YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 68/05/1
Dnro ISY-2004-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen
4.7.2005
ASIA Äänevoima Oy:n voimalaitoksen, vedenpuhdistuslaitoksen ja öljysäiliön ympäristölupa, Äänekoski.
LUVAN HAKIJA
Äänevoima Oy
PL 200
44101 ÄÄNEKOSKI
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Voimalaitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuo- jeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan, sen öljysäiliö lisäksi ympäristönsuoje- luasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 5 a) mukaan sekä pintavettä käyttävä raakaveden puhdistuslaitos ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 13 b) mukaan.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen polttoaineteholtaan yli 300 MW:n energiantuotantolaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 3 b) mukaan sekä voi- malaitokseen kuuluvia 990 m3:n raskaspolttoöljysäiliötä ja pintavettä käyttävää vedenpuh- distuslaitosta koskevissa asioissa ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 momentin (muut.
252/2005) mukaan.
ASIAN VIREILLETULO
Asia on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastoon 10.12.2004. Hakemusta on täy- dennetty 11.1.2005 ja 16.6.2005.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämät ympäristölupamenettelylain mukaiset ympä- ristöluvat 13.12.2000 Dnro 0900Y0054/11, 15.6.1998 Dnro 0996Y0310/111 ja 26.10.1995 Dnro 0995Y0151/111.
Keski-Suomen lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksista tekemät päätökset 25.11.1988 Dnro 5907366187127, 9.3.1987 Dnro 259736684Ymet (E) ja 9.3.1987 Dnro 259736684Ymet (D).
Itä-Suomen vesioikeuden Oy Metsä-Botnia Ab:lle, Metsä-Serla Oyj:lle, Metsä-Sellu Oy:lle, Specialty Chemicals Oy:lle ja Oy Specialty Minerals Nordic Ab:lle 6.9.1999 antama lupa nro 56/99/1 jätevesien johtamiseen.
LAITOKSEN SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ
Äänevoima Oy:n voimalaitos sijaitsee Äänekosken kaupungin teollisuusalueella, tilalla Sar- velanpelto, RN:o 6:29.
Ympäristöministeriön 2.8.1999 vahvistamassa Keski-Suomen seutukaavassa voimalaitos- alue sijoittuu teollisuustoimintojen alueelle (T).
Äänekosken kaupunginvaltuuston 14.6.1982 hyväksymässä osayleiskaavassa voimalaitos si- joittuu teollisuusalueelle, TT-2. Voimalaitoksen länsipuolinen alue on osayleiskaavaan mer- kitty W-2 vesialueeksi, joka on pidettävä rakentamattomana. Muilta osin voimalaitoksen lä- himmät alueet ovat TT-2 teollisuusaluetta.
Asemakaavassa voimalaitos sijaitsee teollisuusrakennusten korttelialueella, TT. Koko teh- dasalue sijaitsee teollisuusrakennusten korttelialueella läänihallituksen 11.10.1983 vahvis- tamassa asemakaavassa. Alueen itäpuolella sijaitsee LR-alue, joka on rautatiealue, ja poh- joispuolella on asemakaavaan merkitty vesialue, W.
Etäisyys Äänekosken kaupungin keskustaan on noin 1 km. Lähin asutus sijaitsee noin 600 metrin päässä voimalaitoksesta Piilolanniemen kaupunginosassa. Lähimpänä Äänevoima Oy:n voimalaitosta sijaitsevat erityisesti huomioitavat kohteet ja näiden etäisyys voimalai- toksesta ovat seuraavat:
Kohde Etäisyys
Koulut
Koulukeskus (peruskoulu) 1,8 km
Hissinmäki (peruskoulu ja lukio) 1,0 km
Ammattioppilaitos 0,9 km
Uimarannat
Äänejärvi 1,5 km
Muut
Vanhainkoti 1,0 km
YMPÄRISTÖN TILA
Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila
Voimalaitostonttia lähinnä sijaitseva I-luokan pohjavesialue on noin 3 km päässä oleva Ko- valan pohjavesialue (992 3101-01).
Kallioperä Äänekosken seudulla on graniittia ja pyrofyyristä granodioriittia.
Voimalaitosalueen kasvillisuus ja eläimistö ovat tyypillisiä teollisuusympäristön lajeja, eikä alueella ole luonnonsuojelullisesti arvokasta kasvillisuutta tai eläimistöä.
Lähin Natura 2000 –alue on 6 – 7 kilometrin päässä sijaitseva Vatianjärven – Saraaveden Na- tura-alue, joka on sisällytetty Natura 2000 –verkostoehdotukseen luontodirektiivin perusteel- la (SCI-alue). Toinen, samoin 6 – 7 kilometrin päässä sijaitseva Natura 2000 –alue on moni- puolinen, kirkasvetisen Iso-Jurvon ympäristöön keskittyvä alue, Jurvon alue – Jouhtisen met- sä.
Muut Natura-alueet sijaitsevat yli 10 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta.
Ilman laatu
Äänekosken ja Suolahden alueen ilman laatua tarkkaillaan yhteistyössä alueen kuntien ja te- ollisuuslaitosten kanssa. Ilman laadun tarkkailusta vastaa Ääneseudun terveydenhuollon kun- tayhtymän terveydensuojelulaboratorio. Viimeisin Äänekosken-Suolahden ilman laadun tarkkailuraportti on vuodelta 2004.
Tarkkailuraportin mukaan ilman laatu on yleisesti ottaen vähintään tyydyttävä ja tarkkaillut epäpuhtaudet ovat asettuneet suhteellisen matalalle tasolle.
Rikkidioksiditilannetta voidaan pitää päästöjen suuruuteen nähden hyvänä, koska kaikki oh- jearvot selvästi alittuvat. Vuosikeskiarvo oli vuonna 2002 ja vuonna 2004 Äänekoskella 1 µg/m3 (5 % ohjearvosta). Vuonna 2004 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste laitoksen läheisyydessä Hiskinmäellä vaihteli 0 – 61 µg/m3 ohjearvon ollessa 250 µg/m3. Äänekosken keskustassa haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaukset aloitettiin helmikuussa 1997 ja siel- lä ei ole havaittu montakaan vuorokausiohjearvon (10 µg/m3) ylitystä, tuntikeskiarvojen ol- lessa vuonna 2004 välillä 0 – 72 µg/m3.
Typen oksidien päästöistä yli puolet on peräisin liikenteestä, loput energiantuotannosta ja te- ollisuudesta. Typen oksidien mittaus aloitettiin Äänekoskella vuoden 2004 alussa ja ensim- mäisen seurantavuoden aikana suurimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelivat 40 – 52 µg/m3 (ohjearvo 70 µg/m3) ja suurin tuntikeskiarvo maaliskuussa oli 93 µg/m3 (ohjearvo 150 µg/m3).
Hengitettävien hiukkasten (ø < 10 µm) jatkuvatoiminen mittaus aloitettiin seutukunnalla vuonna 1997. Sen osalta ei toistaiseksi ole tapahtunut kuin yksi ohjearvon (70µg/m3) ylitys (5.4.2004, 73 µg/m3). Pölyä on runsaimmin keväällä ja kesällä, jolloin luonnon sekä roskaan- tumisen ja liikenteen vaikutus voi olla merkittävä.
Likaavan laskeuman määrä on edelleen suhteellisen pieni suositusarvoon verrattuna. Kevään ja kesän huippu viittaa siihen, että luonnon pölyt ja liikenteen nostattama pöly ovat ajoittain merkittäviä laskeumassa. Vuonna 2002 laskeuman sulfaattipitoisuuksista lasketut vuosittaiset rikkilaskeumat ylittivät metsätalousalueelle annetun tavoitearvon lievästi sekä Äänekoskella että Suolahdessa.
Pohjavesi ja maaperä
Voimalaitostonttia lähinnä sijaitseva I-luokan pohjavesialue on noin 3 km päässä oleva Ko- valan pohjavesialue (992 3101-01).
Voimalaitosalueella ei ole tiedossa pilaantuneita maa-alueita.
Vesistön tila
Äänekosken kaupungin kohdalla Kuhnamo-järvessä yhtyvät humuspitoinen Saarijärven reitti ja vähäravinteinen Viitasaaren reitti Äänekosken-Vaajakosken reitiksi. Äänekoskelta vesireit- ti jatkuu jokimaisena kapeiden järvialtaiden ketjuna 40 kilometrin matkan Pohjois- Leppäveteen saakka, joka on ensimmäinen suuri järviallas reitillä.
Äänekosken teollisuuden ja kaupungin jätevedet johdetaan Kuhnamon pohjoisosaan. Puoli- sen kilometriä leveän ja kymmenen kilometriä pitkän Kuhnamon pinta-ala on noin 5 km2 ja
keskisyvyys 5 metriä. Keskivirtaama on noin 83 m3/s jakaantuen Saarijärven reitiltä tule- vaan noin 30 kuutiometriin ja Viitasaaren reitiltä tulevaan noin 53 kuutiometriin sekunnissa.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Voimalaitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä ääni on luonteeltaan tasaista huminaa ympäri vuorokauden. Voimalaitoksen ääni sekoittuu tehdasalueen muun toiminnan meluun.
Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus kartoitti syyskuussa 2003 Äänekosken teol- lisuusalueen kuuden tehtaan melukohteet ja laati ympäristömelun laskentamallin alueelle.
Laskennallisen mallin lisäksi teollisuusalueen lähiympäristössä tehtiin ympäristömelumitta- uksia.
Äänevoima Oy:n voimalaitoksen melupäästöt ovat pieniä, eivätkä ne aiheuta päiväsaikaan 55 dB keskiäänitason ja yöaikaisen 50 dB keskiäänitason ylityksiä asuinalueella.
Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua syntyy ulospuhallusventtiileissä voi- malaitoksen häiriötilanteiden yhteydessä. Häiriötilanteita sattuu nykyaikaisilla voimalaitok- silla keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa.
Voimalaitoksen sisällä korkean melutason alueilla käytetään asianmukaisia suojaimia työsuo- jelumääräysten mukaisesti.
Raskas ajoneuvoliikenne aiheuttaa melua. Laitoksen kokonaiskuljetustarve, mukaan lukien polttoaineen, tuhkan sekä muiden materiaalien kuljetukset, on voimalaitoksen käydessä mak- simiteholla noin 20 raskasliikennekuljetusta vuorokaudessa. Kuljetukset ajoittuvat pääasiassa 6.00 – 22.00 väliseen aikaan, joten kuljetuksia on keskimäärin noin yksi tunnissa. Lisäksi päiväsaikaan on henkilö- ja pakettiautoliikennettä.
LAITOKSEN TOIMINTA VOIMALAITOS
Äänevoima Oy:n höyryvoimalaitoksen biokattila on turvetta, puupolttoainetta, bio- ja kuitu- lietettä sekä puu- ja paperijätteitä polttava kupliva leijupetikattila. Kuidusta ja epäorgaanises- ta täyteaineesta koostuvan pastalietteen hävittämistä polttamalla selvitetään ja se on myös si- sällytetty ympäristölupahakemukseen. Vara- ja tukipolttoaineena toimii raskas polttoöljy.
Kattilan polttoaineteho on 173 MW ja se otettiin käyttöön vuonna 2002.
Kattila K2 (S40) on raskasta polttoöljyä polttava öljykattila. Kattilan polttoaineteho on 96 MW ja se valmistui vuonna 1996. Kattila toimii vara- ja huippukattilana.
Kattila K3 (Högfors-kattila) on myös raskasta polttoöljyä polttava vara- ja huippukattila, jon- ka polttoaineteho on 43 MW ja joka valmistui vuonna 1973.
Hakijayhtiö suunnittelee uutta lauhdeturbiinia biokattilalle. Lauhdeturbiini tuottaisi sähköä enintään noin 220 GWh vuodessa. Turbiini otettaisiin käyttöön aikaisintaan vuonna 2007.
Pääosa kattiloiden tuottamasta energiasta johdetaan vastapaine- ja väliottohöyrynä turbiinin läpi M-real Oyj:n tehtaalle. Myös kaukolämpöenergia tuotetaan vastapainehöyrynä lämmön- siirtimen kautta. Turbiiniin kytketty generaattori tuottaa höyryn ohella sähköä.
Energiantuotannon prosessit
Kupliva leijupetikattila (biokattila)
Leijupetikattilaa käytetään lämmön ja sähkön tuottamiseen. Kattilaa käytetään koko vuoden huoltoseisokkeja lukuun ottamatta.
Kuplivan leijupedin hiekkapatjan leijutus saadaan aikaan johtamalla paineistettua ilmaa tuli- pesän alaosaan. Kiinteä polttoaine syötetään leijukerrokseen, jossa se kuivuu, kaasuuntuu ja palaa. Sekundääri-ilma syötetään kattilaan sivuseiniltä leijukerroksen yläpuolella olevien il- makanavien kautta. Kuplivassa leijupetikattilassa leijutusilman nopeus on niin alhainen että petimateriaali ja polttoaine muodostavat tulipesään kuplivan kerroksen.
Hiukkaspäästöjen alentamiseksi kattilalla on sähkösuodatin, jonka erotusaste on yli 99 %.
Sähkösuodattimelta savukaasut johdetaan 100 metriä korkeaan savupiippuun.
Leijupetikattilassa syntyvä lentotuhka erotetaan savukaasuista sähkösuodattimessa. Se kerä- tään tuhkasiiloon ja viedään loppusijoitettavaksi Äänekosken tehtaiden jätehuoltoalueelle tai varastoidaan ja käytetään myöhemmin metsälannoitukseen tai maanparannukseen (lähinnä puulentotuhka). Kattilaan syötetään hiekkaa vuosittain noin 1100 tonnia korvaamaan poistu- nutta hiekkaa. Hienoin petihiekkajae poistuu savukaasujen mukana. Osa poistuu pohjatuhkan mukana seulontaan, josta alite palautetaan hiekkasiilon kautta kattilaan. Loppuosa viedään jä- tehuoltoalueelle.
S40- öljykattila (K2)
S40, raskasta polttoöljyä polttava öljykattila, on varustettu kolmella Low-Nox-polttimella.
Kattilan savukaasut johdetaan multisyklonin kautta 100 metriä korkeaan savupiippuun.
Högfors –öljykattila (K3)
Högfors –kattila, raskasta polttoöljyä polttava öljykattila, on varustettu multisyklonilla ja 40 metriä korkealla savupiipulla.
Polttoaineet, niiden hankinta, kuljetus ja varastointi
Voimalaitos käyttää polttoaineenaan turvetta, puupolttoainetta, raskasta polttoöljyä, bio- ja kuitulietettä (kuori-lieteseos) sekä tehdasalueen puu- ja paperiperäisiä jätteitä.
Voimalaitoksen polttoaineiden kulutus vuonna 2003 ja arvioidussa tulevassa tilanteessa on seuraava:
Polttoaine Kulutus vuonna 2003 Kulutus tulevassa tilanteessa 2005, ilman lauhdeturbiinia *
tonnia GWh tonnia GWh
Jyrsinturve 35 317 105 108 400 322 Kuori - lieteseos 178 538 395 183 300 405 Metsähake, puru ym.
puupolttoaine
90 988 200 135 500 298 Bioliete ja kuituliete
(sis. kuorimäärään)
(kuiva-aineena noin 6 600, tuorepainona noin 33 000)
(3,7) (kuiva-aineena noin 7 000, tuorepainona noin 35 000)
(4)
Pastaliete 0 0 kuiva-aineena
noin 6800
1,9 Kiinteät jätteet**
(puhdas puuperäinen)
ei tietoa ei tietoa (arvio 700) (arvio 0,9) Raskas polttoöljy,
yhteensä
4079 45,7 6 430 72
Yhteensä 308 922 745,7 440 630 1099
* Lauhdeturbiini lisäisi lähinnä turpeen ja puun käyttöä noin 595 GWh vuodessa.
**Vastaanottoasemalla murskattujen kiinteiden jätteiden (tehdasalueen puu- ja paperiperäiset jätteet) määrää ei sen vähäisyydestä johtuen tarkkaan tunneta, joten se on jätetty taulukossa ilmoittamatta.
Bio- ja kuituliete tulee Äänevoimalle kuoren joukossa, jolloin puhutaan kuori-lieteseoksesta.
Kuorikentälle tulevan kuljettimen hihnavaa'an punnitustulos on kuoren ja lietteen yhteispaino. Lietteen osuutta ei ole erikseen ilmoitettu, vaan se sisältyy taulukossa kuoren painoon.
Turve ja ostopuu
Turve ja ostopuu kuljetetaan voimalaitokselle rekka-autoilla ja puretaan polttoaineen vastaan- ottorakennuksessa. Vastaanottorakennus on läpiajettava ja molemmilta puolin suljettavissa.
Purkaustilaan leviävä pöly siivotaan lakaisemalla pöly polttoaineiden sekaan kuorman pur- kusuppiloon. Vastaanottohalli pestään vedellä kerran viikossa. Poistoilma johdetaan suodat- timen läpi ulkoilmaan.
Turve ja puupolttoaineet puretaan perästä kippaavilla autoilla suppiloon, jonka pohjalla on kolakuljetin. Kolakuljetin kuljettaa polttoainejakeen seulontaan ja tarvittaessa edelleen murs- kaimelle. Turve siirretään kuljettimilla 2 500 m3:n turvesiiloon ja puupolttoaine 2 500 m3:n puuaumaan. Siilosta ja aumasta polttoaineet syötetään kuljettimilla kattilaan poltettavaksi.
Polttoaineet voidaan purkaa autoista myös suoraan polttoainekentälle. Ennen kattilaan syöt- töä polttoaineet syötetään kahteen 200 m3 polttoainesiiloon.
Kuori-lieteseos
Laitoksella poltettava kuori- ja lieteseos tulee hihnakuljettimia pitkin voimalaitoksen poltto- ainekentälle suoraan Metsä-Botnian tehtaalta. Polttoainekentän alla on kuljettimia, jotka syöt- tävät polttoaineen kentältä kattilaan.
Liete tulee voimalaitokselle kuoren joukossa suotonauhapuristimilla kuivattuna 20 - 25 % kuiva-ainepitoisuuteen. Liete koostuu noin 50 % bio- ja 50 % kuitulietteestä. Kuitulietteen ominaisuudet ovat samat kuin muiden poltettavien puuperäisten polttoaineiden. Liete sekoite- taan kuoren joukkoon kuorimolla ja kuljetetaan voimalaitoksen polttoainekentälle hihnakul- jettimilla. Seoksessa on lietettä kuiva-aineena noin 5 - 10 %. Tästä lietejakeet syötetään kuo- ren seassa polttoainesiilon kautta kattilaan.
Pastaliete
Kuidusta (noin 20 - 30 % massasta) ja epäorgaanisesta täyteaineesta (noin 70 - 80 % massas- ta) koostuvan pastalietteen hävittämistä polttamalla selvitetään. Koostumuksensa vuoksi sii- hen ei hakijan käsityksen mukaan sovelleta jätteenpolttoasetusta.
Pastalietteen kaatopaikkakelpoisuusselvityksen mukaan liete koostuu suurimmaksi osaksi kalsiumista eikä sisällä kaatopaikkasijoitusta estäviä haitallisia aineita. Pastalietteen todettiin soveltuvan tavanomaiseen kaatopaikkasijoitukseen sekä maanrakennuskäyttöön. Hakijan kä- sityksen mukaan pastalietteen voidaan katsoa olevan jätteenpolttoasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle rajattua "massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvää, kuitu- ainetta sisältävää kasviperäistä jätettä".
Kiinteät jätteet
Kiinteät jätteet koostuvat tehdasalueella syntyvistä polttoon kelpaavista jätteistä. Nämä ovat esim. puulavoja, lautoja, lankkuja ja tikkujätettä. Kiinteät jätteet tuodaan kuorma-autoilla en- sisijaisesti suoraan vastaanottorakennukselle, josta ne syötetään askelsyöttimellä murskaimen läpi muun polttoaineen sekaan.
Polttoöljy
Voimalaitoksella käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 1 painoprosenttia.
Kemikaalien käyttö, varastointi ja hankinta
Voimalaitoksella käytetään tämäntyyppisellä laitoksella tyypillisesti käytettäviä kemikaaleja, pääasiassa vedenkäsittelykemikaaleja, jotka ovat joko happamia tai emäksisiä. Kemikaalit tuodaan voimalaitokselle joko säiliöautoilla tai myyntipakkauksissaan. Varastointitilojen alusta on pohjustettu ja varustettu ylivuotokynnyksellä niin, ettei kemikaaleja pääse maape- rään tai pohjaveteen. Äänevoima Oy:n kaikki kemikaalisäiliöt sijaitsevat suoja-altaissa.
Tärkeimmät voimalaitosalueella käytettävät kemikaalit:
Kemikaali Varastointi Käyttö
vuonna 2004 (t)
Käyttökohde
Lipeä (NaOH) (50 %) 2 x 30 m3 säi- liöissä ja (10 %) 3 m3 säiliössä
63,6 käytetään suolanpoistolaitoksen elvytys- kemikaalina
Rikkihappo (H2SO4), 93
%
30 m3 27,2 käytetään suolanpoistolaitoksen elvytys- kemikaalina
Kempac 18 33 m3 säiliössä 153,8 raakaveden kemiallisessa puhdistuksessa saostukseen
Amercor 853s, 50 % 200 l tynnyreissä 6,3 käytetään hapenpoistokemikaalina Natriumhypokloriitti
NaOCl, 15 %
2 m3 säiliössä 3,6 käytetään vedenpuhdistuksen desinfioin- tikemikaalina
Natriumkloridia (NaCl), 99%
10 x 40 kg säkeissä 0 käytetään ionivaihtimien elvytyskemikaa- lina
Voiteluöljyt 200 l tynnyreissä 1,0 käytetään muun muassa voitelemaan ja jäähdyttämään turbiinien ja muiden ko- neiden laakereita.
RAAKAVEDEN KEMIALLINEN PUHDISTUSLAITOS
Kemiallisella vedenpuhdistuslaitoksella valmistetaan kiinteistä epäpuhtauksista vapaata vettä raakavedestä 26:lla jatkuvatoimisella suodatinyksiköllä. Suodatinyksiköt ovat pystymallisia Dynasand-hiekkasuodattimia. Suodattimissa kiinteät epäpuhtaudet saostetaan saostuskemi- kaalilla. Vedenpuhdistamon huuhteluvedet, jotka sisältävät hieman humusta, menevät jäteve- denpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamolla erotettu kiintoaine viedään kaatopaikalle maise- mointiin. Kemiallisesti puhdistettua vettä toimitetaan samoille yksiköille kuin raakavettäkin.
Laitoksessa valmistetaan myös tehdasalueen talousvesi.
Koko tehdasalueen kulutukseen käytettävä vesi otetaan Keiteleestä pintavetenä. Vedenotto tapahtuu Keiteleestä Kuhnamoon laskevasta virrasta ennen vesivoimalaitosta ja johdetaan raakavesilaitokselle. Raakavesilaitoksella vesi johdetaan välpän lävitse ja suodatetaan neljällä rumpusuodattimella. Välppään jäänyt aines huuhdellaan takaisin vesistöön. Raakavesilaitok- selta vesi pumpataan tehtaille viidellä pumpulla, joiden maksimikapasiteetti on 300 m3/min.
Raakaveden kuluttajia ovat M-real Oyj:n paperi- ja kartonkitehdas, Noviant Oy:n CMC- tehdas, Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas ja Äänevoima Oy:n voimalaitos sekä kemiallisesti puhdistetun veden laitos. Vettä otettiin vuonna 2004 järvestä 86,4 milj. m3, mikä vastaa koko vuodelle laskettuna noin 2 740 l/s. Vedenkulutuksen maksimimäärä on noin 90 milj. m3/a, joka vastaa noin 2 850 l/s. Vedenoton maksimikapasiteetti on noin 157 milj. m3/a. Hakijalla on vesialueen omistajan (M-real Oy) antama kirjallinen vedenottolupa.
Suunnitelmissa oleva lauhdeturbiini (teholtaan noin 13 MW) kasvattaisi jäähdytysveden ot- tomäärää enintään 1 200 litralla sekunnissa. Tällöin vedenotto olisi enimmillään noin 4,1
m3/s, mikä vastaa noin 3,5 % virran keskivirtaamasta. Jäähdytysveden lämpötila nousee keskimäärin 10,5 °C verrattuna otetun järviveden lämpötilaan.
RASKASPOLTTOÖLJYSÄILIÖ
Raskas polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä säiliössä. Säiliön tilavuus on 990 m3 ja se on varustettu suoja-altaalla (100 % säiliön tilavuudesta) ja öljynerotuskaivolla. Suoja-altaan ve- sitysventtiili on normaalisti suljettu. Se johtaa öljynerotuskaivon kautta viemäreihin ja siitä Kuhnamoon.
PARAS KÄYTTÖKELPONEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS
Äänevoima Oy:n voimalaitoksen pääkattilan pääpolttoaineita ovat turve ja puupolttoaineet.
BAT-referenssidokumenttiluonnoksen mukaan energiantuotannossa parasta käyttökelpoista tekniikkaa biomassan ja turpeen poltolle on mm.:
- sellaisen lastaus- ja purkamiskaluston käyttäminen, joka minimoi turpeen putoamiskorkeu- den varastokasaan pölyhaittojen vähentämiseksi
- turpeen ja puun varastokasan kasteleminen pölyhaittojen vähentämiseksi
- turpeen varastoiminen päällystetyillä ja viemäröidyillä alueilla, siiloissa tai katetuissa tilois- sa
- turpeen kuljettaminen voimalaitokselle kosteana (kosteusprosentti 40) pölyhaittojen vähen- tämiseksi ja mahdollisen turvepalon leviämisen hidastamiseksi
- turpeen- ja puunkuljettimien sijoittaminen avoimille alueille maanpinnan yläpuolella ajo- neuvojen ja muun kaluston aiheuttamien vaurioiden ehkäisemiseksi
- kuljetinhihnojen puhdistuslaitteiden käyttäminen pölyhaittojen vähentämiseksi
- kuljetusten rationalisoiminen pölyhaittojen vähentämiseksi - turve- ja biomassavaraston si- joittaminen eristetylle alustalle ja varaston vesien kerääminen käsiteltäväksi tasausaltaisiin ennen päästämistä ympäristöön
- sade- ja muun pintaveden kerääminen tasausaltaisiin ennen sen päästämistä ympäristöön - turpeen ja biomassan varastoalueen valvonta mahdollisten tulipalojen huomaamiseksi - useaa polttoainetta rinnakkaispoltettaessa erillisten polttoainevarastojen käyttäminen, jotta polttoaineseoksen koostumusta voidaan kontrolloida
- leijupetipoltto
- sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP), jos lämpö-sähkötase sen sallii – tärkein energiate- hokkuutta edistävä BAT-tekniikka
- sähkön ja lämmön yhteistuotanto tuotettua energiayksikköä kohden laskettujen hiilidioksi- dipäästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi
- hyötysuhde parhaimmillaan 75 – 90 % yhteistuotannossa - hiukkaspäästöjen hallinta sähkösuodattimen avulla
- sähkösuodattimia käytettäessä hiukkaspäästö 10 – 20 mg/Nm3 (O2 6 %) 100 - 300 MWpa:n ja yli 300 MWpa:n laitoksissa
- raskasmetallipäästöjen hallinta sähkösuodattimen avulla
- SO2- ja CO2 -päästöjen hallinta polttamalla biomassaa ja turvetta yhdessä
- rikkidioksidipäästötaso 200 – 300 mg/Nm3 (O2 6 %) 50 – 300 MWpa:n leijupetikattiloissa - palamisilman vaiheistettu syöttö ja kierrätys kiertopetikattiloissa
- typenoksidipäästötaso 150 – 250 mg/Nm3 (O2 6 %) 50 – 300 MWpa:n leijupetikattiloissa - CO-päästöjen vähentäminen polttamalla polttoaine täydellisesti
- jätevesien, kuten kaasuturbiinin pesusta ja kattilan puhalluksesta syntyvän veden, keräys.
Äänevoima Oy:n voimalaitoksessa on kysymys sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Voima- laitoksella on käytössä edellä mainitut BAT-tekniikat ja hakijan mukaan laitoksen voidaankin katsoa vastaavan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Ensimmäisinä käyttövuosi- na laitos on suuren puupolttoaineosuuden ja hyvän toiminnan ansiosta päässyt myös savu- kaasupäästötasonsa puolesta BAT-arvoihin.
Äänevoima Oy:n voimalaitoksen kokonaishyötysuhde on korkea eli 85 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotantomahdollisuus on täysimääräisesti hyödynnetty ja laitos tuottaa lämpöä sekä yh- dyskunnalle että teollisuudelle ja sijaitsee näiden kulutuskohteiden välittömässä läheisyydes- sä. Voimalaitoksen energiatehokkuus on näin ollen hyvä.
Energiatehokkuuden lisäämiseksi Äänevoima Oy on liittynyt konserniyhtiö M-real Oyj:n kautta kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) ja Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT) 1997 solmimaan energiansäästösopimukseen. Sopimuksella toiminnanharjoittaja on si- toutunut merkittäviin energiatehokkuuden analysointi- ja parantamistavoitteisiin.
Äänevoima Oy kouluttaa henkilöstöään jatkuvasti. Osana voimalaitoskäyttäjän ammattitut- kintoa, jonka jokainen voimalaitoksen työntekijä suorittaa, on ollut myös energiansäästöön liittyvää koulutusta.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN Ilman laatu
Äänekosken seudun ilman laatu on nykyään käytettävissä olevan tiedon perusteella vähintään tyydyttävä ja tarkkailussa olevat epäpuhtaudet ovat asettuneet suhteellisen matalalle tasolle.
Ilmanlaatutilanne ei ole selvästi parantunut eikä huonontunut viime vuosina. Voimalaitoksen päästöt vastaavat 1 – 25 % (SO2 25 %, NOx 23 % ja hiukkaset 1 %) Äänekosken alueen ko- konaispäästöistä ja ne johdetaan ympäristöön korkeiden piippujen kautta.
Biovoimalaitoksen päästöjen leviämistä ja ilmanlaatuvaikutuksia on selvitetty leviämismalli- laskelmalla 16.2.2000. Mallin antamia tuloksia on käytetty myös arvioitaessa nyt vallitsevan tilanteen vaikutusta Äänekosken seudun ilman laatuun. Nykyisessä tilanteessa leviämismal- liselvityksen voidaankin arvioida kuvaavan melko hyvin ohjearvoihin verrattavia pitoisuuk- sia tai edelleen hieman yliarvioivan niitä. Selvityksen perusteella Äänevoima Oy:n savukaa- supäästöjen vaikutukset Äänekosken ilmanlaatuun arvioidaan kaiken kaikkiaan vähäisiksi ei- vätkä terveysperusteiset tai luontovaikutusten perusteella annetut ilman laadun ohjearvot yli- ty.
Rikkidioksidi
Leviämismallin mukaan rikkidioksidipitoisuuden korkeimmat tuntikeskiarvot Äänekosken asuinalueilla ovat 20 - 60 µg/m3 eli 8 - 24 % terveysperustaisesta tuntiohjearvosta 250 µg/m3. Äänekosken keskustassa mitatut ohjearvoon verrannolliset tuntipitoisuudet, olivat viime vuo- sina olleet tasoa 30 - 50 µg/m3.
Asuinalueilla rikkidioksidin korkeimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelevat leviämismallin mukaan välillä 10 - 15 µg/m3 eli 12 - 20 % terveysperustaisesta vuorokausiohjearvosta 80 µg/m3. Viime vuosina keskustassa ohjearvoon verrannolliset vuorokausipitoisuudet ovat ol- leet tasoa 10 - 15 µg/m3. Äänemäellä suppealla alueella lounaistuulella esiintyvä tuntipitoi- suuden maksimi on leviämismallin mukaan 190 µg/m3 ja vuorokausimaksimi 47 µg/m3.
Mäen laki ei ole kuitenkaan asuttua aluetta, joten vertaaminen terveysvaikutusperusteisiin ly- hytaikaispitoisuuksiin ei ole perusteltua.
Suuren biopolttoaineosuuden vuoksi rikkipäästöt, ja Äänekosken alueen rikkidioksidipitoi- suudet ovat todennäköisesti pienentyneet uuden voimalaitoksen käyttöönoton jälkeen. Tästä ei kuitenkaan vielä ole olemassa tarkkailutietoa, koska voimalaitos on ollut toiminnassa vain vuoden.
Typen oksidit
Energiantuotannon päästöistä aiheutuvat typpidioksidipitoisuuden (NO2) korkeimmat tunti- keskiarvot ovat leviämismallin mukaan keskimäärin 4,4 µg/m3 vastaten 3 % terveys- vaikutusperusteisesta ohjearvosta 150 µg/m3. Yksittäinen suurin tuntikeskiarvo on 17,4 µg/m3, joka vastaa noin 12 % ohjearvosta.
Korkeimmat vuorokausikeskiarvot ovat keskimäärin 1,2 µg/m3 vastaten 2 % terveys- vaikutusperusteisesta ohjearvosta 70 µg/m3. Yksittäinen suurin vuorokausikeskiarvo on 5,4 µg/m3 eli noin 8 % ohjearvosta.
Hiukkaspitoisuudet
Energiantuotannon päästöjen aiheuttamat hiukkaspitoisuuksien korkeimmat vuorokausikes- kiarvot ovat keskimäärin 1,9 µg/m3 vastaten 3 % hengitettävien hiukkasten (PM10) vuoro- kausiohjearvosta on 70 µg/m3. Suurin yksittäinen vuorokausikeskiarvo on 8,7 µg/m3, joka vastaa 12 % ohjearvosta.
Taajamissa merkittävin ilman hiukkaspitoisuuksiin vaikuttava tekijä on yleensä liikenne. Pi- toisuudet ovat korkeimmillaan keväällä mm. hiekoitushiekan pölyämisen vuoksi.
Hiilidioksidi
Hiilidioksidipäästöistä ei aiheudu paikallisia vaikutuksia. Hiilidioksidi on kasvihuoneilmiötä voimistava kaasu. Kasvihuoneilmiön kannalta ei ole merkitystä, missä päästöt syntyvät.
Äänevoima Oy:n ilmapäästöjen prosessikaavio:
Päästökohta I1 I2 I3
savupiippu savupiippu savupiippu
Korkeus maanpinnasta 100 m 100 m 40 m
Lähin este ja sen korkeus kattilarakennus 40 m kattilarakennus 40 m
kattilarakennus 40 m Sijainnin koordinaatit (kkj)
x (peruskartan peruskoordinaatti) 343544 343544 343544 y (peruskartan peruskoordinaatti) 694402 694402 694402 z (rakennuspaikan maanpintatason
korkeus meren pinnasta)
+ 96 m + 96 m + 96 m
Sisäpiipun halkaisija piipun suulla 2,75 m 1,6 m 1,0 m Kaasun virtausnopeus piipun suulla 3,7 m/s 3,7 m/s 4,1 m/s Kaasun lämpötila piipun suulla 150 °C 149 °C 150 - 200 °C
R1 Sähkösuodatin
R3 Multisykloni
R2 Low-Nox polt-
timet
R4 Multisykloni
Biokattila K2 K3
Päästöt ilmaan
Äänevoima Oy:n kattiloiden päästöt vuosina 2001 – 2004:
SO2
t/a NOx
t/a
TSP t/a
CO2
Bio, t/a CO2
Foss, t/a Hg kg/a
Cd kg/a
Pb kg/a
As kg/a
Cr kg/a
Ni kg/a
V kg/a Biokattila
2001 2002 2003 2004
- 34 60
- 59 172
- 0,52 1,50
- 49202 232720
- 17360 40586
- 0,49 1,60 1,85
- 0,23 1,00 1,18
- 6,99 32,0 35,8
- 0,13 0,41 0,45
- 1,05 4,60 5,04
- 1,38 6,30 6,35
- 5,27 24,9 25,4 K2
2001 2002 2003 2004
591 215 52
151 55 27
9,3 5,3 1,1
- - -
57425 37379 9731
0,02 0,01 0 0,003
0,147 0,10 0,13 0,02
7,32 4,79 1,27 1,05
0,73 0,48 0,13 1,11
0,36 0,24 0,06 0,05
109,8 71,8 19,0 15,7
329,6 215,0 57,0 47,2 K3
2001 2002 2003 2004
63,9 51,6 8,80
24,3 19,6 4,7
1,3 1 0,20
- - -
11072 8942 2068
0,004 0,02 0 0
0,028 0,02 0,01 0,002
1,4 1,15 0,27 0,10
0,14 0,12 0,03 0,01
0,071 0,06 0,01 0,005
21,2 17,19 4,07 1,44
63,5 51,6 12,0 4,31
Äänevoima Oy:n kattiloiden ominaispäästöt (koko vuoden keskiarvo) mg/MJpa vuonna 2004:
Kattila SO2
mg/MJ NO2
mg/MJ
CO mg/MJ
Hiukkaset (mg/m3n, 6% O2 )
Biokattila* 17,4 84 102,7 0,6
K2 424 192 1,2 33
K3 324 178 2,0 30
*Biokattilassa on poltettu puuperäisiä polttoaineita noin 84 % ja turvetta noin 16 %.
Biokattilan ominaispäästöt jäivät ensimmäisinä toimintavuosina huomattavasti lupaehtojen alapuolelle, koska valtaosa polttoaineesta, 85 %, oli puuperäistä.
Biokattilan hiilimonoksidipäästöjen tavoitetaso on hetkittäin ylittynyt. Tämän vuoksi katti- laan on tehty muutoksia sekundääri-ilmanjakoon kesäseisokissa 2004.
Äänevoima Oy:n voimalaitoksen savukaasujen suolahappopäästöt ja dibentsodioksiini- ja di- bentsofuraaniyhdisteiden päästöt alittavat edellisen ympäristöluvan (13.12.2000) lupamäärä- ysten 4 ja 7 tavoitetasot. Dibentsodioksiini- ja dibentsofuraaniyhdisteiden päästö mitattu TCDD-ekvivalenteiksi on ollut 0,018 ng/m3n (6 % O2), raja-arvo on 1,0 ng/m3n (6 % O2) ja tavoitearvo on 0,1 ng/m3n (6 % O2).
Päästöt vesiin
Äänevoiman voimalaitoksella syntyy normaalin käytön yhteydessä jätevesiä prosessivesien valmistuksesta ja lauhteen puhdistuksesta, höyryprosessista, laitoksen pesu- ja lattiavesistä, sade- ja perusvesistä ja sosiaalijätevesistä.
Jätevesien sisältämä ravinnekuormitus ja happea kuluttava kuormitus on vähäistä, eivätkä jä- tevedet sisällä myrkyllisiä aineita. Voimalaitoksella syntyvät saniteettijätevedet ja prosessi- veden valmistuksen jätevedet johdetaan biologiselle puhdistamolle. Asfaltoitujen alueiden sade- ja muut vedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta viemäriin ja sieltä Kuhnamoon. Muut puhtaat sade- ja jätevedet johdetaan suoraan Kuhnamoon.
Sade- ja muista vesistöön johdettavista vesistä ei aiheudu vesien pilaantumisvaaraa hoidetta- essa ja käytettäessä polttoaineiden ja syntyvien jätteiden siirtoihin ja varastointiin liittyviä laitteita oikein.
Jäähdytysvedet
Jäähdytys- ja prosessivesi (vuonna 2004 noin 86,4 milj. m3) otetaan voimalaitoksen pohjois- puolella sijaitsevasta Keiteleestä pintavetenä. Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan voimalai- toksen alakanavaan. Jäähdytysveden lämpötila nousee keskimäärin 10 °C verrattuna otetun järviveden lämpötilaan. Muita laadun muutoksia jäähdytysvedessä ei tapahdu. Jäähdytysve- sistä aiheutuva vesistön lämpötilan nousu jää pienestä kuormituksesta ja alakanavassa tapah-
tuvasta tehokkaasta sekoittumisesta johtuen vähäiseksi eikä siitä ole todettu aiheutuneen ympäristövaikutuksia.
Mikäli suunniteltu lauhdeturbiini toteutetaan, kasvaa jäähdytysvesikuormitus lauhdesähköä tuotettaessa enimmillään noin 1200 l/s. Lisäjäähdytysvesiä varten rakennetaan uusi 600 – 800 mm:n viemäri entisen viemärin (S) viereen. Hakijan mukaan tästä kuormituksesta ei tehok- kaan sekoittumisen ja vastaanottavan vesistön suuren virtaaman vuoksi arvioida aiheutuvan haitallisia vesistövaikutuksia. Jääoloiltaan purkualue on jo nyt voimakkaan virtauksen ja jä- tevesien sisältämän lämpökuorman vuoksi epävakaa. Mikäli lauhdeturbiini otetaan käyttöön, selvitetään kasvaneen jäähdytysvesikuorman vaikutukset nykyiseen jäätilanteeseen esimer- kiksi havainnoin ja valokuvin voimalaitoksen katolta. Tämän perusteella heikoista jäistä va- roittavia kylttejä siirretään tai lisätään tarpeen mukaan. Lauhdesähköä tuotetaan sähkön markkinahinnan ylittäessä tietyn tason, joten turbiinin käyttöä ei voida nykytilanteessa tark- kaan ennakoida.
Muut jätevedet
Sosiaalijätevedet, 3 m3/vrk, johdetaan integraatin biologiselle puhdistamolle. Turbiinien jääh- dytysvedet, puhtaat vuotovedet, sadevedet katoilta ja lattioiden pesuvedet johdetaan suoraan Kuhnamoon voimalaitoksen alakanavaan. Asfaltoitujen alueiden ja polttoainekentän pinta- ja suotovedet kootaan ja johdetaan viemäriin.
Öljysäiliöiden ja muuntajien suoja-altaisiin sekä öljynkuljetusten purkupaikkaan kertyvä sa- devesi johdetaan tarkastuskaivon kautta öljynerotuskaivoon ja edelleen viemäriin T. Talous- vettä otetaan tehdasalueen omasta talousvesilaitoksesta noin 10 m3/vrk.
Peittausjätevedet
Peittauksessa kattilan vesi- ja höyrykierto puhdistetaan sisäpuolelta kemiallisesti. Menettelyä tarvitaan uutta kattilaa käyttöön otettaessa, mutta eräissä tilanteissa saatetaan myös jo käytös- sä ollut kattila joutua peittaamaan. Puhdistuksen jälkeen muodostetaan teräspinnoille kor- roosiolta suojaava magnetiittikalvo. Peittaus muodostuu vesihuuhteluista, rasvanpois- tokäsittelystä teollisuusemäksillä, happokäsittelyistä tarpeen mukaan valituilla happo- seoksilla, neutraloinneista, passivoinnista ja magnetiittikalvon muodostamisesta. Peittausjä- tevedet otetaan talteen, neutraloidaan ja edelleen käsitellään ympäristöviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.
Voimalaitoksen viemärin S kautta Kuhnamoon johdettavat jätevedet ovat laadultaan verrat- tain puhtaita sisältäen lähinnä pesu- ja huuhteluvesissä lietteenerotuksen jälkeisiä pieniä pi- toisuuksia kiintoainetta. Vedenkäsittelykemikaaleista aiheutuva ravinnekuormitus ulospuhal- lusvesissä ja lauhteissa on arviolta joitakin kymmeniä kiloja typpeä ja fosforia vuodessa. Ra- vinteita ja happea kuluttavia aineita sisältävät sosiaalijätevedet johdetaan tehdasalueen omal- le biologiselle puhdistamolle.
Jätteet
Voimalaitoksen merkittävimmät jätejakeet ovat lentotuhka ja pohjatuhka. Niitä syntyy nyky- ään yhteensä noin 9000 tonnia vuodessa. Tuhka toimitetaan ensisijaisesti tehdasalueen omal- le jätehuoltoalueelle tai hyödynnetään metsänlannoituksessa.
Muun voimalaitoksella syntyvän jätteen määrä on vähäinen. Ongelmajätteitä ovat mm. ro- muakut ja paristot, jäteöljyt, kemikaalijätteet ja loisteputket, jotka toimitetaan ongelmajätteen käsittelijälle, jolla on lupa toiminnalleen.
Kaikki voimalaitoksella syntyvät jätteet kerätään ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltä- viksi ao. yrityksille, joilla on toimintaansa tarvittavat luvat. Kiinteät tavanomaiset jätteet vä- livarastoidaan voimalaitosalueella. Voimalaitoksella syntyvillä jätteillä ei niiden asian- mukaisen käsittelyn ansiosta arvioida olevan sanottavia ympäristövaikutuksia.
Äänevoima Oy:n voimalaitoksella vuonna 2003 syntyneet jätejakeet ja jätemäärät:
Jätejae (* ongelmajäte) Jätteen tunnus Määrä, t/v Käsittely tai loppusijoitus Pohjatuhka 10 01 01 497 Tehtaiden jätehuoltoalue Kuorituhka 10 01 03 4832 Tehtaiden jätehuoltoalue
Kuorituhka 10 01 03 3620 Metsä-Mannut Oy
Öljytuhka* 10 01 04 1 Ekokem Oy
Tikkujäte 03 01 05 6 Tehtaiden jätehuoltoalue + oma poltto
Muut jätteet 03 03 99 28 Tehtaiden jätehuoltoalue
Jäteöljy* 12 01 09 1,5 m3/v Ekokem Oy
Paperijäte 03 03 99 0,5 Hyödyntäminen raaka- tai
apuaineena
Liuotinjätteet* 14 06 03 0,5 m3/v Ongelmajätteen keräilijä Loisteputket ja eloho-
pealamput*
20 01 21 0,01 Säkkiväline Oy Romuakut ja paristot* 16 06 01 0,08 Säkkiväline Oy
Metalliromu 17 04 07 5 Hyötykäyttö
Sekajäte 20 03 01 1 Kaatopaikalle loppusijoi-
tukseen Sadevesiviemärien liete-
kaivojen tyhjennysjäte
10 01 21 10 m3/v Tehtaiden jätehuoltoalue
Polttoaineiden käsittely ja varastointi Turve ja puupolttoaineet
Turpeen ja puupolttoaineiden käsittely ja varastointi on järjestetty siten että pölyäminen ja turpeen syttymisriski on minimoitu. Kuljetusmäärät ovat muuhun tehdasalueen raskaaseen liikenteeseen verrattuna melko vähäiset, eivätkä aiheuta siitä erotettavissa olevia melu-, viih- tyvyys- tai liikenneturvallisuushaittoja kuljetusreittien varsilla. Suuri osa puupolttoaineesta tulee koteloituja kuljettimia pitkin suoraan Metsä-Botnia Oy:n tehtaalta eikä tästä aiheudu kuljetuksia tai muita vaikutuksia. Polttoainekentän pinta- ja suotovedet kootaan ja johdetaan viemäriin.
Lietteet
Lietteet kuljetetaan voimalaitokselle suljettuja kuljettimia pitkin biopolttoaineeseen sekoitet- tuna. Näin lietteen siirrosta voimalaitokselle ei aiheudu kuljetuksia eikä muita vaikutuksia ympäristöön.
Lietteen käsittely voimalaitosalueella tapahtuu biopolttoaineeseen sekoitettuna, eikä merkit- täviä haju- tai muita haittoja esiinny.
Kiinteät jätteet
Poltettavat kiinteät jätteet koostuvat lähinnä M-real Oyj:n tehtaalla syntyvistä, polttoon kel- paavista puuperäisistä jätteistä. Kiinteät jätteet tuodaan voimalaitoksen murskaimelle kuor- ma-autoilla. Tästä ne siirtyvät turpeeseen ja muuhun polttoaineeseen sekoitettuna kuljettimia
pitkin kattilaan. Kiinteiden jätteiden kuljetukset ja käsittely tapahtuvat tehdasalueen sisällä eivätkä aiheuta haitallisia vaikutuksia.
Polttoöljy
Polttoöljy tuodaan voimalaitokselle perävaunullisilla säiliöautoilla. Polttoöljyn kulutus on normaalitilanteessa vähäistä eikä kuljetuksia näin ollen tarvita kovinkaan usein, joten kulje- tusten aiheuttama melu-, viihtyvyys- ja liikenneturvallisuushaitta on vähäinen.
Polttoöljyn varastointi on toteutettu säädösten mukaisesti, jolloin siitä ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. Suojarakenteet ja varotoimenpiteet ehkäisevät hallitsemattomien vaa- ratilanteiden ja ympäristön pilaantumisen syntymistä.
Melu ja tärinä
Voimalaitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä ääni on luonteeltaan tasaista huminaa ympäri vuorokauden. Voimalaitoksen ääni sekoittuu tehdasalueen muun toiminnan meluun.
Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus kartoitti syyskuussa 2003 Äänekosken teol- lisuusalueen kuuden tehtaan melukohteet ja laati ympäristömelun laskentamallin alueelle.
Laskennallisen mallin lisäksi teollisuusalueen lähiympäristössä tehtiin ympäristömelumitta- uksia.
Äänevoima Oy:n voimalaitoksen melupäästöt ovat pieniä, eivätkä ne aiheuta päiväsaikaan 55 dB keskiäänitason ja yöaikaisen 50 dB keskiäänitason ylityksiä asuinalueella.
Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua syntyy ulospuhallusventtiileissä voi- malaitoksen häiriötilanteiden yhteydessä. Häiriötilanteita sattuu nykyaikaisilla voimalaitok- silla keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa.
Lisäksi raskas ajoneuvoliikenne aiheuttaa melua. Kuljetuksia on enintään noin 20 vuorokau- dessa, eli noin yksi kuljetus tunnissa.
Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää.
POIKKEUKSELISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Voimalaitoksella käytetään ja säilytetään polttoöljyä lukuun ottamatta melko vähän ympä- ristölle vaarallisia aineita.
Hälytyslaitteet, niiden anturit ja niihin kytketyt toimintalaitteet tarkastetaan ja koestetaan säännöllisesti.
Raskas kuljetusliikenne ohjataan tehdasalueella ja erityisesti purkauspaikoilla siten, että tör- mäysvaara on mahdollisimman pieni. Purkauslaitteet ja rakenteet suojataan törmäyksiltä.
Kemikaalit ja voiteluöljyt säilytetään myyntipakkauksissaan tai omissa säiliöissä, jotka sijait- sevat tarvittavilta osin suoja-altaissa tai asianmukaisissa varastotiloissa. Häiriö- ja vahinkoti- lanteisiin on varauduttu viemäröinnin, suoja-altaiden ja hälytysautomatiikan avulla. Kemi- kaalien kuljetuksissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuusohjeita ja -määräyksiä. Riski näiden aineiden pääsemisestä normaalitoiminnan tai onnettomuudenkaan yhteydessä haitalli-
sessa määrin maaperään tai vesistöön on erittäin pieni. Mahdollisista kemikaalivuodoista aiheutuvat ympäristövahingot jäisivät vähäisiksi.
Äänevoima Oy:lle on tehty ympäristöriskianalyysi vuonna 2003. Siinä käsiteltiin voimalai- tosalueella mahdollisesti tapahtuvia satunnaisia päästöjä jätevedenpuhdistamolle, vesistöön, maaperään ja ilmaan. Lisäksi selvitettiin Äänekosken tehdasalueen yleisillä alueilla tapahtu- via, kuljetuksiin liittyviä satunnaispäästömahdollisuuksia. Äänevoima Oy:n osalta tunnistet- tiin 22 päästömahdollisuutta, joiden yhteydessä kemikaalia saattaa joutua jätevedenpuhdis- tamolle, vesistöön tai maaperään.
Päästömahdollisuuksista yksikään ei ylittänyt asetettua tavoitetasoa 1. Kolme ylitti tavoiteta- son 2. Tavoitetaso 1 on taso, jonka alapuolelle kaikki päästötilanteet tulisi saada mahdolli- simman pian, tavoitetaso 2 on taso, jonka alapuolelle kaikki päästötilanteet tulisi saada lähi- vuosien aikana. Tavoitetason 2 ylittäneet riskit olivat:
- öljyn varastosäiliö tai pumpun tiiviste vuotaa ja vallitilan vesitykset ovat unohtuneet auki tai venttiili on viallinen
- tulipalon syttyminen turvesiilossa - öljysäiliön tulipalo.
Yleisten alueiden analyysissä tunnistettiin vastaavasti 14 päästömahdollisuutta, joista yksi- kään ei kuitenkaan liittynyt Äänevoima Oy:n toimintaan.
Tunnistettujen mahdollisten päästötilanteiden varalle laadittiin ehdotuksia ehkäisevistä toi- menpiteistä.
Äänevoima Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus; Tapiola, vakuutusnumero 312-03975569- 3.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu
Äänevoima Oy:n biokattilan rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä tarkkaillaan jat- kuvatoimisilla mittauksilla. Myös savukaasujen määrää mitataan jatkuvatoimisesti. Hiili- dioksidipäästöjä lasketaan ominaispäästöjen ja käytetyn polttoainemäärän perusteella. Pääs- tömittauslaitteiden vuosittainen aikakäytettävyys on ollut 99,1 %. Päästömittauslaitteiden viimeinen kalibrointihuolto on suoritettu 26.8.2003.
Biokattilan polttoaineen kulutusta, savukaasujen lämpötilaa, jäännöshappea, hiilimonoksidia sekä tulipesän lämpötilaa seurataan jatkuvin mittauksin. Palamisen täydellisyys ja tasaisuus varmistetaan mittauksilla ja säädöillä. Nuohous tapahtuu automaattisesti.
Kattiloiden K2 ja K3 savukaasujen happipitoisuutta sekä kattilan K2 savukaasujen tummuut- ta mitataan jatkuvasti. Lisäksi kattilan K3 hiukkaspäästöjä mitataan 5 vuoden välein ja katti- lan K2 hiukkas- ja typenoksidipäästöt mitataan 3 vuoden välein.
Sähkösuodattimen toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan seuraamalla erottimien virtoja ja jännittei- tä.
Voimalaitoksen käytönvalvontajärjestelmän tiedot, kuten laitoksen ajotilanteiden muutokset ja häiriöt, sekä päästömittaustulokset kootaan tietokantaan, jonka avulla niitä voidaan jatku-
vasti seurata. Voimalaitoksen käyttö- ja päästötiedot raportoidaan säännöllisin väliajoin vi- ranomaisille.
Äänevoima Oy:n polttoaineteholtaan yli 100 MW:n biokattilan tarkkailu kuuluu LCP- asetuksen piiriin. Biokattilan rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkaspäästöjä ja savukaasun määrää tarkkaillaan jo nyt jatkuvatoimisilla mittauksilla. Myös poistokaasujen happipitoi- suutta ja lämpötilaa seurataan jatkuvatoimisilla mittauslaitteilla.
LCP-asetuksen liitteen 3 mukaisesti 27.11.2004 alkaen tulee määrittää myös poistokaasujen paine ja vesihöyrypitoisuus. Vesihöyrypitoisuuden määrittäminen tullaan Äänevoima Oy:n voimalaitoksella tekemään laskennallisesti polttoaineanalyyseihin ja palamisilman määrään perustuen. Polttoaineiden analyysejä tehdään päivittäin, joten niiden ominaisuudet ovat hyvin tiedossa. Tämän perusteella voidaan laskea savukaasujen vesihöyrypitoisuus. Savukaasujen paineen määrittäminen ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeellista Äänevoima Oy:n voima- laitoksella, koska tietoa tarvitaan vain hiukkasmittauksien normalisointiin ja paineen ollessa lähellä normaalia ilmanpainetta ei tällä ole sanottavaa merkitystä laskelmien lopputulokseen.
Epäpuhtauksien ja prosessiin liittyvien muuttujien edustavat mittaukset, näytteiden otto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittauk- set tehdään CEN-, ISO- tai kansallisia tai kansainvälisiä standardeja noudattaen.
Jatkuvissa mittauksissa mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso tarkistetaan rinnak- kaismittauksin vähintään kerran vuodessa.
LCP-asetuksen mukaan toimitetaan vuosittain ympäristöviranomaiselle vähintään tiedot rik- kidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten kokonaispäästöistä, laitoksen sisään syötetyn ener- gian vuosittaisesta kokonaismäärästä polttoaineittain luokiteltuna, polttoaineiden rikkipitoi- suudesta, päästöjen jatkuvien mittausten tuloksista sekä mittalaitteiden tarkastuksista ja yksit- täisistä mittauksista.
Voimalaitoksen käytönvalvontajärjestelmän tiedot, kuten laitoksen ajotilanteiden muutokset ja häiriöt, sekä jatkuvat mittaustulokset kootaan tietokantaan, jonka avulla niitä voidaan jat- kuvasti seurata.
Kattilat K2 ja K3 ovat polttoaineteholtaan alle 100 MW ja niiden käyttö on suhteellisen vä- häistä. Kattiloiden K2 ja K3 käyttö- ja päästötarkkailua esitetäänkin jatkettavan samalla ta- valla määräaikaisiin mittauksiin perustuvana kuin tähänkin asti.
Ilmanlaadun tarkkailu
Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymä vastaa Ääneseudun ilman laadun tarkkailusta.
Viimeisin tarkkailuraportti on julkaistu alkuvuodesta 2005. Ilmanlaadun tarkkailu nykyisessä laajuudessaan käsittää hengitettävien hiukkasten (PM10), rikkidioksidi- typen oksidi- ja hiuk- kaspitoisuuksien tarkkailun.
Hakija osallistuu Ääneseudun ilmanlaadun seurantaan muiden tarkkailuvelvollisten kanssa.
Vesistö- ja kalataloustarkkailu
Äänevoima Oy:n vedenotolla ja suoraan vesistöön johdettavilla likaantumattomilla jätevesi- jakeilla, kuten jäähdytysvedellä, ei ole haitallisia vesistö- tai kalatalousvaikutuksia. Näin ol- len hakija ei pidä perusteltuna, että sille asetettaisiin vesistö- tai kalataloustarkkailuvelvoite.
Jätekirjanpito
Voimalaitoksella muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jä- tekirjanpitoa jätelain edellyttämällä tavalla. Kirjanpidosta ilmenee mm. jätteen laatu, määrä, käsittely- ja hyödyntämistavat ja sijoituspaikka.
HAKIJAN ESITYS PÄÄSTÖTASOISTA JA LUPAEHDOISTA
Hakija esittää, että ympäristölupapäätöksen savukaasupäästöjä koskevat rajat määrättäisiin biokattilan ja kattilan K2 osalta 31.12.2007 asti nykyisten rajojen mukaisina ja 1.1.2008 al- kaen tuolloin voimassa olevan suurten polttolaitosten asetuksen mukaisina. Rajat tulisi mää- rätä erikseen kummallekin kattilalle, koska niiden savukaasut johdetaan omiin piippuihinsa eikä savukaasujen johtaminen yhteiseen piippuun ole tekniset ja taloudelliset tekijät huomi- oon ottaen perusteltavissa.
Koska polttoaineiden saatavuus ja kilpailukyky vaihtelee tavalla, jota ei voida luotettavasti ennustaa, on oleellisen tärkeää, että päästörajat määrätään siten, että ne mahdollistavat kaik- kien polttoaineiden täysimääräisen käytön ja polttoainesuhteiden muuttamisen tarvittaessa vaikka päivittäin. Nyt käytettävien polttoaineiden osalta tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska LCP-asetuksen mukaiset päästörajat ovat samat riippumatta turpeen ja biopolttoaineen määräsuhteista.
Suurten polttolaitosten asetuksen mukaiset savukaasupäästörajat ovat numeroarvoina jonkin verran suuremmat kuin nykyiset päästörajat suoraan yleisillä muuntokertoimilla (turve ja biomassa 0,40, öljy 0,29) pitoisuusyksikköön muunnettuina. Uudet päästörajat on määritelty kuukausikeskiarvoina, mikä on tiukempi määritelmä kuin nykyinen vuosikeskiarvo. Myös- kään ensimmäisinä käyttövuosina voimalaitoksen moitteettoman toiminnan ja suuren puu- polttoaineosuuden vuoksi saavutettujen alhaisten ominaispäästöjen ei voida katsoa edustavan tavanomaista tulevaisuuden käyttötilannetta.
Lisäksi hakija esittää, että suurten polttolaitosten asetusta tiukempien päästörajojen määrää- miseen ei ole ympäristön- tai terveydensuojelullisia syitä eikä ympäristönsuojelulain 51 §:n mukaisia perusteita ja että suurten polttolaitosten asetusta tiukempien päästörajojen määrää- minen asettaisi yhtiön perusteettomasti muita energiantuottajia huonompaan kilpailuasemaan.
Kattila K3 ei kuulu LCP-asetuksen piiriin, koska sen polttoaineteho on 43 MW. Sen osalta hakija esittää, että rikkipäästöjä säädellään raskaan polttoöljyn suurimmasta sallitusta rikkipi- toisuudesta annetun asetuksen perusteella. Savukaasujen hiukkaspitoisuuksista tehdyt mitta- ustulokset ovat olleet verraten alhaisia, mutta ko. mittausten jälkeen öljylaatua on vaihdettu, joten hiukkaspäästö lienee suurempi. Kun otetaan huomioon kansallisessa BAT-selvityksessä (Suomen ympäristökeskus 2003) esitetty hiukkaspäästöjen vaihteluväli (50 – 140 mg/m3n) olemassa oleville kattiloille sekä kattilan K3 suhteellisen vähäinen vuotuinen käyttö, esittää Äänevoima Oy kattilalle K3 hiukkaspäästörajaksi 120 mg/m3n.
TOIMINNAN ALOITTAMINEN
Lupaa haetaan olemassa olevan toiminnan jatkamiseen.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Ää- nekosken kaupungissa 24.1.2005 – 28.2.2005 välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu Keski- suomalainen-nimisessä sanomalehdessä 24.1.2005. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuo- jelulain 38 §:n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Voimalaitoksella on suoritettu tarkastus 15.6.2005.
LAUSUNNOT
Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon lupahakemuksesta Keski-Suomen ympäristö- keskukselta, Keski-Suomen TE-keskukselta, Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselta, Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Äänekosken kaupun- ginhallitukselta ja Länsi-Suomen lääninhallitukselta.
Keski-Suomen ympäristökeskus lausuu seuraavaa:
- pääkattila (biopolttoainekattila 173 MW) täyttää suurten polttolaitosten asetuksen mukaiset tekniset vaatimukset päästötasojen ja jatkuvatoimisten päästömittausten osalta. Kattilalle tu- lee asettaa LCP-asetuksessa edellytetyt päästötasot, mittausvelvoitteet ja muutkin lupaehdot.
- kattila K2 (96 MW öljykattila) on rakennettu 1990-luvun puolivälissä ja sen osalta päästöta- sot tulee asettaa LCP-asetuksen raja-arvojen mukaisesti.
- kattilalle K3 (43 MW öljykattila) päästötasoja määrättäessä tulee ottaa huomioon vuonna 2003 ilmestynyt kansallinen julkaisu Suomen ympäristö Nro 649, Paras käytettävissä oleva tekniikka 5 - 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Kattilan hiukkaspäästörajaksi voidaan hyväksyä toiminnanharjoittajan esittämä 120 mg/m3.
- ympäristökeskus ei katso olevan perusteita asettaa voimalaitokselle tiukempia päästörajoja kuin voimassa olevat säädökset edellyttävät ympäristönsuojelulain 51 §:n perusteella.
- voimalaitoksen jätevedet eivät sisällä myrkyllisiä aineita, jäähdytysvesien ravinnekuormitus ja happea kuluttava kuormitus on pieni eikä jäähdytysveden aiheuttamalla lämpökuormalla katsota olevan ympäristövaikutuksia.
- raakaveden ottoa Keiteleestä Äänekosken tehdasintegraatin tarpeisiin ei ole aikaisemmin luvitettu. Tästä syystä ympäristökeskus pitää asianmukaisena, että vedenottolupa nyt annet- taisiin hakijalle.
Keski-Suomen TE-keskus katsoo, ettei hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheudu kom- pensoitavaa haittaa alueen kalastukselle ja kalakannoille. Lisäksi TE-keskus haluaa kiinnittää ympäristölupaviraston huomion mahdollisen vedenottoluvan tarpeeseen.
Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymä lausuu seuraavaa:
"Tehdasintegraatin päästöjen vaikutuksesta paikallisen yhdyskuntailman laatuun hankitaan tällä hetkellä tietoa sekä laitoksien omilla jatkuvatoimisilla päästömittauksilla että julkisen sektorin suorittamalla yhdyskuntailman laadun seurannalla. Mallinnuksien kehittymisen ja päästöjen leviämisen laajuuden huomioon ottaen harkintaa tulisi kohdistaa siihen, mitä tapaa painotetaan jatkossa. Yksittäisen ilmanlaadun mittausaseman kohdalla tutkimustuloksen edustavuus ei välttämättä ole erityisen hyvä. Päästöjen levitessä laajoille alueille jopa har- vempi seudullinen yhdyskuntailman laadun seurantaverkosto voisi olla perusteltu ratkaisu.
Voimalaitoksen biokattilassa käytetyn polttoaineen koostumussuhteiden vaihtelun tai uusien polttoainemuotojen käyttöönoton mahdollisesti aiheuttamien poikkeavien savukaasupäästö- jen, mukaan lukien pienhiukkaset, tason seuraamiseksi on tarpeen teettää tarvittaessa laajem- pia päästöanalyysejä".
Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että laitoksen nykyisin voimassa olevan ympäristöluvan määräykset ovat edelleenkin pääosiltaan käyttökelpoisia. Ympäristö- lautakunta yhtyy hakijan näkemykseen siitä, että biokattilan ja kattilan K2 osalta määrätään savukaasupäästörajat entisen luvan mukaiseksi LCP-asetuksen voimaantuloon saakka (1.1.2008) ja että tämän jälkeen toimitaan asetuksen mukaisin päästöehdoin.
Kattilan K3 hiukkaspäästöraja tulee määritellä kansallisen julkaisun, Suomen ympäristö Nro 649, Paras käytettävissä oleva tekniikka 5 - 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa, mukaisesti.
Polttoaineen ylimpään rikkipitoisuuteen tulisi soveltaa valtioneuvoston päätöstä (766/2000) raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta. Öljyn laadun valinnassa on pyrittävä ympä- ristönsuojelun kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun.
Lausunnossa todetaan, että lupahakemuksessa ei esitetä syytä polttoöljyn laadun vaihtami- seen eikä öljyn käytön lisäämiseen, eikä eritellä mitkä kattiloista lisäöljyn polttavat. Vara- ja huippukattiloiden käyttöä ei tule suunnitelmallisesti lisätä. Mikäli näiden kattiloiden käyttöä lisätään, tulee savukaasupäästöjen ehkäisyssä pyrkiä nykyistä parempaan tilanteeseen ja har- kita esim. öljykattiloiden varustamista sähkösuodattimin. Ympäristölautakunta esittää, että toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa varavoimalaitosten pitempiaikaisesta koko kapasiteetin käyttöön ottamisesta ympäristölautakunnalle.
Lautakunta toteaa, että polttoaineiden yhteiskulutuksen kasvaessa tulevat myös polttoaine- ja tuhkakuljetukset lisääntymään.
Lauhdeturbiinin rakentamisen merkitys ympäristölle rajoittunee hienoiseen lämpötilan ko- hoamiseen laitoksen alapuolisessa kanavassa ja pienessä osassa Kuhnamoa. Tämä saattanee vaatia nykyistä parempaa alapuolisten vesialueiden varoitusjärjestelmää talvella jäillä liikku- ville.
Ympäristölautakunta esittää lausunnossaan, että Äänevoima Oy:lle määritellään, yhdessä muiden alueella toimivien toiminnanharjoittajien kanssa, velvoite siirtoviemärin 4 päästö- tarkkailuun sekä ko. viemäriin johtavien esikäsittelylaitteiden toimintavarmuudesta huoleh- timiseen myös häiriötilanteissa. Koko tehdasalueelta tulisi saada myös valvontaviranomaisen
käyttöön kartta suoraan vesistöön johtavista putkistoista, viemäreistä ja kanaaleista ja nii- hin liittyvistä erilaisista hiekan- ja öljynerottimista sekä - erityisesti onnettomuustilanteita varten - niiden sulkumahdollisuuksista.
Äänekosken kaupunginhallitus on antanut ympäristölautakunnan lausunnon kanssa yhtene- vän lausunnon.
Muistutukset ja mielipiteet
Muistutuksia tai mielipiteenilmauksia ei ole jätetty.
Hakijan kuuleminen
Luvan hakijalle on varattu tilaisuus esittää selityksensä lausuntojen johdosta.
Hakija on esittänyt ympäristölupavirastoon 24.3.2005 saapuneessa vastineessaan lausuntojen johdosta seuraavaa:
Äänevoima Oy:llä ei ole huomautettavaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen eikä Keski- Suomen TE-keskuksen lausunnosta.
Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymän lausunnosta hakija esittää seuraavaa: "Tervey- densuojeluviranomainen esittää lausunnossaan, että polttoaineen koostumussuhteiden vaih- dellessa tai uusien polttoainemuotojen käyttöönoton mahdollisesti aiheuttamien poikkeavien savukaasupäästöjen, mukaan lukien pienhiukkaset, tason seuraamiseksi on tarpeen teettää tarvittaessa laajempia päästöanalyysejä. Terveydensuojeluviranomainen ei kuitenkaan vaadi tällaisia selvityksiä tai täsmennä, millaisia niiden pitäisi olla".
Hakija toteaa ympäristölupahakemuksessa esittämäänsä viitaten, että LCP-asetuksen yksi- tyiskohtaiset määräykset päästöistä sekä niiden mittaamisesta koskevat voimalaitosta. Voi- malaitoksen vähäisiksi osoitetut vaikutukset huomioon ottaen tämä voidaan katsoa vähintään riittäväksi.
Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta ja Äänekosken kaupunki ovat antaneet samansi- sältöisen lausunnon, jossa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:
1) lautakunnan mielestä biokattilaan tulisi soveltaa LCP-asetusta.
2) syytä hakemuksessa esitettyyn öljyn laadun vaihtoon ei ole esitetty.
3) hakemuksessa ei ole esitetty syytä polttoöljyn käytön lisäämiseen.
4) lautakunta esittää, että toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa varavoimalaitosten pitempiai- kaisesta koko kapasiteetin käyttöönotosta lautakunnalle.
5) mikäli öljykattiloiden käyttöä lisätään, tulisi niiden päästöjen ehkäisyssä pyrkiä nykyistä parempaan tilanteeseen ja harkita esim. öljykattiloiden varustamista sähkösuodattimin.
6) siirtoviemäri 4:ää koskien tulisi määritellä päästöjen tarkkailuvelvoite.
7) koko tehdasalueelta tulisi saada valvontaviranomaisen käyttöön kartta putkistoista, viemä- reistä sekä kanaaleista, jotka johtavat suoraan vesistöön sekä niihin liittyvistä erilaisista hie- kan- ja öljynerottimista sekä sulkumahdollisuuksista.
Kohdan 1) osalta Äänevoima Oy toteaa sen olevan lupahakemuksessaan esittämänsä mu- kainen.
Kohdan 2) osalta hakija ilmoittaa vaihtaneensa hintasyistä vastaavaan vähärikkiseen, toisen toimittajan öljyyn, jonka palamisessa syntyvät hiukkaspäästöt saattavat poiketa aiemmin käy- tetyn öljyn päästöistä.
Kohtien 3) ja 4) osalta todetaan, että "Äänevoima Oy:n päätehtävänä on tuottaa energiaa teh- dasalueelle ja energiantuotanto on näin käytännössä suoraan riippuvainen tehtaiden käyntias- teesta. Varavoimalaitoksia voidaan lisäksi joutua käyttämään biovoimalaitoksen vikaantumi- sen vuoksi. Ympäristölupahakemuksessa käyntiajoille ja päästöille on esitetty ”realistiset maksimiarviot”, jotta vaikutusarvioinnin perustaksi on saatu ympäristön kannalta huonoin ti- lanne. Pääsääntöisesti varakattiloiden käyttö jää hakemuksessa esitettyä arviota huomattavas- ti vähäisemmäksi. Ympäristölautakunnan vaatimus ilmoitusvelvollisuudesta varavoimalaitos- ten pitempiaikaisesta koko kapasiteetin käyttöönotosta on perusteettomana ja tarpeettomana hylättävä".
Kohdan 5) osalta viitataan edellä kohdassa 3 sekä hakemuksessa esitettyyn ja todetaan, että enimmilläänkin vähäisen käytön ja vähäisten ympäristövaikutusten vuoksi öljykattiloiden va- rustaminen sähkösuodattimin ei ole perusteltua. Lisäksi on ilmeistä, että se ei ole teknisesti mahdollista. Ympäristölautakunnan vaatimus on perusteettomana hylättävä.
Kohdan 6) osalta hakija esittää, että "Äänevoima Oy:n voimalaitosten eri jäähdytyskohteissa tarvittavat jäähdytysvedet johdetaan uuden biolaitoksen osalta (öljynerotuskaivon kautta) viemäriin S ja kattiloiden K2 ja K3 vedet ( öljynerotuskaivon kautta ) viemäriin T. Äänevoi- ma Oy ei johda jäte- eikä jäähdytysvesiä siirtoviemäriin 4 eli nykyisen nimityksen mukaan viemäri U:hun. Väärinkäsitys on syntynyt, koska hakija oli sen itse hakemuksessaan virheel- lisesti näin esittänyt. Liitteenä viemärikartta. Edellä esitetyn perusteella ympäristölautakun- nan vaatimus tarkkailuvelvoitteen asettamisesta on väärinkäsitykseen perustuvana ja tarpeet- tomana hylättävä".
Kohdan 7) osalta hakija toteaa, että tämän selityksen liitteenä on pyydetty kartta.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Itä-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Äänevoima Oy:lle Äänekosken voimalaitosta, 990 m3:n raskasöljysäiliötä ja vedenpuhdistuslaitosta koskevan ympäristöluvan.
Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi:
Polttoaineet
1. Voimalaitoksen biokattilan polttoaineena voidaan käyttää turvetta, puupolttoainetta, bio- ja kuitulietettä ja LCP-asetuksen 3 §:n 10 e) kohdassa tarkoitettuja puuperäisiä jätteitä sekä ras- kasta polttoöljyä. Polttoaineiden tai laitoksen käyttötavan olennaisista muutoksista on ilmoi- tettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle, joka päättää tarkkailuvaatimusten riittävyydestä tai niiden muuttamisesta.
2. Voimalaitoksessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 p-%
(painoprosenttia).
