LUVAN HAKIJA Finlayson Forssa Oy Lallintie, PL 43 30101 FORSSA LAITOS JA SEN SIJAINTI Finlayson Forssa Oy

Suoritemaksu 6 550 euroa

•

•

•

•

14.6.2006

ASIA Päätös Finlayson Forssa Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Forssan kaupungissa sijaitsevan tekstiilitehtaan sekä tuotantotoimintaa tukevien höyryvoima- ja kuumaöljylaitosten ja raa- kavedenpuhdistuslaitoksen toimintaa. Kyseessä ovat olema ssa olevat toi- minnot.

LUVAN HAKIJA Finlayson Forssa Oy Lallintie, PL 43 30101 FORSSA LAITOS JA SEN SIJAINTI

Finlayson Forssa Oy; tuotanto-osastot Cotton ja Coater sekä

höyryvoimalaitos, kuumaöljykattilalaitos ja raakavedenpuhdistuslaitos Käyntiosoite: Lallintie, Forssa

Kiinteistötiedot: 061-006-0165-0016-D (omistaja Renor Oy)

Toimialatunnukset: 17300 tekstiilien viimeistely (Cotton tuotanto-osasto) ja 17540 muiden tekstiilituotteiden valmistus (Coater tuotanto-osasto)

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toiminta edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 mo- mentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 3 b, koh- dan 6 a, kohdan 9 b ja kohdan 13 b mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäris- tönsuojelulain 31 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 6 a, kohdan 8 b ja kohdan 12 f mukaan.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 31.12.2003.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen ympäristökeskuksen päätös 29.12.2000 (dnro 0397Y0015-111 nro 110/YSO/00) ympäristölupamenettelylain 6 §:n mukaisesta lupahakemuk- sesta.

Laitoksella on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus Teollisuusvakuutus -nimisessä vakuutusyhtiössä. Vakuutuksen numero on 60181.

Kanta-Hämeen seutukaavan eri vaiheiden yhdistelmässä (va hvistettu 1.10.1998) laitosalue sijoittuu osittain teollisuustoimintojen alueelle (T) ja osittain keskustatoimintojen alueelle (C). Forssan kaupungin keskustaaja- man yleiskaavassa alue sijoittuu osittain teollisuusalueelle, jolla ympäristö säilytetään (TY/s), osaksi teollisuusalueelle, jota voidaan käyttää asunto- alueena teollisuuden siirryttyä pois (TY/A) ja osaksi keskustatoimintojen alueelle (C). Kaavaan on merkitty alueella kulkeva sähkölinja ja joen ran- nassa alueen halki kulkeva ulkoilupääreitti, joka voi palvella myös kevyttä liikennettä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 28.6.1993. Kaavaa ei ole vahvistettu ja se on siten oikeusvaikutukseton. Kaavamerkintä TY/s tarkoittaa, että alue on suunniteltava siten, että olemassa olevan rakennus- kannan ja katualueiden säilyttämiselle luodaan edellytykset. Uudisrakenta- misen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävien muutosten sove ltumiseen kaupunkikuvaan on samalla kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi alueel- la oleva puusto tulee säilyttää.

Forssan kaupungin Haudankorva III C asemakaavassa Finlayson Forssa Oy:n alue sijoittuu osittain liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhä i- riöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueelle (KTY-18, alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka kipinöiden, tuhkan, noen, savun, läm- mön, löyhkän, kaasujen, höyryjen, tärinän, melun tai huoltoliikenteen vuoksi tai muusta syystä aiheuttaa kohtuutonta pysyvää rasitusta ympäris- tölleen, alueelle saadaan sijoittaa liiketilaa vain ensimmäiseen kerrokseen enintään 20 % sen kerrosalasta), osaksi ympäristöhäiriöitä aiheuttamatto- mien teollisuusrakennusten korttelialueelle (TY-2, alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä, alueella suoritettavien uudisrakennus- ja korjaustoimenp i- teiden on oltava sellaisia, että ne sopeutuvat kulttuurimaisemaan ja ympä- röiviin rakennuksiin) ja osaksi teollisuusrakennusten korttelialueelle (Tt2).

Tehdasalueella sijaitsee kolme suojeltavaa rakennuskokona isuutta (sr-7, sr- 8), suojeltava silta (ss-1) sekä piha-alue (s-piha), jolla tulee ottaa huomioon alueen käyttö ja luonne kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön osana ja puustoalue (s), jonka puustoa on hoidettava jatkuvasti uudistuvana siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Finlayson Forssa Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Forssan keskustan tun- tumassa Haudankorven kaupunginosassa Renor Oy:n omistamalla teolli- suuskiinteistöllä. Samalla teollisuuskiinteistöllä sijaitsevat Finlayson Oy, Vapo Oyj:n saha ja kauppakeskus.

Laitoksen välittömässä läheisyydessä on runsaasti asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä laitoksesta. Alle puolen kilometrin säteellä laitoksesta sijaitsee neljä koulua; Kuhalan perus- koulu (etäisyys 200-500 metriä), Forssan yhteislyseo ja Linikkalan ala-aste (etäisyys 400 metriä) ja Linikkalan yläaste (etäisyys 350 metriä).

Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä vesioikeuden määräämällä vedenottamon suoja-alueella. Laitoksen läheisyydessä ei ole kaivoja talo- usveden tai käyttöveden ottamista varten. Lähin tärkeäksi luokiteltu pohja- vesialue (Vieremä, nro 0406101) sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä laitoksesta. Laitosalueen maaperä on heikosti vettä johtavaa siltti- /savimaata. Loimijoki virtaa lähimmillään noin 20 metrin etäisyydellä lai- toksesta. Vesistöalueluokituksessa alue kuuluu Pyhäjärven – Kuivajärven alueeseen nro 35.931.

Ympäristön tila ja laatu

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Alue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen (nro 35) ja Loimijoen ve- sistöalueeseen (35.9). Loimijoen latvat sijaitsevat Tammelan ylängön järvi- alueella, jonka keskusjärvi on Tammelan Pyhäjärvi. Pyhäjärvestä Loimijoki virtaa Forssan ja Loimaan kautta Huittisiin, jossa se laskee Kokemäenjo- keen. Loimijoki on hajakuormituksen voimakkaasti kuormittama virtavesi.

Maatalousmaan osuus joen valuma-alueella on noin 40 % kokonaispinta- alasta. Vesialueelle kohdistuu pistekuormitusta jokivarren taajamista ja te- ollisuudesta. Jätevesien mukana vesistöön kulkeutuu mm. ravinteita, hap- pea kuluttavaa orgaanista ainesta ja metalleja. Kuormitus on heikentänyt alueen ekologista tilaa (monimuotoisuutta) siten, että vallitseviin olosuhtei- siin vain parhaiten sopeutuneet lajit tulevat toimeen purkupaikkojen ala- puolella. Vähäisen virtaaman aikana kuormituksen vaikutukset näkyvät ko- ko jokialueella. Loimijoen sekä sen sivujokien vedelle on tyypillistä vo i- makas samentuneisuus, runsasravinteisuus ja heikko hygieeninen laatu.

Vesien yleisen laatuluokituksen mukaan Loimijoen veden laatu on heti Py- häjärven alapuolella tyydyttävä, Forssan alapuolella paikoin huono ja joen keski- ja alajuoksulla välttävä. Kokonaisuutena Loimijoki on veden laadul- taan yksi heikoimpia vesistöjä Kokemäenjoen koko vesistöalueella. Koke- mäenjoen veden laatua seurataan Kokemäenjoen ja Porin edustan merialu- een yhteistarkkailuna. Vesireitti on säännöstelty, ja suuret virtaamavaihtelut aiheuttavat selvää veden laadun vaihtelua. Loimijoen alivirtaama Mau- rialankoskessa on suuruusluokkaa < 2 m³/s.

Ilman laatu

Vuonna 1989 valmistuneen Forssan ilmanlaadun perusselvityksen mukaan kaupungin ilmanlaatua voidaan pitää rikkidioksidin osalta tyydyttävänä ja typen oksidien osalta hyvänä. Selvityksen mukaan keskusta-alueella on kuitenkin ollut havaittavissa ilmansaasteille herkkien jäkälälajien vähene-

mistä ja vaurioitumista. Vuonna 2003 valmistuneen Kanta-Hämeen ilman- laadun bioindikaattoritutkimuksen mukaan jäkälälajisto Forssan keskusta- alueella on kuitenkin aikaisempaan tutkimukseen verrattuna lievästi pala u- tunut, lajimäärä lisääntynyt ja sormipaisukarpeen kunto kohe ntunut.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Finlayson Forssa Oy:n tuotantotoiminta jakautuu Cotton ja Coater tuotanto- osastoihin. Varsinaista tuotantotoimintaa tukevat höyryvoima- ja kuumaöl- jylaitokset ja raakavedenpuhdistuslaitos. Laitoksen jätevedet johdetaan ta- sausaltaan kautta Forssan kaupungin jätevesiverkkoon ja sitä pitkin edelleen jätevedenpuhdistuslaitokselle.

Cotton-osastolla kankaan ominaisuuksia muokataan kemiallisilla ja mekaa- nisilla menetelmillä. Menetelminä käytetään mm. keittoa, jatkuva- ja panos- toimista valkaisua ja värjäystä sekä erilaisia viimeistelykäsittelyjä. Käsitte- lyjen avulla kankaan kulumisen- ja palonkestävyyttä sekä veden hylkivyyttä parannetaan. Valmiita kankaita käytetään työ-, urheilu- ja vapaa- ajanvaatteiden valmistamiseen. Cotton-osaston merkittävimmät päästöt ovat jätevesiä. Coater-osastolla kangas pinnoitetaan PVC-muovilla tai polyure- taanilla. Pinnoittaminen tapahtuu levittämällä kankaan pintaan sivelyko- neissa tahnaa, joka kovetetaan uunissa. Tällöin tuotteessa oleva liuotinaine haihtuu. Tarvittaessa pinnoitettu tuote martinoidaan, jolloin sille saadaan esimerkiksi nahkan pinta-rakennetta jäljittelevä ulkonäkö. Valmiita tuotteita käytetään sadevaatteiden valmistukseen sekä verhoilukankaina huonekalu- ja autoteollisuudessa. Coater-osaston merkittävimmät päästöt muodostuvat ilmaan johdettavista haihtuvista orgaanisista yhdisteistä.

Höyryvoima- ja kuumaöljylaitoksilla tuotetaan kuumaa höyryä tai öljyä tuo- tantoprosessin tarpeisiin. Tarvittava lämpö saadaan polttamalla raskasta polttoöljyä. Raakaveden puhdistuslaitoksella puhdistetaan Loimijoesta saa- tava vesi prosessin ja jäähdytyksen tarpeisiin. Puhdistettua vettä käytetään laitteiden jäähdyttämiseen siten, että sisäisestä kierrosta palautuva jäähd y- tysvesi johdetaan prosessiin ja sitä kautta tasausaltaaseen. Tasausaltaasta vesi johdetaan viemäröitynä kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Laitokselta ei synny lauhdevesiä. Tarvittaessa, esim. raakavedenpuhdistamohäiriön sat- tuessa, prosessivesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta.

Finlayson Forssa Oy:llä on rakenteilla standardia ISO 14001 noudattava ympäristöasioiden hallintajärjestelmä.

Tuotteet ja tuotanto

Finlayson Forssa Oy valmistaa erikoistekstiilejä työ-, urheilu-, ja vapaa-ajan käyttöön sekä teknisiä tekstiilejä teollisuuskäyttöön. Suurin tuoteryhmä ovat erikois- ja työvaatteisiin tarkoitetut puuvillakankaat sekä puuvilla- polyamidi- ja puuvillapolyesterikankaat. Muovisiveltyjen tekstiilien vali- koimassa ovat sadevaatekankaat ja verhoilumateriaalit huonekalu- ja auto- teollisuuteen.

Finlayson Forssa Oy:n tuotanto vuodessa on keskimäärin 11,3 miljoonaa metriä tekstiilejä, 1,1 miljoonaa metriä pinnoitettua asustekangasta ja 1,8 miljoonaa metriä verhoilumuovia. Tekstiilien tuotantokapasiteetti on 15 miljoonaa metriä, asustekankaiden 1,4 miljoonaa metriä ja verhoilumuovien 2,5 miljoonaa metriä. Yhden vuorokauden aikana laitos esikäsittelee keski- määrin 25 t kangasta.

Finlayson Forssa Oy:n höyryvoimalaitos tuottaa höyryä noin 40 GWh/a, josta alueen muille toiminnanharjoittajille myydään noin 20 %. Kuumaöljy- laitos tuottaa prosessilämpöä keskimäärin 10 GWh vuodessa. Sähkö oste- taan muualta (v. 2002; 9,3 GWh).

Tuotantotoiminta tapahtuu arkipäivisin yhdessä, kahdessa ja osin kolmessa vuorossa. Yksi tuotanto-osasto toimii myös viikonloppuisin. Kesällä laitok- sella on kuukauden mittainen kesäseisokki, jolloin tuotantotoimintaa ei ole.

Finlayson Forssa Oy:n henkilöstömäärä Forssassa on noin 240 henk ilöä.

Prosessit

Cotton -tuotanto-osasto

Finlayson Forssa Oy:n Cotton tuotanto-osastolla kankaan ominais uuksia muokataan ja täydennetään sekä kemiallisesti että mekaanisesti useassa eri vaiheessa. Muualta tuleva kangas valkaistaan, värjätään ja viimeistellään.

Osastolla on yli 30 kankaankäsittelykonetta ja jokaisella tekstiilituoteryh- mällä on oma prosessikie rtonsa. Kankaankäsittelyn osaprosesseja ovat esi- käsittely (liisterinpoisto ja/tai keitto ja valkaisu), jatkuvatoiminen värjäys, panostoiminen värjäys ja viimeistelykäsittelyt (palonsuojaukset, hylkivyys- käsittelyt, pehmitykset, sivelyt, höyrytykset ja kiillotukset.) Kankaan ma h- dollisesta painamisesta vastaa Finlayson Oy.

Coater -tuotanto-osasto

Coater-tuotanto-osasto valmistaa PVC-muovilla ja polyuretaanilla pinno i- tettuja asuste- ja suojavaatekankaita. PVC- ja PU-tahnat tehdään Coaterin värikeittiöllä, josta ne kuljetetaan sivelykoneille (3 kpl) annospurkeissa.

Tahna levitetään sivelykoneella pohjamateriaalin (kankaan, trikoon tai pa- perin) päälle, jonka jälkeen tuote kypsytetään uunissa. Termisessä käsitte- lyssä tuote kovettuu liuotinaineiden haihtuessa ja PU/PVC –raaka-aineiden rakenteen lujittuessa. Kuivauslämpötila on PU-pinnoitetuilla kankailla noin 160-180 °C ja PVC-pinnoitetuilla n. 210 °C. Tuotteelle voidaan tehdä useita päällekkäisiä sivelykerroksia haluttujen ominaisuuksien aikaansaamiseksi.

Tuote on sivelykoneelta tullessaan rullana rullapukilla ja valmiina tuotteena tai menossa jälkikäsittelyyn, jossa se syväpainetaan ja/tai lakataan. Syvä- painatuksessa eli ns. martinoinnissa tuote kuumennetaan ja ajetaan voimak- kaasti puristavien telojen välistä, jolloin sen pintaan muovautuu martiotelas- sa oleva pinta. Tuotteen lakkaus tapahtuu lakkauskoneella. Valmiit tuotteet lajitellaan, pakataan rulliin ja siirretään valmisvarastoon kuljetettavaksi edelleen asiakkaille.

Kattilalaitokset

Kuumaöljylaitos

Kuumaöljykattilalaitos tuottaa energiaa tekstiilien kuivauskoneissa kiertä- vän öljyn lämmitykseen. Kuumaöljylaitoksessa on kaksi kattilaa joiden polttoainetehot ovat 5,8 MW (kattila K1) ja 5,5 MW (kattila K2). Kattilat ovat tyypiltään 3- vetoisia pakkokiertokattiloita. Kattila K1 on varustettu ilman esilämmittimellä. Esilämmittimestä johtuen kattilan 1 hyötysuhde on hieman kattilan 2 hyötysuhdetta parempi, jonka vuoksi sitä käytetään pää- kattilana. Tehonsäätöön käytetään moduloivia polttimia. Kuumaöljykatti- loiden savukaasut johdetaan 30 metriä korkeaan teräsrakenteiseen piip- puun. Savukaasujen puhdistuslaitteistoa ei ole. Kattilat käyttävät polttoai- neena raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on alle 1 % (POR 180). Pa- lamisen seuranta tapahtuu savukaasun jäännöshappipitoisuutta ja lämpöti- laa seuraamalla. Happipitoisuus tallentuu piirturille. Kattilan K1 arvioitu käyttöaika on n. 3 500 h/a/ ja kattilan K2 arvioitu käyttöaika on n. 1 500 h/a. Kattila K1 on otettu käyttöön vuonna 1983 ja kattila K2 vuonna 1987.

Höyryvoimalaitos

Höyryvoimalaitoksessa on neljä tulitorvi/tuliputki -tyyppistä kattilaa. Pää- kattilat (2 kpl) ovat polttoaineteholtaan 6 MW (K1 ja K2) ja apukattilat 3 MW (K3 ja K4). Kaikissa on painehajotteiset polttimet. Pääkattilat on va- rustettu imuilman esilämmittimellä. Tehonsäätöön käytetään moduloivia polttimia. Kaikki kattilat käyttävät polttoaineena raskasta polttoöljyä POR 380, jonka rikkipitoisuus on alle 1 %. Palamisen seuranta tapahtuu savu- kaasun jäännöshappipitoisuutta ja lämpötilaa seuraamalla. Tietokone tark- kailee ja kirjaa happimittareilta tulevaa tietoa jatkuvatoimisesti ja hälyttää tarvittaessa. Savukaasut johdetaan puhdistamattomina 80 metriä korkeaan tiilirakenteiseen piippuun. Kattilan K1 arvioitu käyttöaika on n. 5 000 h/a, kattilan K2 n. 6 000 h/a, kattilan K3 n. 2 500 h/a ja kattilan K4 n. 500 h/a.

Kattilat on siirretty voimalaitokselle muualta vuonna 1998.

Raakavedenpuhdistuslaitos

Tehtaan vesilaitos ottaa raakavettä Loimijoesta noin 110 – 115 m³ tunnissa.

Raakavesi johdetaan blokkausaltaaseen, jonka yhteydessä veteen lisätään alumiinisulfaattia humuksen poiston edistämiseksi ja lipeää pH:n pitämi- seksi noin kuudessa. Blokkausaltaan tilavuus on 600 m³, jolloin veden vii- pymä altaassa on noin kuusi tuntia. Blokkauksen jälkeen vesi johdetaan kahdelle hydroantrasiittisuodattimelle, joiden pinta-ala on 12 m²/suodatin.

Blokkauksessa ja suodatuksessa muodostuva humus johdetaan takaisin Loimijokeen. Jokeen johdettava humus sisältää noin 90 g/m³ alumiinisul- faattia. Suodatuksen jälkeen vesi varastoidaan puhdasvesivarastoon, jonka tilavuus on noin 2 500 – 3 000 m³. Puhdasvesivarastoon palaavat myös jäähdytysvedet, jotka käytetään uudestaan.

Raaka- ja polttoaineet

Finlayson Forssa Oy:n Forssan tehtaalla käytetyistä tekstiileistä osa kudo- taan Finlayson Forssa Oy:n Ikaalisten kutomossa ja osa ostetaan muilta toi- mittajilta. Tekstiilien esikäsittelyssä, valmistuksessa ja viimeistelyssä käyte- tään tällä hetkellä yli 400 erilaista kemikaalia keskimäärin 2 730 t/a (esim.

valkaisuaineita, värejä, PVC-, PU- ja muita pintakäsittely- ja pehmitinmate- riaaleja). Kemikaalit ostetaan osin valmiina ja osin ne sekoitetaan tehtaalla.

Koneen osien ja työkalujen puhdistamiseen käytetään hiilivetyliuotinta.

Puhdistusjärjestelmä on suljettu. Likaantunut pesuliuotin toimitetaan on- gelmajätelaitokselle. Höyryvoimalaitoksen ja kuumaöljylaitoksen polttoai- neena on raskas polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on 0,9 %.

Pääraaka-, apu- ja polttoaineiden kulutus ja varastointimäärät.

Keskim.kulutus Suurin kulutus Suurin varasto

Kankaat 10,5 Mm/a 15 Mm/a 2,5 Mm

Esikäsittelykemikaalit 50 t/a 88 t/a 50 t Värjäyskemikaalit 120 t/a 165 t/a 20 t Viimeistyskemikaalit 160 t/a 220 t/a 40 t Peruskemikaalit 1 600 t/a 1 980 t/a 90 t

Sivelyn PVC 800 t/a 990 t/a 200 t

Sivelyn PU 220 t/a 264 t/a 20 t

Sivelyn pehmitinke- mikaalit

620 t/a 770 t/a 200 t

Sivelyn muut kemi- kaalit

180 t/a 220 t/a 60 t

Nestekaasu / propaani 870 t/a 1 000 t/a 50 t Raskaspolttoöljy 4 000 t/a 4 500 t/a 4 200 t

Vuonna 2002 kangasta käytettiin 10,5 miljoonaa metriä, kemikaaleja ja vä- rejä yhteensä 3 862 t, PVC-muovia 1 492 t, PU- muovia 161 t ja nestekaa- sua 803 t. Käytössä olevat väriaineet ovat lähes kaikki ns. Öko-tex – väriaineita.

Varastointi

Sisävarastojen lattiat ovat betonia, eikä niistä oli pääsyä viemäriverkkoon.

Ongelmajäte- ja palavien nesteiden varastossa on valuma-altaat. Voimala i- toksen polttoöljysäiliöiden vallitila on kunnostettu vuonna 2000 ja kuumaöl- jylaitoksen vallitila vuonna 2001. Osa alueen sadevesistä johdetaan öl- jynerotuskaivojen kautta Loimijokeen. Vo imalaitoksen ja kuumaöljykattila- laitoksen piha-alueiden öljynerotuskaivot on varustettu hälyttimillä.

Höyryvoimalaitoksella varastoidaan raskasta polttoöljyä kahdessa 2 100 m³ säiliössä. Kuumaöljylaitokselle raskasta polttoöljyä varastoidaan kahdessa 50 m³ :n säiliössä. Lisäksi kuumaöljylaitoksella varastoidaan kevyttä poltto- öljyä yhdessä 50 m³:n säiliössä. Kaikki säiliöt on varustettu 100 %:n valu- ma-altain.

Raakaveden otto ja käyttö

Laitoksella käytetään 2 000 – 2 600 m³ raakavettä päivässä. Tästä noin 5 % otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. Pääosa prosessivedestä otetaan Loimi- joesta. Coater tuotanto-osastolla käytetään jäähdytysvettä noin 1 000 m³/d.

Jäähdytysvesi otetaan uudelleen käyttöön suodatuksen jälkeen. Tuotanto- huippujen aikaan vedenkulutus on no in puolitoistakertainen em. normaali- kulutukseen verrattuna.

Jätevesien esikäsittely ja johtaminen

Laitoksella syntyvät jätevedet johdetaan väli- /tasausaltaan kautta kaupun- gin jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien johtamisesta on tehty sopimus Fors- san vesihuoltolaitoksen ja Renor Oy:n välillä. Tasausaltaassa veden viipy- mä on noin 2-3 vuorokautta. Jäähdytysvesi käytetään uudelleen suodatuk- sen jälkeen. Osalle jätevesistä käytetään tehtaalla tyhjiöhaihdutinta fosforin poistossa. Tyhjiöhaihduttimella poistetaan jätevedestä kankaisiin impreg- noinnissa kiinnittymätön fosfori siten, että poistuvan jäteveden kokonais- fosforipitoisuus on puhdistamisen jälkeen noin 25 mg/l. Tyhjiöhaihd utin on otettu käyttöön maaliskuussa 2003 ja sillä käsitellään vuorokaudessa noin 5 m³ palosuojatun kankaan tuotannossa syntyvää jätevettä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Hakemuksen mukaan laitoksella käytössä oleva tekniikka on tekstiiliteolli- suuden kansallisessa BAT-julkaisussa ”The Finnish Background Report for the EC Documentation of Best Available Techniques for Wet Processing in Textile Industry” (Ympäristöministeriö, 2000) esitetyn mukaista.

Käytössä olevat koneet ovat Finlayson Forssa Oy:n tuotantoon parhaiten soveltuvia, ja niitä pyritään käyttämään niiden kokonaiskapasiteetilla. Pro- sessissa ympäristöasiat on huomioitu optimoimalla veden ja kemikaalien /apuaineiden kulutus eri vaiheissa. Automatisoidulla prosessiohjauksella voidaan ennaltaehkäistä päästöjä ilmaan, vesistöön ja maaperään. Käytettä- vät kemikaalit ovat aina käyttötarkoitukseensa ja prosessiin parhaiten sove l- tuvia, ja niiden valinnassa huomioidaan myös ympäristönäkökohdat. Vaa- rallisimmat kemikaalit on korvattu vaarattomilla. Mahdolliset kemikaa- liseokset (viimeistelyliemiä yms.) valmistetaan mahdollisimman suurissa erissä, jolloin mm. jätteen määrä ja laitteiden pesutarve vähenee. Myös esi- käsittelyt ja värjäykset suunnitellaan niin, että pesuliemien ja värien käyttö on mahdollisimman tehokasta. Tuotannossa kemikaaleista ja laitteistoista johtuvia vaaratilanteita pyritään ehkäisemään henkilöstön säännöllisellä kouluttamisella, kemikaalien varastoinnin ohjeistuksella sekä laitteiden

säännöllisillä huo lto- ja puhdistustoimenpiteillä. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä pyritään vähentämään ja niitä tarkkaillaan säännöllisin mittauksin.

Finlayson Forssa Oy:n merkittävimmät VOC-päästöt muodostuvat Coater- tuotanto-osastolla liuottimien haihtuessa lopputuotteesta. Em. BAT- julkaisussa ei VOC -päästöjen vähentämistä käsitellä yksityiskohtaisesti.

VOC-päästöjä on mahdollista vähentää raaka-aineen liuotinmäärää piene n- tämällä tai käsittelemällä poistokaasut. Nykyisin osassa poistokaasulinjoja on pesurit, jotka ovat käytössä kesäisin. Pesureiden erotustehokkuudesta ei ole tietoa. Finlayson Forssa Oy on teettänyt selvityksen VOC-päästöjen vä- hentämismenetelmistä vuonna 2004. Esimerkiksi regeneratiivisessa termi- sessä polttolaitoksessa poistokaasut voidaan puhdistaa polttamalla, jolloin VOC –reduktio on noin 98,5 %. VOC-päästöjen puhdistinta koskeva inves- tointipäätös tehdään vuoden 2006 aikana siten, että puhdistuslaitteisto on käytössä 31.10.2007 mennessä. Mittausten mukaan laitoksen päästöt ylittä- vät nykyisellään valtioneuvoston asetuksessa 435/2001 esitetyt raja-arvot.

Finlayson Forssa Oy:n raakavedenpuhdistamo edus taa paljon käytettyä tek- niikkaa, jonka hakemuksessa todetaan olevan BAT-periaatteen mukaista.

Myös kattilalaitosten tekniikka ja päästöt edustavat olemassa olevien laitos- ten BAT:n mukaista tasoa.

Kattilalaitosten päästöt verrattuna BAT-tasoihin.

Finlayson Forssa Oy, päästömittaukset 17.7.2001(AX-LVI Oy)

Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW polttolaitoksissa Suomessa - julkaisu, SYKE:n julkaisu nro 649/2003

Höyryvoimalaitos Kuumaöljylaitos Suure Yksikkö BAT, olemassa

oleva la itos

5 MW kattila

3 MW kattila

5,8 MW kattila

5,5 MW kattila

Hiukkaset mg/MJ 40-60 13 13 13 13

NO_x mg/MJ < 270 201 174 173 196

SO₂ mg/MJ < 500 236 183 208 175

Finlayson Forssa Oy on liittynyt Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton sekä kauppa- ja teollisuusministeriön välille solmittuun sopimukseen ener- gian säästön edistämisestä teollisuudessa vuonna 2001 (liittymisnumero 99).

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Sosiaali- ja prosessijätevesiä syntyy yhteensä noin 1 640 m³/d ja ne johde- taan väli- /tasausaltaan kautta Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamolle.

Jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin on tehty sopimus viemärilaitok- sen kanssa. Prosessijätevedet sisältävät mm. pieniä määriä liuotinaineita ja fosforia, jonka poistaminen jätevesistä on tuottanut ongelmia kaupungin puhdistamolla. Tarkkailun mukaan Finlayson Forssa Oy:n tasausaltaan jä- teveden pH on ollut keskimäärin 12,4. Prosessijätevesien neutralointia on

kokeiltu laitoksella. Nykyisellään Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamo säätelee pH:ta rikkihapolla, eikä pH:ta säädellä laitoksella ennen jäteve- denpuhdistamoa. Myös osa hulevesistä johdetaan tasausaltaan kautta kau- pungin jätevedenpuhdistamolle. Jäähdytysvesiä kierrätetään eikä erillisiä jäähdytys jätevesiä synny. Forssan vesihuoltolaitos tarkkailee Finlaysonin tasausaltaan veden laatua.

Viemäriin johdetun jäteveden haitta-ainepitoisuudet ja jätevesikuormitus vuosina 2001 ja 2002.

Haitta-aine & pitoisuus Vuosipäästö (kg/a)

mitattu ka yksikkö 2001 2002

CODCr 1660 mg O2/l 637400 622500

BOD7 412 mg O2/l 158200 154500

N_kok 45 mg/l 17300 16900

Pkok 13 mg/l 4990 4880

As 0,003 mg/l 1,2 1,1

Cd 0,002 mg/l 0,8 0,8

Cr 0,057 mg/l 22 21

Cu 1,2 mg/l 460 450

Hg 0,004 mg/l 1,5 1,5

Ni 0,02 mg/l 7,7 7,5

Pb 0,11 mg/l 42 41

Zn 0,76 mg/l 290 290

Virtaama 384 000 m³/a 375 000 m³/a

Johtamisvuorokausien lukumäärä 214

Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamolla on ajoittain ylitetty puhdista- molle asetetut fosforin raja-arvot. Syksyllä 2003 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy teki fosforin saostuskokeita Finlayson Forssa Oy:n jätevesistä.

Kokeilla selvitettiin Forssan kaupungin jäteveden puhdistamon käyttämän fosforinpoistomenetelmän vaikutusta Finlayson Forssa Oy:n jätevesiin. Sel- vityksen perusteella kaupungin jätevedenpuhdistamon fosforireduktio Fin- layson Forssa Oy:n jätevesille oli parhaimmillaan 71 %. Finlayson Forssa Oy:n ongelmalliset fosforipitoiset jätevedet on esikäsitelty tyhjiöhaihdutuk- sella maaliskuusta 2003 lähtien, jonka jälkeen edellä mainitut kaupungin jä- tevedenpuhdistamon fosforin poistossa esiintyneet ongelmat ovat merkittä- västi vähentyneet.

Päästöt ilmaan

Finlayson Forssa Oy:n päästöt ilmaan muodostuvat Coater-tuotanto-osaston haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä (ns. VOC-päästöistä) sekä voima- ja kuumaöljylaitoksen hiukkas-, rikkidioksidi- ja typenoksidipääs- töistä. Cotton-tuotanto-osastolla käytettävät värit ja kemikaalit ovat vesi- liukoisia, eivätkä aiheuta mainittavia päästöjä ilmaan.

Tuotannon VOC-päästöt:

Coater-tuotanto-osastolla VOC-päästölähteitä ovat kolme sivelykonetta ja lakkauskone. Pääosa VOC-päästöistä muodostuu Coater-tuotanto-osastolla pinnoitettavan materiaalin termisessä käsittelyssä, jossa pinnoitteen sisältä- mät liuottimet haihtuvat. Haihtuneet yhdisteet imetään paikallispoistojen ja yleisilmanvaihdon avulla tehtaan katolle, jolloin poistokaasujen päästökor- keus on noin 17 metriä. Myös värikeittiöllä PU- ja PVC-muovien sivelytah- nojen valmistuksessa syntyvät liuotinpäästöt ja mahdolliset muut kemikaa- lipäästöt johdetaan paikallispoistojen ja yleisilmanvaihdon avulla ulkoil- maan.

VOC –yhdisteiden päästöjä on mitattu viimeksi vuonna 2003 (Insinööritoi- misto Paavo Ristola Oy, Finlayson Forssa Oy:n päästömittaukset, työnro 16663). VOC-päästömittaukset tehtiin normaalin tuotantotilanteen aikana.

Mittaustulosten mukaan merkittävimmät VOC-päästöt muodostuvat sively- koneiden M1 ja M2 uuneista. Mitatuista kokonaispäästöistä näiden osuus oli noin 96 %. Lakkakoneen osuus kokonaispäästöstä oli mittausten perusteella noin 3 %. Poistoilman VOC-pitoisuudet ja -päästöt ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 435/2001 esitetyt raja-arvot. Korkeimmat mitatut pitoisuudet kokonaishiilenä (mgC/m³n) mitattiin sivelykoneiden uunien poistoilmasta, jossa pitoisuustasot vaihtelivat 2 800 – 4 900 mgC/m³n. Lakkauskoneen poistoilmassa pitoisuustaso oli koneen alkupäässä noin 640 mgC/ m³n ja loppupäässä noin 250 mgC/ m³n. VOC-taselaskennalla arvioitiin hajapääs- töjen osuudeksi M1 koneelle -29 %, M2-koneelle -32 % ja lakkakoneelle 44

% laitoksen kokonaispäästöistä. Kemikaalien kulutusta ei seurattu mittaus- ten aikana, vaan taselaskennassa käytettiin vuoden 2002 tuotantotietoja ja liuotinaineiden käyttömääriä. Päästömittausten ja taselaskennan perusteella arvioidaan VOC-yhdisteiden reagoivan ja sitoutuvan prosessissa seuraavas- ti.

Päästökohde Yksikkö Vuosipäästö Hajapäästö Mittausten

perusteella

Kemikaalikulutuksen perusteella

Lakkakone kg/a 13 455 23 826 44 %

M1 kg/a 21 692 16 853 - 29 %

M3 kg/a 69 632 52 920 - 32 %

Yhteensä kg/a 104 779 93 599 - 6 %

*VOC-päästöt vuoden 2002 tietojen mukaan.

Insinööritoimisto AX-Suunnittelu Oy:n tekemässä Finlayson Forssa Oy:n haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) vähentämissuunnitelmassa (9.9.2004, työnro 10030Y03B) suositellaan VOC-päästöjen puhdistusmene- telmäksi regeneratiivista jälkipolttoa. Selvityksen mukaan puhdistusinves- toinnin kokonaiskustannus on noin 0,7 – 0,9 miljoonaa euroa ja puhdistus- menetelmän käyttökustannukset 15 000 – 30 000 euroa/vuosi.

Lämmön- ja höyryntuotannon päästöt:

Höyryvoimalaitoksen ja kuumaöljylaitoksen päästöt muodostuvat raskaan polttoöljyn polttamisessa syntyvistä rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiilidioksi- di- ja hiukkaspäästöistä. Kattiloiden päästöjä ilmaan minimoidaan säännö l- lisillä huoltotoimilla, joiden avulla pyritään löytämään kattiloille optimaali- set säädöt / poltto-olosuhteet. Kattilalaitoksilla ei ole käytössä savukaasujen puhdistuslaitteistoja.

Lämmön- ja höyryntuotannon päästöt vuonna 2002.

Päästö Höyryvoimalaitos Kuumaöljylaitos Yhteensä

SO2 35 t 8 t 43 t

NOx 30 t 10 t 40 t

Hiukkaset 2,0 t 0,6 t 2,6 t

CO2, foss. 11 860 t 3 000 t 14 860 t

Melu, tärinä ja liikenne

Pääosa melulähteistä sijaitsee laitoksen sisällä. Koneiden käynnistä aihe u- tuu tasaista melua ja laitoksen sisämelu ylittää paikoin 80 dB(A). Laitoksen ulkopuolinen melu on vähäistä. Merkittävimmät ulkoiset melulähteet ovat laitoksen katolla olevat ilmanvaihtopuhaltimet ja liikenne. Toiminnasta ei aiheudu ympäristöön tärinää.

Valtaosa Finlayson Forssan tuotantolaitoksille suuntautuvasta liikenteestä aiheutuu henkilökunnan työmatkoista, kemikaalien, raaka-aineiden ja va l- miiden tuotteiden toimittamisesta, jätekuljetuksista sekä voimalaitokselle suuntautuvista öljytoimituksista. Liikennemäärä laitokselle on noin 10 ras- kasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaarallisia kemikaaleja kuljetetaan tehdas- alueelle noin 5 kertaa viikossa. Raskasliikenne kulkee pääosin Lallintien kautta Helsingintielle. Raskaspolttoöljy toimitetaan tehdasalueelle Tapuli- kujan kautta.

Kemikaalien kuljetus alueelle.

Aine Kuljetustapa Kertakulj e- tusmäärä

Toimitus- tiheys

Purkupaikka Nestekaasu Säiliöauto 25 t 1 krt/vko Nestekaasuvarasto Lipeä Säiliöauto 35 t 1 krt/vko Purkupaikka joen

puolella, 42 t säiliö Vetyperok-

sidi

Säiliöauto 20 t 1 krt/2 kk Purkupaikka joen puolella, 30 t säiliö Kloori Pullo 50 kg 1 krt/3 kk Tavaran vastaano t-

tolaituri Raskas polt-

toöljy

Säiliöauto 4,2 t 2 krt/vko Purkupaikka joen puolella, 4,3 t säiliö Isopropanoli 1 m³ kontti 1 m³ 1krt/3 kk Tavaran vastaano t-

tolaituri Ammoniakki Painesäiliö 450 kg 3 säiliö-

tä/vko

Tavaran vastaano t- tolaituri

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Hyötykäyttöön kelpaava tekstiilijäte, pahvi ja paperi kerätään erillisiin asti- oihin, jotka hyödyntäjä tyhjentää kerran kuukaudessa. Metallijäte varastoi- daan pihalla erikseen merkityillä alueilla. Hyödyntäjät noutavat metallijät- teen kerran kuukaudessa. Kaatopaikalle toimitettava sekajäte sisältää mm.

hyötykäyttöön kelpaamatonta pahvia, muovia, paperia ja metallia. Kaato- paikalle toimitettavan jätteen määrä perustuu osin arvioon. Ongelmajätelai- tokselle toimitetaan toiminnasta syntyvät pasta- ja liuotinjätteet sekä liuo- tinta sisältävät pesurätit. Ongelmajätteet noudetaan tarvittaessa ja toimite- taan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. Kattiloiden pohjatuhkaliete toi- mitetaan ongelmajätelaitokselle käsiteltäväksi. Energiajäte toimitetaan voimalaitokseen, jolla on kyseisen jätelajikkeen polttolupa.

Toiminnassa syntyvät jätteet, jotka toimitetaan muualle käsiteltäviksi / hyödynnettäviksi .

Jätelaji

Numero-

tunnus Kokonaispaino (t/a)

Sijoi- tus

Vastaanotta- ja

v. 2002 2001 v. 2000

Sekajäte 200301 69 85 105 2A

Loimi- Hä- meen Jäte- huolto Oy

Paristot 200133* 0 0 0 2B ”

Pahvijäte 150101 7,5 6,3 10 1A ”

Puujäte 150103 28 29 43 1C ”

Orgaaniset

jätevedet 070103* 21 21 43 3 Ekokem Oy

PVC -jäte 070203* 22 16 38 2A Ekokem Oy

Kiinteä poltet- tava jäte

070299* 9,2 8,3 10 1C Ekokem Oy

Loisteputket 200121* 1 0,9 0,5 2E

Hml:n Puh- taanapito Oy Öljyjäte, kiin-

teä pasta 200126* 0,2 0,3 1,4 1F

Hml:n Puh- taanapito Oy Liuotinjäte, ei

halogenoitu, neste

070104* 0,8 0,9 0,4 2E Hml:n Puh- taanapito Oy

Paperijäte 200101 6,3 5,0 5 1A

Keräysliike Saarinen Ky

Romumetalli 200140 23 20 20 1A

Erkon Rauta ja Romu

Tekstiilijäte 200111 77 5,0 5 1C

Loimi- Hä- meen Jäte- huolto Oy Vuodesta 2003 alkaen on lisäksi muodostunut palonsuojauskäsittelystä fos- foripitoista tislausjätettä (jätekoodi 070103*) noin 30 t/a. Tislausjäte toimi- tetaan ongelmajätelaitokselle, mutta sen hyötykäyttömahdollisuuksia selvi- tetään. Tislausjätteen merkittävin ongelma kaatopaikalle sijoittamisen kan- nalta on sen liukoisuus. Vuonna 2005 on Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikalle toimitettu lisäksi jäteveden tasausaltaista poistettua lietettä (jätekoodi 06703) noin 150 tonnia. Tasausaltaista poistetun lietteen kaato- paikkakelpoisuutta ei ole selvitetty.

Jätteet varastoidaan pääosin ulkovarastoissa. Ongelmajätteet varastoidaan katetussa, suoja-altailla varustetussa lukittavassa tilassa. Suoja-altaiden tila- vuus on noin 25 % maksimitäytöstä. PVC–jätepasta varastoidaan suljetuis- sa metallitynnyreissä, kunnes se kuorma kerrallaan toimitetaan ongelmajäte- laitokselle käsiteltäväksi. Varsol- liuotinjätteelle on betonisella valuma- altaalla varustettu säiliö, joka tyhjennetään ongelmajätteitä kuljettavaan säi- liöautoon. Ongelmajätelaitokselle kuljetetaan myös tynnyreihin varastoidut pienemmät liuotinjätemäärät ja liuotinainepitoiset pesurätit.

Tuotannon kasvusta huolimatta kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrä on vähentynyt merkittävästi vuonna 2000 aloitetun jätehuollon tehostamisen seurauksena. Kaatopaikalle toimitettavan sekajätteen määrä on vähentynyt yli 30 % vuodesta 2000. Vähennys johtuu pääosin tekstiilijätteen energia- käytön lisääntymisestä. Lisäksi jätepahvi erotetaan erilleen, pakataan puris- timella ja kierrätetään. Myös paperi ja metalli kierrätetään. PVC:n kierrät- tämistä selvittävä projekti on käynnissä.

Jätteiden haitallisuutta ja ympäristöriskejä on osaltaan vähentänyt ongelma- jätteiden varastoinnin siirtyminen katettuun ja lukittuun, suoja-altaalla va- rustettuun säilytyspisteeseen.

Maaperä- ja viemäripäästöt ja niiden estäminen

Normaalista toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Laitoksella käyte- tyt, käytettävät ja varastoitavat ympäristölle haitalliset ja vaaralliset kemi- kaalit muodostavat alueilla maaperän pilaantumisriskin.

Finlayson Forssa Oy:n varastointialueella pääsi kesällä 2004 tapahtuneen kemikaalivahingon seurauksena maaperään Varsol-kauppanimellä tunnet- tua lakkabensiiniä arviolta noin 2,5 m³. Vahingon seurauksena pilaantunut maaperä kunnostettiin massanvaihtomenetelmällä ja viemärikaivoon pääs- syt Varsol poistettiin imuautolla. Kunnostustyössä maaperän kokonaishiili- vetypitoisuudelle asetettiin tavoitearvoksi 100 mg/kg rakennusten läheisyy- dessä (< 3 m) ja 500 mg/kg kauempana (> 3 m) rakennuksesta. Pilaantunut- ta maata poistettiin ja toimitettiin käsiteltäväksi yhteensä 592 tonnia, ja kunnostuksessa saatiin talteen laskennallisesti noin 3,7 m³ lakkabensiiniä.

Kunnostustyölle asetetut maaperän pitoisuustavoitteet saavutettiin tehdas- rakennuksen seinän vieressä sijaitsevan Varsolin välivarastointisäiliöiden suojakaukalon alapuolella olevaa ohutta täyttöhiekkakerrosta lukuun otta- matta. Pilaantuneeksi jääneestä maakerroksesta ei kuitenkaan arvioida ai- heutuvan haitallisia ympäristö- tai terveysvaikutuksia. (Finlayson Forssa Oy:n maaperän kunnostustyön 12.7. – 15.7.2004 loppuraportti, Insinööri- toimisto Paavo Ristola Oy, työnro 18102).

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Toiminnanharjoittajan arvion mukaan Finlayson Forssa Oy:n toiminta ei aiheuta terveys- tai viihtyvyyshaittaa ympäristössä. Laitokselta ei ole suoria päästöjä vesistöön, maaperään tai pohjavesiin.

Aikaisempina vuosina tehdasalueen koillispuolella sijaitsevalta asuinalueel- ta tuli kesäaikaan valituksia nokihaitoista. Valituksissa kuvatut nokihaitat poistuivat vuonna 1998, jolloin vanha 28,5 MW:n kattila poistettiin käytös- tä. Tämän jälkeen valituksia nokihaitoista ei ole tullut. Laitokselle on tullut myös yksi hajuhaittaa koskeva kysely. Kysyjän kuvaama parafiinin haju muodostuu Finlayson Forssa Oy:n tuotantolaitoksella puuvillan pesun ja kuivauksen yhteydessä.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu:

Kattiloiden savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti lämpötilaa ja jään- nöshappipitoisuutta.

Varsinaisen tuotantotoiminnan käyttötarkkailu yhdistyy tuotantoprosessissa tuotteen laadun tarkkailuun.

Ilmapäästöjen tarkkailu:

Kattiloiden NOx-, SO2-, CO-, ja hiukkaspäästöt mittautetaan ulkopuolisella asiantuntijalla kolmen vuoden välein. VOC -yhdisteiden päästöt mitataan tuotannossa tapahtuvien oleellisten muutosten yhteydessä.

Jätevesitarkkailu:

Puhdistamoon johdettavasta tasausaltaan jätevedestä määritetään kuukau- sittain virtaaman lisäksi jäteveden laatua kuvaavat suureet: pH, kokonais- fosfori, BHK, COD, ammoniumtyppi, sähkönjohtokyky ja sameus.

Raportointi:

Finlayson Forssa Oy raportoi vuosittain Hämeen ympäristökeskukselle edellisen vuoden tuotantoa, ilmapäästöjä ja jätehuoltoa koskevat oleelliset tiedot. Tiedot syötetään VAHTI -järjestelmän kautta. Poikkeuksellisista päästöistä ilmoitetaan myös Forssan kaupungille.

Laitos ilmoittaa tarvittavat tiedot vuosittain ympäristöhallinnon VAHTI- tietojärjestelmään.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Finlayson Forssa Oy:n tuotantolaitoksilla mahdollisesti tapahtuvia kemikaa- lionnettomuuksia, tulipaloja ja poikkeustilanteita on käsitelty kattavasti Fin- layson Forssa Oy:n sisäisessä pelastussuunnitelmassa. Lisäksi laitokselle on tekeillä suuronnettomuusvaara-arviointi. Mahdollisen onnettomuuden aihe- uttaman jätevesipäästön vaikutukset Loimijoen tilaan on arvioitu ympäristö- lupahakemusta varten erikseen. Erillistä toimenpidesuunnitelmaa ympäris- tövahinkoa aiheuttavien onnettomuuksien estämiseksi tai toimintaohjeita ympäristöhaittaa aiheuttavien onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle ei ole laadittu.

Sisäinen pelastussuunnitelma on tehty Forssan palo- ja pelastusviranomais- ten valvonnassa. Se sisältää kuvauksen suojeluorganisaatiosta tehtävineen ja yhteystietoineen, toimenpiteet onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi, oh- jeet tiedottamisesta, toimintaohjeet sairaskohtauksen, elvytyksen, sähköta- paturman, alkusammutuksen, öljyvahingon ja myrkyllisiltä kaasuilta suojau- tumisen osalta. Lisäksi esitetään toimintaohjeet muiden uhkatilanteiden (lii- kennevahinko, väkivallan torjunta, rikoksen torjunta, sähkökatkos, vesiva- hinko, pommiuhka) varalta. Pelastussuunnitelmassa käsitellään myös toi- mintaa poikkeustilanteissa (sota, radioaktiivinen laskeuma yms.). Suunni- telma koskee tuotanto-, vesi-, kuumaöljy- ja voimalaitosta. Suunnitelman piirroksissa on esitetty mm. vaarallisten aineiden sijainti, niiden sulkuvent- tiilit, sprinklaamattomat alueet, yrityksen tietojen kannalta pelastettavat pal- velimet ja hätäpoistumistiet. Vaarallisimmista aineista on esitetty käsittely- ohjeet, toimenpiteet tulipalo- ja onnettomuustilanteissa sekä yhdistekohtai- set ohjeet ensiavun suorittamiseksi. Tällaisia yhdisteitä ovat mm. ammoni- akki, nestekaasu, kloori, isopropanoli ja vetyperoksidi. Suunnitelma on vuodelta 2002.

Mahdollisessa onnettomuustilanteessa Finlayson Forssa Oy:n jätevesipääs- tön vaikutukset Loimijoen tilaan riippuvat keskeisesti päästön kestosta ja

ajankohdasta sekä purkuvesistön sen hetkisestä tilasta (veden laatu ja vir- tausolosuhteet, laimenemisen tehokkuus). Haitallisimpaan kesäkauteen ajoittuessaan pitkittynyt jätevesikuormitus voi aiheuttaa selviä negatiivisia veden laadun ja eliöstön muutoksia alapuolisessa uomassa. Käsittelemättö- mistä jätevesistä aiheutuu jokeen voimakas kuormituslisä, joka vähän veden aikana rasittaa Loimijoen ravinne- ja happitaloutta. Lämpimänä kesäkautena alapuolisessa uomassa seurauksena voi olla äkillinen rehevöityminen ja happikato. Koska jätevesi on erittäin emäksistä (pH noin 12), vedessä voi tällöin esiintyä myös kaloille myrkyllistä ammoniakkia. Yleensä kalat kar- kottuvat pois tällaisten jätevesien vaikutusalueelta. Mikäli kuormitus kui- tenkin kestää useita päiviä, elinkykyä heikentävä vaikutus Loimijoen eliöyhteisöihin on voimakas. Myös Finlayson Forssa Oy:n jätevesien aihe- uttama metallikuormitus ja jätevesivirtaama ovat sitä suuruusluokkaa, että alivirtaamatilanteessa myös herkimmät vesiselkärangattomat voivat heti purkupaikan alapuolella kärsiä tappioita. Metallien myrkkyvaikutusta lie- ventää kuitenkin jäteveden selvä emäksisyys ja metallien sitoutuminen ve- dessä ole vaan orgaaniseen ainekseen.

Finlayson Forssa Oy:n jätevesien tasausaltaasta pääsi siirtoputkivuodon seu- rauksena Loimijokeen käsittelemätöntä jätevettä viimeksi syksyllä 2002. Jä- tevesipäästö ei tuolloin aiheuttanut kalakuolemia tms. havaittavia vaikutuk- sia. Tapauksesta on tehty erillinen selvitys, ja se on toimitettu viranomaisil- le.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 24.2.2005 ja 29.3.2006.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulul- laan ja Forssan kaupungintalon ilmoitustaululla 14.1. – 14.2.2005 sekä il- moittanut kuulutuksesta Forssan Lehti - nimisessä sanomalehdessä. Hake- muksesta on annettu erikseen 11.1.2005 päivätyllä kirjeellä tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ova t olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Forssan kaupungin ympäristötoimistossa.

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitoksella on suoritettu tarkastus 29.3.2006. Tarkastus- ja neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Forssan kaupunginhallitukselta, Fors- san kaupungin ympäristölautakunnalta, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitukselta ja Forssan vesihuoltolaitokselta.

Forssan kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 7.3.2005 esittää Hämeen ympäristökeskukselle Finlayson Forssa Oy:n ympäristölupahake- muksesta lausuntonaan seuraavaa:

§ Finlayson Forssa Oy työllistää merkittävän määrän ihmisiä ja se on tär- keä ja perinteikäs osa Forssan kaupungissa toimivaa teollisuutta. Asu- tus, palvelut ja liiketoiminnot ovat sijoittuneet tehtaan läheisyyteen 150 vuoden aikana tapahtuneen kehityksen myötä. Ympäristöluvan ehtojen tulisi olla yritykselle kohtuullisia, mutta kuitenkin suojata lähiympäris- töä ha itoilta.

§ Kaupunki ja yritys neuvottelevat parhaillaan jätevesien tehtaalla tapah- tuvasta esikäsittelystä ja johtamisesta kaupungin viemäriverkkoon sekä niiden käsittelystä jätevedenpuhdistamolla siinä tarkoituksessa, että myös kaupunki pystyy käsittelemään jätevedet tiukkenevien lupaehto- jen mukaisesti.

§ Kankaiden palosuojauskäsittelyssä syntyy fosforipitoisia jätevesiä, jot- ka johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tämän fosforin poisto on ollut ongelmallista jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamolla ylitetään aika ajoin sille asetetut lähtevän jäteveden raja-arvot fosforin osalta.

Yritys on jo parantanut puhdistamolle johdettavien jätevesien esikäsit- telyä. Näitä toimenpiteitä tulee edelleen aktiivisesti jatkaa.

§ Teollisuuslaitoksen jätevedet kulkevat viemäriverkkoon tasausaltaiden kautta. Kaupunki ja yritys selvittävät mahdollisuudet neutraloida jäte- vesi teollisuuslaitoksella sekä mahdollisuudet johtaa jätevesi suoraan puhdistamolle. Tuotantolaitosta tai varastoa ympäröivät ns. konsultoin- tivyöhykkeet on otettava kaavoituksessa huomioon. Vyöhykkeet perus- tuvat laitosten vaaroista yleisesti tiedossa oleviin karkeisiin arvioihin eivätkä tarkkoihin analyyseihin.

§ Finlayson Forssa Oy:n vuokraamat toimitilat sijaitsevat keskustan tun- tumassa. Kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset pyrkivät huole h- timaan siitä, ettei riskeille alttiita toimintoja sijoiteta liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Tällaisia riskialttiita toimintoja ovat esimerkiksi asuinalueet, vilkkaat liikenneväylät, yleisölle tarkoitetut kokoontumistilat ja -alueet, sairaalat, koulut, hoitolaitokset ja majoitus- liikkeet. Yleiskaavassa tällaiselle vyöhykkeelle on osoitettu mm. asuin- alueita. Yrityksen tulisi pyrkiä selvittämään valmistusprosessiinsa liit- tyviä vaihtoehtoisia energialä hteitä nestekaasun tilalle.

Forssan kaupungin ympäristölautakunta on päättänyt kokouksessaan 15.2.2005 esittää ympäristölupahakemuksesta lausuntonaan seuraavaa:

§ Hakemus on jätetty vuoden 2003 lopulla. Hakija on tällöin lupautunut laatimaan vuonna 2004 haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vähentämis- suunnitelman. Hakemusasiakirjoihin suunnitelmaa ei ole liitetty. Itses- tään selvää kuitenkin lienee, että toiminnanharjoittaja tulee vähentä- mään laitoksen VOC-päästöjä jollakin aikavälillä.

§ Höyryvoima- ja kuumaöljylaitoksen toiminnan ja päästöjen suhteen ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa.

§ Laitos puhdistaa omalla vedenpuhdistuslaitoksellaan prosessien tarvit- semaa vettä. Laitos ottaa raakavettä 110 - 115 m³ tunnissa. Veteen lisä-

tään alumiinisulfaattia humuksen poistoon. Blokkauksessa ja suodatuk- sessa muodostuva alumiinisulfaattipitoinen humus johdetaan takaisin Loimijokeen. Lautakunnan mielestä hakemusta tulisi täydentää siten, että selvitettäisiin, onko vedestä poistetun humuksen talteenotto talo u- dellisesti mahdollista ja vesiensuojelullisesti järkevää.

§ Kankaiden palosuojauskäsittelyssä syntyy fosforipitoisia jätevesiä, jot- ka johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tämän fosforin poisto on ollut ongelmallista jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamolla ylitetään aika ajoin sille asetetut lähtevän jäteveden raja-arvot fosforin osalta.

Toiminnanharjoittajan tulee edelleen aktiivisesti jatkaa puhdistamolle johdettavien jätevesien esikäsittelyn parantamista niin, että jäteveden- puhdistamo pystyy noudattamaan lupavelvoitteitaan. Laitoksen jäteve- det kulkevat ns. tasausaltaiden kautta. Kyseisiltä altailta on Loimijo- keen päässyt vuotamaan jätevesiä 1980- luvulla, kesällä 2000 ja syys- kuussa 2002. Vuoden 2002 vuoto-onnettomuudesta 8.10.2002 laaditus- sa muistiossa todetaan mm., että toiminnanharjoittaja selvittää: mahdol- lisuudet korvata nykyiset maa-altaat betonisilla altailla, putkistojen uu- simisen, mahdollisuudet jäteveden neutraloimiseksi laitoksella, mahdol- lisuudet johtaa jätevesi suoraan jätevedenpuhdistamolle, mahdollisuu- det estää jäteveden pääsy jokeen pumppaamolla sattuneiden ylivuototi- lanteiden seurauksena ja mahdollisuudet johtaa jätevesi suoraan puhdis- tamolle lyhyiden häiriötilanteiden aikana. Nämä edellä mainitut selvi- tykset tulisi tehdä ennen hakemuksen johdosta tehtävää päätöstä.

§ Heinäkuus sa 2004 tehdasalueella sattui kemikaalionnettomuus, jossa maaperään pääsi noin 2,5 m³ Varsol-kauppanimellä tunnettua lakkaben- siiniä. Onnettomuusalueella tehdyillä kunnostustöillä saatiin kuitenkin laskenna llisesti talteen 3,7 m³ lakkabensiiniä.

§ Edellä mainittuihin onnettomuustilanteisiin vedoten ympäristölautakun- ta katsoo, että toiminnanharjoittajan pitäisi parantaa toimia onnetto- muuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 21.2.2005 (90 §) kehottanut ympäris- tölautakuntaa käsittelemään uudelleen 15.2.2005 käsittelemänsä asian, joka koski Finlayson Forssa Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta annetta- vaa lausuntoa. Ympäristölautakunta totesi 8.3.2005 pitämässään kokouk- sessa, että sillä ei ole aihetta muuttaa kokouksessa 15.2.2005 antamaansa lausuntoa. Lautakunta kuitenkin yhtyy kaupunginhallituksen 7.3.2005 (103

§) asiasta antamaan lausuntoon siltä osin kun se koskee ympäristönsuoje- lua.

Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt kokouksessaan 17.2.2005 esittää ympäristölupahakemuksesta lau- suntonaan seuraavaa:

§ Laitoksen toiminnasta ei ole tullut valituksia terveysvalvonnalle sen jäl- keen, kun voimalaitoksen nokipäästöt loppuivat. Ainoastaan Loimijoen veden värjäytyminen ajoittain aiheuttaa kyselyjä aiheuttajasta.

§ Lähialueella tehtaan päästöjen vaikutuspiirissä asuu ja työskentelee huomattava määrä väestöä.

§ Laitoksen toiminnat aiheuttavat alueella merkittäviä jätevesi- ja ilma- päästöjä.

§ Laitoksen tulisi esikäsitellä teollisuusjätevedet ennen niiden johtamista Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Etenkin fosforin ja väriai- neiden poistoon tulee kiinnittää huomiota.

§ Myös ilmapäästöjen osalta tulisi tarkemmin selvittää päästöjen määrä ja laatu ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi.

§ Laitoksen aiheuttamaa melutasoa tulisi selvittää mittaamalla melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Forssan vesihuoltolaitoksen vesihuoltojohtaja on todennut ympäristölu- pahakemuksesta 25.2.2005 antamassaan lausunnossa, että Finlayson Forssa Oy:n jätevesien esikäsittely (tyhjiöhaihdutus) on vähentänyt fosforin kul- keutumista jätevedenpuhdistamolle. Vuoden 2004 aikana puhdistamolla oli kuitenkin ajoittain ongelmia fosforin jäännöspitoisuuden kanssa, vaikka kä- sittelyteho olikin yli 95 %. Ongelmana jätevedenpuhdistamolla on ollut liu- koinen fosfori. Ongelmasta johtuen Finlayson Forssa Oy:n tulee edelleen tehostaa liukoisen fosforin poistamista jätevesistään. Myös jäteveden pH:n säädön siirtoa tehdasalueelle tulisi harkita.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hämeen ympäristökeskus on varannut toiminnanharjoittajalle tilaisuuden vastineen antamiseen ympäristölupahakemuksesta annettujen lausuntojen johdosta. Finlayson Forssa Oy totesi 10.6.2005 ympäristökeskukselle saa- puneessa kirjeessä seuraavaa:

§ Fosforia sisältävät jätevedet on esikäsitelty laitoksella keväästä 2003 lähtien. Esikäsittelyn seurauksena fosforipäästöt ovat vähentyneet, eikä Finlayson Forssa Oy ole saanut Forssan vesihuoltolaitokselta tietoa vuoden 2004 päästöjen määrästä tai siitä, että fosforin ylityksiä olisi ol- lut. Laitoksella tapahtuvaa jätevesien neutralointimahdollisuutta selvite- tään, jotta asiaan lö ydettäisiin sekä Finlayson Forssa Oy:tä että Forssan vesihuoltolaitosta tyydyttävä ratkaisu.

§ VOC-päästöjä koskeva vähentämissuunnitelma on toimitettu ympäris- tölupahakemuksen liitteeksi.

§ Vedenpuhdistuslaitoksen prosessivedestä poistama humus palautetaan Loimijokeen, eikä humuksen talteenottomahdollisuuksia ole laitoksella tarvinnut selvittää. Humuksen talteenotto vaatisi suuria rakennustekni- siä investointeja.

§ Finlayson Forssa Oy on teettänyt ulkopuolisella konsulttiyrityksellä häiriötilanteista ja onnettomuuksista ns. turvallisuussuunnitelman ja riskiarvioinnin. Selvitykset ovat menneet viranomaisille tiedoksi.

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Finlayson Forssa Oy:n Forssan kaupungissa sijaitsevan tekstiilitehtaan toiminnalle.

Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyk- sissä muutoin määrätä.

Vastaus lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu

1. Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt il- maan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympä- ristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista.

Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelu- toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympä- ristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 55 §, JäteL 6 §, 19 §, NaapL 4 §, 17 §)

Ilmansuojelu

2. Laitoksen toiminnasta aiheutuvia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pääs- töjä (ns. VOC-päästöjä) on vähennettävä 31.10.2007 mennessä.

Toiminnasta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden poistokaasujen pitoisuudet saavat 31.10.2007 alkaen olla enintään 75 milligrammaa or- gaanista kokonaishiiltä normaalikuutiometrissä (mgC/Nm³) pinnoituksessa ja enintään 50 milligrammaa orgaanista kokonaishiiltä normaalikuutiomet- rissä (mgC/Nm³) kuivauksessa. To iminnasta aiheutuvien haihtuvien or- gaanisten yhdisteiden hajapäästöt saavat 31.10.2007 alkaen olla enintään 20 % orgaanisten liuottimien kokonaiskulutuksesta (t/a). Päästöraja-arvot katsotaan saavutetuiksi määräajoin suoritetuissa mittauksissa, kun yhden mittausjakson aikana kaikkien lukemien keskiarvo ei ylitä päästöjen raja- arvoa eikä mikään tuntikeskiarvoista ylitä päästöjen raja-arvoa 1.5 – kertaisesti. Hajapäästöjen raja-arvon toteutuminen arvioidaan päästömit-

tausraportin yhteydessä laadittavan hallintasuunnitelman avulla. (YSL 42 §, 43 §, VNA 435/2001)

3. Hajapäästöinä yleisilmanvaihdon ja tehdastilojen ovien ja ikkunoiden kaut- ta syntyvät haihtuvien yhdisteiden päästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä esimerkiksi pienentämällä yleisilmanvaihtoa työajan ulkopuolella, kiinnittämällä huomiota työtapoihin, jätteiden käsittelyyn, varastosäiliöiden täyttöön ja vahinkotilanteisiin. (YSL 42 §, 43 §)

4. Höyryvoimalaitoksen ja kuumaöljykattilalaitoksen savukaasun hiukkaspi- toisuus saa olla enintään 110 mg/m³ (n) kuivaa savukaasua 3 %:n happipi- toisuudella ja typenoksidipitoisuus 900 mg/m³ (n) kuivaa savukaasua 3 %:n happipitoisuudella. Päästörajaa katsotaan noudatetun, kun yksikään kolmen yksittäismittauksen tuloksesta ei ylitä raja-arvoa. (YSL 42 §, 43 §, NaapL 17 §)

5. Höyryvoimalaitoksessa ja kuumaöljykattilalaitoksessa käytettävä raskas polttoöljy saa sisältää rikkiä enimmillään 1,00 painoprosenttia. (YSL 42 §, VNA 766/2000)

6. Höyryvoimalaitoksen ja kuumaöljykattilalaitoksen päästöt ilmaan eivät saa aiheuttaa ilmanlaadun huononemista, ympäristön vahingo llista muuttumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimiin haittojen pienentämiseksi. (YSL 4 §, 42 §, 55 §)

Meluntorjunta

7. Melutaso eniten melulle altistuvissa asumiseen käytettävissä kohteissa ul- kona ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekviva- lenttitasoa 55 dB päivällä (kello 7-22) eikä 50 dB yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatu- lokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon.

Hämeen ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttamat lähtömelutasot sekä laskentamallin tai mittauksen avulla arvioimaan melutasot ympäristössä. Mikäli melutaso ylit- tyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin meluhaitan vähe n- tämiseksi. (YSL 5 §, 42 §, 55 §, 83 §, 108 §, NaapL 17 §)

Vesien johtaminen

8. Jätevesien keruu ja käsittely on laitoksella järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle, viemäriverkostolle, jätevedenpuh- distamolle tai puhdistamolietteen asiamukaiselle käsittelylle tai hyötykäy- tölle. Tuotantoprosesseissa tulee käyttää jätevesien käsittelyn kannalta mahdollisimman haitattomia kemikaaleja. Ongelmajätettä ei saa laskea viemäriin, vaan se on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäris-

töluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. (YSL 43 §, 47 §, Jä- teL 6 §)

9. Toiminnasta syntyvät jätevedet on esikäsiteltävä ennen kunnalliseen jäteve- siviemäriin johtamista. Esikäsittelyprosesseja on käytettävä ja hoidettava siten, että jätevesiviemäriin johdettavien esikäsiteltyjen jätevesien pH-arvo ja alla mainittujen aineiden pitoisuudet ovat tarkkailunäytteissä enintään:

Parametri

pH 6 - 11

Kupari (Cu) 2,0 mg/l

Sinkki (Zn) 2,0 mg/l

Kok. kromi (Cr) 0,5 mg/l

Lyijy (Pb) 0,5 mg/l

Nikkeli (Ni) 0,5 mg/l

Kokonaishiilivetypitoisuus 200 mg/l

Tavoitteena on lisäksi pidettävä, että kuparipitoisuus (Cu) on enintään 0,5 mg/l ja kokonais hiilivetypitoisuus on enintään 20 mg/l. Jätevesien laimen- taminen muilla vesillä raja-arvojen alittamiseksi on kie lletty.

Laitoksen prosessijätevesien esikäsittelyprosesseja on tehostettava niin, että edellä mainittuihin raja-arvoihin päästään viimeistään 31.12.2007. Suunni- telma jätevesien esikäsittelyprosessien tehostamisesta (mm. pH:n säädöstä, tasausaltaiden käytöstä poistamisesta tai uusimisesta) on toimitettava hy- väksyttäväksi Hämeen ympäristökeskukselle 31.12.2006 mennessä. Suun- nitelmassa on esitettävä ainakin kuvaus tehostamistoimenpiteistä, arvio nii- den vaikutuksesta jäteveden laatuun, arvio vaikutuksista kunnallisen jäte- vedenpuhdistamon toiminnalle, toimenpiteiden kustannusarvio ja toteutus- aikataulu sekä määräyksissä 11 ja 33 edellytetyt asiat. Lisäksi suunnitel- massa on esitettävä teknis-taloudelliset keinot, joilla väriaineiden joutumi- nen kunnalliseen jätevesiviemäriin ja edelleen vesistöön voidaan minimoi- da. Selvitysten perusteella ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa lisämää- räyksiä laitoksen jätevesien esikäsittelystä tai tarkkailusta. (YSL 43 §, 47 §) 10. Määräyksessä 9. edellytettyjen raja-arvojen lisäksi viemäriin johdettavien jätevesien on täytettävä ominaisuuksiltaan myös Forssan kaupungin vesi- huoltolaitoksen jätevesien johtamissopimuksessa laitokselle asettamat vaa- timukset. Tarvittaessa Forssan kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa tehtyä teollisuusjätevesisopimusta on tarkistettava siten, että siinä huomioidaan tässä päätöksessä annetut lupamääräykset, ja se täyt tää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 mukaiset vaatimukset tai vastaavan voimassa olevan säädöksen vaatimukset. Uudistettu teollisuusjätevesisopimus on toimitetta- va liitteineen tiedoksi Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 41, 42, 43, 46, 47 §, YSA 36 §, Vnp 365/94)

11. Jätevesien pääsy viemäriin on voitava estää välittömästi, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettuja vaa- timuksia. Jätevesien esikäsittelyprosessi on varustettava viimeistään

31.12.2007 sellaisilla automaattisilla varmistustoiminnoilla, jotka pysäyttä- vät jätevesien pumppauksen, mikäli jäteveden jatkuvatoimisten seurantapa- rametrien (esim. pH-arvo, vir taama) asetusarvoalueelta poiketaan. Pump- pausta saa jatkaa, kun asetusarvoalue on jälleen saavutettu. Suunnitelma esikäsittelyprosessien varmistustoimintojen uusimisesta on sisällytettävä lupamääräyksessä 9 edellytettyyn suunnitelmaan. (YSL 43, 46, 47§, YSA 36 §, JäteL 6 § ja VNp 365/94)

12. Mikäli viemäriin on päässyt aineita, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaa- raa kunnallisen jätevedenpuhdistamon toiminnalle, on asiasta ilmoitettava välittömästi Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamolle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin viemäriin johdettavan jäteveden laadun saattamiseksi mää- räysten edellyttämälle tasolle. Toiminnanharjoittaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. (YSL 43 §, 47 §)

13. Terveydelle ja ympäristölle haitallisten tai vaarallisten nestemäisten kemi- kaalien lastausalueet on katettava ja viemäröitävä umpikaivoon tai yleiseen viemäriin. Keräysaltaan tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman kul- jetussäiliön tilavuutta. Viemärit on varustettava erotinlaitteilla, kemikaalien ilmaisimilla sekä sulkuventtiileillä, joiden avulla viemäri voidaan sulkea vuototilanteissa. Erottimia ja hälytyslaitteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Öljyinen erotuskaivojen jäte on käsiteltävä ongelmajätteenä.

(YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §)

14. Sadevedet ja muut laitosalueen pintavedet on kerättävä hallitusti ja johdet- tava niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumis- vaaraa taikka merkittävää haittaa kunnallisen jätevedenpuhdistamon toi- minnalle. Piha-alueiden hulevedet on johdettava ensisijaisesti sade- vesiviemäriin. Sadevesiviemärit on oltava suljettavissa onnettomuustapauk- sissa. Myös mahdollisten sammutusvesien keräily ja käsittely on suunnitel- tava sellaiseksi, etteivät sammutusvesien sisältämät kemikaalit pääse maa- perään, pinta- tai pohjavesiin.

Toiminnanharjoittajan on tehtävä selvitys vesien johtamisesta ja selkeä karttaesitys tehdasalueen viemäröinneistä ja erotuskaivojen sijainneista. Li- säksi Hämeen ympäristökeskukselle on esitettävä suunnitelma jäteveden- puhdistamolle johdettavien hulevesien johtamisesta sadevesiviemäriin ja suunnitelma mahdollisten sammutusvesien hallinnasta viimeistään 31.12.2007. Selvitysten perusteella ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, §, JäteL 6 §, VNp 101/1997 4 §)

15. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen pintaveden puhdistuslaitokselta Loimijokeen johdettavan raakaveden blok- kauksessa ja suodatuksessa muodostuvan alumiinisulfaattipitoisen humuk- sen mahdolliset vesistövaikutukset, humuksen talteenottotekniikat ja tal- teenotosta aiheutuvat kustannukset. Selvitys on toimitettava Hämeen ympä- ristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään 31.12.2007.

Suunnitelman perusteella Hämeen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä pintaveden puhdistuslaitokselta Loimijokeen johdettavan humuksen talteenotosta sekä päästöjen ja vaikutusten tarkkailusta. (YSL 5

§, 41 §, 42 §, 43 §, 46 § ja 55 §, JL 6 §)

16. Toiminnanharjoittajan on haettava vesilain 9 luvun mukaista lupaa veden johtamiseen Loimijoesta Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta viimeis- tään 31.12.2006 . (YSL 39 §)

Kemikaalien käsittely ja maaperän suojelu

17. Raaka-aineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaan- tumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.

Varsol-säiliöiden ja putkistojen kunto sekä suoja-altaiden tiiveys on selvity- tettävä ulkopuolisella asiantuntijalla. Käyttämättömät putket on poistettava ja täyttöyhteet lukittava virhetäytön välttämiseksi. Pöytäkirja säiliöiden, putkistojen ja suoja-altaiden kuntotarkastuksesta sekä tieto tarpeettomien putkien ja täyt töyhteiden käytöstä poistosta on toimitettava Hämeen ympä- ristökeskukselle tiedoksi viimeistään 31.12.2006. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 45 §, JäteL 6 §, NaapL 17 §)

18. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksella olevassa lukittavassa varas- tossa. Varastotilan lattia on pinnoitettava varastoitavaa kemikaalia kestävä l- lä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi varastoitava suoja-altailla tai reunakorokkeilla varustetussa tilassa siten, että suoja- altaiden tilavuudet tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suu- rimman astian tilavuutta. Suoja-altaat on jaettava väliseinillä osastoihin tai muuten järjestettävä niin, etteivät keskenään vaarallisesti reagoivat kemi- kaalit pääse vuototilanteissa kosketuksiin toistensa kanssa.

Vaarallisten aineiden varastointitiloista tai suoja-altaasta ei saa olla avointa liittymää jätevesi- tai sadevesiviemäriin. Varastointitilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. Kemikaalien käsittely (kuormien purku ja lastaus) piha-alueella on tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä halli- tusti asianmukaiseen käsittelyyn. Pilaantumisvaaraa aiheuttavien kemikaa- lien purkaus ja lastaus on tehtävä laitoksen edustajan valvonnassa. (YSL 7

§, 8 §, 42 §, JäteL 6 §) Jätehuolto

19. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumis- ta. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on la- jiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi,

jos se voidaan hyödyntää aineena. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen mää- rää ja haitallisuutta tulee vähentää. Pakkausjätteen määrää on vähennettävä välttämällä kertakäyttöpakkauksia ja ohjaamalla käytettyjä pakkausmateri- aaleja uusiokäyttöön. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jättei- tä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava paikkoihin, joilla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. (YSL 42 §, JäteL 4 §, 6 §, 9 §, 12 §, 19 §, Jä- teA 8 §, VNp 101/1997, VNp 962/1997, VNp 883/1998)

20. Kaatopaikalle toimitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvi- tettävä jätteiden perusmäärittelyllä. Selvitys jätteiden (mm. jäteveden ta- sausaltaiden pohjalta poistettavan lietteen/jätekoodi 060503) kaatopaikka- kelpoisuuden arvioinnista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2006. Tarvittaessa kaatopaikalle toimitettavan jätteen laatua on seurattava vuosittain vastaavuustestauksella. Seurannan tarve rat- kaistaan perusmäärittelyssä saatujen tulosten perusteella. (YSL 42 §, 45 §, JäteL 6 §, JäteA 8 § ja VNp 861/1997)

21. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jättei- siin. Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoit- tavat merkinnät. Ongelmajätteet tulee viivyttelemättä toimittaa käsiteltä- väksi laitokseen, jolla on luvassa kyseinen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirto- asiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen on- gelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettä- vä vähintään ne ljän vuoden ajan. (YSL 42 §, JäteL 6 §, 15 §, JäteA 5 §, 6 §, VNp 659/1996 1 §)

22. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa. Ongelmajätteet on varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa varoaltain varustetuissa astiois- sa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla si- ten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. (YSL 7

§, 8 §, 42 §, JäteL 6 §, JäteA 5 §, 6 §, VNp 659/1996) Paras käyttökelpoinen tekniikka

23. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan ke- hittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnet- tävä raaka-aineiden valinnoissa, prosessin ajossa, ohjauksessa ja pysäyttä- misessä sekä päästöjen puhdistamisessa niin, että päästöt ja laitoksen ympä- ristövaik utukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §)

Energiatehokkuus

24. Toiminnanharjoittajan on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle vii- meistään 31.12.2008 selvitys siitä, miten energiakatselmuksessa toteutetta- viksi ehdotetut energiasäästötoimenpiteet ovat laitoksella toteutuneet. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §)