nro 48-01025-0 (Pohjola 1999)
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 § 3 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 momentti 3 b, 4 b, 5 a ja 6 a kohdat
TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Alueellinen ympäristökeskus, ympäristönsuojeluasetus 6 § 1 momentti 3, 4 b, 5 a ja 6 a kohdat.
MAKSU 7 550 €
A11 - 111 - AT20
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus
Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 27.6.2003.
Muut vireillä olevat asiat
Neste Oy:n Porvoon tuotantolaitosten vaikutuksia ilman laatuun koske- va, 26.3.1993 päivätty tarkkailusuunnitelma on tullut vireille Uuden- maan lääninhallituksessa 30.3.1993 ja sitä koskeva, 25.11.1996 päivätty täydennys on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 28.11.1996.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset
Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös sijoitusluvan, ilmaluvan ja jäte- luvan myöntämisestä Fenoli ja aromaatit -liiketoimintayksikön olennai- selle muuttamiselle No YS 898/30.9.1997.
Kaavoitustilanne
Kilpilahden teollisuusalueelle on vahvistettu asemakaava, jossa koko alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Teollisuus- alueen ympäristön yleiskaavassa on teollisuusalueen ympärille varattu vyöhyke, jolle ei saa osoittaa ympärivuotiseen asuinkäyttöön uusia tiloja.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Borealis Polymers Oy:n Fenoli ja aromaatit -tuotanto sijaitsee Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä, korttelissa K8, tilalla R:No 1:59. Samal- la alueella Fenoli ja aromaatit -tuotannon vieressä sijaitsee Borealis Po- lymers Oy:n Olefiinituotanto.
Alueen hydrologia ja geologia Maaperä ja pohjavesi
Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. Alueella tehdyt geohydro- logiset tutkimukset osoittavat, että pohjaveden virtauksen kannalta maa- perä on huonosti vettä johtavaa ja että pintavesi imeytyy huonosti alueen maaperään. Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suu- rempaa ja useampaa pienempää kokoojaojaa ja -puroa myöten mereen.
Osa pintavalunnasta virtaa suoraan mereen.
Maaperään joutuneet kemikaalit voivat kulkeutua maaperässä pohjavesi- en mukana aina mereen asti. Pohjaveden virtauksen kannalta maaperä on kuitenkin huonosti vettä johtava. Alueella on lukuisia erillisiä, pinta- alaltaan pieniä pohjavesialtaita. Pintavalunnan kannalta alue voidaan ja-
kaa luonnontilaisiin ja rakennettuihin alueisiin. Luonnontilaisilla alueilla sadevedestä on arvioitu haihtuvan ja imeytyvän kasveihin n. 60 %. Lop- pu 40 % muodostaa tiiviillä kallioilla ja moreenipinnoilla pintavalunnan, jonka imeytyminen pohjavedeksi on vähäistä. Viemäröimättömillä täyt- töalueilla sataneesta vedestä on oletettu haihtuvan 30 %, lopun 70 %:n muodostaessa valunnan. Valuntamekanismi poikkeaa luonnontilaisten alueiden valunnasta. Vesi imeytyy nopeasti rakennettuun täytteeseen ja kulkeutuu pintakerrosvaluntana tiiviitä pintoja (kallio, moreeni, savi) myöten gradientin suuntaan. Suurista korkeuseroista johtuen vesi suotau- tuu/purkautuu alueen alimmista pisteistä uudelleen pintavalunnaksi (pu- rot, ojat).
Alueen pintavedet
Koko Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat neljää suurempaa ja use- ampaa pienempää kokoojaojaa ja -puroa myöten mereen. Osa pintava- lunnasta virtaa suoraan mereen. Vesiä valuu Hackalandetin tekoaltaan suuntaan, Nybäckenin (aik. Dybäcken) puron kautta Pedarsvikeniin, ojan ja Lillvikenin kautta Nikuvikeniin sekä Kilpilahden satama-alueelle.
Petrokemian tehtaiden alueelta pintavesien pääpurkauspisteenä toimii Nikuvikeniin laskeva oja. Alueen koilliskulman pintavedet virtaavat län- tisempää ojaverkostoa pitkin samaiseen Nikuvikeniin. Lisäksi osa poh- joisosan pintavesistä virtaa merivesitunneliin.
Merialue
Porvoon edustan merialue on Suomenlahdesta pohjoiseen työntyvä lahti, jonka saaret pirstovat erillisiksi selkävesiksi. Porvoon edustan merialu- eelle laskee kaksi huomattavaa jokea, Porvoonjoki ja Mustijoki (Mäntsä- länjoki). Emäsalon saari on merkittävin suurten selkävesien erottaja.
Emäsalon länsipuolella on laaja Svartbäckinselkä ja itäpuolella myös laaja, mutta matalampi Orrenkylänselkä.
Kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Luonnonsuojelukohteet
Klobbuddenin luonnonsuojelualue sijaitsee noin kaksi kilometriä Fenoli ja aromaatit -tuotannon alueesta etelään.
Fågelmossenin rauhoitettu suoalue, joka kuuluu Natura 2000 -ohjel- maan, sijaitsee muovitehtaiden alueen länsipuolella, noin 2 km:n päässä petrokemian tehtaista.
Yksittäisiä suojelukohteita ovat lisäksi Illvardenin saaressa, öljysataman ja laituri 8:n läheisyydessä olevat hiidenkirnut.
Asutus
Kahden kilometrin säteellä petrokemian tehtaista asuu noin 700 henki- löä. Lähin asutus on Svartbäckin kylässä, jossa asuu vakituisesti noin 60 henkilöä. Kesäasukkaiden tullessa Svartbäckin kylän asukasmäärä noin
kolminkertaistuu. Lähimmät asunnot sijaitsevat noin 800 metriä Fenoli ja aromaatit -tuotannon alueesta etelään. Petrokemian alueen rajanaapu- rina ei ole yhtään asutusta.
Kulloon koulu (noin 60 oppilasta) ja Fortumin työterveysasema sijaitse- vat tehdasalueelta luoteeseen Porvoon moottoritielle johtavan tien var- rella noin kahden kilometrin päässä petrokemian alueesta.
Ympäristön tila
Kaatopaikat
Neste Oil Oyj:n käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee petrokemian tehtaiden länsipuolella. Kaatopaikalle on tuotu öljynjalostamon sekä myös muiden Neste Oy:n laitosten teollisuus- ja talousjätteitä. Kaato- paikka on suljettu vuonna 1996. Kaatopaikan suoto- ja valumavedet vir- taavat pohjoiseen ja laskevat Kartanonlahteen. Kaatopaikan vaikutus nä- kyy jätepenkan välittömässä läheisyydessä olevassa pohjavesiputkessa sekä kaatopaikalta virtaavassa pintavesiojassa. Kaatopaikka kuuluu Nes- te Oil Oyj:n vastuulle ja sisältyy jalostamon ympäristölupaan.
Maaperä tehdasalueella
Petrokemian tehdasalueen maaperässä esiintyy toiminnassa käytettyjä, erilaisten vuototapahtumien seurauksena maaperään päässeitä kemikaa- leja. Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät vuodot:
• 70- ja 80- luvuilla olefiinituotannon alueella tapahtui viemäri- vuotoja, joiden seurauksena maaperään on päässyt tuntematon määrä aromaattisia hiilivetyjä ja pesulipeää.
• Vuonna 1992 säiliöalueella tapahtui styreenivuoto, jossa noin 50 tonnia styreeniä vuoti maahan.
• Vuonna 1993 pääsi pyrolyysibensiiniä 140 tonnia karkuun. Tästä määrästä arviolta 85 tonnia joutui maaperään ja siitä noin 60 ton- nia saatiin pumpattua talteen.
• Vuonna 1997 tapahtui toinen pyrolyysibensiinin vuoto, jossa noin 5 m3 ainetta valui maaperään.
• Vuosina 1997 ja 1998 tehdyissä viemäritarkastuksissa todettiin syöpyneitä kohtia, joista on valunut tuntemattomia määriä hiili- vetyjä ympäristöön.
• Edellisten lisäksi on tapahtunut joitakin pienempiä vuotoja. Suu- rin osa vuotojen haitoista on saatu eliminoitua ja maaperä puh- distettua.
Vuonna 2001 tehdyn selvityksen (Anniina Hukari: Borealis Polymers Oy:n Petrokemian tuotantolaitosten maaperän pilaantuneisuuden laajuus, riskinarviointi sekä puhdistus- ja käsittelymenetelmien kartoitus, diplo- mityö, Espoo 2001) mukaan tehdasalueen koillispuolella sijaitsevan ken- tän maaperä on pilaantunut. Alue on melko laaja, ja maamassoja on run- saasti. Tehdasalueelta kulkeutuu kentälle edelleen hiilivetyjä ja alue toi- mii eräänlaisena hiilivetyjen kerääntymispaikkana. Mikäli kentältä kul-
keutuu hiilivetyjä eteenpäin, ovat todennäköisimmät virtaussuunnat poh- joiseen ja/tai etelään.
Olefiinituotannon ohjaamon länsipuolisella kentällä sijaitsevalle pieneh- kölle painauma-alueelle on kertynyt erityisesti polyaromaattisia hiilive- tyjä olefiinituotannon alueelta. Hiilivetyjen kulkeutuminen painanteesta eteenpäin on erittäin epätodennäköistä alueen kallionpinnanmuodoista johtuen.
Petrokemian tehtaiden alueella viimeisen kymmenen vuoden aikana sat- tuneista merkittävistä vuodoista ei ole enää havaittavissa merkkejä maa- perässä tai pohjavedessä.
Petrokemian tuotantolaitosten alueella tällä hetkellä olevat hiilivetypitoi- suudet eivät aiheuta merkittävää hiilivetyjen leviämisriskiä. Pilaantunut- ta maaperää tarkkaillaan pinta- ja pohjavesiseurannalla. Alueelle ei ole suunniteltu maaperän puhdistustoimenpiteitä. Kyseessä on aktiivisessa toiminnassa oleva tehdasalue, jonka toiminta tulee jatkumaan vielä pit- kään.
Pohjavesi ja pintavesiojat
Petrokemian tehtaat sijaitsevat VTT:n vuosina 1992 - 1995 tekemissä geohydrologisissa tutkimuksessa määritellyillä valuma-alueilla 3a, 3b ja 9. Kullakin valuma-alueella on sekä pohjaveden että pintavesiojien tark- kailupisteitä.
Valuma-alueen 3a vesiin vaikuttaa Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden pohjoispuoli (olefiinituotanto). Alueen vedet purkautuvat joko merivesipumppaamon kautta mereen tai valuma-alueen 3b kautta Lillvi- keniin ja edelleen Nikuvikeniin. Petrokemian tehtaiden vaikutus näkyy alueen pohja- ja pintaveden laadussa mm. kohonneina hiilivetypitoi- suuksina.
Valuma-alueen 3b vesiin vaikuttavat Borealis Polymers Oy:n petroke- mian tehtaat sekä StyroChem Finland Oy:n polystyreenitehdas ja sen styreenisäiliöt. Alueen vedet purkautuvat Lillvikenin kautta Nikuvike- niin. Petrokemian tehtailla ei ole havaittu olevan merkittävää vaikutusta alueen pohja- tai pintaveden laatuun. Ainoastaan kahdessa vuonna 2001 asennetussa pohjavesiputkessa on todettu lievästi kohonneita hiilivetypi- toisuuksia.
Valuma-alueen 9 vesiin vaikuttavat Borealis Polymers Oy:n petrokemi- an tehtaiden lounaisosa sekä Ashland Finland Oy:n polyesteritehdas sekä StyroChem Finland Oy:n polystyreenitehdas. Alueen vedet purkautuvat ojan kautta Nikuvikenin länsiosaan. Pohjavesiputken G94 vesi on hiili- vedyillä pilaantunutta. Hiilivedyt ovat lähinnä keskitislettä (C9-C23), joiden liukoisuus veteen ja kulkeutuminen pohjaveden mukana on vä- häistä. Pohjavedestä ei ole havaittu merkittäviä määriä monoaromaatteja.
Ilmanlaatu
Ilman epäpuhtauksien päästöt Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla ovat pienentyneet selvästi 1980-luvun lopun tilanteeseen verrattuna (Uuden- maan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattori- seuranta vuosina 2004 ja 2005). Eniten ovat pienentyneet erityisesti kas- villisuudelle haitallisen rikkidioksidin päästöt, jotka olivat vuonna 2003 noin neljänneksen vuoden 1987 kokonaispäästöistä. Typen oksidien päästömäärät ovat tutkimusalueella pienentyneet 1990 luvun alusta läh- tien. 2000-luvulla päästömäärät ovat kääntyneet lievään nousuun. Vuon- na 2003 typen oksidien päästömäärä oli noin 60 % vuoden 1987 päästö- määrästä. Vuonna 2003 typen oksidit olivat pääosin peräisin liikenteestä.
Poikkeuksena tästä oli mm. Porvoo, jossa teollisuus ja energiantuotanto muodostivat suurimman osan typen oksidien päästöistä. Porvoon seudul- la ilmanlaatuun ovat vaikuttaneet erityisesti Kilpilahden teollisuusalueen päästöt, vaikka ne ovat pienentyneet merkittävästi 1980- ja 1990-lukujen aikana.
Kilpilahden ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportin mukaan vuonna 2005 mitattu ulkoilman rikkidioksidipitoisuus alitti Mustijoen ja Löparön mit- tausasemilla valtioneuvoston asettamat ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot.
Tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvot olivat samaa tasoa kuin vuosina 2003 ja 2004 mitatut keskiarvot. Mustijoen ja Löparön mittausasemat luokitellaan tausta-asemiksi. Riemarin mittausasemalla rikkidioksidipi- toisuus ylitti tuntiohjearvon sekä tunti- ja vuorokausiraja-arvot tammi- kuussa ja marraskuussa. Riemarin mittausasema luokitellaan teollisuus- asemaksi. Aseman lähellä ei asu eikä pysyvästi oleskele ihmisiä, joten valtioneuvoston ohje- ja raja-arvoja ei sovelleta kyseisessä paikassa. Mi- tatut rikkidioksidipitoisuudet olivat yleisesti hieman korkeampia kuin vuosina 2001 - 2004 mitatut pitoisuudet.
Riemarissa mitattu pelkistyneiden rikkiyhdisteiden kokonaismäärä alitti valtioneuvoston asettaman ilmanlaadun ohjearvon selvästi.
Mustijoen asemalla mitattu typpidioksidipitoisuus alitti ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot selvästi. Mustijoen mittausasemalla mitattuihin ty- penoksidipitoisuuksiin vaikuttavat energiantuotannon lisäksi läheisen moottoritien päästöt.
Otsonipitoisuus Kilpilahden ympäristössä oli keväällä ja alkukesällä suhteellisen korkea. Valtioneuvoston asetuksessa annettu tavoitearvo ei kuitenkaan ylittynyt. Suurimmat otsonipitoisuudet havaitaan Etelä- Suomessa yleensä usealla mittausasemalla yhtä aikaa, mikä viittaa sel- västi otsonin kaukokulkeutumiseen.
Vuosina 2004 ja 2005 tehdyn Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ilmanlaadun bioindikaattoriseurannan yhteydessä tehtiin Kilpilahden te- ollisuusalueella ja sen läheisyydessä olevilla 10 havaintoalalla erillissel- vitys.
Selvityksen mukaan tutkituilla Kilpilahden havaintoaloilla sormi- paisukarve luokiteltiin kolmella havaintoalalla lievästi ja seitsemällä ha- vaintoalalla selvästi vaurioituneeksi. Vaurioaste teollisuusalueen lä-
hiympäristön havaintoaloilla oli vähän korkeampi kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin.
Ilman epäpuhtauksista kärsiviä jäkälälajeja löydettiin Kilpilahden ha- vaintoaloilla 6 - 8 kpl. Jäkälälajiston runsaus oli samaa luokkaa kuin vuonna 2000. Jäkälälajiston runsaus ei poikennut juurikaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan keskimääräisestä tasosta.
Havaintopuiden keskimääräinen neulaskato oli lisääntynyt noin neljä prosenttiyksikköä edellisestä havaintokerrasta, mutta neulaskadon katso- taan vielä kuuluvan luontaiseen neulasmäärän vaihteluun. Kolmella ha- vaintoalalla neulaskadon määrä oli yli 20 %, jolloin havaintopuut luoki- teltiin lievästi harsuuntuneiksi. Männyn neulasten rikkipitoisuudet olivat nousseet neljässä vuodessa. Rikkipitoisuudet luokitellaan lievästi ko- honneiksi kuudella näytealalla ja kohonneeksi yhdellä näytealalla. Neu- lasten rikkipitoisuudet olivat nousseet myös muualla, joten pitoisuudet Kilpilahden teollisuusalueella eivät olleet huomattavasti suurempia kuin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla keskimäärin. Neulasten typpipitoi- suudet olivat yhtä näytealaa lukuun ottamatta puuston kasvun kannalta normaalilla tasolla.
Kilpilahden teollisuusalueella on mitattu haihtuvien orgaanisten yhdis- teiden (VOC) pitoisuuksia ulkoilmassa. Mittausasema sijaitsi vuosina 1993 - 1996 teollisuusalueen keskellä. Vuosina 1997 - 2000 mittausase- ma oli teollisuusalueen pohjoisrajalla, Kulloon koulun ja Fortum Oy:n terveystalon läheisyydessä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty mitatut hiilivetypitoisuudet:
Vuodet 1993-1996
Mitattu aine Vuosikeskiarvot
µg/m3 Vuotuiset medi-
aanit,µg/m3 Maksimi, µg/m3
Etaani 2-9 1-5 342
Eteeni 3-47 1-12 1230
Propaani 5-40 1-19 4930
Propeeni 3-198 1-10 13200
i-butaani 2-22 1-4 865
n-butaani 3-32 1-5 1000
i-pentaani 2-36 1-9 1190
n-pentaani 6-45 1-9 2740
Kumeeni 1-13 <1-3 744
Heksaani 1-6 <1-3 250
Tolueeni 1-7 <1-5 200
Styreeni 1-21 <1-7 1450
Bentseeni 1-13 <1-4 510
1,3-butadieeni 1-22 <1-2 2060
Vinyylikloridi <1 <1 202
Vuodet 1997-2000
Mitattu aine Vuosikeskiarvot
µg/m3 Vuotuiset me-
diaanit,µg/m3 Maksimi,µg/m3
Etaani <1-7 <1-4 175
Eteeni <1-8 <1-3 991
Mitattu aine Vuosikeskiarvot
µg/m3 Vuotuiset me-
diaanit,µg/m3 Maksimi,µg/m3
Propaani 1-15 <1-7 385
Propeeni 1-9 <1-3 360
i-butaani 1-12 <1-6 439
n-butaani 1-32 <1-9 1670
i-pentaani 1-10 <1-3 360
n-pentaani 1-6 <1-2 120
Kumeeni <1-10 <1 31
Heksaani <1-2 <1-2 32
Tolueeni <1-2 <1-2 28
Styreeni <1-4 <1 10
Bentseeni <1-2 22
1,3-butadieeni <1 44
Vinyylikloridi <1 57
Haju
VTT:n vuonna 1994 tekemässä selvityksessä "Hajukartoitus Kilpilahden teollisuusalueen ympäristössä" todetaan, että määriteltyä hajukuormaa voidaan pitää melko pienenä ja voidaan katsoa, ettei Kilpilahden teolli- suusalueen toiminnoista peräisin oleva haju yleensä aiheuta merkittävää viihtyvyyshaittaa.
Melu ja liikenne
Kilpilahden teollisuusalueen melulähteet keskittyvät kolmelle alueelle, jotka ovat öljynjalostamo, petrokemian tehtaat sekä muovitehtaat. Teol- lisuusmelulähteiden jatkuva melu on sama yöllä ja päivällä. Yöajan oh- jearvo (50 dB) ylittyy lounaassa Hagenin, Fällbackan, Lövkullan ja Bergkullan asuinalueilla, pohjoisessa Kulloon asuinalueella. Päiväajan ohjearvo (55 dB) ei asuinalueilla ylity. Soihtujen toimiessa melu lisään- tyy tilapäisesti ja tällöin päiväajan ohjearvo (55 dB) saattaa ylittyä joi- denkin asuntojen kohdalla.
Maantie 148 on ainoa Porvoontieltä (maantie 170) ja moottoritieltä (Vt 7/E 18) Kilpilahden teollisuusalueelle johtava tie. Tiellä 148 kulkee arkisin yli 1 000 raskasta ajoneuvoa ja yli 4 000 henkilöautoa.
Maantie 148 muuttuu eteläpäässä yksityiseksi Rajatieksi, joka jakautuu Borealiksen rahtiliikenneportille ja Svartbäckin haaraan. Svartbäckin haaraa käyttää sekä raskas kuorma-autoliikenne että henkilöautoliikenne mm. Borealiksen petrokemian tehtaille. Samaa tietä kulkee liikenne myös Svartbäckin kylään.
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Fenoli ja aromaatit -tuotantoon kuuluvat bentseeni-, kumeeni- ja feno- liyksiköt, näiden yksiköiden tuotteiden varastointiin liittyvä tuotesäiliö-
alue, autojen ja rautatievaunujen täyttö- ja tyhjennyspaikat, ongelmajät- teiden välivarasto, hönkienpolttouunit sekä soihtu. Bentseeniyksikkö on käynnistetty vuonna 1978 ja kumeeni- ja fenoliyksiköt vuonna 1981.Yksiköt muodostavat integroidun tuotantoketjun, jonka lopputuot- teena valmistuu fenolia ja asetonia. Fenoli ja aromaatit -tuotannon henki- lökunnan määrä on noin 74 henkilöä.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Tuotantoyksiköiden tuotteet, tuotantokapasiteetit ja tuotannot vuosina 2001 - 2005 on esitetty alla olevassa taulukossa:
Tuote Kapasiteetti t/a
Tuotanto 2001
t/a
Tuotanto 2002
t/a
Tuotanto 2003
t/a
Tuotanto 2004
t/a
Tuotanto 2005
t/a Asetoni 80 000 74 025 88 922 89 074 90 981 77 986 Bentseeni 110 000 105 047 123 109 127 266 123 022 113 501 Fenoli 130 000 119 773 143 493 143 732 147 210 126 496 Kumeeni 180 000 170 147 190 878 192 127 195 829 179 829
Bentseeni- ja kumeeniyksiköiden kapasiteettia on nostettu vuonna 2005 ja vuonna 2007 nostetaan fenoli- ja asetoniyksiköiden kapasiteettia, jon- ka jälkeen tuotantokapasiteetit ovat seuraavat:
• Asetonia 145 000 t vuodessa
• Bentseeniä 185 000 t vuodessa
• Fenolia 230 000 t vuodessa
• Kumeenia 300 000 t vuodessa
Raaka-aineet, polttoaineet ja apukemikaalit Raaka-aineet:
Bentseenin valmistuksen raaka-aineet ovat eteeniyksiköstä tuleva pyro- lyysibensiini ja vety, sekä jalostamolta tuleva reformaatin C6-jae.
Kumeenin valmistuksen raaka-aineet ovat bentseeniyksiköstä tuleva bentseeni ja jalostamolta tuleva FCC-propeeni tai olefiinituotannon tuo- tepropeeni.
Fenolin valmistuksen raaka-aineena on kumeeni, joka hapetetaan ilmalla kumeenihydroperoksidiksi. Kumeenihydroperoksidi hajotetaan fenoliksi ja asetoniksi.
Raaka-aineissa, välituotteissa ja lopputuotteissa esiintyvä bentseeni ja si- tä sisältävät syöttöaineet sekä fenoli ja kumeenihydroperoksidi on luoki- teltu myrkyllisiksi. Kumeenihydroperoksidi ja jalostamon esitislattu re- formaatti on luokiteltu lisäksi ympäristölle vaarallisiksi. Syöttö- ja polt- toaineet ovat helposti tai erittäin helposti syttyviä. Bentseenin tiedetään aiheuttavan syöpää ihmisessä ja saattavan vaurioittaa perimää. Bentseeni
on luokiteltu valtioneuvoston asetuksessa nro 1022/2006 vesiympäristöl- le haitalliseksi (asetuksen liite 1 D kohta).
Polttoaineet
Kuumaöljyuunissa (36 MW) käytetään polttokaasua eteeniyksiköstä, tervaa fenoliyksiköstä, raskaita hiilivetyjä kumeeniyksiköstä ja slop- öljyä LDPE-tuotannosta:
• Polttokaasua eteeniyksiköstä 7 665 t rikitön
• Tervaa fenoliyksiköstä 6 119 t vähärikkinen
• Raskasjae kumeeniyksiköstä 1 911 t rikitön
• Slop-öljyä LDPE-yksiköstä 724 t rikitön
Bentseeniyksikön uunissa (4,3 MW, varauuni 0,7 MW) käytetään polt- tokaasua eteeniyksiköstä ja bentseeniyksiköstä:
• Polttokaasua eteeniyksiköstä 655 t rikitön
• Polttokaasua bentseeniyksiköstä 633 t vähärikkinen Hönkienpolttouuneissa (0,4 MW ja 3 MW) poltetaan polttokaasua eteeniyksiköstä sekä hönkäkaasuja säiliöistä ja reaktoreista:
• Polttokaasua eteeniyksiköstä 4 040 t rikitön
• Hönkäkaasuja 528 t rikittömiä
Soihdussa poltetaan polttokaasua pilot-liekissä sekä prosesseista tulevia soihdutuskaasuja:
• Polttokaasu eteeniyksiköstä 50 t rikitön
• Soihdutuskaasuja 390 t rikitön
Yllä olevat luvut ovat vuoden 2004 käyttömääriä. Polttoaineet eivät si- sällä kloorattuja yhdisteitä.
Hakija on esittänyt, ettei eräitä kuumaöljyuunin polttoaineita, butadiee- ni- ja kumeeniyksiköiden raskaita hiilivetyjakeita, fenolitervaa ja LDPE- yksikön slop-öljyä tulisi luokitella jätteiksi. Nämä polttoaineet olisivat valtioneuvoston asetuksen 362/2003 mukaan jätteiksi luokiteltavia ainei- ta, mutta erityisissä tapauksissa käytetty polttoaine voidaan luokitella myös sivutuotteeksi, jolla on taloudellisesti kannattava uudelleenkäyt- tömahdollisuus. Tätä tulkintaa tukee Euroopan yhteisön tuomioistuimen antama päätös C-325/02, jonka mukaan öljykoksi, jota käytetään var- masti polttoaineena jalostamon tai muiden teollisuusyritysten energian- tarpeisiin, ei ole jätettä vaan taloudellisesti hyödynnettävä sivutuote.
Fenoli ja aromaatit -tuotantoon kuuluvat bentseeni-, kumeeni- ja feno- liyksiköt muodostavat integroidun tuotantoketjun, jossa yksiköiden ta- loudellisuus perustuu pitkälti voimakkaaseen energiaintegrointiin. Tuo- tannossa tarvittava sähkö ja höyry saadaan viereisestä Neste Oil Oyj:n voimalasta, mutta merkittävä osa polttoaineista tuotetaan itse.
Apukemikaalit
Kemikaali Cas-numero Varoitus- merkinnät
Käyttötarkoitus
N-formyylimorfoliini 4394-85-8 Uuttoliuotin
Metanoli 67-56-1 T, F jään poisto
katalyytti LD 145 1313-99-1, 1313-27-5 T Katalyytti
Ammoniakki 7664-41-7 T, N Säätökemikaali
Dimetyylidisulfidi 624-92-0 Xn, F katalyytin aktivointiai- ne
nesteliuotin LI 200 64742-82-1 Xn, N Puhdistusaine
natronlipeä 50 % 1310-73-2 C Neutralointiaine
Rikkihappo 7664-93-9 C Happokatalyytti
katalyytti HR 306 1307-96-6, 1313-27-5 Xn Katalyytti
Monoetyleeniglykoli 107-21-1 Xn Jäähdytysneste
Yllä olevassa taulukossa mainituista apukemikaaleista myrkyllisiä ovat metanoli ja ammoniakki sekä nikkeliä sisältävä katalyytti LD 145. Nik- keli kuuluu valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 D kohdan luetteloon vesiympäristölle haitallisista aineista. Rikkihappo ja lipeä ovat syövyttäviä, muut kemikaalit ovat ärsyttäviä. Ympäristölle vaarallisiksi on luokiteltu ammoniakki ja liuotin LI 200.
Tuotantoprosessit
Bentseeniprosessi
Bentseenin valmistuksen raaka-aineet ovat eteeniyksiköstä tuleva pyro- lyysibensiini ja vety sekä Neste Oil Oyj:n jalostamolta tuleva reformaa- tin C6-jae. Bentseeniyksikkö jaetaan kahteen alueeseen: ISBL-alue eli prosessialue käsittää prosessilaitteet, OSBL-alue eli varastoalue käsittää välisäiliö- ja tuotesäiliöalueet laitteineen.
Bentseeniprosessi koostuu seuraavista vaiheista: esitislaus, DPG-2 - prosessi sekä uuttotislaus. Esitislauksen ja DPG-2 -prosessin tarkoituk- sena on erottaa pääasiassa pyrolyysibensiinistä koostuvasta syötöstä bentseenivirta ja ohjata se edelleen uuttotislaukseen. Uuttotislauksessa reformaatin C6-jakeesta ja pyrolyysibensiinin vedytetystä bentsee- ni/tolueenijakeesta tislataan Morfylaani-uuttotislausprosessissa bentsee- ni/tolueenijae. Bentseeni/tolueenifaasi erotetaan uuttoliuoksesta strip- pauskolonnissa. Bentseeni ja tolueeni erotetaan lopuksi toisistaan tislaa- malla bentseenikolonnissa.
Kumeeniprosessi
Bentseeni alkyloidaan propeenilla kumeeniksi alkylointi- ja transalky- lointireaktoreissa. Katalyyttinä käytetään kiinteää zeoliittikatalyyttiä, jo- ka edellyttää syöttövirtojen tehokasta kuivausta. Reaktiotuotteesta puh- distetaan tuotekumeeni kolmivaiheisella tislauksella. Kumeenikolonnin pohjavirrasta erotetaan tislaamalla alkyloinnissa muodostuneet di- ja tri- isopropyylibentseenit ja ohjataan ne takaisin transalkylointiin, jossa ne reagoivat bentseenin kanssa muodostaen kumeenia.
Fenoliprosessi
Fenoliprosessin vaiheet ovat kumeenin hapetus kumeenihydroperoksi- diksi, kumeenihydroperoksidin väkevöinti, kumeenihydroperoksidin ha- jotus fenoliksi ja asetoniksi, hajotustuotteen pesu, tuotteiden tislaus ja hiilivetyjen talteenotto sekä poistovesien puhdistus.
Kumeeni hapetetaan ilmalla kumeenihydroperoksidiksi kuudessa sarjaan kytketyssä hapetusreaktorissa. Reaktoreissa vapautuva lämpö johdetaan jäähdytysveteen. Kumeenihydroperoksidi väkevöidään kolmivaiheisessa tislausyksikössä alipaineessa. Tisleenä poistuva reagoimaton kumeeni lauhdutetaan ja palautetaan hapetukseen NaOH-pesun kautta.
Kumeenihydroperoksidi hajotetaan ensimmäisessä vaiheessa rikkihapol- la fenoliksi ja asetoniksi. Hajotuksen välituotteena syntyvä dikumyyli- peroksidi ja muut ei-toivotut komponentit hajotetaan alfametyylisty- reeniksi, joka erotetaan ja vedytetään erillisessä reaktorissa kumeeniksi ja palautetaan reaktio-osan syöttöön. Hajotuksen toisessa vaiheessa osa rikkihaposta käsitellään ammoniakkiliuoksella, jolloin saadaan paras hyötysuhde hajotusreaktiolle.
Hajotustuotteesta poistetaan NaOH:lla happotähteet kaksivaiheisessa pesussa. Suolat ja vapaa vesi poistetaan ennen kuin tuote johdetaan va- rastosäiliöihin, jotka muodostavat puskuritilan fenoliyksikön reaktio- osan ja tislausosan välille.
Tislausosassa on kolme päätoimintaa: fenolin tislaus, asetonin puhdistus ja hiilivetyjen talteenotto ja hydraus. Ensimmäisessä fraktiointivaihees- sa, raaka-asetonikolonnissa, erotetaan asetoni ja fenoli toisistaan. Aseto- ni puhdistetaan erottamalla ensimmäisessä vaiheessa kevyet epäpuhtau- det ja toisessa vaiheessa vesi ja raskaammat hiilivedyt. Fenoli puhdiste- taan kolmivaiheisella tislauksella: raakafenolin tislauksella, vesiuuttotis- lauksella ja fenolin puhdistustislauksella.
Eri reaktiovaiheissa syntyneet epäpuhtaudet ja sivutuotteet erotetaan puhdistus- ja erotusvaiheissa ja niistä osa palautetaan sellaisenaan tai kä- siteltynä prosessiin, osa toimitetaan jalostamolle tai krakkeriin ja osa poltetaan lämmitysuuneissa.
Fenoli ja aromaatit -tuotannon kapasiteetin nosto on toteutettu tekemällä muutoksia olemassa olevaan tuotantolaitteistoon mm. uusimalla kolon- neja, lämmönvaihtimia, pumppuja ja putkistoja, muuttamalla kolonnien sisärakenteita, tekemällä ajotapa- ja virtausmuutoksia sekä vaihtamalla katalyyttejä.
Muut toiminnot
Vesien puhdistus
Fenolipitoisia jätevesiä syntyy prosessin pesuvaiheissa. Fenolipitoiset jätevedet kerätään keräilysäiliöön, josta ne pumpataan pH-säädön ja ku- meeniuuton kautta strippauskolonnille, jonka tarkoitus on ottaa talteen
fenoli poistovesistä. Kolonnin tisle, fenolipitoinen vesi, palautetaan hajo- tustuotteen pesuun. Stripperin pohjalta poistuva vesi johdetaan jatkokä- sittelyyn Neste Oil Oyj:n jalostamon biologiseen jätevedenpuhdista- moon.
Soihtu
Fenoli ja aromaatit -tuotannon soihtu on osa bentseeniyksikön, ku- meeniyksikön ja fenoliyksikön varoventtiilien tyhjennysjärjestelmää.
Soihdun ylläpitoliekissä poltettavan polttokaasun ja soihtulinjoihin pur- sutettavan polttokaasun yhteismäärä on noin 400 t/a. Häiriötilanteissa soihdussa voidaan polttaa hiilivetyjä jopa 200 t/h.
Aromaattilinjan soihtuun voidaan linjata myös olefiinilinjan kaasunpaluu ja voimalaitoksen varojärjestelmä olefiinilinjan soihdun ollessa sammu- tettuna.
Käyttöhyödykkeet
Fenoli ja aromaatit -tuotannon tarvitsemat käyttöhyödykkeet ovat:
• höyryt: Neste Oil Oyj:n voimalasta (40, 16 ja 6 bar) ja itse jäte- lämmöllä kehitetty (3 bar)
• työ- ja instrumentti-ilma Neste Oil Oyj:n voimalasta
• typpi Oy Aga Ab:lta
• kattiloiden syöttövesi Neste Oil Oyj:n voimalasta
• puhdas lauhde palautetaan Neste Oil Oyj:n voimalaan
• lauhdevettä eteeniyksiköstä (CC lauhde)
• jäähdytysvesi, primäärikierto on merivettä, sekundäärikierto on suljettu kierto
• palovesi on merivettä
• sähkö sähköverkosta (rengas) Kemikaalien kuljetukset ja lastauspaikat Laivaukset
Satamassa fenoli ja asetoni lastataan laivoihin laiturilta 8. Fenolilla ja asetonilla on omat lastauslinjansa.
Bentseenin laivauksen yhteydessä laivan tankkien syrjäytyskaasut pes- tään satamassa olevassa polttoöljypesurissa ennen niiden johtamista ul- koilmaan. Myös kumeenia, reformaatin C6-jaetta ja pyrolyysibensiiniä on mahdollista lastata laivoihin bentseenin lastauslinjaa käyttäen. Poltto- öljypesuri soveltuu myös niiden syrjäytyskaasujen pesuun.
Laivauksia oli vuonna 2004 60 kpl. Fenolia vietiin 117 000 t ja asetonia 88 500 t. Kapasiteetin noston jälkeen lastien koot lisääntyvät ja laivaus- ten määrä on noin 70 kpl vuodessa.
Kilpilahden satama ja sen päästöt sisältyvät Neste Oil Oyj:n ympäristö- lupaan.
Rautatievaunujen tyhjennys
Petrokemian raiteella suoritetaan kumeenin ja tarvittaessa myös pyro- lyysibensiinin siirtoa säiliövaunuista tuotevarastoalueen säiliöihin. Siirto tehdään vaunu kerrallaan. Lastauspaikka on yhteinen olefiinituotannon kanssa. Säiliövaunujen tyhjennyksen suorittaa tuotanto-osasto ja vaunu- jen siirron VR. Lastauspaikka on varustettu betonilaatalla, josta sadeve- det ja mahdolliset vuodot johdetaan 100 m3:n säiliöön. Säiliöstä vedet tyhjennetään imuautolla öljyisen veden viemäriin.
Säiliöautojen täyttö ja tyhjennys
Fenoli ja aromaatit -tuotannon käytössä on seuraavat säiliöautojen täyt- tö- ja tyhjennyspaikat:
Nimike Mistä mihin
Kemikaali Täyttö- ja tyh- jennyspaikka
Viemä- röinti Glykolisäiliö
FA-17404
kontti säiliö
glykoli betonilaatta OW- viemäriin BTS- välisäiliö-
alue FB-17405
auto säiliö
NFM sepeli/suoja- allas
altaasta OW- viemäriin BTS- välisäiliöt
FB-17402/3
auto säiliö
bentseeni betonilaatta OW- viemäriin kumeenin väli-
säiliöt
FB-18401A/B/C
auto säiliö
kumeeni betonilaatta OW- viemäriin sikarisäiliöt FA-
18402
säiliö auto
propaani sepeli/asfaltti ei viemä- röintiä BTS-uutto
FA-17906
tynnyri säiliö
NFM betonilaatta NFM-
säiliöön asetonin välisäi-
liöt FB-
18403A/B/C
auto säiliö
asetoni betonilaatta oma kaivo
kumeenin patte- riraja
auto säiliö
slop-öljy betonilaatta OW- viemäriin kuumaöljysäiliöt
FB-18416 ja FB- 18417
auto säiliö
Kuumaöljy sepeli/suoja- allas
altaasta
OW -
viemäriin fenolin välisäili-
öt FB-
18402A/B/C
auto säiliö
fenoli asfalt-
ti/betonilaatta
laatalta AD- kaivoon fenolin välisäili-
öt AD-18401
auto säiliö
fenolinen vesi
asfaltti/sepeli ei viemä- röintiä fenolin välisäili-
öt FA-18407
kontti säiliö
glykoli asfalt-
ti/betonilaatta
laatalta AD- kaivoon fenolin patterira-
ja
auto WDdrip
laimea fenolivesi
betonilaatta laattave- siin
Nimike Mistä mihin
Kemikaali Täyttö- ja tyh- jennyspaikka
Viemä- röinti fenolin patteri-
raja FB-18353
kontti säiliö
krakkaus- kolonnin kuumaöljy
betonilaat- ta/sepeli
laatalta laattave- siin muuntamo 64 auto
säiliö
kevyt polt- toöljy
sepeli ei viemä-
röintiä rikkihapposäiliö
FB-18303
auto säiliö
väkevä rikkihappo
asfaltti/sepeli säiliötilas-
sa oma
kaivo glykolisäiliö
FA-18203
auto säiliö
glykoli sepe-
li/betonilaatta
laatalta laattave- siin lipeäsäiliö
FB-18302
auto säiliö
50 % lipeä asfaltti OW- viemäriin
FA-18610 auto
säiliö
kumeeni betonilaatta OW- viemäriin Fenolin korjaa-
mo
auto säiliö
kevyt polt- toöljy
asfaltti/sepeli ei viemä- röintiä Autolastaus-
pumput FA-
18403
kontti säiliö
Thermera
35 –
lämmön- siirtoneste
sepe-
li/betonilaatta
laatalta OW- viemäriin Autolastaus-
paikka
lastaus- varsi auto
fenoli betonilaatta oma kaivo
Autolastaus- paikka
lastaus- varsi auto
asetoni betonilaatta oma kaivo
Vuonna 2004 vietiin maanteitse fenolia 30 500 t ja asetonia 2 700 t.
Tuotteiden autokuljetuksia oli noin 950 kpl.
Maanteitse kuljetetaan myös laitokselle tulevia apukemikaaleja sekä viedään pois mm. ongelmajätteitä. Vuonna 2004 tuotiin lipeää 2 010 t ja rikkihappoa 870 t. Ongelmajätteitä vietiin 25 t. Kemikaalien ja ongelma- jätteiden autokuljetuksia oli 132 kpl.
Tyhjennys- ja keräilyjärjestelmät
Fenolilaitoksen alueella on viisi erilaista tyhjennysjärjestelmää ja kolme keräilyjärjestelmää:
• Kumeenityhjennysjärjestelmä (LD) kumeeniyksikön alueella
• CHP-tyhjennysjärjestelmä (BD) fenoliyksikön hapetus- ja väke- vöintiosan alueella, jossa esiintyy kumeenihydroperoksidia. Jär- jestelmään kerätyt nesteet palautetaan lipeäpesun kautta kumee- nin syöttösäiliöön.
• Fenoli- ja asetonityhjennysjärjestelmään (AD) johdetut fenoli- ja asetonipitoiset nesteet palautetaan hajotustuotesäiliöön.
• Raskaiden hiilivetyjakeiden tyhjennysjärjestelmä on rakennettu raskaiden hiilivetyjen ja Dowtherm-kuumaöljyn keräämiseen krakkerin ja asetofenonikolonnin alueelta.
• Fenolipitoisten vesien tyhjennysjärjestelmään (WD) johdetaan noin 0,02 - 5 % fenolia sisältävät vedet (pesuvedet, vesitykset).
Järjestelmä kattaa fenoliyksikön prosessialueen lukuunottamatta hajotusta, hajotustuotteen neutralointia ja jätevesistripperiä. Jär- jestelmään johdetut vedet kerätään fenolipitoisen jäteveden keräi- lysäiliöön, josta ne pumpataan neutraloinnin ja kumeeniuuton kautta jätevesistripperille.
• Öljyisten jätevesien keräilyjärjestelmään (OW) kerätään sade- eli laattavedet pääsääntöisesti niiltä alueilta, joissa ei ole fenolia.
• Fenolisten laattavesien keräilyjärjestelmään (RW) kerätään mah- dollisesti fenolia sisältävät laattavedet. Keräilysäiliöstä vedet aje- taan analyysien perusteella joko suoraan tai jätevesistripperin kautta jalostamon jätevesilaitokselle biologiseen puhdistukseen.
• Hönkien keräily- ja polttojärjestelmään kerätään säiliöiden hön- käkaasuja ja poltetaan ne hönkienpolttouuneilla ja osa bentseenin yhteisellä polttouunilla.
Säiliöt
Fenoli ja aromaatit -tuotannon alueella on seuraavat säiliöt:
Bentseeniyksikön OSBL-alue Bentseeniyksikön väli-
säiliöt
3 x 500 m3 Bentseeni
NFM-säiliöt 83 m3 + 50 m3 N-formyylimorfoliini Bentseeni
Drip-järjestelmän ke- räilysäiliö
40 m3 hiilivetyjen ja veden
erotus
Slop-säiliö 83 m3 ed. erotetut hiilivedyt
Soihtusäiliö 65 m3 soihtukaasujen keräily
Kumeeniyksikön OSBL-alue Kumeenituotteen väli-
säiliöt
3 x 400 m3 Kumeeni
Bentseenisyötön savi- käsittelytornit
2 x 3 m3 NFM:n poisto bent-
seenistä
Kuumaöljysäiliöt 2 x 200 m3 Kuumaöljy
Tervasäiliö 200 m3 Fenoliterva
Nestekaasusäiliöt 2 x 100 m3 propaani, propeeni
Soihtusäiliö 46,2 m3 soihtukaasujen keräily
Fenolilaitoksen OSBL-alue Fenolituotteen välisäi-
liöt
3 x 200 m3 nestemäinen fenoli Asetonin välisäiliöt 3 x 150 m3 Asetoni
Hajotustuotesäiliö 785 m3 hajotusreaktorin tuote Fenolin tyhjennyssäiliö 10,6 m3 fenoli- ja asetonipitoi-
set nesteet
Hajotustuotesäiliö 500 m3 hajotusreaktorin tuote Hiilivetyjen varastosäi-
liö
150 m3 Hiilivetyjä
Fenolipitoisten jäteve- sien pumppaussäiliö
13 m3 fenolipitoisia jätevesiä Fenolipitoisten jäteve-
sien keruusäiliö
450 m3 stripperiin johdettavia fenolipitoisia jätevesiä
Palautusasetonisäiliö 55 m3 Asetoni
Laattavesien pump- paussäiliö
16,7 m3 fenolipitoisia laattave- siä
Laattavesien keräi- lysäiliö
100 m3 Laattavesiä
Tuotevarastosäiliöt
Uuton syöttösäiliö 16 000 m3 C6-hiilivetyjae Kumeenin varastosäi-
liö
16 000 m3 Kumeeni
Fenolituotteen varas- tosäiliöt
2 x 3 000 m3 nestemäinen fenoli Asetonituotteen varas-
tosäiliöt
5 000 m3 + 1 000 m3 Asetoni Bentseenin varastosäi-
liö
5 000 m3 Bentseeni
Pyrolyysibensiinin varastosäiliö
6 000 m3 Pyrolyysibensiini
Säiliöiden vallitilat ovat pääasiassa asfaltti- tai betonirakenteisia. Valliti- lat on viemäröity öljyisen veden viemäriin. Rikkihapposäiliö on klinkke- rillä pinnoitetussa vallitilassa, jonka sadevedet kerätään erilliseen kai- voon.
Säiliöiden hönkäkaasut eräitä fenolisäiliöitä sekä vähäisessä käytössä olevia bentseeni- ja kumeenisäiliöitä lukuun ottamatta kerätään talteen ja johdetaan hönkienpolttouuneille. Säiliöiden kattorakenteet ovat ns. uivia sisäkattoja. Lisäksi säiliöissä on typpipursutus, jonka tarkoituksena on estää ilman pääsy säiliöön.
Ongelmajätteiden välivarasto
Petrokemian ongelmajätteiden välivarasto sijaitsee Fenoli ja aromaatit - yksikön säiliöalueen läheisyydessä. Varasto on betonilattiainen raken- nus, jossa säilytetään pääasiassa kiinteitä ongelmajätteitä.
Pilaantuneiden maamassojen käsittely
Pienet määrät (<20 m3) öljyllä tai prosessiaineilla likaantunutta maata höyrytetään ja pestään puhtaaksi laatoitetulla ja viemäröidyllä alueella.
Puhdistetut massat käytetään uudelleen ja vedet johdetaan öljyisten vesi- en viemäriin. Vaihtoehtoisesti likaantuneet maamassat voidaan toimittaa Ekokem Oy:lle. Suuret määrät likaantuneita maita käsitellään tapauskoh- taisesti lupapäätösten määräysten mukaisesti.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin
Fenoli ja aromaatit -tuotannon yksiköt jaetaan kahteen alueeseen, ISBL ja OSBL. ISBL-alueet käsittää prosessilaitteet ja OSBL-alueet syöttösäi- liö-, välisäiliö- ja tuotesäiliöalueet laitteineen.
Petrokemian jätevesijärjestelmässä on kaksi jätevesistripperiä. Fenoliyk- sikön jätevesistripperissä DA-18920 käsitellään fenolipitoisia jätevesiä ja laattavesiä. Käsitellyt jätevedet johdetaan API-altaaseen laskevaan viemäriin ja edelleen jalostamon biologiselle puhdistamolle. Öljyisten vesien stripperissä AD-17401 käsitellään hiilivetyjä sisältäviä prosessi- ja laattavesiä bentseeniyksiköstä sekä osa Olefiinituotannon prosessive- sistä. Öljyisten vesien ISBL- ja OSBL-alueiden viemärihaaroista voi- daan tarvittaessa johtaa kaikki vedet öljyisten vesien stripperille puhdis- tettavaksi (esim. hiilivetyvuodot). Stripperissä käsitellyt vedet johdetaan öljyisen veden viemärissä jalostamolle kuuluvaan öljynerotusaltaaseen AD-7903.
Fenoliyksikön prosessivedet, joissa on metyylihydroperoksidia, käsitel- lään kuumentamalla MPH-reaktorissa ennen vesien johtamista biologi- selle puhdistamolle.
Petrokemian jätevesien viemärijärjestelmässä on kaksi runkoviemäriä, jotka johtavat Neste Oil Oyj:n jalostamon jätevesilaitokselle. Toinen runkoviemäri johtaa Neste Oil Oyj:n alueella olevaan API- öljynerotusaltaaseen, josta jätevedet johdetaan jalostamon biologiselle puhdistamolle. Tähän viemäriin johdettavien, fenolia sisältävien proses- si- ja laattavesien määrä on noin 70 000 m3 vuodessa. Toinen runko- viemäri on ns. öljyisten vesien viemäri (OW), joka johtaa jalostamon alueella olevaan toiseen öljynerotusaltaaseen AD-7903, josta jätevedet johdetaan edelleen jalostamon jätevesilaitoksen aktiivihiilipuhdista- moon. Öljyisen veden viemäriin johdetaan vesiä sekä Olefiinituotannos- ta että Fenoli ja aromaatit -tuotannosta. Samaan öljyisen veden viemäriin johdetaan myös Neste Oil Oyj:n voimalaitoksen vesiä. Vesimäärä on 380 000 - 560 000 m3 vuodessa, josta voimalaitoksen vesiä on noin 300 m3 vuodessa.
Öljynerotusaltaat sijaitsevat Neste Oil Oyj:n alueella ja kuuluvat jalos- tamon jätevesilaitoksen hallintaan. Erotusaltaan AD-7903 pumppujen maksimikapasiteetti on 3 x 170 m3/h. Ylivuoto erotusaltaasta voidaan ohjata API-altaan yhteydessä olevaan keruualtaaseen, jonka tilavuus on noin 2 000 m3.
Öljyisen veden viemäristössä on tulvaviemäri, joka johtaa meri- vesipumppaamon poistopuolen aaltoilutilaan. Ylivuodosta saadaan häly- tys eteeniyksikön ohjaamoon.
Ohjaamoiden ym. rakennusten saniteettijätevedet johdetaan omaa lin- jaansa pitkin jalostamon biologiselle puhdistamolle.
Borealiksella on pitkäaikainen sopimus Neste Oil Oyj:n kanssa jätevesi- en johtamisesta. Sopimuksessa on määritelty johdettavien jätevesien kä- sittelyn ehdot ja raja-arvot. Kapasiteetin nosto vuonna 2005 lisää jäteve- simäärää, mutta hakijan mukaan jalostamon jätevesilaitos pystyy käsitte- lemään nämä jätevedet niin, ettei kuormitus mereen lisäänny.
OSBL-alueella asetonin päiväsäiliöiden vallitilan sadevedet on viemäröi- ty maastoon. Tuotesäiliöalueella bentseeni- ja fenolisäiliöiden vallitilo- jen vedet kerätään öljyisten vesien pumppaamoon ja pumpataan bent- seenilaitoksen drip-järjestelmän erotussäiliöön. Muiden vallitilojen sa- devedet johdetaan sadevesiviemäristöön (RW), joka purkaa alueen poh- joispuolelle avo-ojaan.
Säiliöiden vallitilat on vuorattu tiiviiksi. Vallitilojen sulkuventtiilit pide- tään suljettuina muulloin kuin sadevettä poistettaessa. Vesitystarpeen il- metessä varmistetaan laboratorioanalyyseillä tai visuaalisesti, ettei maas- toon tai öljyisen veden viemäriin pääse fenolia tai aromaattisia hiilivety- jä.
ISBL-alueilla laatoille tulevat sammutusvedet valuvat öljyisen veden viemäriin. Fenoliyksikön sammutusvesistä osa ohjautuu keräilysäiliöön johtavaan järjestelmään ja osa öljyisen veden viemäriin. OSBL-alueilla sammutusvedet kerääntyvät säiliöiden vallitiloihin ja niiden täytyttyä va- luvat maastoon ja imeytyvät maahan.
Alla olevassa taulukossa on esitetty Petrokemian alueelta jalostamon aktiivihiililaitokselle johdettu Borealis Polymers Oy:n Olefiinituotannon sekä Fenoli ja aromaatit -tuotannon yhteinen jätevesikuorma:
Aine Yks. 2001 2002 2003 2004 2005 Raja*
Asetoni kg/d 9,60 12,00 9,60 7,40 13,68
Asetonitriili kg/d 28,3 21,1 61,9 16,1 11,0 33,6
Bentseeni kg/d 8,4 12,5 2,6 4,8 14,2 84
DOC kg/d 132 109 116 309 443 360
Fenoli kg/d 7,92 4,32 11,28 12,24 21,8 16,8 Kok. hiiliv. kg/d 18,0 38,9 13,2 21,8 55,9 192
Kumeeni kg/d 0,24 0,48 0,48 0,24 0,72 24
Metanoli kg/d 22,0 20,9 20,4 85,7 35,3 72
Tolueeni kg/d 1,44 3,12 1,20 1,68 2,64 12
Virtaama m3/d 1 162 1 237 1 334 1 529 1 747
Seuraavassa taulukossa on esitetty biologiselle puhdistamolle johdettu Fenoli ja aromaatit -tuotannon jätevesikuormitus:
Aine Yks. 2001 2002 2003 2004 2005 Raja*
DOC kg/d 784 879 837 840 817 1200
Fenoli kg/d 67,7 61,9 56,2 44,2 57,4 192
Metanoli kg/d 168 179 164 132 152 240
Virtaama m3/d 163 170 156 155 143
* Yhtiöiden välisessä jätevesisopimuksessa kuormitusrajat on esitetty tuntiarvoina (kg/h)
Lämpökuorma jäähdytysveteen
Fenoli ja aromaatit -tuotannolla on oma sekundäärijäähdytysvesikierto (makeavesikierto). Tämän jäähdytysvesikierron meriveteen luovuttama lämpöteho on maksimissaan 94 MW ja kapasiteetin noston jälkeen 116 MW.
Päästöt ilmaan
VOC-päästöt
Fenoli ja aromaatit -tuotannon VOC-päästöt ovat lähes yksinomaan ha- japäästöjä eli pieniä vuotoja laipoista, venttiilien, pumppujen ja komp- ressorien poksitiivisteistä, näytteenottoyhteistä, päätytulpista ja vastaa- vista rajapinnoista. Tällaisia päästöjä ei voida mitata tavanomaisilla mit- tausmenetelmillä. VOC-päästöjen määrittämiseksi käytetään merk- kiainemittauksia (merkkikaasuna rikkiheksafluoridi).
Seuraavassa taulukossa on esitetty VOC-päästöt vuosina 2003 - 2005 ja niiden jakautuminen eri komponentteihin:
Aine 2003 2004 2005
asetoni t/a 63 64 70
bentseeni t/a 45 50 50
kumeeni t/a 44 67 30
propaani t/a 22 12 20
propeeni t/a 35 32 30
tolueeni t/a 6 5 15
yhteensä t/a 215 230 215
Yllä olevat päästöluvut tarkoittavat kokonaispäästöjä sisältäen sekä pro- sessi- että säiliöpäästöt. Fenoli ja aromaatit -tuotannon VOC-päästöt ovat puolittuneet vuodesta 1996. 30.9.1997 annetun ympäristölupapää- töksen mukaan Fenoli ja aromaatit -tuotannon VOC-päästöt prosessialu- eilta sekä säiliö- ja lastausalueilta yhteensä saavat 1.1.2001 alkaen olla enintään 250 t/a. Päätöksen mukaan bentseenipäästö saa olla enintään 60 t/a.
VOC-päästöt pidetään mahdollisimman vähäisinä seuraavilla rakenteilla ja toimenpiteillä:
• Hiilivetypitoisten hönkien keräily- ja polttojärjestelmä
• Suljettu näytteenottojärjestelmä
• Laitoksen huolellinen operointi
• Tehokas ennakoiva ja korjaava/huoltava kunnossapito
• Vuotojen etsintä- ja kiristyskierrokset
• Parempien prosessilaitteiden käyttöönotto laitteita uusittaessa ja laa- jennus-/muutosinvestointien yhteydessä
• Erilliset VOC-päästöjen vähentämisinvestoinnit
VOC-päästöjen vähentämisohjelman yhteydessä vuosina 2000 - 2004 on toteutettu seuraavat parannukset:
• Borealikselle on hankittu osaaminen ja laitteisto VOC-mittauksiin
• Bentseeni-, kumeeni- ja fenoliyksiköihin on asennettu päivittäin otet- taville näytteille suljettu näytteenottojärjestelmä
• Bentseeniyksikön OSBL-alueen hönkäkaasut ja fenoliyksikön ISBL- alueen hönkäkaasut on johdettu hönkienpolttouuniin
• Välisäiliöalueen hönkäkaasut on johdettu hönkienpolttouuniin
• Pumppuja ja venttiileitä on uusittu EPA/TA-Luft -päästövaatimusten mukaisiksi
• Laitemuutoksilla on varauduttu 1.6.2003 tiukentuneeseen bentseenin HTP-rajaan
• Hiilivetyjen erotussäiliöön FA-17405 on lisätty jäähdytysjärjestelmä
• Säätöventtiileitä on uusittu
Toistaiseksi kaikkien säiliöiden hönkiä ei ole johdettu polttoon. Hön- kienkeräilyjärjestelmään eivät kuulu fenolin varasto- ja päiväsäiliöt ja tervasäiliö, joiden hönkiä ei voi johtaakaan polttoon. Bentseenin ja ku- meenin päiväsäiliöiden hönkiä ei ole vielä johdettu keräilyjärjestelmään, mutta niiden liittämisestä on tehty selvitykset, ja hanke odottaa vuoden 2007 investointilistalla hyväksyntää.
Autojen lastauspaikalla toimii fenolin hönkien keräily. Asetonihönkien osalta keräilyn toteuttaminen edellyttää kuljetuskaluston varustamista alatäyttölaitteistolla.
Savukaasupäästöt
NOx-, CO2-, SO2- ja hiukkaspäästöt syntyvät prosessiuunien, hönkien- polttouunien ja soihdun savukaasuista. Polttoaineet ovat pääasiassa rikit- tömiä polttokaasuja. Soihdutukseen johdettavien kaasujen määrä vaihte- lee, mutta on keskimäärin 400 - 500 tonnia vuodessa. Soihtujen pilot- polttimiin syötetään polttokaasua noin 50 tonnia vuodessa. Edellä mai- nittujen päästölähteiden yhteenlasketut savukaasupäästöt vuosina 2003 - 2005 olivat:
Päästö 2003 2004 2005
NOx t/a 39 81 76
SO2 t/a 5,9 9,1 8,8
CO2 t/a 73 949 74 000 69 000
Hiukkaset t/a 3,1 4,5 7,9
Edellä mainitussa ympäristölupapäätöksessä ei ole raja-arvoja savukaa- supäästöille.
Jätteet Fenoli ja aromaatit -tuotannossa syntyy seuraavia jätteitä:
• Sekajäte (200301) on pääosin kertakäyttöastioita, paperipyyhkeitä ja muuta toimistojätettä. Sekajätettä syntyy myös tuotantotoiminnassa
ja huoltotöissä. Se sisältää aluesiivousjätettä, mineraalivillaa, peltiä sekä keräykseen kelpaamatonta pahvi- ja muovipakkausjätettä. Jät- teet kerätään umpinaisiin jätekontteihin, josta ulkopuolinen urakoit- sija toimittaa ne Mömossenin kaatopaikalle. Jätettä muodostuu noin 75 tonnia vuodessa.
• Uusiokäyttöön soveltuva paperi ja pahvi (200101) kerätään laatikoi- hin ja rullakoihin, joista ulkopuolinen urakoitsija toimittaa paperin ja pahvin uusiokäyttöön.
• Aromaattituotannon laboratoriossa syntyvä lasijäte (200102) pestään tarvittaessa ennen viemistä keräilykonttiin. Jätemäärä on noin 500 kg vuodessa.
• Käytöstä poistettu puutavara (200138), lähinnä kertakäyttöisiä ja rik- koontuneita trukkilavoja, kerätään erillisille vaihtolavoille. Vaihtola- voilta puutavara toimitetaan energiakäyttöön.
• Metalliromu (200140) kerätään vaihtolavalle, josta sopimusurakoitsi- ja noutaa sen uusiokäyttöön. Prosessiaineilla, etenkin fenolilla, li- kaantuneet romut pestään fenoliyksikön tislausosassa olevassa al- taassa ennen lavalle vientiä. Jätemäärät vaihtelevat huolto- ja korja- ustöiden sekä investointitöiden mukaan. Osa tyhjistä tynnyreistä käy- tetään ongelmajätteiden pakkaamiseen, loput toimitetaan Muoviteh- taiden tynnyrikeräykseen.
• Käytetty savitornimassa (070110) on hapolla aktivoitua kalsiumben- toniittia, jota on käytetty tuotebentseenin puhdistukseen. Massat jou- dutaan vaihtamaan neljästi vuodessa. Käytöstä poistettu massa puh- distetaan höyryttämällä ja typettämällä hiilivetyjen poistamiseksi.
Puhdistuksen onnistumista seurataan laadunvalvontatestein. Kaato- paikkakelpoinen massa viedään Mömossenin kaatopaikan erityisjä- tealueelle. Jätettä muodostuu keskimäärin 1,8 t/vaihto.
• Rakennus- ja purkujätteitä (170107 ja 170904) syntyy satunnaisesti muutos-, korjaus- ja investointitöiden yhteydessä. Puhtaat, murskatut betoni- ja tiilimassat voidaan käyttää maantäyttöaineena. Sekalaiset rakennus- ja purkujätteet viedään Mömossenin kaatopaikalle. Määrät vaihtelevat ja kaikkia maantäyttöön käytettyjä massoja ei punnita.
• Loisteputket ja elohopeahöyrylamput (200121) kerätään niille varat- tuihin keräysastioihin ja toimitetaan Ekokem Oy:lle. Määrä on noin 1 tonni vuodessa.
• Käytetyt paristot ja radiopuhelimien akut (160604, 160602) kerätään ohjaamon ja korjaamon keräyspisteisiin, joista ne toimitetaan Eko- kem Oy:lle. Määrä on noin 200 kg vuodessa. Instrumenttijännitteen varmennusakut (160601) vaihdetaan joka toinen vuosi. Uusien akku- jen toimittaja ottaa kaupan yhteydessä käytöstä poistetut akut takai- sin. Jätteen määrä on noin 200 kg vuodessa.
• Käytettyjä voiteluöljyjä (130205, 130206, 130208) syntyy kompres- sorien öljynvaihdoista ja pumppujen korjauksista. Öljyjätteet kerä- tään kompressorihalleilla oleviin 1 m3:n teräskontteihin, jotka Eko- kem Oy:n imuauto käy tyhjentämässä. Öljyjätteen määrä on noin 3 tonnia vuodessa.
• Kuumaöljyjärjestelmässä käytetään lämmönsiirtoöljynä difenyylin ja difenyylioksidin seoksia. Pienet erät käytöstä poistettua lämmönsiir- toöljyä (130308) kerätään 1 m3:n teräskontteihin, jota säilytetään aromaattituotannon ongelmajätevarastossa. Kontit tyhjennetään säi- liöön ja käytetty öljy poltetaan kuumaöljyuuneissa.
• Laitteiden pesuliuosta ja liuotinjätettä (070101) muodostuu noin 3 tonnia vuodessa. Jäteliuos käsitellään fenoliyksikön jätevesien käsit- telylaitteistossa.
• Laitoksen alueella käytetään useissa jäähdytys- /lämmitysjärjestelmissä lämmönsiirtonesteenä etyleeniglykolin ve- siseosta. Järjestelmien tyhjennyksessä poistettava glykoliliuos (070199), jota ei voida enää käyttää uudelleen, siirretään 1 m3:n muovikonttiin ja toimitetaan Ekokem Oy:lle tai Neste Oil Oyj:n ja- lostamolle. Määrä on noin 100 kg vuodessa.
• Laboratoriojätteet (070199), joita ovat mm. lasi- ja muovipipetit, dräger-putket ja injektioruiskut, jotka sisältävät vaarallisia aineita, kerätään 30 litran muovikanistereihin. Myös öljy- ja rikkihappojät- teet kerätään omiin kanistereihinsa. Tuote- ja prosessinäytejätteet ke- rätään näytepulloissaan Ekobokseihin. Kanistereita ja Ekobokseja säilytetään laboratorion ongelmajätekontissa, jonka Ekokem Oy tyh- jentää kerran kuukaudessa. Tuotenäytteitä säilytetään kontissa, joka on jäähdytetty, 3 kuukautta. Jätemäärä on noin 5 tonnia vuodessa.
• Katalyyttijätteitä (070199) ovat käytetty pyrolyysibensiinin vedytys- katalyytti ja käytetty alfametyylistyreenin vedytyskatalyytti. Ensin mainittu sisältää nikkeliä ja molybdeenia, sen vaihtoväli on 5 vuotta.
Jätettä muodostuu noin 4 tonnia vaihtoa kohti. Jäte pyritään toimit- tamaan ensisijaisesti metalleja talteen ottavalle teollisuudelle. Jäl- kimmäinen on palladiumkatalyytti, jota muodostuu noin 10 tonnia 10 vuodessa. Katalyyttijäte palautetaan valmistajalle. Nikkeliä, kuparia ja lyijyä sisältävät katalyytit imuroidaan reaktoreista suoraan säkkei- hin tai tynnyreihin.
• Fenolin puhdistukseen käytettävä ioninvaihtohartsi (070110) vaihde- taan kerran vuodessa. Jätettä muodostuu noin 9 tonnia vuodessa ja se toimitetaan Ekokem Oy:lle.
• N-formyylimorfoliinin regeneroinnissa syntyvää, raskaita hiilivety- jakeita sisältävää jätettä (070104) muodostuu noin 3 tonnia vuodes- sa. Jäte kerätään 200 l:n terästynnyreihin ja viedään poltettavaksi kumeeniyksikön kuumaöljyuunissa taikka viedään Ekokem Oy:lle.
• Kuumaöljyuunin ja fenoliyksikön krakkauskolonnin puhdistus- ja suodatusjätteet (070199) sisältävät fenolitervoja, jotka luokitellaan erittäin myrkyllisiksi. Jätteet kerätään 200 l:n terästynnyreihin, joita säilytetään ongelmajätevarastossa kunnes toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jätettä syntyy noin 4 tonnia vuodessa.
• Prosessiaineilla likaantuneet kiinteät jätteet (070199) kerätään 200 l:n muovisäkeissä kahteen konttiin, jotka Ekokem Oy:n auto käy tar- vittaessa tyhjentämässä. Jätteen määrä on noin 6 tonnia vuodessa.
• Aromaattituotannon alueelta säiliöistä, kaivoista ja viemäreistä imet- tävät sakat ja lietteet (070199) kerätään 200 l:n terästynnyreihin tai säiliöautoon. Tynnyrit siirretään ongelmajätteiden välivarastoon. Vä- livarastosta tai säiliöautosta sakat toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jät- teen määrä on noin 50 tonnia vuodessa.
• Vähäiset määrät (enintään noin 20 m3) öljyllä tai prosessiaineilla li- kaantunutta maata (170503) höyrytetään ja pestään puhtaaksi laatoi- tetulla ja viemäröidyllä alueella. Puhdistetut massat käytetään uudel- leen ja pesuvedet johdetaan öljyisten vesien viemäriin. Maamassat voidaan myös toimittaa Ekokem Oy:lle. Suuret massaerät käsitellään erillisten, tapauskohtaisten lupapäätösten mukaisesti.
Melu Fenoli ja aromaatit -tuotanto on osa Borealis Polymers Oy:n petrokemi- an tuotantolaitoksia eikä yksittäisen laitoksen melupäästöä voida ilmais- ta tarkkoina lukuarvoina. Hakemukseen liitetyn meluselvityksen mukaan koko petrokemian alueen melu Fenoli ja aromaatit -tuotannon soihtu mukaan lukien ei ylitä päivä- ja yöajan ohjearvoja (55 dB ja 50 dB) lä- himpien asuntojen kohdalla.
SUUNNITELLUT TOIMENPITEET PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI
Hakija on lupahakemuksen täydennyksissä ja vastineessaan esittänyt seuraavat toimenpiteet ja ohjelmat päästöjen vähentämiseksi:
• Kumeenihydroperoksidin hajotusosa muutetaan kolmen reaktorin järjestelmäksi. Toimenpide lisää prosessiturvallisuutta, kun CHP:n väkevyys laskee ja hajotusreaktio on paremmin hallittavissa. Hajo- tuksen hyötysuhde paranee ja raskaiden sivutuotteiden määrä vähe- nee. Jätevesien typpikuormitus lisääntyy noin 8 t/a ammoniakin käyttöönoton takia. Toimenpiteellä ei ole vaikutusta VOC- päästöihin. Polttoaineiden ja sähkön käytössä saavutetaan merkittä- viä säästöjä.
• Uusi hönkienpolttouuni otetaan käyttöön vuoden 2007 alussa var- mistamaan hönkienpolton tehokkuus, käyttövarmuus ja kapasiteetin riittävyys. Hönkienpolton käyntiajan lisääntyminen vähentää VOC- päästöjä.
• Pumppujen uusimista hermeettisiksi jatketaan. Pumppujen vaihto tu- lee vähentämään VOC-päästöjä.
• Näytteenottojen uusimista suljetuiksi järjestelmiksi jatketaan. Toi- menpide vähentää VOC-päästöjä.
• Soihdutusten vähentämiseksi on käynnistetty kaksivaiheinen projek- ti. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään soihtukaasujen lähteet, mää- rät ja koostumus sekä soihdutusten vähentämispotentiaali. Toisessa vaiheessa määritellään vähentämistoimenpiteet jatkosuunnittelua ja toteutusta varten. Melun vähentäminen on osa soihtuselvitystä.
• Kapasiteetin nostamiseksi bentseeni- ja kumeeniyksiköissä tehdyt muutokset olivat pelkkiä pullonkaulojen poistoja, joilla ei ole merkit- täviä ympäristövaikutuksia. Fenoliyksikössä merkittävin muutos on uuden hapetusreaktorin lisääminen. Tämä lisää jonkin verran hape- tuksen poistokaasujen määrää. Lisääntyvät poistokaasut pystytään kuitenkin käsittelemään uudella hönkienpolttouunilla.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS
Bentseeniyksikkö on käynnistetty vuonna 1978 ja kumeeni- sekä feno- liyksikkö vuonna 1981. Kaikkia yksiköitä on uusittu suunnitelmallisesti ja useita kertoja soveltaen kulloinkin saatavissa olevaa parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa.
EU on laatinut BAT-vertailuasiakirjan orgaanisia kemikaaleja laajamit- taisesti valmistavalle teollisuudelle, johon sisältyvät myös bentseeniä valmistavat laitokset. Tähän asiakirjaan verrattuna Borealiksen fenoli ja
aromaatit -tuotannossa hyödynnetään laajasti BAT-tekniikkaa. Seuraa- vassa on lueteltu Borealis Polymers Oy:llä käytössä olevat BAT- tekniikat:
• Energian integrointi polttotarpeen minimoimiseksi
• Hönkäkaasujen keruu ja poltto, varoventtiilien päästöjen ohjaus soih- tuun
• Suljettu näytteenotto ja palautus prosessiin
• Suljettu tyhjennysjärjestelmä ja palautus prosessiin. Laitteiden huuh- telu tai pesu ennen irrotusta
• Hermeettiset pumput tai kaksinkertaiset tiivisteet
• Koteloidut tai paljeventtiilit, muilla venttiileillä grafiittitiivisteet
• Kompressoreilla käytetään kaksinkertaisia tiivisteitä tai tiivistenes- tettä
• Bentseeniyksikön yhdessä uunissa on Low NOx -polttimet
• Poistovesien hiilivetyjen strippaus, hiilivetyjen talteenotto ja vesien biologinen puhdistus
• Savimassojen esikäsittely, analysointi ja toimitus kaatopaikalle Hakija katsoo fenoli- ja aromaatit -tuotannon edustavan parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa ilmaan joutuvien VOC-päästöjen osalta, jätevesien käsittelyn osalta sekä jäähdytysjärjestelmän osalta. Myös tyhjennys- ja keräilyjärjestelmien sekä vuotojen estämisen, jätehuollon ja meluntor- junnan osalta hakija katsoo tuotantolaitoksen edustavan parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa.
Borealis Polymers Oy on liittynyt teollisuuden vapaaehtoiseen energian- säästösopimukseen syyskuussa 2003.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin
Fenoli ja aromaatit -tuotannolla ei ole vaikutusta luonnonsuojelun kan- nalta merkittäviin kohteisiin.
Vaikutus mereen
Fenoli ja aromaatit -tuotannon esikäsitellyt jätevedet johdetaan Neste Oil Oyj:n öljynjalostamon jätevesilaitoksen kautta mereen. Siltä osin kuin Borealis Polymers Oy noudattaa jätevesisopimuksen ehtoja, vastaa Neste Oil Oyj jätevesien vaikutuksista meressä.
Fenoli ja aromaatit -tuotannon jäähdytysvesikierron lämpöteho merive- teen on kapasiteetin noston jälkeen maksimissaan 116 MW. Sen osuus koko Kilpilahden alueen lämpökuormasta on noin 12 %.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Fenoli ja aromaatit -tuotannon normaalista toiminnasta ei aiheudu pääs- töjä maaperään tai pohjaveteen. Poikkeuksellisia hiilivety- ja muita ke-
mikaalipäästöjä voi kuitenkin tapahtua laiterikkojen sekä inhimillisten virhetoimintojen seurauksena. Maaperän pilaantumista aiheutuu, mikäli päästö tapahtuu päällystämättömän alueen ulkopuolella taikka jos suoja- rakenteet eivät kykene pidättämään vuotoa.
Aikaisemmista kemikaalivuodoista on hiilivetyjä kulkeutunut tehdasalu- een koillispuolella olevan kentän maaperään sekä ohjaamon länsipuolel- la olevan kentän painaumaan. Koillispuolella olevalta kentältä hiilivety- jen kulkeutumisen todennäköiset virtaussuunnat ovat pohjoinen ja etelä.
Olefiinituotannon ohjaamon vieressä olevasta painanteesta hiilivetyjen kulkeutuminen eteenpäin on epätodennäköistä alueen kallion pinnan- muodoista johtuen. Tehdasalueen itäosista mahdollinen virtausreitti on merivesitunnelin ajokuilun kautta mereen.
Hakijan käsityksen mukaan maaperässä olevat hiilivetypitoisuudet eivät aiheuta merkittävää hiilivetyjen leviämisriskiä. Pilaantunutta maaperää tarkkaillaan pinta- ja pohjavesien seurannalla. Alueelle ei ole suunniteltu maaperän puhdistustoimia. Käytettävät voimavarat suunnataan vuotojen ennaltaehkäisyyn sekä päästöjen hallintajärjestelmän kehittämiseen.
Vaikutus ilmaan
Fenoli ja aromaatit -tuotannon VOC-päästöt olivat vuonna 2004 noin 17 % Borealis Polymers Oy:n Porvoon tuotantolaitosten VOC-päästöistä ja 6 % koko Kilpilahden alueen VOC-päästöistä.
Laitoksen VOC-päästöjen haitallisin komponentti on bentseeni. Bent- seeni on syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine. Bentseenin pitoisuutta laitosalueen ilmassa valvotaan työsuojelusyistä jatkuvatoimisella henki- lösuoja-analysaattorilla. Bentseenin uusi työhygieeninen raja-arvo on 1 ppm.
Muilta osin päästöjen hiilivedyt eivät ole erityisen haitallisia esim.
alailmakehän otsoninmuodostuksen kannalta, joten vaikutus ympäris- töön on vähäinen. Laitoksen päästöt ovat kuitenkin osa Kilpilahden alu- een kokonaispäästöistä.
Prosessiuunien, hönkienpolttouunien sekä soihdun savukaasujen NOx-, CO2-, SO2- ja hiukkaspäästöjen osuus Kilpilahden alueen kokonaispääs- töistä on seuraava:
• NOx 2 %
• CO2 2,5 %
• SO2 0,2 %
• Hiukkaset 1 %
Laitoksen savukaasupäästöjen vaikutus ympäristöön on yksinään vähäi- nen. Päästöt ovat kuitenkin osa Kilpilahden alueen kokonaispäästöjä.
