LUVAN HAKIJA Solmaster Oy Tiiriskankaantie 6-8 15860 HOLLOLA LAITOS JA SEN SIJAINTI Laitos: Solmaster Oy Käyntiosoite: Tiiriskankaantie Hollola Kiinteistötiedot ja

Suoritemaksu 9 530 euroa

•

•

•

•

20.4.2007

ASIA Päätös Solmaster Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuk- sesta, joka koskee Hollolan kunnassa sijaitsevan tehtaan toimintaa. Lupaa haetaan kemiallisten tuotteiden kuten maalien, lakkojen, pesuaineiden ja pinnoitteiden valmistukselle. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

LUVAN HAKIJA Solmaster Oy Tiiriskankaantie 6-8 15860 HOLLOLA

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Laitos: Solmaster Oy

Käyntiosoite: Tiiriskankaantie 6-8, 15860 Hollola Kiinteistötiedot: 098-447-1-71 ja 098-447-1-72.

Toimialatunnus: 24660; muiden kemiallisten tuotteiden valmistus Kiinteistön omistaja: Solmaster Oy

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maaleja, lakkoja, pinnoitteita sekä pesuaineita valmistava laitos tarvitsee ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristön- suojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 4 d ja h perusteella.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäris- tönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 4 c mukaan.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 18.11.2005.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Solmaster Oy:llä ei ole aikaisempia eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920), vesilain (264/1961), terveydenhoitolain (469/1965), jätehuolto- lain (673/1978), ilmansuojelulain (67/1982), ympäristölupamenettelylain (735/1991) tai ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annettuja lupia tai päätöksiä.

Tehdasalue on määritetty Tiirismaan asemakaavassa teollisuus- ja varasto- rakennusten (T) korttelialueeksi. Kaava on vahvistettu 1.7.1976.

Yrityksellä on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus vakuutusyhtiö Poh- jolassa, nro. 48-01373-4.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Solmaster Oy sijaitsee Hollolan kunnassa, noin puolen kilometrin päässä Lahden kaupungin länsipuoleisesta rajasta. Alue on Salpakankaan teolli- suusaluetta. Samalla teollisuusalueella sijaitsee Solmaster Oy:n lisäksi muuta liuotinaineita käyttävää teollisuutta, metalli- ja muovi- sekä puuse- pänteollisuutta. Naapuritontilla sijaitsee myös tytäryhtiö Solvent Oy, joka on Solmaster Oy:n valmistamien tuotteiden myyntiyhtiö.

Lähimmät asuintalot sijaitsevat viereisillä teollisuustonteilla. Asuinalueeksi kaavoitetut alueet ovat 1,5-2,0 kilometrin etäisyydellä tehtaasta. Messilän ulkoilualue ja golfkenttä sijaitsevat pohjoispuolella vajaan 200 metrin pääs- sä. Laitoksen itäpuolella on Kintterönsuo.

Ympäristön tila ja laatu

Solmaster Oy:n tehdasalue sijoittuu Salpakankaan I-luokan pohjavesialu- eelle (nro 0409852), joka on myös varsinaista pohjaveden muodostumis- aluetta. Salpakankaan pohjavesialue on vedenhankinnan kannalta Hollolan kunnan tärkein pohjavesialue. Siitä otetaan pääosa kuntakeskuksen ja Sal- pakankaan painepiiriin kuuluvien omakotitalouksien, teollisuuden ja julkis- ten laitosten käyttövedestä. Salpakankaan pohjavesialueen kokonaispinta- ala on 14,3 km² , josta pohjaveden muodostumisaluetta on noin 7,3 km². Pohjaveden muodostumisalue on jakaantunut useisiin eri osa-alueisiin, jois- ta pohjavesi purkautuu eri vedenottamoille ja lähteisiin. Solmaster Oy si- joittuu Salpakankaan teollisuusalueen valuma-alueelle.

Tehdaskiinteistö sijaitsee harjulla, jonka maaperä vaihtelee hiekasta moree- niin. Alueelle vuonna 1999 laaditun pohjaveden suojelusuunnitelman ja vuonna 2004 tehdyn Lahti-Hollola pohjaveden virtausmallinnuksen mu- kaan pohjaveden virtaussuunta on itä-kaakkoon, kohti Lahden kaupungin puolella sijaitsevaa Riihelän vedenottamoa ja osittain myös Kintterönsuol-

le. Vedenottamo sijaitsee noin 2,2 km päässä tehtaasta. Salpakankaan teol- lisuusalueella muodostuvan pohjavesialueen pinta-ala on 1,8 km² ja muo- dostuvan pohjaveden määrä on noin 1800 m³/d.

Solmaster Oy:n tehdasalueella ei ole yrityksen 30-vuotisen toimintahistori- an aikana asennettu pohjaveden tarkkailuputkia tai selvitetty pohjaveden ti- laa. Lähin pohjaveden havaintoputki, joka sijaitsee samalla linjalla Riihelän vedenottamon kanssa, on reilun kilometrin päässä tehtaasta. Samalla pohja- veden muodostumisalueella olevassa pohjaveden havaintoputkessa (Sol- master Oy:stä noin 800 metriä luoteeseen) oli pohjavesi 12.11.2004 tasolla +137,55 maanpinnan tason ollessa +160,00. Lahti-Hollola pohjaveden vir- tausmallin mukaan kallio ulottuu tehtaan kohdalla pohjaveden pinnan ylä- puolelle.

Hollolan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman riskikartoituksen mukaan Salpakankaan teollisuusalueella oli vuonna 1999 yhteensä 38 pohjavedelle riskiä aiheuttavaa kohdetta. Riskikartoituksessa määriteltiin pohjavedelle aiheutuva riski päästöriskin ja sijaintiriskin avulla. Riskiä arvioitiin viisi- portaisella asteikolla, jossa nro 5 edustaa suurinta riskiä ja nro 1 pienintä riskiä. Salpakankaan teollisuusalueen päästöriski arvioitiin luokkaan 4 ja si- jaintiriski luokkaan 4. Hämeen ympäristökeskuksen tietojen mukaan Riihe- län vedenottamolta sekä lähialueen pohjaveden havaintoputkista otetuista vesinäytteistä on usean vuoden ajan löytynyt säännöllisesti liuotinaineita, joiden arvioidaan olevan peräisin Salpakankaan teollisuusalueelta.

Tehdasalueen lähikiinteistöt ovat liittyneet kunnalliseen vesijohtoverkos- toon eikä hakijan tietojen mukaan alueella ole talousvesikaivoja käytössä.

Salpakankaan teollisuusalue kuuluu Vesijärven lähialueeseen (nro. 14241).

Vesijärveen on tehdasalueelta matkaa noin 3 km. Vesistön tila on luokiteltu tyydyttäväksi.

Hollolan ilmanlaatua on tutkittu Päijät-Hämeen ilmansuojelun tavoiteoh- jelman puitteissa vuosina 1997-2000. Tarkasteluajanjaksona olivat Hollo- lan seudun ilmapäästöt vähentyneet. VOC –päästöjen pääasiallisimpia ai- heuttajia ovat liikenne ja teollisuusprosessit.

Lähin Natura 2000 –alue sijaitsee noin 350 metrin päässä tehtaan länsipuo- lella. Tiirismaan Natura 2000 –alue on valtakunnallisesti arvokas luonto- tyyppikokonaisuus, joka koostuu kolmesta erillisestä puronvarsilehdosta, Soisalmen suosta sekä Tiirismaan kallioalueesta.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Solmaster Oy hakee toiminnalleen toistaiseksi voimassa olevaa ympäristö- lupaa. Tehdas on toiminut alueella vuodesta 1976. Yritys valmistaa kemi- kaaleja ja pinnoitteita teollisuuden ja vähittäiskaupan tarpeisiin. Päätuottei-

ta ovat rakennuskemikaalit, maalit ja lattiapinnoitteet, lakat, työstönesteet, hygienia- ja siivouskemikaalit, suoja-aineet sekä kuljetuskaluston pesuai- neet. Tuotannossa on tällä hetkellä noin sataa eri valmistetta. Tuotteiden raaka-aineina käytetään muun muassa rypsiöljyä, liuotinaineita ja happoja.

Vuosittain valmistetaan kemikaaleja noin 810 tonnia ja pinnoitteita noin 320 tonnia. Vuotuinen tuotantomäärä tällä hetkellä on hakijan mukaan 75 prosenttia maksimikapasiteetistä. Tehtaalla työskennellään viitenä päivänä viikossa yhdessä vuorossa klo 7.00-15.30 välisenä aikana. Tehdas työllistää noin 50 vakituista työntekijää, joista noin puolet on myyntiedustajia. Hollo- lan tehtaalla työskentelee yhdeksän toimihenkilöä ja kymmenen tehdas- työntekijää.

Yritys kuuluu Kemianteollisuus ry:n "Responsible Care –Vastuu Huomi- sesta" –ohjelmaan. Ohjelmaan liittyneet yritykset sitoutuvat toimintansa jatkuvaan parantamiseen, avoimuuteen ja yhteistyöhön. Yrityksellä on ser- tifioitu ympäristöhallintajärjestelmä ISO 14 001 sekä laatujärjestelmä ISO 9001.

Prosessit

Tehdasrakennus on jaettu kemikaali- ja pinnoiteosastoon sekä raaka-aine/

ongelmajätevarastoihin. Tuotteet valmistetaan erillisissä valmistussäiliöis- sä, joissa raaka-aineet sekoitetaan mekaanisesti. Tehdaspäällikkö antaa valmistettavien tuotteiden reseptit ja sekoitussuhteet tuotantoon laatimalla tuotteista työkortit aina viikoksi kerrallaan. Tarvittavat raaka-aineet siirre- tään raaka-ainesäiliöistä joko putkistoa pitkin, tai ne haetaan trukeilla va- rastosta ja mitataan vaa´alla. Teräksestä valmistetut kemikaalien siirtoput- kistot kulkevat lattian päällä. Raaka-aineista vesi, raffinoitu rypsiöljy sekä liuotinaineet siirretään valmistussäiliöihin putkistoa pitkin. Raaka-aineiden sekoitus tapahtuu valmistussäiliössä olevan sekoitussuppilon avulla. Kemi- kaaliosastolla on liikuteltavat valmistussäiliöt, joissa on kiinteät sekoittimet eli ns. ropelit. Mikäli kemikaalien valmistuksessa syntyy höyryjä, laitetaan säiliöiden päälle kannet höyryjen leviämisen estämiseksi. Tällöin valmis- tussäiliöt siirretään imurilla varustetun huuvan alle, jolloin höyryt saadaan johdettua ulkoilmaan.

Yhden valmistuserän koko on 500 – 5000 litraa ja valmistus kestää koosta riippuen noin 0,5-3 tuntia. Kemikaaliosastolla on kiinteitä paikallaan olevia valmistussäiliötä sekä liikuteltavia säiliöitä. Kiinteät säiliöt ovat kooltaan 1500 l, 2200 l, 3000 l, 2 x 4000 l sekä 2 x 4500 l. Liikuteltavia säiliöitä on seitsemän ja niiden koot ovat 250-1250 litraa. Kemikaaliosastolta valmis- tuu tuotteita keskimäärin noin 2500 kg/d maksimikapasiteetin ollessa 14 000 l/d. Tuotteet pakataan säiliössä olevan annosteluhanan avulla valmis- tussäiliöstä erikokoisiin pakkauksiin. Pakkaukset vaihtelevat yhden litran pienpakkauksista 1000 litran kontteihin.

Pinnoiteosastolla tuotteet valmistetaan pääpiirteissään samalla tavalla kuin kemikaaliosastolla. Hakijan mukaan pinnoiteosastolla valmistettavat tuot-

teet ovat pääosin vesipohjaisia eikä tuotteiden valmistuksessa aiheudu il- maan haihtuvia ainesosia kuten kemikaaliosastolla. Käytössä on neljä se- koituskonetta. Raaka-aineet haetaan trukilla varastosta ja reseptin osoittama määrä sekoitetaan säiliöön. Tuotteita valmistetaan päivässä keskimäärin 1000 kg. Pinnoiteosastolla on erikokoisia ja siirreltäviä 200-1000 litran valmistussäiliöitä yhteensä 25 kpl. Jokaisella valmistettavalla tuotteella on oma valmistusastiansa eikä säiliöitä tarvitse puhdistaa valmistuksen jäl- keen. Pinnoitteiden maksimivalmistusmäärä on noin 4000 l/d.

Osaa Solmaster Oy:n myymistä kemiallisista tuotteista ei tarvitse valmistaa sekoitussäiliöissä. Nämä tuotteet ovat valmiita myytäväksi sellaisenaan ja käytännössä tuotteet ainoastaan annostellaan pienempiin myyntipakkauk- siin. Tukusta tai valmistajalta ostetut valmiit raaka-aineet purkitetaan tuo- tantotilojen lattialla tynnyreistä pienempiin annosastioihin.

Valmiiden tuotteiden laatu varmistetaan ottamalla jokaisesta tuote-erästä näyte, joka tutkitaan ja dokumentoidaan laboratoriossa. Tulosten perusteel- la Solmaster Oy:n laboratorio antaa tuote-erälle hyväksynnän tuotteen pak- kaamisesta ja eteenpäin lähettämisestä. Laboratorio säilyttää puoli vuotta jokaisesta valmiste-erästä otettua näytettä. Tuotteiden valmistus ja tuoteke- hitys tehtaalla tapahtuu asiakkaiden tarpeen ja kysynnän mukaan. Valmiita tuotteita ei tehdä suuria määriä varastoon.

Käytetyt raaka-aineet

Solmaster Oy valmistaa useita eri tuotenimillä olevia kemikaaleja ja pin- noitteita. Laitoksella myös käytetään ja varastoidaan kerrallaan suuria mää- riä erilaisia kemikaaleja ja valmisteita. Seuraavaan taulukkoon on koottu toiminnassa eniten käytettävien kemikaalien ja raaka-aineiden käyttö- ja varastointitietoja, vaaralausekkeet sekä käyttökohde. Tiedot ovat vuodelta 2005.

Kemikaalien ja pinnoitteiden valmistuksessa käytettiin vuonna 2005 raaka- aineita yhteensä 1136 t. Tästä määrästä kemikaalien osuus oli 811 t ja pin- noitteiden 325 t. Valmiiden tuotteiden vesipitoisuus on keskimäärin noin 30 %. Liuotinaineita käytetään vuosittain noin 144 tonnia. Käyttö jakaantuu siten, että noin 130 tonnia kuluu kemiallisten tuotteiden valmistuksessa ja loput pinnoitteiden valmistuksessa. Seuraavaan taulukkoon on koottu lai- toksen käyttämien kemikaalien luokitus sekä suurin mahdollinen varastoin- timäärä.

45,7 F+, F (Erittäin

helposti syttyvä/

helposti syttyvä)

62,9 N (Ympäristölle

haitallinen )

245,7 Xi (Ärsyttävä)

147,2 Xn (Haitallinen)

52 C (Syövyttävä)

3,9 O (Hapettava)

3,4 T (Myrkyllinen)

Maksimi varastointimäärä [t]

Vaarallisuus- luokka

45,7 F+, F (Erittäin

helposti syttyvä/

helposti syttyvä)

62,9 N (Ympäristölle

haitallinen )

245,7 Xi (Ärsyttävä)

147,2 Xn (Haitallinen)

52 C (Syövyttävä)

3,9 O (Hapettava)

3,4 T (Myrkyllinen)

Maksimi varastointimäärä [t]

Vaarallisuus- luokka Araldite GY

Tolueeni Shellsol Natriumnitriitti Aradur 423 XW 60 BD

Appelsiiniöljy Isopropanoli Suolahappo Tetrakaliumpyrofosfaatti

Epikure DX 207 Erikoisbensiini

Trietanolamin Typpihappo

Glyseriini Kemira 660 Coolube Bio ETAX B9, 16 Castrol SM Bio

BDG Decadur Anquamide 670

Shellsol T Epikote Metylenikloridi

Estisol 300 Castrol SM/SW Raffinoitu rypsiöljy

kauppanimi

2,9 2,2 2,7 3,4 3,8 4,6 5,5 6,4 8,0 8,6 8,8 9,1 10,7

9,9 10,0 12,9 14,0 14,7 20,0 22,7 19,8 29,6 39,3 42,9 77,8 78,6 130,5 prosessissa ja varastossa

[t]

Xi, N R36/38-43-51/53 Xn, F, R11, R38, R48/20, R63, R65, R67

Xn, N O, T, N Xn R10-20/21-38-41

Xn R10-38-65 Xi, F, R11, R36, R67

C Xi C, N R2012122-34-43-52/53

Xn - C, R8, R35

- - - F, R11 Xi, R36 Xi Xi, F

Xi Xn Xi, N Xn, R40

- Xi, R41

-

Happo 6,2

Autonpesuaine 7,8

Liuotin 8,8

Työstöneste 12,0

Pinnoite, liuotin 2,0

Pinnoite, hartsi 2,6

Työstöneste 73,9

Liuotin 19,0

Pinnoite, hartsi 37,4

Liuotin 2,5

Liuotin 5,4

Pinnoite, kovete 7,9

Pinnoite, hartsi 22,3

Käsienpesuaine 9,5

Työstöneste 9,9

Autonpesuaine, liuotin 13

Työstöneste 14,7

Liuotin 29,4

Pinnoite, kovete 19,6

Liuotin 9,1

Työstöneste, suola 3,2

Pinnoite, kovete 3,8

Öljy 4,3

Happo 9,3

Liuotin, maalinpoistoaine 40,0

Öljy 71,9

Öljy 125,0

käyttö [t/a]

Araldite GY Tolueeni Shellsol Natriumnitriitti Aradur 423 XW 60 BD

Appelsiiniöljy Isopropanoli Suolahappo Tetrakaliumpyrofosfaatti

Epikure DX 207 Erikoisbensiini

Trietanolamin Typpihappo

Glyseriini Kemira 660 Coolube Bio ETAX B9, 16 Castrol SM Bio

BDG Decadur Anquamide 670

Shellsol T Epikote Metylenikloridi

Estisol 300 Castrol SM/SW Raffinoitu rypsiöljy

kauppanimi

2,9 2,2 2,7 3,4 3,8 4,6 5,5 6,4 8,0 8,6 8,8 9,1 10,7

9,9 10,0 12,9 14,0 14,7 20,0 22,7 19,8 29,6 39,3 42,9 77,8 78,6 130,5 prosessissa ja varastossa

[t]

Xi, N R36/38-43-51/53 Xn, F, R11, R38, R48/20, R63, R65, R67

Xn, N O, T, N Xn R10-20/21-38-41

Xn R10-38-65 Xi, F, R11, R36, R67

C Xi C, N R2012122-34-43-52/53

Xn - C, R8, R35

- - - F, R11 Xi, R36 Xi Xi, F

Xi Xn Xi, N Xn, R40

- Xi, R41

-

Happo 6,2

Autonpesuaine 7,8

Liuotin 8,8

Työstöneste 12,0

Pinnoite, liuotin 2,0

Pinnoite, hartsi 2,6

Työstöneste 73,9

Liuotin 19,0

Pinnoite, hartsi 37,4

Liuotin 2,5

Liuotin 5,4

Pinnoite, kovete 7,9

Pinnoite, hartsi 22,3

Käsienpesuaine 9,5

Työstöneste 9,9

Autonpesuaine, liuotin 13

Työstöneste 14,7

Liuotin 29,4

Pinnoite, kovete 19,6

Liuotin 9,1

Työstöneste, suola 3,2

Pinnoite, kovete 3,8

Öljy 4,3

Happo 9,3

Liuotin, maalinpoistoaine 40,0

Öljy 71,9

Öljy 125,0

käyttö [t/a]

Laitoksella käytetään ja varastoidaan kemikaaleja, joista suuri osa on luoki- teltu ympäristölle ja terveydelle vaarallisiksi sekä palovaarallisiksi. Taulu- kossa esitetyt tiedot ovat tuotekohtaisia, eikä kaikkia tuotteita ole samanai- kaisesti varastossa maksimimääriä.

Varastointi

Raaka-aineita sekä valmiita tuotteita varastoidaan omissa pakkauksissaan tehtaan sisällä palo-ovin suljettavissa varastoissa. Kemikaalien ja pinnoit- teiden raaka-aineet varastoidaan erillään. Myös hapettavat raaka-aineet ku- ten natriumnitraatti sekä peroksidi varastoidaan erillisessä varastossa. On- gelmajätteet varastoidaan raaka-aine- ja valmisvarastoissa. Tehtaan lattia- materiaali on osin betonia ja osin epoksia.

Kemikaalivarastossa olevat kemikaalitynnyrit on sijoitettu korkeille hyllyil- le, joista ne siirretään trukeilla sekoitussäiliöihin vietäväksi. Liuotinaineista BDG varastoidaan kemikaalivarastossa olevassa 5,4 m³:n säiliössä, Estisol kahdessa 6,7 m³:n säiliössä ja teollisuusetanoli 3,3 m³:n säiliössä. Kemi- kaalivarasto on varustettu 2,2 m³:n suojavaluma-altaalla. Liuotinainesäiliöt täytetään säiliöautosta letkulla. Säiliöauto ajaa tehtaan takapihalle lähelle säiliötä ja kytkee letkun kiinni seinässä olevaan täyttöyhteeseen. Täyttö- paikkaa ei ole katettu, sitä ei ole varustettu tippakaukalolla eikä lähialue ole kemikaalien vaikutuksia kestävästä erikoisasfaltista. Ylitäytön estävät antu- rit on hakijan mukaan asennettu jokaiseen säiliöön. Pinnoitetuotteiden raa- ka-ainevarasto on varustettu 3,1 m³:n suoja-altaalla ja valmiiden tuotteiden varasto 2,4 m³:n suoja-altaalla.

Polttoöljyä varastoidaan maanalaisessa 7 m³:n suuruisessa teräsrakenteises- sa säiliössä, jossa on säiliön tilavuutta vastaava betoninen bunkkeri. Ryp- siöljy sijaitsee ulkovajassa 30 m³:n säiliössä, joka on varustettu betonisella suoja-altaalla.

Raakaveden otto ja käyttö

Laitoksen toiminnassa käytetään vettä pinnoitteiden ja kemikaalien valmis- tusprosesseissa. Vesi otetaan kunnan verkostosta. Vuonna 2004 kemikaali- en ja pinnoitteiden valmistuksessa käytettiin vettä 712 m³ ja toimistossa 37 m³.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Hakijan mukaan laitoksella tarkastetaan säännöllisin väliajoin työtavat ja laitteet turvallisemman ja tehokkaamman tuloksen saavuttamiseksi. Myös tuotantotarpeen kasvu asettaa omat vaatimuksensa tekniikan kehittämisek- si. Kemikaali- ja pinnoitetuotteiden valmistuksessa raaka-aineiden määrien ja valmistuserien kanssa on oltava tarkkoja ja mittaustulosten oltava luotet- tavia. Nykyiset laitteet ja koneet ovat toiminnanharjoittajan mukaan toimi- via ja käyttötarkoitukseen sopivia. Laitoksella on kehitetty tuotteiden pak-

kaamista hankkimalla uusi kalvopakkauskone. Tehtaan palo-ovet tullaan tulevaisuudessa vaihtamaan automaattisiksi.

Energian käyttö ja energiatehokkuus

Solmaster Oy ei ole tehnyt energiansäästösopimusta. Sähköä käytetään toi- mistorakennuksen koneissa ja laitteissa sekä kiinteistön lämmityksessä.

Sähkönkulutus oli vuonna 2004 tehtaassa ja toimistorakennuksessa yhteen- sä 117,84 kWh.

Tehdasrakennuksen lämmitykseen ja prosesseihin tarvittava lämpö tuote- taan kahdella lämmityskattilalla, joiden tehot ovat noin 190 kW. Laitoksel- la käytetään kevyttä polttoöljyä (POK) vuodessa noin 50 m³ (490 MWh).

Lämmityskattilat on otettu käyttöön vuosina 1978 ja 1980, ja niiden poltti- mot on uusittu vuonna 1997 ja 2005. Kesäaikana käytetään vain toista katti- laa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Laitoksella muodostuu talous- ja saniteettivesien lisäksi prosessi- ja huuhte- luvesiä, jotka ovat pääasiassa kemiallisten tuotteiden valmistussäiliöiden pesuvesiä. Prosessi- ja huuhteluvesien määrä on hakijan mukaan ainoastaan noin 10 m³ vuodessa ja viemäriin näitä lasketaan 1-2 kertaa vuodessa. Sol- master Oy on 30.12.1977 tehnyt Hollolan kunnan teknisen lautakunnan kanssa sopimuksen koskien laitoksen prosessijätevesien laskemista kunnal- liseen jätevesiviemäriverkostoon.

Kaikki laitoksella muodostuvat prosessi- ja huuhteluvedet johdetaan lattia- kaivoihin. Mikäli valmistussäiliö kaatuisi maahan, ohjataan myös kaatuneet kemikaalit lattiakaivoihin. Lattiakaivoja on neljä, joista kaksi sijaitsee ke- mikaalivalmistuksen ja pakkaamon puolella sekä kaksi valmisvarastossa.

Lattiavesikaivot on yhdistetty 8000 litran suuruiseen tulpattuun jätevesi- kaivoon, joka sijaitsee tehdaskiinteistön alla. Tulpattu kaivo on 1970 – luvulla valmistettu betonirakenteinen rengaskaivo, jonka tiiviys tarkaste- taan silmämääräisesti. Tulpatusta kaivosta prosessivedet kerätään 5000 lit- ran huuhteluvesisäiliöön, jossa vesi puhdistetaan aktiivihiilisuodattimen avulla. Puhdistusmenetelmän tehokkuus varmistetaan tutkituttamalla näyt- teestä liuotinainepitoisuus laboratoriomäärityksin. Seuraavaan taulukkoon on koottu tiedot Solmaster Oy:n jätevesien liuotinainepitoisuuksista 2.12.2005.

Solmaster Oy päättää laboratoriotulosten perusteella prosessivesien viemä- röintikelpoisuudesta. Taulukossa esitetyn mukaisesti prosessijätevesinäyt- teessä oli helposti syttyviksi luokiteltavia liuottimia yhteensä 16 mg/l. Tä- män lisäksi näytteistä todettiin, trikloorieteeniä, etanolia, propanolia, a- pineeniä, delta-kareenia sekä limoneeniä, mutta näiden pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Jätevesien sisältämä dikloorimetaani kuuluu ns. vesipui- tedirektiivin (2000/60/EY) mukaisiin prioriteettiaineisiin sekä Valtioneu- voston asetuksen vesiympäristölle vaarallisiksi ja haitallisiksi luokiteltaviin aineisiin (VNa 1022/2006).

Salpakankaan teollisuusalueella ei ole erillistä sadevesiviemäröintiä ja pi- ha-alueen hulevedet on imeytty maaperään. Tehdasalue on osin asfaltoitu ja hulevedet johdetaan kallistusten avulla sorasta koostuvaan maaperään. Pi- halla on myös erillinen hulevesien imeytyskaivo.

Päästöt ilmaan

Kevyen polttoöljyn käytöstä laitoksen lämmöntuotannossa aiheutuu ilmaan pieniä määriä typenoksideja (NOX), rikkidioksidia (SO2), hiilidioksidia (CO₂) sekä hiukkaspäästöjä. Lämmöntuotannosta aiheutuvia päästöjä ei ole mitattu. Laskennalliset päästöt ilmaan olivat vuonna 2005 polttoaineen käyttömäärän ja ominaispäästökertoimien perusteella seuraavat:

• NOX 124,6 kg/a

• SO2 165,5 kg/a

• CO₂ 130,6 t/a

• hiukkaset 12,5 kg/a

Lämmöntuotannon päästöt johdetaan sellaisenaan kahteen savupiippuun, jotka sijaitsevat tehtaan pohjoispuolella. Savupiiput sijaitsevat 6,5 metrin korkeudella.

Liuotinaineiden käytöstä pääsee ilmaan myös haihtuvia orgaanisia yhdistei- tä eli niin sanottuja VOC-päästöjä. Liuotinaineita käytetään vuodessa noin 144 tonnia. Liuotinaineiden käyttö jakaantuu siten, että suurin osa liuotin- aineista käytetään kemikaalien valmistuksessa, eikä toimintaan siten sovel- leta ns. teollisuuden VOC-asetusta. Hakijan mukaan ilmaan haihtuvan liu-

8,5 mg/l 7,5 mg/l 150 µg/l Määrä

Xi, F, R11, R36, R66, R67 Asetoni

Xi, F, R11, R36, R67 Isopropanoli

Xn, R40 Dikloorimetaani

Vaaralauseke Liuotinaine

8,5 mg/l 7,5 mg/l 150 µg/l Määrä

Xi, F, R11, R36, R66, R67 Asetoni

Xi, F, R11, R36, R67 Isopropanoli

Xn, R40 Dikloorimetaani

Vaaralauseke Liuotinaine

ottimen määrä on vähäistä, sillä suurin osa liuottimesta päätyy lopputuottei- siin. Ilmaan vapautuvia VOC-päästöjä ei ole mitattu.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ja niiden estäminen

Hakijan mukaan laitoksen normaalissa toiminnassa ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Tehtaalla varastoidaan ja valmistetaan aineita, joista osa on luokiteltu ympäristölle vaarallisiksi. Ympäristölle aiheutuvan riskin minimoimiseksi kaikki haitalliset kemikaalit varastoidaan tehtaan si- säpuolella ja mahdolliset vuodot saadaan kerättyä joko suoja-altaisiin tai jä- tevesikaivoon. Kemikaalien valmistustilan alla on 8,0 m³:n suuruinen tul- pattu jätevesikaivo vuotojen varalta ja pinnoiteosastolla on 4,2 m³:n suurui- nen suoja-allas. Raaka-aine- ja valmisvarastot on varustettu suoja-altailla (1x 2,4 m³, 1x 3,1 m³ja 1x 2,2 m³).

Ulkovarastossa ja maan alla sijaitsevat säiliöt on vuotojen varalta varustettu betonisilla suoja-altailla. Lastausalueelle on varattu purua ja imeytysainetta sitomaan piha-alueella mahdollisesti sattuvat vuodot.

Toiminnasta aiheutuva liikenne, melu ja tärinä

Tehdasalueelle suuntautuva liikenne muodostuu tavarantoimituksista sekä henkilökunnan ja vierailijoiden liikennöinneistä. Päivittäin tehtaalle liiken- nöi noin 15 henkilöautoa, 5-10 tavarantoimittajien henkilö/pakettiautoa se- kä keskimäärin 6 kuorma- ja rekka-autoa.

Tavaraliikenne on ohjeistettu. Saapuvat ja lähtevät tuotteet lastataan tehtaan etupihalla lastausovien edessä. Tuotteet otetaan vastaan ja lähetetään yleen- sä lavalla, jolloin ne ovat trukilla helposti siirrettävissä. Pienimmät pakka- ukset pakataan sekalavalle. Lavojen ympärille kiedotaan muovikalvoa, jotta tavarat pysyvät kuljetuksen ajan paikallaan.

Laitoksella aiheutuu melua kemikaaliosastolla sekoitussuppilon käytöstä ja pinnoiteosastolla sekoituskoneista. Tehtaan sisäpuolella on suoritettu me- lumittaukset, joiden tulosten mukaan laitoksen melutaso vaihteli välillä 80- 100 dB. Lastausovella melutaso oli 88 dB. Hakijan mukaan laitoksen ulko- puolelle ei aiheudu melua tai tärinää.

Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen

Solmaster Oy on liittynyt Pakkausalan ympäristörekisteriin (PYR Oy). Seu- raavaan taulukkoon on koottu toiminnassa muodostuvat jätejakeet tunnus- koodeineen ja määrineen sekä hyödyntämiskeinot. Tiedot ovat vuodelta 2005. Jätteiden luokittelu perustuu ympäristöministeriön päätökseen ylei- simpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001). Ongelma- jätteet on merkitty *:llä. Osa taulukossa esitetyistä tiedoista perustuu toi- minnanharjoittajan arvioon, sillä laitoksella ei ole ylläpidetty säännöllisesti jätekirjanpitoa.

Laitoksella on nimetty yrityksen jäteasioista vastaava henkilö. Energiajät- teet koostuvat pääsääntöisesti muovipitoisista jätteistä kuten tyhjistä muo- vikanistereista ja pakkausmuoveista sekä toimiston ja tuotannon normaa- leista energiajätteistä. Kaatopaikalle loppusijoitettava jäte on tarvikejäämiä, kuivuneita maaliastioita, teloja jne. Myös biojäte toimitetaan kaatopaikalle.

Loistelamput, akut, paristot, jäteöljyt sekä SER-romu varastoidaan erillises- sä varastossa. Ongelmajätteistä ylläpidetään seurantataulukkoa. Maalijät- teet käsitellään kovettamalla hartsi ja kovettaja keskenään, jonka jälkeen jä- te on hakijan mukaan kaatopaikkakelpoista Jätteen kaatopaikkakelpoisuutta ei ole todennettu. Liuotinjäte kerätään 200 litran tynnyreihin ja suurin osa tästä pystytään käyttämään uudelleen tuotannon raaka-aineena. Loppuosa toimitetaan ongelmajätelaitokselle joko raaka-aineena tai energiana hyö- dynnettäväksi.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Laitoksella suoritetaan huoltoja ja mittauksia pari kertaa vuodessa. Huollon yhteydessä käydään silmämääräisesti läpi säiliöiden ja jätevesikaivon tiivi- ys, tarkistetaan valuma-altaat ja huolletaan tarpeen mukaan laitteet. Huol- loista ja mittauksista ylläpidetään seurantakirjanpitoa.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Laitoksella on tehty ympäristöhallintajärjestelmään kuuluvaa riskikartoitus- ta, jota päivitetään ja ylläpidetään säännöllisesti. Hakijan mukaan suurin mahdollinen riski laitoksella on tulipalo ja vaarallisten aineiden syttyminen

Onni ForsselOy Materiaalihyötykäyttö

1200 kpl (arvio) 150104

Tynnyrit

Onni Forssel Oy Materiaalihyötykäyttö

1000 kpl (arvio) 150102

Muovikontit

L&TOyj Materiaali/energia-

Hyötykäyttö 335 kg/a

070101*

070103*

070104*

Liuottimet

L&T Oyj Energiahyötykäyttö

<10 litraa (arvio) 130208*

Jäteöljy

L&T Oyj Energiahyötykäyttö

500 kg/a (arvio) 200138

Puu

L&T Oyj Materiaalihyötykäyttö

300 kg/a 200101

Pahvi

L&T Oyj Materiaalihyötykäyttö

250 kg/a 200101

Keräyspaperi

L&T Oyj Energiahyötykäyttö

2500 kg/a 200301

Energiajäte

L&T Oyj Kaatopaikka

2600 kg/a 200301

Sekajäte

Käsittelijä Hyödyntäminen/

loppusijoitus Määrä

Tunnuskoodi Jäte

Onni ForsselOy Materiaalihyötykäyttö

1200 kpl (arvio) 150104

Tynnyrit

Onni Forssel Oy Materiaalihyötykäyttö

1000 kpl (arvio) 150102

Muovikontit

L&TOyj Materiaali/energia-

Hyötykäyttö 335 kg/a

070101*

070103*

070104*

Liuottimet

L&T Oyj Energiahyötykäyttö

<10 litraa (arvio) 130208*

Jäteöljy

L&T Oyj Energiahyötykäyttö

500 kg/a (arvio) 200138

Puu

L&T Oyj Materiaalihyötykäyttö

300 kg/a 200101

Pahvi

L&T Oyj Materiaalihyötykäyttö

250 kg/a 200101

Keräyspaperi

L&T Oyj Energiahyötykäyttö

2500 kg/a 200301

Energiajäte

L&T Oyj Kaatopaikka

2600 kg/a 200301

Sekajäte

Käsittelijä Hyödyntäminen/

loppusijoitus Määrä

Tunnuskoodi Jäte

ja palaminen. Ympäristövaikutuksina tunnistetaan tulipalon yhteydessä syntyvät ilmaan pääsevät kemikaalipitoiset palokaasut sekä sammutusve- det. Toiminnanharjoittajan mukaan mittava ympäristöriski olisi jos 1000 litran kontti kaatuisi lastausalueella ja ympäristölle vaarallista ainetta imey- tyisi asfaltin läpi maaperään.

Poikkeuksellisten tilanteiden varalle Solmaster Oy:n tehtailla on varauduttu seuraavin keinoin:

• rakenteellisesti palo-osastoidut tuotantotilat

• valmiiden tuotteiden ja raaka-aineiden varastotiloissa suoja- valuma-altaat ja tuotantotilojen tulpatut jätevesikaivot

• piha-alueiden asfaltoinnit

• alkusammutuskalusto

• imeytysaineet ja välineet

• säännöllinen riskikartoituksen päivittäminen

• henkilökunnan koulutus

• yhteistyö eri viranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa

• ympäristövahinkovakuutus

• laatu- ja ympäristöjärjestelmät.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty täydennyspyynnön perusteella 3.8.2006. Hake- muksen tietoja on tarkennettu ympäristölupatarkastuksessa 13.9.2006 sekä sähköpostitse 14.9.2006, 1.11.2006, 2.11.2006 ja 10.1.2007.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulul- laan ja Hollolan kunnan ilmoitustaululla 22.6 – 3.8.2006 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Uusi-Lahti-nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on 15.6.2006 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Hollolan kunnan ympäris- tönsuojelutoimistossa.

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitoksella on suoritettu tarkastus 13.9.2006.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hollolan ympäristölautakunnalta ja kunnanhallitukselta, LV Lahti Vesi Oy:ltä sekä Hollolan vesihuoltolaitok- selta.

LV Lahti Vesi Oy lausuu 12.7.2006 kirjatuksi tulleessa lausunnossaan seu- raavaa:

Tehdas toimintoineen sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä I-luokan pohjavesialueella nro 0439801, jossa pohjavedet virtaavat Riihelän ve- denottamolle ja tehtaan jätevedet johdetaan Hollolan viemärin kautta Lah- den Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Ympäristölupa- hakemuksesta ilmenee, että tehdasalueella varastoidaan, käytetään ja val- mistetaan pohjavedelle vaarallisia kemikaaleja, joka toimintana aiheuttaa merkittävän riskin yhteiskunnan vedenhankinnalle. LV Lahti Vesi Oy:n kä- sityksen mukaan tärkeällä pohjavesialueella ei pitäisi harjoittaa hakemuk- sen mukaista toimintaa. Esimerkiksi tulipalon sattuessa alueen pohjavesi pilaantuu ja vahinko on korjaamaton.

Mikäli toiminnan lopettamiselle alueella ei ole riittäviä perusteita, esittää LV Lahti Vesi Oy pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja riskien vält- tämiseksi ao. parannustoimenpiteitä.

Ympäristönsuojeluasioista vastaavien tietotaitoa parannetaan ja ylläpide- tään koulutuksilla. Kuljetusvälineet tarkastetaan ja kuljetusreittejä suunni- tellessa otettava huomioon mm. onnettomuusriskit. Varastoitavien kemi- kaalien määrä pidetään pienenä ja suoja-altaiden koon tulee vastata koko varastoitavaa ainemäärää. Tuotannossa noudatetaan prosessikaaviota ja hal- litsemattomat reaktiot ja tuotteen karkaamismahdollisuudet estettävä.

Tehtaan jätevesien tulee täyttää asetetut laatuvaatimukset. Mikäli pitoisuu- det ylittävät asetetut arvot, on vesiä esikäsiteltävä. Ympäristölupa-asian kä- sittelyssä on tarkoituksenmukaista edellyttää, että Solmaster Oy tekee Hol- lolan Vesihuoltolaitoksen kanssa uuden sopimuksen jätevesien johtamisesta Hollolan viemärin kautta Lahden Ali-Juhakkalan puhdistamolle.

Pihan valuma- ja hulevesien imeyttäminen maaperään lopetetaan, kun alu- eelle rakennetaan sadevesiviemäröinti. Sitä ennen imeytysjärjestelmää pa- rannetaan painovoimaan perustuvalla erottimella ja mahdollisella aktiivihii- lisuodattimella. Erotinta tarkkaillaan säännöllisesti ja imeytetystä vedestä sekä suodattimesta otetaan ajoittain näytteitä. Solmaster Oy laatii tarkkai- luohjelman, miten kohteita tarkkaillaan ja kuinka tulokset raportoidaan ympäristönvalvontaviranomaisille.

Hollolan Vesihuoltolaitos lausuu 15.9.2006 kirjatuksi tulleessa lausunnos- saan seuraavaa:

Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa on noudatettava päätöksiä VnP 365/94, 363/94, ympäristönsuojelulakia 86/2000, ympäristönsuojeluasetus- ta 169/2000, jätelakia 1072/93 ja vesihuoltolakia 119/2001, Hollolan Vesi- huoltolaitoksen ja Solmaster Oy:n välistä sopimusta "kiinteistön liittymi- sestä vesihuoltolaitokseen ja sen käytöstä", sekä sopimuksen liitteenä ole- via erillisehtoja, jotka koskevat jätevesien laatuvaatimuksia. Ehdot tullaan päivittämään lähitulevaisuudessa.

Prosessi- ja huuhteluvesien 8000 dm³ (rakennusmateriaalista ei selvitystä) umpisäiliön tiiveys on todettava Hollolan Vesihuoltolaitoksen edustajan läsnä ollessa vuoden välein paine-, savukokein tai säiliö on vaihdettava kaksoisvaippasäiliöksi (tärkeä pohjavesialue).

Lastausalueilta, lämmitysöljyn purkupaikoilta ja paikoitusalueilta tulevat hulevedet on johdettava öljyn- ja lianerottimien sekä näytteenotto- sulkuventtiilikaivon kautta imeytykseen omalla tontilla.

Lietteenkookojat ja öljynerottimet tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä (pohja- vesialue) ja ne täytyy varustaa hälytinjärjestelmällä sekä sulku- ja näyt- teenottokaivolla malli "Hollolan Vesihuoltolaitos".

Katoilta tulevat hulevedet on imeytettävä maahan omalla tontilla.

Suunnitelmat tulee hyväksyttää Hollolan Vesihuoltolaitoksella ennen töi- den aloittamista.

Prosessi- ja huuhteluvesien viemäreiden tekninen käyttöikä on umpeutunut.

Viemäreiden kunto ja materiaalit tulisi selvittää kuntotutkimuksella, jonka tulokset on toimitettava Hollolan Vesihuoltolaitokselle.

Lahden seudun ympäristöpalvelut lausuu 9.8.2006 kirjatuksi tulleessa lausunnossaan seuraavaa:

Solmaster Oy:n sijainti tärkeällä pohjavesialueella huomioon ottaen, on toiminnassa, erityisesti kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelyssä ja va- rastoinnissa, noudatettava erityistä varovaisuutta. Haitallisten aineiden pää- sy maaperään ja pohjaveteen on estettävä riittävin suojakeinoin.

Kiinteistön kaikki viemäröinnit on varmistettava. Viemäriin laskettavien vesien viemäröintikelpoisuus on varmistettava ja viemärivesien laatua tark- kailtava.

Lahdessa toteutetussa pohjaveden laadun tarkkailussa on Riihelän pohjave- denottamon valuma-alueella jo vuodesta 1993 todettu kloorattuja liuottimia (lähinnä tri- ja tetrakloorieteeniä ja trikloorietaania). Liuottimien alkuperän selvittämiseksi tehdyissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että liuottimet ovat todennäköisesti peräisin Hollolan Salpakankaan teollisuusalueelta. Vaikka epäilykset eivät olekaan kohdistuneet mihinkään yksittäiseen laitokseen ja vaikka kyseessä olevan laitoksen toiminnassa ei tällä hetkellä käytetä kloo- rattuja liuottimia, on niitä voitu käyttää laitoksella aikaisemmin. Tämän vuoksi sekä laitosalueen että sadevesiviemäreiden purkupaikkojen maape- rän ja pohjaveden laatu tulee selvittää.

Pohjaveden laatua tulee seurata säännöllisin väliajoin pohjaveden virtaus- suuntaan nähden laitoksen alapuolelle asennettavasta tarkkailuputkesta tai

vastaavasta jo olemassa olevasta pohjaveden tarkkailukohteesta. Tiedot tarkkailusta tulee toimittaa tiedoksi Lahden seudun ympäristöpalveluille.

Hollolan kunnanhallitus lausuu 30.8.2006 kirjatuksi tulleessa lausunnos- saan seuraavaa:

Kunnanjohtaja: Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Solmaster Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Yritys on yksi Hollolan suurimmista ja työl- listävimmistä yrityksistä, jonka kehitysedellytykset tulee turvata ottaen kui- tenkin huomioon ympäristönsuojelun vaatimukset.

Muistutukset ja mielipiteet

Solmaster Oy:n ympäristölupahakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia ei- kä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 18.9.2006 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista.

Solmaster Oy on todennut 18.10.2006 saapuneessa kirjeessä seuraavaa:

"Solmaster Oy on koko 30-vuotisen toimintansa aikana toiminut voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, noudattaen kemianalan tarkkoja säädök- siä. Toimenpiteitä, joilla voimme myös tulevaisuudessa varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista ovat työnteki- jöiden ja vastuuhenkilöiden lisäkoulutus ympäristönsuojeluasioista, sääntö- jen noudattaminen, onnettomuusriskien ennaltaehkäisy hyvällä suunnitte- lulla ja työvälineiden tarkistuksilla sekä varastoitavien kemikaalien määrän pitäminen pienenä.

Salpakankaan teollisuusalueelle rakennetaan tulevaisuudessa sade- vesiviemäröinti, johon Solmaster Oy liittyy. Sade- ja hulevesien imeytys- järjestelmä tullaan sitä ennen tutkimaan millä tavalla imeytystä paranne- taan.

Tulpattu jätevesikaivo on tyhjennetty noin kaksi kertaa vuodessa. Vedet on ensin käsitelty aktiivihiilimenetelmällä ja kun vesi on tutkimuksessa todettu puhtaaksi, vedet on laskettu kunnalliseen viemäriverkostoon. Jos tutkimus- tulokset eivät ole tarpeeksi puhtaat, jätevedet on käsitelty uudelleen. Jäte- vesisäiliö on pinnoitettu betonisäiliö, mutta Solmaster Oy tutkii asiaa onko mahdollista siirtää säiliö sisätiloihin varastoon, jotta välivarastointi olisi en- tistä turvallisempaa.

Tehdaskiinteistön ulkopuolella olevan täyttöyhteen alla on asfaltti ja täyt- töyhteessä on takaiskuventtiili sekä ylitäytönesto, mutta tutkinnassa on voi-

daanko säiliöiden täyttämisen aikana käyttää liikuteltavaa tippakaukaloal- lasta."

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Solmaster Oy:n Hollolan kunnassa sijaitsevan kemiallisten tuotteiden ja pinnoitteiden valmistukselle.

Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyk- sissä muutoin määrätä.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu

1) Laitoksen ja oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt il- maan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäris- tön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista.

Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haitto- jen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 55 §, JäteL 6 §, 19 §, NaapL 4 §, 17 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

2) Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödyn- nettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympä- ristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset sekä energiantuotto ja käyt- tö mahdollisimman tehokasta. Laitoksen on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan korvaamaan vaaralausekkeella R 40 merkitty dikloorimetaani vä- hemmän haitallisella aineella. (YSL 4 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §) Päästöt ilmaan

3) Lämmityskattiloiden käytöstä syntyvät päästöt ilmaan eivät saa aiheuttaa ilmanlaadun huononemista, ympäristön vahingollista muuttumista tai ylei- sen viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa on toiminnanharjoittajan ryhdyt- tävä toimiin haittojen pienentämiseksi. (YSL 4 §, 42 §, 55 §)

Polttoaineet

4) Energiantuotannossa käytettävä kevyt polttoöljy saa sisältää rikkiä enin- tään 0,10 painoprosenttia. (YSL 43 §, VNA 689/2006)

Vesien johtaminen

5) Toiminnassa muodostuvat prosessijätevedet tulee esikäsitellä ennen nii- den johtamista yleiseen jätevesiviemäriverkostoon. Solmaster Oy:n tulee uusia Hollolan vesihuoltolaitoksen kanssa sopimus teollisuuden jätevesien laskemisesta yleiseen viemäriin. Viemäriin johdettavien jätevesien tulee alittaa jätevesisopimuksessa esitetyt raja-arvot ja täyttää muut asetetut laa- tuvaatimukset. Viemäriverkostoon laskettavien jätevesien dikloorime- taanipitoisuuden tavoitearvona on 40 µg/l.

Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriver- kolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, purkuvesistölle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. VNp 1022/2006 mukaisia kiellettyjä aineita ei saa päästää viemäriin. Päivitetty teollisuuden jätevesisopimus sekä sen pe- rusteella tehtävän tarkkailun tulokset tulee lähettää liitteineen tiedoksi Hä- meen ympäristökeskukselle sekä Lahden seudun ympäristöpalveluille.

(YSL 5 §, 43 §, 46 §, 47 §, 108 §, YSA 36 a §, VNp 1022/2006)

6) Luvan saajan tulee laatia selvitys jätevesien esikäsittelyn tehostamiseksi, mikäli jätevedet eivät ole nykyisellä menetelmällä saavuta viemäröintikel- poisuudelle asetettuja vaatimuksia. Selvityksessä tulee esittää myös vaihto- ehtoinen ja tehokkaampi jätevesien esikäsittelymenetelmä. Selvitys tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle, joka voi antaa lisämääräyksiä jä- tevesien käsittelystä. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 47 §, 55 §, 108 §)

7) Laitoksella muodostuvia prosessi- ja huuhteluvesiä saa johtaa lupahake- muksessa esitettyyn maanalaiseen tulpattuun jätevesikaivoon 30.8.2007 saakka. Jätevesien uusi keräysjärjestelmä tulee rakentaa kaksoispidätyksen periaatteen mukaisesti eli käyttämällä kahta toisistaan erillistä pidätysra- kennetta. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi asettamalla tiivis keräilyallas suoja-altaaseen, joka on sijoitettu tiiviin kemikaalien vaikutuk- sia kestävän pinnoitteen päälle. Kaksoispidätystä tulee käyttää myös putkis- toissa.

Järjestelmän tiiviys tulee pystyä todentamaan luotettavalla menetelmällä.

Järjestelmä tulee varustaa vuodonilmaisimilla sekä hälytyslaitteilla. Luvan saajan tulee esittää Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.7.2007 mennessä suunnitelma laitoksen prosessi- ja huuhteluvesien joh- tamisen järjestämiseksi. Suunnitelmassa tulee esittää myös ajan tasalla ole- va selkeä karttapiirros laitoksen viemäröinneistä ja kaivoista. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §)

8) Tehdasalueen hulevedet tulee johtaa tiiviissä viemärissä keräilykaivon tai -altaan kautta pohjavesialueen ulkopuolelle viimeistään 31.12.2008

mennessä. Puhtaat kattovedet tulee imeyttää maahan. Piha-alueen asfaltti- pintojen kallistusten tulee olla riittävät, jotta hulevedet saadaan kerättyä hallitusti talteen ja ohjattua sadevesiviemäreihin. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, JäteL 6 §)

9) Kemikaalien ja mahdollisten sammutusvesien keräily ja käsittely laitok- sen piha-alueella sekä tuotantotiloissa on suunniteltava sellaisiksi, ettei ke- mikaaleja pääse maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai jäteve- si/sadevesiviemäreihin edes poikkeuksellisissa häiriötilanteissa. Toimin- nanharjoittajan tulee tehdä selvitys hulevesien, kemikaalien sekä mahdollis- ten sammutusvesien hallinnasta Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttä- väksi viimeistään 31.5.2008. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, JäteL 6 §)

Meluntorjunta

10) Melutaso eniten melulle altistuvien asuinrakennusten piha-alueilla ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A -painotettua ekvivalenttitasoa (L_Aeq) 55 dB päivällä kello 7–22 eikä 50 dB yöllä kello 22–7. Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hämeen ympäristökes- kus voi antaa lisämääräyksiä melutason selvittämiseksi. (YSL 42 §, 55 §, NaapL 17 §, 18 §)

Kemikaalien käsittely ja maaperän/pohjaveden suojelu

11) Maanalainen polttoöljysäiliö tulee poistaa käytöstä viimeistään 31.12.2007 Maan päälle sijoitettava polttoöljysäiliö tulee allastaa ns. kak- soispidätyksen periaatteella ja se tulee varustaa vuodonilmaisimilla sekä ylitäytön estävillä laitteistolla. Säiliön täyttöpaikan tulee olla katettu sekä täyttöyhde varustettu tippa-altaalla. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa selvitys tehdyistä muutostöistä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. (YSL 7 §, 8 §, 42 §)

12) Kemikaalivarastojen ja tuotantotilojen osalta on huolehdittava, että ke- mikaalien pääsy tilan ulkopuolelle tai viemäriin estetään luotettavalla taval- la. Kemikaaleja saa varastoida ja valmistaa ainoastaan suoja-altain varuste- tuissa tiloissa, joissa lattiamateriaali on kemikaalien vaikutuksia kestävästä erikoismateriaalista. Suoja-altaiden tilavuuksien tulee vastata vähintään kerrallaan varastoitavaa kemikaalimäärää. Lattioiden ja seinien välisten saumojen tulee olla tiiviitä. Kemikaalisäiliöissä tulee olla ylitäytön estävät laitteistot. Toiminnanharjoittajan tulee laatia selvitys tehdyistä toimenpi- teistä lupamääräysten noudattamiseksi 31.12.2007 mennessä. (YSL 7 §, 8

§, 42 §, JäteL 6 §)

13) Ympäristölle haitallisten aineiden tai kemikaalien kuormaus ja lastaus tulee tehdä kemikaalien vaikutuksia kestävien pinnoitusten päällä. Kuor-

maus ja lastaus tulee tehdä laitoksen edustajan valvonnassa. Ulkona olevan kemikaalien lastaus- ja täyttöpaikan tulee olla katettu sekä allastettu. Suoja- allas tulee viemäröidä sadevesien poistamiseksi. Sadevesiviemäri tulee va- rustaa sulkumahdollisuudella sekä erotinlaitteilla. Toiminnanharjoittajan tu- lee laatia selvitys tehdyistä toimenpiteistä lupamääräysten noudattamiseksi 31.12.2007 mennessä. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §)

14) Ulkovarastossa säilytettävä rypsiöljysäiliö tulee varustaa vähintään ti- lavuutensa suuruisella suoja-altaalla. Säiliössä tulee olla ylitäytön estävä laitteisto. (YSL 7 §, 8 §, 42 §)

15) Ulkona olevien kemikaalien lastaus-, varastointi- ja käsittelyalueiden kaivot tulee varustaa erotinlaitteilla, kemikaalien ilmaisimilla sekä sulku- venttiileillä, joiden avulla ne voidaan sulkea onnettomuustilanteissa. Suolan tai muun vastaavan pohjaveden laatua vaarantavan aineen käyttö piha- alueen liukkauden torjuntaan on kielletty. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §) 16) Kemikaalisäiliöiden ja -putkistojen kunto sekä kaivojen, viemäreiden, sulkuventtiilien ja niiden liitosten tiiviys tulee tarkistuttaa kuntokartoituk- sella viimeistään 28.2.2008 mennessä. Tarvittaessa tulee ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §)

17) Toiminnanharjoittajan tulee päivittää laitosta koskeva ympäristöriski- analyysi riskien tunnistamiseksi ja poistamiseksi sekä laatia toimintasuun- nitelma poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Riskikartoituksessa on huo- mioitava erityisesti pohjaveden suojelu. Toimintasuunnitelmassa tulee esit- tää selkeät ohjeistukset poikkeuksellisten häiriötapausten varalle. Ympäris- töriskianalyysi sekä toimintasuunnitelma tulee toimittaa Hämeen ympäris- tökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään 31.5.2008. Ympäristöriskiana- lyysi tulee päivittää vuosittain. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 46 §)

Jätehuolto

18) Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodos- tumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Pakkausjätteen määrää on vä- hennettävä välttämällä kertakäyttöpakkauksia ja ohjaamalla käytettyjä pak- kauksia uusiokäyttöön. Jätejakeet tulee säilyttää toisistaan erillään. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai hait- taa terveydelle tai ympäristölle. (JäteL 4 §, 6 §, 12 §, 19 §, YSL 42 §, VNp 101/1997, VNp 962/1997, VNp 883/1998)

19) Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumistoiminnassa syntyvän jätteeseen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus tulee tar- vittaessa selvittää perusmäärittelyä ja vastaavuustestausta käyttäen. (YSL 42 §, JäteL 4 §, 6 §, 51 §, 52 §, VNp 861/1997)

20) Ongelmajätteiden säilytyspaikan tulee olla lukittava ja katettu tila. On- gelmajätteet tulee varastoida varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunallisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla. Varaston lattiapin- noitteen tulee olla kemikaalien vaikutuksia kestävä. Mahdollisessa vuotota- pauksessa ongelmajätteet tulee voida kerätä talteen. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ne tulee säilyttää ehjissä ja tii- viissä pakkauksissa jotka kestävät säilytyksen sekä kuljetuksen. Ongelma- jätteet tulee merkitä siten, että niistä ilmenee jätteen laatu ja vaarallisuus.

Ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti ja riittävän usein hyödynnettä- väksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten tulee laatia siirtoasiakirja, joka luovutetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytet- tävä vähintään viiden vuoden ajan. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §, JäteA 5

§, 6 §, VNp 659/1996)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

21) Toiminnanharjoittajan tulee olla varautunut vahinko- ja onnettomuusti- lanteiden varalle. Vuotoina ympäristöön päässeiden kemikaalien ja ongel- majätteiden keräystä varten tulee olla saatavilla riittävä määrä imey- tysainetta. Suurempia onnettomuus- ja ympäristövahinkotilanteita varten tulee toiminnanharjoittajalla olla riittävästi myös muuta ympäristövahinko- jen torjuntalaitteistoa ja -tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittaja on vel- vollinen huolehtimaan, että laitoksella on saatavissa torjuntalaitteiden ja - tarvikkeiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Toiminnanharjoittajan tu- lee ylläpitää ja kehittää torjuntavalmiutta, kouluttaa henkilöstöä ja järjestää torjuntaharjoituksia. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, 62 §, 76 §, YSA 30 §, JäteL 6 §, 51 §)

22) Kaikissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesihuoltolaitok- sen viemäriin tai maaperään on viipymättä ryhdyttävä asianmukaisiin toi- menpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi sekä tällaisten päästöjen es- tämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtumien toistumisen ehkäisemiseksi. Tilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua merkittävästi normaalista toiminnasta suurempia päästöjä tai ympäristöva- hingon vaaraa, tulee välittömästi ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle sekä Hämeen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen tulee sisältää kuvaus häiriöstä, häiriön syy ja kesto, tapahtuma-aika, ympäristövaikutuk- set sekä suoritetut ennallistamis- ja ehkäisytoimenpiteet, joilla häiriötilan- netta on hoidettu. Toiminnanharjoittajan tulee laatia ja ylläpitää henkilö- kunnalle ohjeistoa päästöistä joista tulee tehdä ilmoitus. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, 62 §, 76 §, YSA 30 §, JäteL 6 §, 51 §)

Tarkkailu

23) Laitoksella tulee olla ympäristönsuojeluvastaava sekä hänelle yksi tai useampi sijainen. Ympäristövastaavan tulee tuntea laitoksen toiminta, lai- tosta koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja -määräykset sekä laitokses- sa käsiteltävien kemikaalien ominaisuudet, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta. Ympäristövastaavan nimeämisestä on ilmoi- tettava kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, Jä- teL 51 §)

24) Prosessijätevesien viemäröintikelpoisuus tulee varmistaa laboratorio- määrityksin ennen niiden johtamista yleiseen viemäriverkostoon. Laborato- riomääritykset tulee teettää pH:n, metallien, liuotinaineiden, kiintoaineen, BOD7:n sekä öljyjen ja rasvojen osalta. Laboratoriotulokset tulee lähettää tiedoksi Hollolan vesihuoltolaitokselle sekä Hämeen ympäristökeskukselle.

(YSL 4 §, 5 §, 42 §, 43 §, 46 § )

25) Luvan saajan tulee tarkkailla tehdasalueensa pohjaveden tilaa 31.7.2007 alkaen. Tarkkailua varten tulee tehdasalueelle asentaa pohjave- den tarkkailuputki siten, että se sijoitetaan pohjaveden virtaussuuntaan nähden laitoksen alapuolelle Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymään paikkaan.

Tarkkailuputkesta tulee ottaa vuosittain elo-syyskuussa pohjavesinäyte, jos- ta tutkitaan ainakin veden TVOC- sekä öljypitoisuus, sameus, pH ja säh- könjohtavuus. Pohjavesinäytetulokset on lähetettävä tiedoksi Hämeen ym- päristökeskukselle sekä Lahden seudun ympäristöpalveluille. Mikäli pohja- vesinäytetulokset antavat aihetta, voi Hämeen ympäristökeskus määrätä li- sätutkimuksista ja pohjaveden puhdistamisesta. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 43

§, 46 §, 55 §, 83 §)

26) Laitoksella muodostuvat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt (ns. VOC-päästöt ) ilmaan on selvitettävä kertaluonteisesti pätevän ulko- puolisen mittaajaan toimesta viimeistään 30.6.2008 mennessä. Mittaukset on suoritettava aikana jolloin kemikaalien valmistusprosessi toimii normaa- lin tuotannon mukaisella tavalla. Luvan saajan tulee toimittaa vähintään kuukautta ennen päästömittauksia mittaussuunnitelma Hämeen ympäristö- keskuksen hyväksyttäväksi.

Laitoksella muodostuvista VOC-päästöistä tulee laatia kirjallinen selvitys, jossa esitetään mittausraportin lisäksi VOC-päästöjen syöte- ja tuotetiedot tasetarkastelun avulla. Selvitys tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskuk- selle viimeistään 30.9.2008 mennessä. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, 46 § )

27) Raaka-aineiden ja jätteiden määrää ja laatua, prosesseja, puhdistuslait- teita, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, turva- järjestelmiä, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti. Tar- vittaessa Hämeen ympäristökeskus voi tarkentaa ja täsmentää käyttötark- kailua koskevia lupamääräyksiä.(YSL 5 §, 42 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §)

28) Toiminnanharjoittajan on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla selvi- tys tehdasalueen maaperän tilasta, mahdollisesta pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta viimeistään 30.11.2007 mennessä. Maaperänäytteet tu- lee ottaa ainakin tulpatun jätevesikaivon sekä maanalaisen polttoöljysäiliön läheisyydestä. Ennen maaperätutkimusten teettämistä tulee toiminnanhar- joittajan esittää tutkimussuunnitelma Hämeen ympäristökeskuksen hyväk- syttäväksi. Maaperätutkimustulokset tulee lähettää Hämeen ympäristökes- kukselle sekä tiedoksi Hollolan kunnan ympäristölautakunnalle. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, 46 §)

29) Kaatopaikalle toimitettavan hartsilla kovetetun maalijätteen kaatopaik- kakelpoisuus tulee selvittää perusmäärittelyä ja vastaavuustestausta käyttä- en 31.12.2007 mennessä. (YSL 42 §, JäteL 4 §, 6 §, 51 §, 52 §, VNp 861/1997)

30)Toiminnanharjoittajan laatia selvitys, jossa tarkastellaan valmistetaanko laitoksella Valtioneuvoston asetuksen 837/2005 mukaisia tuotteita joiden liuotinainepitoisuuksille on annettu vaatimuksia. (YSL 5 §)

Kirjanpito ja raportointi

31) Laitoksella muodostuvista jätteistä tulee pitää jätekirjanpitoa. Jätekir- janpitoon tulee merkitä vuosittain toiminnassa muodostuvat jätejakeet, tun- nuskoodit, määrä [t/a], jätteiden hyödyntäminen/käsittely R- ja D-koodeilla sekä jätteiden käsittelijä. (JäteL 4 §, 6 §, 12 §, 19 §, YSL 42 §)

32) Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista, laitok- sen ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutu- neista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, raaka-aineista [kg/a], päästöistä [kg/a] sekä energiankäytöstä ja energiansäästötoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.

Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tie- dot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyt- töä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tut- kimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakir- jat tulee säilyttää vähintään viiden vuoden ajan. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §, JäteA 22 §)

33) Laitoksen toiminnan valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava viran- omaisen edellyttämällä tavalla tilastotiedot ja raportti, joka on toimitettava aina vuosittain helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskuksel- le ja Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportointi Hä- meen ympäristökeskukselle tulee tehdä sähköisesti ympäristöhallinnon Vahti tietojärjestelmän kautta. Tästä ns. vuosiraportista on käytävä ilmi ai- nakin seuraavat tiedot:

- Tuotantotiedot:

• Vuotuinen tuotantomäärä [t/a tai kg/a] jaoteltuna kemikaaleihin ja pin- noitteisiin

• Tuotantoajat (h/a)

• Vuodessa käytetyt raaka-aineet ja kemikaalien laatutiedot [t/a tai kg/a]

• Vuodessa käytetty liuotinaineiden määrä [t/a tai kg/a] jaoteltuna valmis- tettaviin kemikaaleihin ja pinnoitteisiin

• Energian käyttötiedot ja energiansäästötoimenpiteet

• Vuodessa käytetty kevyen polttoaineen määrä [t/a tai m³/a]

• Suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa

• Ns. tuote-VOC –asetuksen soveltamisalaan kuuluvien valmisteiden tuo- tantotiedot

- Jätetiedot:

• Toiminnasta syntyvien jätteiden määrä [t/a tai kg/a]

• Jätteiden tunnuskoodi, laji sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat R- ja D - koodein

• Jätteiden varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimitus- kohteet ja päivämäärät

• Mahdolliset kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset.

Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksessa (YMA 1129/2001) esitettyä jaottelua.

- Päästötiedot

• Polttoöljyn käytöstä aiheutuvat päästöt ilmaan ainetaseen avulla laskettu- na

• Jätevesien ja pohjavesinäytteiden analyysitulokset ja näytepisteet

• Yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta sekä vaikutustarkkailusta

• Tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajan- kohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista se- kä suoritetut toimenpiteet)

• Yhteenveto ympäristön kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä, vuosit- taisten raaka-aine- ja päästömäärien vertailu tähän päätökseen kirjattuihin tai myöhemmin muutoksena ilmoitettuihin tietoihin. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, JäteL 51 §)

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

34)Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselle. Luvan- haltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta alueelliselle ympäristökeskukselle. (YSL 42 §, 81 §, YSA 30 §)

35) Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään 6 kk ennen toi- minnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma alueellisen ym- päristökeskuksen hyväksyttäväksi vesien suojelua, ilmansuojelua, maape- ränsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 42

§, JäteL 6 §)