Amiskoulutus ei ole kriisissä
MIELIPIDEVIERAS
Anu Raudasoja
anu.raudasoja@hamk.fi
V
iime aikoina julki- suudessa on kes- kusteltu siitä, että ammatillisen kou- lutuksen opiskeli- jan ei tarvitse osata mitään, ope- tusta ei ole tarjolla, opettajat kor- vataan ohjaajilla ja jatko-opinto- kelpoisuus on vaakalaudalla. Näin surullinen tilanne ei ole.Ymmärtääkseen tilannetta, on tunnettava sen tausta. ”Amisre- formissa” nykyiset lait yhdiste- tään yhdeksi uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsää- dännöksi, mikä on erittäin terve- tullut muutos.
KOULUTUKSEN rahoitus, sen jär- jestäjien ohjaus, tutkintorakenne
sekä osin toteuttamismuodot se- kä järjestäjärakenne muuttuvat, joten uuden toimintakulttuurin luomista tarvitaan. Muutos vie aikansa.
Myös lainsäätäjän työ on vii- västynyt. Se on asettanut koulu- tuksen järjestäjät hankalaan ti- lanteeseen, kun uudistusta on pi- tänyt valmistella puutteellisilla tiedoilla. Ammatillisen koulutuk- sen rahoitustakin on leikattu n.
20 prosenttia viidessä vuodessa, joten sopeutukset oppilaitoksissa ovat olleet käynnissä jo pitkään ja jatkuvat edelleen.
MONI ASIA on siis muuttunut kerralla. Väite ”opiskelijan ei tarvitse osata mitään” on sil- ti väärä, sillä kaikki opiskelijat opiskelevat tutkintotavoittei- den mukaisesti ja heidät arvi- oidaan yhtäläisten arviointikri- teereiden pohjalta jatko-opinto-
kelpoisuus turvaten.
On ymmärrettävä, että nykyi- sin oppiminen ei tarkoita vain koulussa tapahtuvaa oppimista, vaan osaamista voidaan hankkia 24/7.
REFORMI ITSESSÄÄN onkin terve- tullut. Sen perusajatus on, että osaamisperusteisessa ammatil- lisessa koulutuksessa osaamista voi hankkia kaikkialla. Koulussa ja verkossa tarjotun opetuksen lisäksi oppiminen arjessa on yh- tä arvokasta.
Jos opiskelija käy töissä, har- rastaa ohjatusti tai oppii muu- ten koulutuksessa hyödynnettä- viä asioita, ne arvioidaan ja tun- nustetaan osaksi opintoja. Käy- tännössä koulutus räätälöidään opiskelijan tarpeista käsin ja han- kitaan vain puuttuvaa osaamista.
Reformin toimeenpanoon ensi vuoden budjetti tarjoaa 15 mil- joonaa euroa.
Opettamisen perusidea on siis kokenut ison kulttuurinmuutok- sen, mikä monilta kritisoijilta jää huomaamatta.
Tunnistettavin osa kritiikistä on huomio opettajien tehtävien siirtämisestä ohjaajille, joilla ei ole opettajan pedagogista päte- vyyttä.
Meillä Hamkissa ammatillinen opettajakorkeakoulu on valmis-
tautunut muutokseen uudis- tamalla opetussuunnitelmat ja valmentamalla omia opettajia reformiin.
Olen itsekin kohdannut häm- mennyksen, kun osa kentällä ole- vista opettajista kipuilee uudis- tusten ja muutosten kanssa työ- paikoistaan taistellen.
MUUTOSVASTARINTA on kuiten- kin vähentynyt tiedon lisäänty- essä. Lisäksi monia osaamispe- rusteisuuteen ja opiskelijaläh- töiseen koulutukseen liittyviä asioita on jo ratkaistu uudista- malla opetusta haluttuun suun- taan.
Opettajankoulutusfoorumi on laatinut opettajien osaami- sen tueksi kehittämisohjelman.
Tätä ohjelmaa Opetus- ja kult- tuuriministeriö tukee kohden- netuilla kehittämismäärärahoil- la ja opettajille tarjottavilla mak- suttomilla koulutuksilla. Koen, että tämä tuki tulee tarpeeseen ja auttaa opettajia konkreetti- sesti.
Kirjoittaja on ammatillisen erityis- opettajan ja opinto-ohjaajan kou- lutuksen koulutuspäällikkö amma- tillisessa opettajakorkeakoulussa, Hämeen ammattikorkeakoulussa, KT, AmO.
