LUPAPÄÄTÖS
LÄNSI-SUOMENYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
1. Nro 69/2004/1
2. Nro 70/2004/1
Helsinki 1. Dnro LSY-2002-Y-2
2. Dnro LSY-2002-Y-89
Annettu julkipanon jälkeen
10.12.2004
ASIAT
1. OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelituotannon ympäristölupa, Harjavalta 2. OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehtaan jätevesistä aiheutuvien vahinkojen korvaaminen, HarjavaltaLUVAN HAKIJA
OMG Harjavalta Nickel OyTeollisuuskatu 1
29200 HARJAVALTA
SISÄLLYSLUETTELO
LUPAPÄÄTÖS... 1
LAITOS JA SEN SIJAINTI ... 5
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO ... 5
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 5
KORVAUSASIA ... 5
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 5
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 6
Luvat ... 6
Kaavoitus ... 6
Seutukaava... 6
Yleiskaava ... 7
Asemakaava ... 7
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 7
Tuotantolaitokset ... 8
Prosessikuonien sijoitusalue... 8
Maaperän tila ... 9
Harjavallan alueen maaperä... 9
Teollisuusalueen maaperä... 9
Pohja- ja orsiveden tila... 10
Pohjavesivyöhyke ... 10
Orsivesivyöhyke... 11
Pintaveden tila ... 11
Kokemäenjoki ... 11
Kurkelanoja ja Tattaranjoki ... 13
Ilman laatu ... 13
Mittaukset ... 13
Vaikutustutkimukset... 16
Melu ... 16
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia... 17
Suojelu- ym. erityiskohteet... 17
LAITOKSEN TOIMINTA... 18
Yleiskuvaus... 18
Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi... 18
Tuotanto... 19
Liuottamo ... 19
Uutto ... 20
Elektrolyysi... 20
Pelkistämö ... 20
Kemikaalitehdas ... 20
Vesi- ja jätevesijärjestelyt... 20
Jätehuolto ... 22
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen ... 22
Nikkelituotannon päästöt ilmaan... 23
Nikkelituotannon vesipäästöt ... 24
Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuus ... 24
Liikennejärjestelyt ... 25
PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN ... 25
Arviointitapa ja kokonaispäästöt ... 25
Jätevedet ja päästöt pintavesiin... 26
Päästöjen rajoittaminen ... 27
Päästöt ilmaan ... 27
Laatu ja määrä ... 27
Ammoniakki pelkistämöltä ... 28
Ammoniumsulfaatti pelkistämöltä ... 29
Rikkivety pelkistämöltä ... 29
Nikkeli liuottamolta, elektrolyysistä sekä pelkistämöltä... 29
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet uutosta... 29
Päästöjen rajoittaminen ... 30
Melu ja tärinä ... 31
Laatu ja määrä... 31
Päästöjen rajoittaminen ... 31
Haju ... 31
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 31
Prosessikuonat ja –sakat... 31
Rautasakka... 31
Rauta- ja kipsisakan hyödyntäminen ... 33
Muut toiminnassa syntyvät jätteet... 34
Muualta tulevat raaka-aineet ja jätteet... 36
Muualle vietävät jätteet ... 37
Kaatopaikat... 38
Jätteiden hyödyntäminen... 38
Toiminnanharjoittajan esitys luparajoiksi ... 39
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 39
YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset ... 39
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön ... 40
Vaikutus ilmaan... 41
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 41
Meluvaikutukset ... 41
Hajuvaikutukset... 41
Liikenteen vaikutukset... 42
Vaikutukset alueen maankäyttöön ... 42
Vaikutukset luontoon... 42
Vaikutukset maisemaan... 43
Vaikutukset ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen ... 43
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 44
Hakijan ehdotus tarkkailun järjestämiseksi ... 44
Käyttö- ja päästötarkkailu ... 44
Määrävälein tehtävät ympäristön seurantatutkimukset... 48
Ulkoilman laadun tarkkailu... 48
Pohja- ja orsivesien tarkkailu ... 48
Prosessikuonien laadun ja määrän sekä loppusijoitusalueen tarkkailu ... 49
Vuosiraportointi... 49
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 50
Arvio ympäristö- ja terveysriskeistä ... 50
Toiminnan riskit... 50
Onnettomuuksien estämiseksi suunnitellut toimet... 51
ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 52
Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset jätevesien johtamisesta aiheutuvista haitoista ... 52
Taustaa... 52
OMG Harjavalta Nickel Oy:n esitykset haittojen korvaamisesta ja kalatalousmaksuksi ... 54
Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukainen vakuus... 54
MERKINTÄ ... 54
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 55
Lupahakemuksen täydennykset ... 55
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 55
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset ... 55
Lausunnot ... 55
Muistutukset ja mielipiteet... 60
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 61
Y MP Ä RI S T ÖL UP A VI RA S T ON RA T K A I SU ... 76
1) YMPÄRISTÖLUPARATKAISU (DNRO LSY-2002-Y-2)... 76
Purkujohdon jatkaminen ja käyttöoikeus... 76
2) KEMIKAALITEHDASTA KOSKEVA KORVAUSRATKAISU (DNRO LSY-2002-Y- 89) ... 76
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 77
Päästöt vesiin ... 77
Päästöt ilmaan ... 79
Melu ja tärinä ... 79
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 79
Torttilan jätteenkäsittelyaluetta koskevat erityiset määräykset ... 81
Kaatopaikkatoiminnan lopettaminen... 83
Vakuus... 83
Varastointi... 84
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 84
Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja... 84
Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 85
Purkujohtoa ja öljypuomia koskevat määräykset ... 86
Kalatalousmääräys ... 87
Korvaukset ... 87
Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle ... 88
1) YMPÄRISTÖLUPARATKAISUN PERUSTELUT ... 88
Lupaedellytykset ... 88
Purkujohto ja käyttöoikeus ... 89
Käyttöoikeuden vahvistaminen ... 89
Purkujohdon jatkaminen ... 89
Lupamääräysten perustelut ... 90
Yleiset perustelut ... 90
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut... 91
Kalatalousmääräyksen perustelut... 98
Korvausten perustelut ... 99
Ammattikalastajille vuosina 1999 – 2001 aiheutuneet vahingot (72.)... 99
Rantakiinteistön virkistyskäytön vaikeutuminen (73.) ... 99
2) KEMIKAALITEHDASTA KOSKEVAN KORVAUSRATKAISUN PERUSTELUT ... 100
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 100
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 102
Päätöksen voimassaolo ... 102
Lupamääräysten tarkistaminen ... 103
Korvattavat päätökset ... 103
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 103
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 104
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 104
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 104
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN ... 104
Perustelu... 104
Sovelletut säännökset... 105
MUUTOKSENHAKU ... 106
LAITOS JA SEN SIJAINTI
OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehtaan tuotantolaitokset ja kaatopaikka sijaitsevat Harjavallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan teolli- suusalueella.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
OMG Harjavalta Nickel Oy on 2.1.2002 jättänyt nikkelin tuotantoa, jätteen ja ongelmajätteen käsittelyä ja hyödyntämistä sekä jätteiden läjitystä kos- kevan ympäristölupahakemuksen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon.
Lupaa on haettu nykyisen tuotantokapasiteetin mukaiselle toiminnalle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 2f) kohdan mukaan muita kuin rautametalleja valmistavalla tehtaalla sekä ympäristönsuojelulain 28
§:n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti jätteen ja ongelmajätteen laitos- tai ammattimaisella käsittelyllä ja hyödyntämisellä on oltava ympäristölupa.
Vesiylioikeuden 29.12.1994 antaman päätöksen nro 259/1994 lupamäärä- yksessä 12 on määrätty, että luvan haltijan oli vuoden 2002 loppuun men- nessä jätettävä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus.
Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan koko toimintaan on haettava ympäristölupaa, jos aiem- min myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa.
KORVAUSASIA
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 27.3.2002 antamallaan päätöksellä nro 11/2002/2 siirtänyt OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehtaan toi- minnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen kor- vaamisen ratkaistavaksi myöhemmin annettavalla päätöksellä.
Tällä päätöksellä ratkaistaan sekä OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkeliteh- taan että kemikaalitehtaan toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaaminen.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 1c) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee muuta kuin rautametalleja valmistavan teh- taan ympäristölupa-asian. Toimintakokonaisuuteen kuuluvien pääasiallista toimintaa palvelevien toimintojen lupa-asia käsitellään yhdessä samassa viranomaisessa, jonka toimivalta määräytyy pääasiallisen toiminnan perus- teella.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Luvat
Seuraavassa on luettelo keskeisimmistä voimassa olevista ympäristönsuo- jelua koskevista luvista:
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös ympäristöluvasta (rauta- ja kipsisakan varastointi), 4.6.2001
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös ympäristöluvasta (Ilmansuo- jeluilmoituksesta annetun päätöksen ja tarkkailuohjelman muuttaminen), 4.6.2001
Seuraavat päätökset ovat yhteisiä Boliden Harjavalta Oy:n (aikaisemmin Outokumpu Harjavalta Metals Oy) kanssa:
Turun ja Porin lääninhallituksen päätös ilmansuojeluilmoituksesta, 27.2.1995.
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös ympäristöluvasta (jätelu- pa), 5.6.2000.
Länsi-Suomen vesioikeuden päätös jätevesien johtamisesta Kokemäenjo- keen, 31.12.1992, ja vesiylioikeuden päätös koskien kuormitusarvoja, 29.12.1994.
Länsi-Suomen vesioikeuden päätös, 22.12.1997, ja Länsi-Suomen ympä- ristölupaviraston päätös, 4.5.2001, jätevesien johtamisesta ammattikalas- tajille vuosina 1989 – 1993 ja 1994 – 1998 aiheutuneiden haittojen ja va- hinkojen korvaamisesta.
Vireillä oleva lupahakemus:
Porin Lämpövoima Oy on 24.2.2004 ympäristölupavirastoon toimittamas- saan hakemuksessa pyytänyt lupaa raakaveden johtamiseen Kokemäen- joesta Harjavallan kaupungissa käytettäväksi prosessi- ja jäähdytysvetenä Torttilan teollisuusalueella (dnro Lsy-2004-y-52).
Kaavoitus
Seutukaava
OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelituotanto sijaitsee Torttilan alueella, joka on merkitty seutukaavaan teollisuustoimintojen alueeksi (T6). Satakunnan seutukaava 5 on hyväksytty liittovaltuustossa 10.6.1996, vahvistettu ympä- ristöministeriössä 11.1.1999 ja se on saanut lainvoiman huhtikuussa 2001. Uusi seutukaava korvaa kaikki aikaisemmat seutukaavat.
Osa Torttilan alueesta kuuluu vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesi- alueeseen. Torttilan alueen itäosassa sijaitsevat Outokummun ja Kemi- ran asuntoalueet, jotka on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi.
Yleiskaava
Harjavallan voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty kaupunginval- tuustossa 15.6.1981. Yleiskaavaa ei ole alistettu vahvistettavaksi. Tortti- lan alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen pohjois- ja itäpuolella teollisuusalueen ja asuntoalueiden välissä on virkis- tysaluevaraukset (V).
Harjavallan keskustaajamaan on suunnitteilla osayleiskaava, jonka suunnittelualueeseen myös Torttilan alue kuuluu. Päätös osayleiskaa- van laatimisesta on tehty kaupunginvaltuustossa 27.3.2000. Osayleis- kaavaluonnos on ollut nähtävillä toukokuussa 2001. Torttilan alue on merkitty osayleiskaavaluonnoksessa teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T). Osayleiskaavan yhdyskuntarakennetta koskevien tavoittei- den mukaan Torttilan alueen suunnittelussa turvataan suurteollisuuden laajentamistarpeet, eikä uusilla asuntoalueilla rajoiteta teollisuuden kehit- tämismahdollisuuksia. Kaupunkikuvaa koskevien tavoitteiden mukaan Torttilan alueella sijaitseva suurteollisuus on oleellinen osa Harjavaltaa ja sen pitää myös näkyä kaupunkikuvassa. Teollisuuden suojavyöhykkeillä ja sijoitusalueiden maisemoinneilla pyritään parantamaan kaupunkikuvaa.
Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä syksyllä 2002. Nähtävillä olon jäl- keen kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia, joiden takia ehdotus asetet- tiin uudestaan nähtäville tammikuussa 2003. Torttilan alue on kaava- ehdotuksessa kaavaluonnoksen mukainen. Ehdotukseen tehdyt muu- tokset eivät koske Torttilan aluetta.
Asemakaava
Voimassa olevassa asemakaavassa tuotantolaitokset sijoittuvat suurte- ollisuus- ja varastorakennusten sekä laitosten ja näitä palvelevien ra- kennusten sekä teollisuuden prosessissa syntyvän materiaalin varastointi- alueiden korttelialueelle (T). Korttelin tehokkuus on e= 0,40. Rakennusten suurin sallittu korkeus on +60 metriä luonnollisesta maanpinnasta. Korttelin länsireunaan on osoitettu alue, jolle prosessissa syntyvää materiaalia saa sijoittaa. Varastoitavan materiaalin ylimmän kohdan korkeusasema saa olla +50 metriä mukaan lukien läjityksen pintarakenne. Korttelin itäreu- naan on osoitettu alue, jolle saa sijoittaa vain toimisto-, terveyden- huolto-, virkistys- ym. vastaavia rakennuksia.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelituotantolaitosten sijaintipaikka on Har- javallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan teollisuusalueella.
Teollista toimintaa alueella on ollut 1940-luvulta lähtien. Teollisuusalueella toimivat OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehtaan lisäksi OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehdas, Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaat, Kemira GrowHow Oy:n lannoitetehdas, Kemira Oyj:n vesikemikaalitehdas ja Boli- den Harjavalta Oy:n primäärikuparin, nikkelikiven, rikkidioksidin ja rikkiha- pon tuotantolaitokset. Lisäksi alueella sijaitsee Porin Lämpövoima Oy:n voimalaitos.
OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelin tuotantolaitokset sijaitsevat Boliden Harjavalta Oy:ltä vuokratuilla kolmella alueella Harjavallan kaupungissa kiinteistöillä 79-203-51-37 ja 79-204-7-2. Vuokrattujen alueiden pinta-ala on yhteensä 9 ha.
Maankäyttö
Tuotantolaitokset
Tehdasalue on pääosin asfaltoitu ja kaikki asfaltoidut alueet on sade- vesiviemäröity. Alueella on hyötykäytetty prosessikuonia useissa kohteis- sa, mm. meluvalleissa, teiden penkereissä ja ylikulkusillan maarakenteis- sa.
Prosessikuonien sijoitusalue
Torttilan teollisuusalueen prosessikuonien sijoitusalueet sijoittuvat Teh- dasaluetta lukuun ottamatta Poriin johtavan rautatien ja valtatien 2 välisel- le alueelle. Valtatien etelänpuoleinen alue on pääosin maa- ja metsätalo- usvaltaista aluetta. Ratalan kohdalla valtatien eteläpuolella toimii pien- teollisuutta. Rautatien pohjoispuolinen alue on puolestaan valtaosin teolli- suus- ja ratapiha-aluetta. Lammaisen kohdalla alue rajoittuu rautatien pohjoispuolelta metsätalousalueeseen.
Lammaisen alue on Boliden Harjavalta Oy:n käytössä. Aluetta käytetään rikastushiekan sijoitusalueena. Lisäksi alueelle tuodaan hiekkapuhalluk- sessa käytettyä kuonaa. Alueelle on sijoitettu rikastushiekkaa vuodesta 1990 lähtien, ja aluetta ollaan parhaillaan laajentamassa nykyisin käytössä olevan alueen kaakkoispuolelle. Laajennuksen jälkeen käytössä olevan alueen pinta-ala on noin 30 ha. Laajennusalueen sivuitse kulkee poh- jois-eteläsuunnassa voimajohtolinja. Laajennusalue rajoittuu kaakkois- osaltaan peltoihin, joista valtatien 2 puoleinen osa on viljelyskäytössä.
Radan puoleinen peltoalue on Harjavalta Copper Oy:n omistuksessa ja poissa viljelykäytöstä. Noin 300 m leveä peltovyöhyke päättyy Torttilan- tiehen, jonka toisella puolella alkaa Torttilan läjitysalue. Luoteispuolelta Lammaisen sijoitusalue rajoittuu alueelle, jossa kasvaa harvakseltaan matalaa mäntyä ja koivua, osalla aluetta puusto on tiheämpää ja suuriko- koisempaa.
Torttilan alue muodostuu vanhasta, käytöstä poistetusta rikastushiekan läjityskentästä. Kenttä kohoaa ympäröivää maastoa noin 10 m korke- ammalle. Rikastushiekan läjitykseen aluetta on käytetty vuosina 1982- 1996. Alueen pinta-ala on 14 ha ja rikastushiekkaa alueelle on läjitetty noin 2,6 miljoonaa tonnia. Alueella on nykyisin OMG Harjavalta Nickel Oy:n käytössä oleva loppusijoituspaikka, johon läjitetään rautasakkaa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen 4.6.2001 antaman päätöksen mukaisesti.
Boliden Harjavalta Oy voi loppusijoittaa alueelle kipsisakkaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 8.7.2004 myöntämän ympäristöluvan mukaisesti.
Alue rajautuu kaakkoispuolella nk. patakenttään ja edelleen Boliden Harja- valta Oy:n sadevesien tasausallastoon.
Ratalan alue sijaitsee sadevesien tasausallaston kaakkoispuolella. Alue on otettu Boliden Harjavalta Oy:n sulaton rakeistetun kuonan sijoitus- käyttöön vuonna 1970. Tätä ennen alueella oli maa-ainesten ottopaikka.
Käytössä olevan alueen pinta-ala on noin 9 ha. Alueen itäpuolitse noin 100 m leveän metsävyöhykkeen takana kulkee valtatieltä 2 Harjavallan kau- pungin keskustaan johtava Siltatie.
Boliden Harjavalta Oy:n toiminnassa muodostuvan kipsisakan sijoitusalu- eena käytettävä Tehdasalue sijoittuu Harjavallan teollisuusalueen teolli- suusrakennusten välittömään yhteyteen. Alue muodostuu ympäröivää maastoa noin 10 m korkeammalle kohoavasta vanhasta rikastushiekka- täytöstä. Rikastushiekkaa alueelle läjitettiin vuosina 1967-1984 noin mil- joona tonnia. Alueen pinta-ala on noin 12 ha. Alueella sijaitsee kaksi rikas-
tushiekkaan kaivettua ja muovilla ympäristöstään eristettyä kipsisakan va- rastoallasta. Tehdasalueen pohjoispuolella on teollisuusalueeksi kaavoi- tettu alue, jossa nykyisin kasvaa metsää. Lännessä alue rajoittuu Tort- tilantiehen ja sen toisella puolella oleviin teollisuusalueisiin.
Maaperän tila
Harjavallan alueen maaperä
Harjavallan alue jakaantuu eteläiseen sedimenttitasankoon ja pohjoiseen peruskallioalueeseen. Kokemäenjoen eteläpuolinen kallioperä on hiekkaki- veä, jonka yhteydessä esiintyy myös diabaasia. Sedimenttitasanko on pääasiassa viljeltyä peltoaluetta ja metsäalueet ovat pääasiassa puolukka- tyypin mäntymetsiä. Pohjoinen peruskallioalue on metsäistä moreenipoh- jaista kankaremaastoa, jossa on loivia mäkiä ja kallioita. Laaksokohdissa on joko soita tai viljeltyjä saviperäisiä peltoja. Tavallisimmat maalajit ovat moreeni ja turve sekä rannan lähellä sora ja hiekka. Vallitsevia ovat puo- lukka- ja mustikka-tyypin kuusivaltaiset metsät.
Tammirannan (2000) selvityksen mukaan Harjavallan maaperä on laajalta alueelta saastunut. Syyt löytyvät pitkästä teollisesta historiasta. Outokum- pu Oy:n kuparisulatto aloitti toimintansa Harjavallassa vuonna 1945 ja nik- kelisulatto 1960. Kemira Oy:n rikkihappo- ja lannoitetehtaat käynnistettiin 1947-1948. Muita ympäristön kuormittajia ovat olleet mm. kaupungissa toimineet ja toimivat valimot.
Teollisuuden pitkään jatkunut metallikuormitus ja happamoittava laskeuma ovat yhdessä vaikuttaneet Harjavallan alueen maaperään useiden kilomet- rien säteellä tehtaista. Teollisen toiminnan vaikutus on nähtävissä kohon- neina metallipitoisuuksina ja maaperän happamuutena. Maaperän tilan huonontuminen ilmenee metsän kasvussa, maatalous- ja puutarhatuottei- den laadussa ja lähimaisemassa. Kuormitus on viime vuosina pienentynyt merkittävästi, mutta ympäristön toipuminen on kuitenkin hidasta ja vaiku- tukset tuntuvat vielä pitkään. Saastuminen on selvityksen mukaan kuiten- kin luonteeltaan sellaista, ettei se akuutisti vaaranna asukkaiden terveyttä.
Harjavallan ympäristön maaperän metallipitoisuuksia on selvitetty mm.
Deromen väitöskirjassa (2000). Derome tutki kupari- ja nikkelisulaton sula- ton vaikutuksia maaperän ja pohjaveden metalli-, magnesium-, rikki- ja fos- foripitoisuuksiin neljältä eri syvyydeltä ja neljältä eri etäisyydeltä ote- tuista näytteistä. Näytteet olivat humuskerroksesta ja kolmelta eri syvyydel- tä mineraalimaasta (0 - 5 cm, 5 - 10 cm, 10 - 12 cm). Näytteenottopisteet olivat puolen, kahden, neljän ja kahdeksan kilometrin päässä sulatosta.
Tulosten mukaan Harjavallan sulaton vaikutus näkyy aina kahdeksan kilometrin päässä maaperän kohonneina metalli-, magnesium-, rikki- ja fosforipitoisuuksina. Suurimmat metallipitoisuudet on todettu orgaanisessa kerroksessa (humuksessa).
Teollisuusalueen maaperä
Ympäristöluvan velvoittamana Kemiran Harjavallan toimipaikalla on kesällä 2000 toteutettu maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden kartoitus. Maa- näytteitä otettiin 22 paikasta ja jokaisesta pisteestä näytteet analysoitiin 0- 0,5 m:n ja 1,5-2,5 m:n syvyydestä otetuista näytteistä.
Tutkimuksen taustana käytettiin kaikkea mahdollista historiatietoa vuosien varrelta, mm. erilaisten säilytys- ja varastointipaikkojen sijaintia. Selvitystä
tehtiin tutkimalla vanhoja asiapapereita ja haastattelemalla toimipaikalla ai- kaisemmin työskennelleitä ja nykyisiä työskenteleviä henkilöitä. Tutkimuk- sen toteutti Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy.
Näytteiden analyysituloksia verrattiin maaperän pilaantuneisuuden arvioin- tiin tarkoitettuihin raja-arvoihin. Tutkituista kohteista viidessä oli joidenkin aineiden kohdalla pitoisuuksia, jotka ylittivät raja-arvot.
Tutkimuksissa löytyi muutamasta pisteestä raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia mineraaliöljyjä, lyijyä, kuparia ja sinkkiä. Raja-arvon yli olevat mineraaliöl- jypitoisuudet (K1, K17) löytyivät kahden poistetun öljysäiliön kohdalta. Öl- jyn levinneisyys saatiin molemmissa kohdissa syvyyssuunnassa rajattua.
Yli raja-arvon olevat metallipitoisuudet (K2 Pb, K13 Cu+Zn, K14 Cu+Zn) löytyivät maan pintakerroksista. Syvemmältä otetuista näytteistä ei löytynyt raja-arvon ylittäviä metallipitoisuuksia. Maaperän pH oli paikoitellen hapan.
Suurelta osin asfaltoiduilla teollisuusalueilla maaperän pintakerroksissa olevat metallipitoisuudet eivät aiheuta ympäristö- ja terveyshaittaa.
Raportti tutkimuksista on toimitettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksel- le. Selvityksen pohjalta Kemira GrowHow Oy:lle tai Kemira Oyj:lle ei ole asetettu toimenpidevaatimuksia.
Pohja- ja orsiveden tila
Vuosikymmeniä jatkunut laaja teollinen toiminta Harjavallassa on vai- kuttanut alueen pohjaveden laatuun. Laadunmuutokset ovat kuitenkin pohjaveden virtausolosuhteista johtuen rajoittuneet melko pienelle alueelle teollisuusalueen ja Lammaisenlahden välille. Järilänvuoren pohjavesialu- een muissa osissa ja kaikilla käytössä olevilla vedenottamoilla pohjaveden laatu on hyvä.
Tehtyjen pohja- ja orsivesitarkkailujen perusteella ei voida todeta selviä alueellisia eroavaisuuksia haitta-ainepitoisuuksissa. Tuloksissa on havait- tavissa ajoittaisia heilahteluja, mutta yleisesti ottaen sekä pohja- että orsi- veden laatu on säilynyt samanlaisena viimeisen kymmenen vuoden aikana (1991-2001; VTT yhdyskuntatekniikka 2000, tutkimusselostus N:o YKI807/00 ja Ins. tsto Paavo Ristola, työnro 15362).
Pohjavesivyöhyke
Lammaisen suljetulla vedenottamolla on mitattu kadmiumpitoisuuksia vuodesta 1980 lähtien. Korkeimmillaan pitoisuus on ollut 24 µg/l, kun STM:n talousvedelle asettama raja-arvo on 5 µg/l. 1990-luvulla kad- miumpitoisuus on vaihdellut välillä 10 - 20 µg/l. Myös nikkelipitoisuus on kohonnut Lammaisen vedenottamolla, 1990-luvun alusta saakka se on ollut noin 1 mg/l. Kohonneita kadmiumpitoisuuksia on havaittu myös teolli- suusalueen ja Lammaisen vedenottamon välisellä alueella, mutta ei Porin Lämpövoima Oy:n vedenottamolla.
Ratalan sijoitusalueen läheisyydessä on havaittu kohonneita nikkelipitoi- suuksia, jotka ylittävät paikoin STM:n talousveden nikkelipitoisuuden raja-arvon 20 µg/l. Muutamia havaintoja nikkelistä, kadmiumista ja ar- seenista on tehty myös muualla alueella. Sulfaattipitoisuudet ovat paikoin ja ajoittain olleet hyvin korkeita. Korkeimpia metallipitoisuuksia on havaittu tehdasalueen pohjavedessä, jossa on myös tavattu hyvin alhaisia pH- arvoja (< 2) pohjaveden alimmissa kerroksissa. 1990-luvun lopulla pH on noussut ja metallipitoisuudet ovat selvästi laskeneet.
Vuoden 2001 pohjavesitarkkailussa ei havaittu selviä merkkejä orsiveden pohjaveteen purkautumisen vaikutuksista. Paikoitellen tehdasalueella ha- vaittiin pohjavedessä kohonneita metallipitoisuuksia. Kokemäenjokeen purkautuvan pohjaveden laadussa todettiin kohonneita nikkeli- ja kad- miumpitoisuuksia. Muuten veden laatu vuonna 2001 oli hyvä.
Orsivesivyöhyke
Teollisuusalueen alapuolella esiintyvässä orsivedessä on kohonneita pitoisuuksia arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä sekä sulfaattia.
Vuoden 2001 orsivesitarkkailussa todettiin Ratalan alueen orsivedessä vain kohonneita nikkelipitoisuuksia, kun taas muualla tehdasalueella orsiveden laatu oli heikompi.
Pintaveden tila
Kokemäenjoki
Hydrologia
Kokemäenjoen vesistöalueen pinta-ala on keskimäärin 27 000 km2. Vuosina 1961-90 Kokemäenjoen virtaamatiedot Harjavallan voimalai- toksen kohdalla ovat olleet:
- Ylin virtaama (HQ) 918 m3/s - Keskiylivirtaama (MHQ) 641 m3/s - Keskivirtaama (MQ) 231 m3/s - Keskialivirtaama (MNQ) 40 m3/s - Alin virtaama (NQ) 2,0 m3/s
Vuosina 1983-1999 Harjavallan kohdalla voimalaitoksen kesäkuukausien keskimääräinen juoksutus oli noin 198 m3/s, vaihteluvälin ollessa 64 - 647 m3/s.
Veden laatu ja kuormitus
Kokemäenjoen tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan yhteis- tarkkailuna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta.
Tulosten perusteella jokiveden laatu oli heikoimmillaan 1970-luvun al- kuvuosina, jolloin se ajoittain oli jopa huonoa. Veden laadun parantumista tapahtui 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, mutta yleistila pysyi edel- leen välttävänä. Ratkaiseva muutos ajoittui vuoteen 1985, jolloin yläpuoli- sella reitillä loppui kahden selluloosatehtaan toiminta. Kuormituksen aleneminen näkyi välittömästi happitilanteen parantumisena ja metsäteolli- suuden jätevesien leiman vähentymisenä. Myös ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi 1970-luvun alkuun verrattuna.
Viimeiset yhteistarkkailun tulokset ovat vuodelta 2001. Tuolloin Kokemäen- joessa happitilanne oli hyvä, eikä jokialueella todettu kuormituksesta joh- tuvaa happipitoisuuden laskua. 1970-luvun alkuvuosiin verrattuna fosfo- ripitoisuus on laskenut alle puoleen. Yläjuoksulla fosforia oli jokivedessä keskimäärin 26 µg/l. Veden yleislaatu oli keskimäärin tyydyttävä. Lähinnä hajakuormituksesta johtuen veden laatu heikkenee ajoittain ja laatu- luokka laskee välttäväksi. Voimakkaiden ylivalumien aikana vesi on erit- täin sameaa, runsasravinteista ja hygieenisesti likaantunutta.
Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden rehevyystaso määräytyy ensi sijassa ve- teen kulkeutuvan fosforimäärän perusteella, sillä näillä vesialueilla tuotan- non minimiravinne on fosfori. Siten typpikuormituksen merkitys on tässä suhteessa toissijainen. Myöskään joessa tapahtuvalla ammoniumtypen hapettumisella eli nitrifikaatiolla ei ole oleellista merkitystä Kokemäenjoen veden kesäaikaisen happitilanteen kannalta. Vuonna 2001 teollisuuden osuus biologisesti happea kuluttavasta kuormituksesta oli keskimäärin 70
%, typpikuormituksesta 10 % ja fosforikuormituksesta 30 %.
Oleellinen parannus virkistyskäytön kannalta, kuormituksen vähenemi- sen ohella, on myös ollut se, että metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamat haju- ja makuongelmat ovat jo lähes hävinneet varsinaiselta jokialueel- ta. Myös metallikuormitus on vähentynyt eikä elohopeaongelmaa enää ole. Tilapäisten päästöjen vaikutukset ovat nyt selvemmin havaittavissa, kun vesi on ajoittain jopa hyvälaatuista.
Eliöstö ja sedimentti
Pohjaeläimistön perusteella viimeksi vuonna 1997 tehty rehevyystarkastelu osoitti, että Harjavallan kohdalla Kokemäenjoki on edelleen rehevä. Merkit- tävää muutosta 1980-luvun lopun tilanteeseen verrattuna ei ollut havaitta- vissa. Harjavallan seudulta jokeen kohdistuvan metallikuormituksen on todettu nostaneen sedimentissä esiintyviä pitoisuuksia alapuolisilla näy- teasemilla.
Kokemäenjoen kalataloudellinen arvo on lisääntymässä joen tilan parane- misen myötä. Tästä osoituksena Harjavallan alapuolisella osalla jokea lohikalojen osuus kalansaaliissa on runsastunut. Viime vuosina myös ku- hakannoissa on todettu vahvistumista. Harjavallan alapuolelta joesta tut- kittujen näytehaukien elohopeapitoisuus on ollut alle 0,5 mg/kg, joka on raja-arvo kalojen ravinnoksi käytön kannalta. Toisaalta hauissa ja lahnois- sa on ollut havaittavissa vesistön rehevyydestä, jätevesistä ja hajakuor- mituksesta aiheutuvia maku- ja hajuhaittoja.
Vesistön käyttö
Kokemäenjoen virkistyskäyttö liittyy lähinnä kalastukseen, veneilyyn, uimi- seen, loma-asutukseen sekä ulkoiluun ja luontoharrastukseen. Jokivarren asukkaat käyttävät rantoja lähivirkistysalueina. Kalastus on nykyisin virkis- tys- ja kotitarvekalastusta. Veneilyä harrastavat lähinnä seudun asukkaat ja loma-asunnon omistajat. Voimalaitospadot ja merkitsemättömät väylät estävät laajamittaisempaa veneilyä. Rantojen käyttöä virkistysalueina vai- keuttaa julkisten rantojen vähyys. Pellot ulottuvat tavallisesti rantaan asti ja paikoin myös loma-asutus on vallannut rannat kokonaan. Kokemäenjoen rantojen loma-asutus on runsasta etenkin Kokemäellä ja Porissa.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n mukaan Kokemäenjoki vastaa virkistyskäyttöluokkaa tyydyttävä. Tyydyttävään luokkaan kuuluvia vesialueita voidaan kuvata seuraavasti: "Tyydyttäviä ovat vesialueet, joihin johdetaan jätevesiä, mutta joissa näkyvät haitat ovat vähäisiä. Leväkukin- toja esiintyy satunnaisesti. Rantakasvillisuus on lisääntynyt jonkin verran.
Vesi täyttää hyvän uimaveden laatuvaatimukset. Lievää rantojen ja pyy- dysten limoittumista esiintyy." Isojuopassa Luotsinmäen puhdistamon ala- puolisella jokiosalla ja Pihlavanlahden perukassa luokitus laskee välttäväk- si.
Kurkelanoja ja Tattaranjoki Kurkelanoja
Kurkelanojan veden laadusta on tietoja vuosilta 1992-2001. Vuosien 1992-2001 veden laadun vaihtelut eri näytteenottokertojen välillä ovat olleet melko suuria. Ojavesi on keskimäärin selvästi hapanta (pH 5,2).
Ajoittain leväkasvu on voinut nostaa pH:n emäksiselle puolelle (vaihteluvä- li pH 2,7 - 8,2). Liukoisten suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut välillä 28 - 79 mS/m, keskiarvon oltua 54 mS/m. Kiintoai- neen määrä on ollut keskimäärin korkea 13 mg/l (vaihteluväli 1 - 54 mg/l).
Kurkelanojan vedessä on havaittu liuenneena kuparia, nikkeliä, sinkkiä ja rautaa sekä sulfaattia. Lisäksi vedessä on ollut aika ajoin myös kadmiumia ja lyijyä.
Kurkelanojaan menevien vesien määrää on vähennetty 1990-luvulla joh- tamalla Ratalan alueen vedet, Serenan alueen orsivedet sekä Lammaisen sijoitusalueen suotovedet vesienkäsittelyyn. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kurkelanojan veden metallipitoisuudet ovat pienentyneet selvästi.
Nykyään Kurkelanojan veden laadussa on havaittavissa lievästi kohonnei- ta kupari-, nikkeli-, sinkki- ja sulfaattipitoisuuksia. Kurkelanojan laskiessa Tattaranjokeen pitoisuudet laimenevat selvästi. Kurkelanojan vesinäyttei- den kiintoaineessa metallit ja arseeni ovat olleet alle laboratorion määritys- rajan.
Tattaranjoki ennen Kurkelanojan liittymää
Tattaranjoesta on vedenlaatutietoja vuosilta 1998-2001. Vuosina 1998- 2001 ojavesi on ollut keskimäärin lievästi hapanta (pH 6,7 ja vaihteluväli 5,2 - 7,5). Veden sähkönjohtavuuden keskiarvo on 34 mS/m (23 - 47 mS/m). Kuten Kurkelanojassa, täälläkin kiintoaineen määrässä on esiintynyt suurta vaihtelua, keskiarvon oltua 20 mg/l (4 - 47 mg/l). Tatta- ranjoesta ennen Kurkelanojan liittymää otettujen vesinäytteiden suodok- sista mitattujen metallien, rautaa lukuun ottamatta, sekä arseenin ja sul- faatin pitoisuudet ovat täällä pienempiä kuin Kurkelanojassa. Kiintoai- neeseen sitoutuneiden metallien pitoisuudet ovat olleet pieniä. Kuparipitoi- suus on vaihdellut välillä <0,01 - 0,12 mg Cu/l ja sinkkipitoisuus <0,01 - 0,06 mg Zn/l. Kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet ovat kaikilla näytekerroilla ol- leet alle laboratorion määritysrajan.
Tattaranjoki Kurkelanojan liittymän jälkeen
Tältä osalta Tattaranjokea on olemassa vesinäytetuloksia vuosilta 1995- 2001. Ojavesi on ollut keskimäärin hapanta (pH 6,3 ja vaihteluväli 4,8 - 8,0). Sähkönjohtavuus on keskimäärin 38 mS/m (25 - 56 mS/m) ja kiintoaineen määrä 31 mg/l (6 - 106 mg/l). Liittymäkohdan alapuolella pi- toisuudet nousevat Kurkelanojan veden laadun johdosta. Kadmiumin, lyi- jyn ja arseenin pitoisuudet ovat viime vuosina olleet sekä suodoksesta että kiintoaineesta tehdyissä analyyseissä alle laboratorion määritysrajan.
Ilman laatu
Mittaukset
Harjavallassa toteutetaan seurantatutkimuksena jatkuvaa ilmanlaadun tarkkailua, johon sisältyy mm. rikkidioksidin mittaus kolmessa pisteessä
0,2 - 1,4 km etäisyydellä suurteollisuusalueesta (Kaleva, Torttila ja Pirkka- la). Ulkoilman pitoisuuksien kehitystä on havainnollistettu seuraavissa ku- vissa.
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuosi
µg SO2/m3
Kaleva Torttila Pirkkala
Harjavallan ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksien (toiseksi suurin vrk-ka) ke- hitys v. 1991-2001 eri mittauspisteissä. Kuvaan on merkitty erillisillä viivoil- la ilmanlaadun ohjearvot.
0 50 100 150 200 250 300 350
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuosi
µg/m3
Kaleva Torttila Pirkkala
Harjavallan ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksien tuntiarvojen (99% tuntipitoi- suus) kehitys v. 1991-2001 eri mittauspisteissä. Kuvaan on merkitty erillisil- lä viivoilla ilmanlaadun ohjearvot.
0 10 20 30 40 50 60 70 80
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuosi
3µg/m
Kokonaisleijuma (TSP)
PM10 PM10 70 µg/m3
TSP 60 µg/m3
TSP 50 µg/m3
Harjavallan ulkoilman pölypitoisuuden (kokonaisleijuma (TSP) ja hengitet- tävät hiukkaset PM10) kehitys v. 1985-2000 Torttilan mittauspisteessä (0,2 km päässä suurteollisuusalueesta). Kuvaan on merkitty erillisillä viivoilla ilmanlaadun ohjearvot.
Edellä kuvatun seurannan lisäksi on teetetty vuosien mittaan useita ilman- laadun erillisselvityksiä.
Ilmatieteen laitos on toteuttanut Harjavallassa vuodesta 1987 alkaen viiden vuoden välein muutaman kuukauden pituisia ilmanlaadun mittauskampan- joita. Mittauksissa on selvitetty muun muassa tutkimusalueen rikkidioksidin, eri kokoisten hiukkasten ja niiden sisältämien alkuaineiden pitoisuustasoja sekä arseenin ja metallien laskeumaa. Tutkimusten tavoitteena on ollut selvittää Harjavallan ilmanlaadun kehittymistä teollisuuden päästöjen muut- tuessa.
Vuonna 1997 tutkimuksissa mitattiin kokonaisleijumaa (TSP) ja hengitettä- vää pölyä (PM10) Verkkotiellä, Kalevassa ja Torttilassa. Missään tutkimus- pisteistä ei havaittu kokonaisleijuman ohjearvopitoisuuden ylityksiä (120 µg/m3). Kokonaisleijuman suurimmat vuorokausipitoisuudet olivat Verkkotiellä 46 µg/m3, Kalevassa 108 µg/m3 ja Torttilassa 54 µg/m3. Hengi- tettävän pölyn suurimmat pitoisuudet olivat Verkkotiellä 24 µg/m3, Kalevas- sa 30 µg/m3 ja Torttilassa 22 µg/m3.
Hengitettävästä pölystä analysoitujen viiden korkeimman vuorokausipitoi- suuden vaihteluvälit olivat Kalevassa ja Verkkotiellä seuraavat: kupari 390 - 2 600 ng/m3, sinkki 43 - 190 ng/m3, nikkeli 44 - 230 ng/m3, lyijy 15 - 97 ng/m3, kadmium 2 -15 ng/m3 ja arseeni 22 - 140 ng/m3. Kad- miumin, lyijyn ja sinkin laskeumat olivat Harjavallassa noin kymmenkertai- sia, arseenin noin satakertaisia ja kuparin sekä nikkelin noin tuhatkertai- sia verrattuna Ilmatieteen laitoksen Lammin tausta-asemalla mitattuihin kuukausilaskeumiin.
Ilmatieteen laitos mittasi rikkidioksidin pitoisuuksia Verkkotien tutki- muspisteessä huhtikuusta kesäkuuhun 1997. Toukokuun mittausten perus- teella rikkidioksidin tuntiohjearvoon (VNp 480/1996) verrattava pitoisuus oli 37 µg/m3, joka on 15% ohjearvosta. Vuorokausiohjearvoon verrattava rikkidioksidipitoisuus oli 11 µg/m3, joka on 14 % ohjearvosta.
Vuonna 2002 Harjavallassa toteutettuun tutkimukseen sisältyi rikkidioksidi- ja hiukkasmittausten lisäksi uutena osakokonaisuutena myös sulfaatin ja ammoniumin laskeumamittauksia sekä kaasumaisen ammoniakin ja hiuk- kasiin sitoutuneen ammoniumin pitoisuusmittauksia. Tutkimuspisteet sijait- sivat Kalevassa ja Pirkkalassa.
Ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksissa ei ole vuoden 1995 jälkeen tapahtunut oleellista muutosta, mutta aiempiin vuoden 1992 mittauksiin nähden pitoi- suudet ovat pienentyneet sekä keskiarvo- että tuntipitoisuustasolla huo- mattavasti. Rikkidioksidin raja-arvojen ylityksiä ei esiintynyt mittausjaksolla.
Suurin tuntipitoisuus oli 261 µg/m³ ja korkein vuorokausipitoisuus 34 µg/m³.
Ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet olivat alle 40 % vastaavista ohjearvois- ta. Suurimpien rikkidioksidin tuntipitoisuuksien mittausaikoina tuuli kävi mit- tauspisteisiin pääasiassa Harjavallan tehtailta päin.
Hengitettävien hiukkasten mittausjakson vuorokausipitoisuuksien keskiarvo oli Kalevassa 12 µg/m³ ja Pirkkalassa 7 µg/m³. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuksien keskiarvoissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta vuoteen 1997 nähden. Myös suurimmat vuorokausipitoisuudet ovat samaa
tasoa kuin vuonna 1997. Suuntaa antavasti voidaan sanoa, että vuorokau- sipitoisuudet ovat Kalevassa vähintään 13 - 33 % ohjearvosta ja Pirkkalas- sa vähintään 7 - 19 % ohjearvosta. Mittausjaksolla ei esiintynyt yli 50 µg/m³:n vuorokausipitoisuuksia (raja-arvon numeroarvo).
Pirkkalan ja Kalevan hengitettävien hiukkasten näytteistä analysoitiin ar- seeni- ja metallipitoisuudet ICP-MS -tekniikalla Ilmatieteen laitoksessa. Ar- seenin ja metallien pitoisuustaso oli Kalevassa yli kaksinkertainen Pirkka- laan nähden. Suurimmat vuorokausipitoisuudet olivat Kalevassa kuitenkin laskeneet vuoden 1997 tasosta kadmiumia lukuun ottamatta.
Pirkkalan ja Kalevan tutkimuspisteissä mitattiin myös kokonaisammoniu- min pitoisuuksia. Näissä esiintyi mittausjakson aikana sekä taustapitoi- suuksien tasoa olevia kokonaisammoniumin vuorokausipitoisuuksia että taustapitoisuuksiin nähden moninkertaisia pitoisuuksia. Korkeita pitoisuuk- sia esiintyi lähinnä OMG Harjavalta Nickel Oy:n häiriöpäästöjen aikana ja niiden jälkeen.
Vaikutustutkimukset
Turun yliopiston alainen Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus on sel- vittänyt sekä Porin - Harjavallan kuormitetulla alueella että tausta-alueella Pohjois-Satakunnassa ilman laatua bioindikaattoreiden avulla vuosina 2001 - 2002. Sama tutkimus on tehty aiemmin vuosina 1990-1991, 1992-1993 ja 1996-1997. Tutkimus on tehty joka kerta samoilla havainto- aloilla ja samoilla puilla, jolloin tulosten vertailu on mielekästä. Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuksen laatiman raportin (Jussila, 2003) yhteen- vedossa todetaan metsäympäristön tilan myönteisen kehityksen pysähty- neen ja jopa sen heikenneen Porin – Harjavallan alueella. Päästöjen ja kuormituksen vähenemisestä huolimatta tämä kehitys on mahdollista, kos- ka sulfaatti-ionit voivat varastoitua maaperään, josta ne vapautuvat vasta vuosikymmenien aikana aiheuttaen samalla ravinteiden huuhtoutumista.
Myös typen yhdisteet voivat varastoitua maaperään, jos voimakas kuormi- tus jatkuu riittävän kauan.
Havupuiden elinvoimaisuuden heikkenemisen taustalla on useita tekijöitä.
Ilman epäpuhtauksien kuormituksella ja laskeuman varastoitumisella ekosysteemiin lienee oma osuutensa. Neulasten rikkipitoisuus on kuitenkin hieman laskenut viimeisen viiden vuoden aikana. Alueen voimakas typpi- kuormitus näkyy neulasten typpipitoisuuksien nousevana suuntauksena.
Hiukkaspäästöjen väheneminen Harjavallassa näkyy sammalten metallipi- toisuuksien huomattavana pienenemisenä, mutta pitoisuudet ovat edelleen korkeita.
Männyn runkojäkälien esiintymisen perusteella laskettu ilmanpuhtausin- deksi on heikentynyt viiden viime vuoden aikana vuoden 1990 tasolle ja se on alhainen voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla. Ilmeisesti myös jäkälien toipumisessa on viivettä ja ajallista vaihtelua, joten kuormituksen vähenty- misen lopullista vaikutusta joudutaan odottamaan vielä pitkään.
Maaperän happamoituminen etenee, ja yhdessä vanhojen kertymien kanssa nykyinen kuormitus ilmeisesti ylittää maaperän kriittisen kuormituk- sen tason.
Melu
Harjavallan tehtaiden ympäristömelua on selvitetty mittaamalla merkittä- vimpien ympäristömelulähteiden melupäästöt sekä laskemalla melu-
vyöhykkeet tehdasalueen ympärillä ympäristömelun laskentamallia käyttä- en.
Useat eri lähteet osallistuvat kokonaismelun syntyyn. Jatkuvasti esiintyvän ympäristömelun kannalta tärkeimmistä lähteistä useimmat sijaitsevat eri tehdasyksiköiden katoilla. Ympäristön kannalta merkittävimpiä melulähteitä ovat mm. eri piippujen lähistöllä olevat puhaltimet ja kattopuhaltimet. Mo- net maanpinnan tasolla voimakkailta kuulostavat lähteet eivät ole ympäris- tön kannalta yhtä merkittäviä. Ajoittain toimivat lähteet eivät juuri vaikuta tehtaiden keskiäänitasoon, mutta niiden toiminnan aikana hetkellinen melu kasvaa huomattavasti. Tällaisia ajoittain toimivia lähteitä ovat mm. piikkaus sulatolla sekä voimalaitoksen höyrynpäästö ja turbiinipumppu.
Laskentatulosten mukaan melun yöohjearvoa 50 dB vastaava vyöhyke ulottuu Boliden Harjavalta Oy:n ja OMG Harjavalta Nickel Oy:n tehdasalu- een koillis- ja kaakkoispuolella noin 300 metrin etäisyydelle alueen reunas- ta. Yöohjearvo ylittyy näissä suunnissa lähimpien asuintalojen luona. Myös Kemira GrowHow Oy:n tehdasalueen itäpuolella melun yöohjearvoa 50 dB vastaava vyöhyke ulottuu lähimpien asuintalojen luokse.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
OMG Harjavalta Nickel Oy:n tehtaiden lähialueen asutus keskittyy alu- een itäpuolelle tehtaan vanhalle asuntoalueelle. Lähin asutus on noin 500 metrin päässä nikkelitehtaasta. Alueella on kerros-, rivi-, pari- ja yhden perheen asuintaloja. Tehtaan lähialueella asuu noin 200 ihmistä. Torttilan prosessikuonien sijoitusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asu- tusta.
Suojelu- ym. erityiskohteet
Harjavallan ja Nakkilan alueella sijaitsee Natura 2000 –suojeluverkostoon sisällytetty Pirilänkoski (FI0200045). Alueen pinta-ala on 147 ha. Pirilän- kosken alue on voimalaitoksen alapuolisen Kokemäenjoen suvannon jyrk- kään ja korkeaan eroosiotörmään syntynyt rantalehto. Siihen liittyy pitkä ja kapea rantaa myötäilevä, varjoisaa lehtipuustoa kasvava deltasaari. Sa- mantyyppistä lehtomaista aluetta on myös joen etelärannalla. Alueelta on Torttilan teollisuusalueelle matkaa noin 1,5 km. Pirilänkosken - Paratiisin -lehtoalue kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaan. Suojelu on tarkoitus to- teuttaa luonnonsuojelulailla, vesilailla ja kaavoituksella.
Kokemäenjoen suistoalue Pihlavanlahti on myös sisällytetty Natura 2000 –verkostoon (FI02000079). Natura-alueen pinta-ala on 2 885 ha ja se kä- sittää Pihlavanlahden kokonaisuudessaan ja osan Ahlaisten saaristoa.
Alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon siellä olevien luontotyyppien ja linnuston perusteella.
Pirilänkosken - Paratiisin -alueen lisäksi seutukaavaan on merkitty Aranti- lankosken ja Rutilankosken (vapaita Kokemäenjoen koskia ja edustavia maisemakokonaisuuksia) sekä Kukkaskosken (Kokemäenjoen jokivarsileh- toalue), Takaveräjänojansuun (puronvarsi ja kolvelehto) ja Ruskilankosken (rauhoitettu Kokemäenjoen törmäranta) suojelualuevaraukset. Nämä koh- teet sijaitsevat 6,5–11 km:n etäisyydellä teollisuusalueesta.
Satakunnan seutukaavassa on myös esitetty alueita ja kohteita, jotka ovat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Tällaisia Torttilan te- ollisuusalueen läheisyydessä sijaitsevia kohteita on hakemuksessa lueteltu
neljä kappaletta. Harjavallan kaupungin keskustaajaman osayleiskaavoi- tuksessa on tavoitteeksi asetettu vanhojen työläisasuntojen miljöön, maati- lojen ja aukeiden jokivarsinäkymien sekä tehdasalueelle rajautuvien van- hojen puistoalueiden säilyttäminen. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitet- ty 11 tällaista kohdetta Torttilan teollisuusalueen läheisyydestä.
Torttilan teollisuusaluetta lähin muinaisjäännös on kivikautinen asuinpaik- ka, joka sijaitsee rautatien eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä. Kohde on tutkittu arkeologisin kaivaustutkimuksin. Siitä ei aiheudu muinaismuisto- lain asettamia rajoituksia alueen maankäytölle.
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus
OMG Harjavalta Nickel Oy valmistaa vuosittain 60 000 – 90 000 tonnia me- tallista nikkeliä elektrolyyttisesti tai vedyllä pelkistämällä. Erikoisteräksen tuottajat ovat perustuotannon asiakkaita. Uudesta kemikaalitehtaasta toi- mitetaan asiakkaille nikkelisulfaattia, -hydroksidia ja -karbonaattia. Näitä nikkelierikoiskemikaaleja tapaa esimerkiksi ladattavissa akuissa ja patte- reissa.
OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehtaan päätuotteet ovat nikkelimetallit ja nikkelikemikaalit. Muut tuotteet ja tuotantomäärät on esitetty alla olevas- sa taulukossa.
Tuote Tuotanto 2002 Tuotanto 2005 Nikkelikatodi 18 500 t Ni 10 000-20 000 t Nikkelibriketti ja pulveri 31 600 t Ni 25 000-40 000 t
Nikkelisulfaatti ja - kemikaalit
5 200 t Ni 15 000-30 000 t
Ammoniumsulfaatti 91 900 t 95 000 – 120 000 t
Co-liuos 1 300 t Co 1 700 t
Cu-sakka 15 000 t 15 000-30 000 t
Nikkelikemikaalit valmistetaan uudessa kemikaalitehtaassa. Raaka-aineina nikkelikemikaaleihin uusi tehdas käyttää olemassa olevan nikkelituotannon tuottamaa nikkelisulfaattiliuosta.
Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi
OMG Harjavalta Nickel Oy käyttää vuodessa raaka-aineita noin 300 000 – 500 000 tonnia. OMG:n raaka-aineina käytettävien nikkelirikasteiden sula- tuksen ja nikkelikiven valmistuksen tekee Boliden Harjavalta Oy. OMG Harjavalta Nickel Oy käyttää raaka-aineina Boliden Harjavalta Oy:n toimit- tamien kivien lisäksi ostokiviä, nikkelipitoisia suoloja ja sakkoja sekä erilai- sia sekundäärejä.
Tulevaisuudessa OMG:n raaka-aineen käyttö painottuu nikkelipitoisiin sak- koihin ja suoloihin sekä sekundääreihin nikkelirikasteiden sijaan.
Raaka-aineet liuotetaan kahdessa eri liuottamossa (LSU- ja SU- liuottamot), jonka jälkeen raakaliuos johdetaan kobolttiuuttoon liuospuhdis- tukseen. Kobolttivapaasta nikkeliliuoksesta valmistetaan elektrolyysissä nikkelikatodeja ja pelkistämöllä nikkelibrikettejä. Osa liuoksesta johdetaan nikkeliuuttoon, jossa pienetkin epäpuhtaudet poistetaan. Tästä puhdiste- tusta nikkeliliuoksesta valmistetaan erillisessä vuonna 2002 toimintansa aloittaneessa kemikaalitehtaassa nikkelikemikaaleja.
OMG Harjavalta Nickel Oy:n käyttämien raaka-aineiden, polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista voidaan yleisesti todeta, että toiminta on TU- KES:n valvonnan alaista. Käytännössä tämä tarkoittaa minimissäänkin normaalitoiminnan vuosittaistarkastuksia. Erillishankkeet tarkistetaan ta- pauskohtaisesti. Tarkastuksien oleellisena osana on asianmukaisesti hoi- dettu varastointi.
OMG Harjavalta Nickel Oy:n käyttämät kemikaalit on pääosin varastoitu säiliöihin. Ulkona olevat säiliöt on varustettu kemikaalilain mukaisilla ke- ruualtailla tai kaksoisvaipoilla. Nikkelitehtaalla käytettävien erilaisten kemi- kaalien tiedot (mm. vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä kuvaavat R- ja S- standardilausekkeet) käyvät yksityiskohtaisesti ilmi lupahakemuksen täy- dennyksen (28.4.2003) liitteestä 1.
OMG Harjavalta Nickel Oy:llä ei ole maanalaisia tai –päällisiä öljysäiliöitä.
Rikasteet tuodaan bulkkilaivoilla Mäntyluodon satamaan, jossa ne varas- toidaan halleissa. Sieltä rikasteet tuodaan suljetuissa junavaunuissa Har- javaltaan, jossa ne puretaan rikastehalliin ja/tai siiloihin. Nikkelituotannon raaka-aineena käytettävät nikkelipitoiset kivet ja suolat/sakat/sekundäärit tuodaan suursäkeissä pakattuina sekä osa kivistä bulkkina muovilla vuora- tuissa konteissa joko Rauman tai Mäntyluodon satamiin, joissa on myös varastohallit suursäkeille sekä varastoalueet konteille. Satamista materiaa- lit kuljetetaan autoilla Harjavaltaan, jossa kivet puretaan varastosiiloihin ja suolat/sakat/sekundäärit vaihtolavoille ja syötetään edelleen prosessiin.
Tuotanto
Liuottamo
SU-liuottamoon tulevat sähköuunin kivi sekä ostokivet jauhetaan märkä- jauhatuksena. Kivilietteelle ja muille raaka-aineille suoritetaan yksivaihei- nen atmosfääriliuotus, jota tehostetaan paineliuotuksella. Atmosfääriliuotus tehdään käyttäen elektrolyysin hapanta paluuliuosta ja rikkihappoa. Synty- vä nikkelipitoinen liuos johdetaan raudansaostuksen kautta LSU- liuottamoon. Syntyvä rautasakka läjitetään Torttilan läjitysalueelle. Rau- tasakan läjitykselle on erillinen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ke- säkuussa 2001 myöntämä ympäristölupa.
Liekkisulatusuunin kivi sekä ostokivet jauhetaan LSU-liuottamossa märkä- jauhatuksena. Saatava kiviliete sekä muut raaka-aineet johdetaan kaksi- vaiheiseen atmosfääriliuotukseen ja liuotustehoa parannetaan paineliuo- tuksella. Liuotusjäännöksenä saatava kuparisakka ohjataan Boliden Harja- valta Oy:n kuparisulattoon ja/tai OMG Kokkola Chemicals Oy:lle. Tuottee- na saatava nikkeliraakaliuos ohjataan liuospuhdistukseen uutto-osastolle.
Uutto
Liuottamolta tulevassa nikkeliraakaliuoksessa on merkittävimpänä epäpuh- tautena kobolttia, joka poistetaan liuoksesta uuttamalla. Koboltti uutetaan orgaaniseen liuokseen (kerosiini) ja saadaan takaisinuutossa talteen ko- bolttisulfaattiliuoksena, joka toimitetaan OMG Kokkola Chemicals Oy:n käyttöön. Uutosta tulevalle nikkeliliuokselle suoritetaan aktiivihiilisuodatus.
Osa kobolttiuutosta saadusta nikkeliliuoksesta johdetaan elektrolyysiin ja pelkistämöön jatkokäsiteltäväksi. Osa liuoksesta menee nikkeliuuttoon, jossa se puhdistetaan ja pumpataan kemikaalitehtaalle.
Elektrolyysi
Puhdistetun nikkeliliuoksen elektrolyyttinen nikkelin saostaminen suorite- taan electrowinning-menetelmällä käyttämällä liukenemattomia lyijyanode- ja. Nikkeli saostuu elektrolyysialtaissa katodeina toimivien siemenlevyjen pintaan. Haluttuun vahvuuteen kasvatetut nikkelikatodit nostetaan pois elektrolyysialtaista ja viedään katodikoneelle pestäviksi ja niputettaviksi.
Punnitut, tunnusmerkinnöillä varustetut katodilevyniput kuljetetaan nikkeli- leikkaamoon. Nikkelikatodit leikataan haluttuun palakokoon, pakataan ja toimitetaan asiakkaalle. Elektrolyysistä palaava anolyytti johdetaan liuotta- moon käytettäväksi liuotusprosessissa.
Pelkistämö
Pelkistämöllä suoritetaan kobolttivapaan nikkeliliuoksen vetypelkistys sopi- vien olosuhteiden vallitessa panoksittain autoklaaveissa. Syntynyt nikkeli- pulveri erotetaan liuoksesta sakeuttamalla ja suodattamalla. Kuivauksen jälkeen nikkelipulveri siirretään pulverisiiloon briketointia varten tai pulveri- pakkauksen siiloon pakkausta varten. Pulveri briketoidaan koneellisesti ja syntyneet briketit sintrataan eli lämpökäsitellään ja pakataan pelkistämön automaattipakkauslinjalla. Pelkistyksessä syntyy myös ammoniumsulfaatti- raakaliuosta, joka johdetaan puhdistettavaksi nikkeli-koboltti-saostukseen ja sakka palautetaan LSU-liuottamoon. Puhdistettu ammoniumsulfaattiliuos johdetaan kiteytykseen, jonka tuotteena saadaan ammoniumsulfaattia.
Kemikaalitehdas
Uudella kemikaalitehtaalla valmistetaan nikkelihydroksidia, nikkelihydroksi- karbonaattia ja nikkelisulfaattia. Prosessien raaka-aineena on nikkeliuutos- ta saatava erittäin puhdas nikkelisulfaattiliuos. Nikkelisulfaattia valmiste- taan nikkelisulfaattiliuoksesta kiteyttämällä. Nikkelikarbonaatti saostetaan nikkelisulfaattiliuoksesta käyttämällä natriumkarbonaattia saostimena. Osa nikkelikarbonaatista myydään sellaisenaan ja osa viedään Kokkolaan OMG Kokkola Chemicals Oy:lle jatkojalostettavaksi nikkelioksidiksi. Nikke- lihydroksidia valmistetaan saostamalla nikkelisulfaatti- tai nikkelikloridiliu- oksesta käyttämällä natriumhydroksidia saostimena. Kaikki tuotteet paka- taan asiakkaiden toivomusten mukaisiin pakkauksiin.
Vesi- ja jätevesijärjestelyt
Nikkelitehdas käyttää jokivettä jäähdytykseen keskimäärin noin 1 500 m3/h.
Jokiveden toimittaa Porin Lämpövoima Oy. Jäähdytysvesi otetaan sellai- senaan joesta ja puretaan jokeen käsittelemättömänä.
Oheisessa taulukossa on esitetty OMG Harjavalta Nickel Oy:n jäähdytys- ja lauhdevedet, joiden johtamiselle Kokemäenjokeen haetaan lupaa.
JÄÄHDYTYSVEDET / LAUHTEET Minne (v. 2003)
Analyysi Seuranta Määrän vaihtelu, m3/h
1 Pelkistämön jäähdytysvedet Joki, itäi- nen viemäri
Jokivesi Johtokyky /
hälytys
1 000 2 000
2 Liuottamon ja elektrolyysin jäähdytys- vedet
Joki, itäi- nen viemäri
Jokivesi Johtokyky /
hälytys
300 600
3 Elektrolyysi, AEG tasasuuntaaja Joki, itäi- nen viemäri
Jokivesi / talousve- si
Öljytunnistus / hälytys
10 30
4 Pelkistämö kiteyttämön ja haihduttimen lauhde
Joki, itäi- nen viemä- ri, ellei pesuvettä tarvita
Lauhde, ammoni- umsulfaatti, johto- kyky < 300 µS = n.
150 mg/l
Online johto- kyky, jos
>300 µS kierrätykseen
0 60
OMG Harjavalta Nickel Oy käyttää Porin Lämpövoima Oy:n toimittamaa pohjavettä noin 30 m3/h. Porin Lämpövoima Oy:n toimittamalle pohjavedel- le on ottolupa.
Nikkeli- ja kobolttiuutosta syntyy yhteensä noin 25-35 m3/h käsiteltäviä ve- siä, jotka johdetaan OMG:n kemikaalitehtaan jätevedenpuhdistamolle käsi- teltäväksi. Tehdasalueen ja rautasakan läjitysalueen (tiivisallas) sadevedet sekä erilaiset tiivistevedet johdetaan Boliden Harjavalta Oy:n jäteveden- puhdistamolle.
Syntyviä saniteettivesiä käsitellään Harjavallan kaupungin jäteveden puh- distamolla.
Oheisessa taulukossa on esitetty OMG Harjavalta Nickel Oy:llä muodostu- via vesiä, jotka käsitellään joko Boliden Harjavalta Oy:n tai OMG:n jäteve- denpuhdistamoilla. Vedet 1-4 käsitellään Boliden Harjavalta Oy:n jäteve- denpuhdistamolla ja vedet 5-6 OMG:n kemikaalitehtaan jätevedenpuhdis- tamolla.
KÄSITELTÄVÄ VESI Minne (v. 2003)
Analyysi (vaihtelu) Seuranta Muuta
1 Piha-alueen sadevedet, 9 ha, sade 500 mm/a Boliden käsittely
Metalleja (mm. Cu ja Ni) n.
10 mg/l
Tuloksia ei saatavilla
5,1 5,1
2 Rautasakan läjityksen vesi * Boliden
käsittely
Ni, Cu, As < 1 (1-10) mg/l pH 10
Näyte ennen ajoa 20 0,4 10/2001 asti kuljetus+sadevesi. Nyt vain 1,7 ha:n sadevedet n. 500 mm
3 Pelkistämön kiteyttämön ja haihduttimen imukoneiden tiivistevedet
Boliden käsittely
Lauhde, ammoniumsulfaatti, johtokyky < 300 µS = n. 150 mg/l
Lauhteella jatkuva johtokykymittaus
2,5 2,5
4 Liuottamo, elektrolyysi, haihduttamon tiivistevesiä Boliden käsittely
Talousvesi Tuloksia ei
saatavilla
0,2 0,2
5 Uuttoliuoksen pesuvesi ZFUK115 OMG käsittely org. 150 (50-500) ppm, Ni,Co ja Zn <50 mg/l, pH 5
3 krt/vko, org, Zn, Ni, Cu
0,15 0,3 OMG:n jätevedenpuhdistamolle, aloitettu 17.1.03
6 Ni-uuton loppuliuos ja PE271/273 pesuvesi OMG käsittely Ni < 100 mg/l, NH4 < 0,5 g/l, Na ja SO4 < 100 g/l, TOC < 100 mg/l, pH 10 - 13
1 / vrk, pH, Ni, NH4, TOC (1 / vko)
25 - 35
28,0 8,3 noin 70 %:n vähennys
Määrän kehitys, m3/h v.
2000/2002 => 2004
Huom!. Piha-alueesta osa on yhteisiä Bolidenin kanssa ja osalla ei ole asfalttia, jolloin vedet eivät päädy vesilaitokselle. Vesi (*) on mitattu, muut määrät arvioita.
OMG:n vedet Boliden käsittelyyn
Vesi nro 6 on seurausta nikkeliuutossa vuoden 2003 lopulla tehdystä neut- ralointireagenssin muutoksesta. Muutoksesta on lähetetty raportti Lounais- Suomen ympäristökeskukselle sekä kopio Länsi-Suomen ympäristölupavi- rastolle (Muistio/ilmoitus 031023 ”Nikkeliuuton neutralointireagenssin muu- tos ammoniakista lipeäksi” pvm 29.10.2003).
OMG Harjavalta Nickel Oy:n käsityksen mukaan sen vesien kuormittava vaikutus Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaan on varsin pieni. Vaikutuksiltaan merkittävin on rankkasateiden aikana piha- alueilta tulevat kuormituspiikit, etenkin tilanteissa, jolloin käytössä olevat varastointitilat ovat jo täyttyneet. Läjitysalueen veden OMG Harjavalta Nickel Oy ei katso olevan merkittävän kuormitustekijän rankkasateiden- kaan aikana, sillä vettä pystytään varastoimaan läjitysaltaaseen. Normaali- tilanteissakin pH-säädetty vesi ajetaan kontrolloidusti säiliöautolla käsitte- lyyn. Muut vedet (4 ja 5) ovat käytännössä ”puhtaita” vesiä eivätkä aiheuta kuin tasaisen vesikuorman.
Jätehuolto
Tuotannosta syntyy vuodessa rautasakkaa noin 15 000 - 30 000 tonnia, joka läjitetään Torttilan rikastushiekka-alueelle. Rautasakan läjitykseen on erillinen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 4.6.2001 antama ympäris- tölupa. OMG aloitti luvan mukaisen läjityksen vuoden 2001 lopulla.
Tuotannosta muodostuu jonkin verran ongelmajätteitä (suodatinkankaita, raaka-ainepusseja, öljyä, vaseliinia, loistelamppuja, paristoja, akkuja). Nä- mä toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyluvat omaaviin laitoksiin. Nyky- ään hyödynnettävät jätejakeet ovat keräyspaperi, pahvi, pakkauskartonki, biojäte, puujäte, energiajäte sekä metalli ja lasi. Vuoden 2001 syksyllä aloi- tettiin myös muovijätteen keräys ja toimitus poltettavaksi. Loppu jäte toimi- tetaan Hallavaaran kaatopaikalle.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen
Värimetallien tuotantoa koskeva BREF-dokumentti (Reference Document on Best Available Techniques in the Non Ferrous Metals Industries, Integ-
rated Pollution Prevention and Control (IPPC), European Commission) on julkaistu toukokuussa vuonna 2000. OMG Harjavalta Nickel Oy:n tuotantoa on arvioitu myös seuraavien BREF-luonnoksien avulla:
“Draft Reference Document on Monitoring”, joka käsittelee teollisuu- den päästöjen (jätevedet, kaasut, kiinteät jätteet, maaperä, raaka- aineet, energian ja veden kulutus, melu ja haju) seurantaa sekä seu- rannan suunnittelua ja sen toteuttamista.
“Reference Document on Best Available Techniques in Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management System in the Chemical Sector”, joka käsittelee BAT-tekniikan käyttöä ja sovelta- mista kemian teollisuuden jätevesi- ja kaasupäästöjen käsittelyssä ja hallinnassa.
Hakija katsoo, että OMG Harjavalta Nickel Oy:n käyttämä tekniikka edus- taa parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä tuotantoprosessien että ilma- ja vesipäästöjen puhdistamisen ja vähentämisen suhteen.
Nikkelituotannon päästöt ilmaan
OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelituotannon prosesseissa muodostuu päästöjä ilmaan liuottamolla, pelkistämöllä ja elektrolyysissä. Päästöjä muodostuu ammoniakista ja nikkelistä. Lisäksi ilmaan pääsee jonkin verran ammoniumsulfaattia ja rikkivetyä sekä uuttoprosessista haihtuvia liuottimia (kerosiini). Nikkelituotannossa tulee BREF-dokumentin mukaan pyrkiä mahdollisuuksien mukaan käyttämään liuotuksessa ja uutossa suljettuja reaktoreita, joita käyttämällä kaasut ja höyryt voidaan kerätä ja käyttää uu- delleen.
OMG Harjavalta Nickel Oy:n tuotannossa ammoniakkia pääsee ilmaan pelkistämöltä. Kaikki pelkistämöltä vapautuvat ammoniakkipitoiset poisto- kaasut johdetaan kaasupesureille, joissa kaasut pestään rikkihappopitoi- sella vedellä. Pelkistämön autoklaavien ulospuhalluslinjassa on lisäksi syk- loneita, joissa kaasut pestään pesureilla. BREF-dokumentissa kuvataan vastaavanlaisia kaasunpuhdistuslaitteita (acidic scrubber), joita käyttämällä ammoniakkipäästöt ovat pieniä. IPPC:n luonnoksessa “Reference Docu- ment on Best Available Techniques in Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management System in the Chemical Sector” puolestaan kuvataan kaasujen puhdistuksessa käytettäviä märkäpesureita, jollaisia käytetään myös OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelituotannossa.
Päästöjä vähennetään poistamalla nikkeliä liuottamon hönkäkaasuista kaasunpoistopesurilla (pyörrepesurin ja suihkutornin yhdistelmäpesuri).
Pelkistämön nikkelipulverin kuivaimen poistokaasut johdetaan pus- sisuodattimen ja pesurin kautta ulkoilmaan. Nikkelipulverin jatkokäsittelys- sä syntyvät pölyt johdetaan pussisuodattimien kautta ulkoilmaan.
Kuljetinratkaisut ja korkeat pudotuskorkeudet ovat olleet ammoniumsulfaa- tin pölyämisongelman syyt. Pölyämisen estämiseksi on vaihdettu lastaus- siilo ja -tapa sekä muutettu ammoniumsulfaatin kuivausmenetelmää. Las- tauksen yhteyteen on lisätty erillinen pölynpoistojärjestelmä, minkä avulla pienimmät partikkelit kierrätetään takaisin prosessiin.
Uuttoprosessissa käytettäviä kemikaaleja (haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, VOC) voi päästä ilmaan. Liuotinhöyryjen vapautuminen ilmaan on suuresti riippuvainen uuttoreaktiossa käytettävästä lämpötilasta. BREF-dokumentin mukaan uutosta aiheutuvia VOC-päästöjä voidaan pienentää käyttämällä
suljettuja reaktoreita. Haihtuvia yhdisteitä voidaan poistaa ja ottaa talteen käyttämällä jäähdyttimiä tai jäähdytysilman jäähdyttämistä. Liuotin- päästöjen vähentämiseen voidaan käyttää myös suodattimia. BREF- dokumentin mukaan VOC-päästöjen osalta voidaan päästä pitoisuuksiin <
5-15 mg/Nm3. Suomessa käytössä olevaa uuton kerosiini-menetelmää käytetään BREF-dokumentissa esimerkkinä VOC-päästöjen vähentämi- sestä. OMG Harjavalta Nickel Oy käyttää uutossa noin 50 °C:n lämpötilaa ja vesilukollisia uuttokennoja estämään kerosiinin vapautuminen ilmaan.
OMG Harjavalta Nickel Oy:n uuttohallissa tehdyissä mittauksissa kerosiini- pitoisuudet ovat olleet alle 5 ppm.
Nikkelituotannon vesipäästöt
Nikkelituotannosta syntyy käsiteltäviä jätevesiä uuttoprosessista. Huhti- kuusta 2002 lähtien vedet on käsitelty OMG Harjavalta Nickel Oy:n omalla jätevedenpuhdistamolla. Uusi jätevedenpuhdistamo rakennettiin BAT- periaatteiden mukaisesti kemikaalitehtaan yhteyteen. Nikkelituotannon jä- tevedet sisältävät metalleja (nikkeli, kupari, koboltti) ja arseenia sekä am- moniakkia. Jätevedenpuhdistamolla metallit poistetaan prosessivesistä (sekä sadevesistä) saostamalla ne sopivan pH-säädön avulla ja laskeut- tamalla sakka sakeutusaltaan pohjalle. Lisäksi vesi vielä suodatetaan hiek- kasuodattimen läpi ennen kuin se johdetaan viemäriin. Vesienkäsittelyn osalta IPPC:n luonnoksessa “Reference Document on Best Available Techniques in Common Waste Water and Waste Gas Treat- ment/Management System in the Chemical Sector” kuvataan vastaavan- laisia saostusmenetelmiä raskasmetallien poistamiseksi jätevesistä saos- tamalla pH:n muutoksen avulla. Jäteveden suodatus saostamisen ja sakan laskeuttamisen jälkeen huokoisen materiaalin (esim. hiekan) läpi on myös kuvattu raportissa.
Nikkeliuuton neutralointireagenssi on muutettu ammoniakista natriumhyd- roksidiksi. Muutoksen jälkeen uuton loppuliuos on ammoniumsulfaatti- vesiliuoksen sijaan natriumsulfaattivesiliuosta. Liuos sisältää myös pieniä määriä ammoniumia ja nikkeliä. Loppuliuos johdetaan ammoniakin strip- pauksen kautta käsiteltäväksi kemikaalitehtaan jätevedenpuhdistamolle (samaan linjaa pitkin johdetaan myös uuton pesurien 271 ja 273 poistove- det puhdistamolle), mikä vähentää haihdutus- sekä ammoniumsulfaatin ki- teytystarvetta pelkistämöllä. Strippausvaiheen tarkoituksena on poistaa liu- oksesta ammoniumtyppeä ja näin minimoida kemikaalitehtaan vesilaitok- sen kautta Kokemäenjokeen menevä typpimäärä sekä nikkelimäärä, sillä ammoniumin tiedetään kompleksoivan nikkeliä vesiliuokseen. Strippauk- sessa muodostuvat ammoniakkipitoiset kaasut pestään ammoniakki- pesurilla ja saatu ammoniumsulfaatti johdetaan kiteytykseen.
Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuus
Nikkelituotannossa energiana käytetään sähköä sekä pääosin tehdasalu- eella tuotettuja höyryä, prosessilämpöä ja kaukolämpöä. Sähköenergiaa käytettiin vuonna 2001 165 000 MWh ja muuta energiaa yhteensä noin 290 000 MWh.
OMG Harjavalta Nickel Oy on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön energian säästöohjelmaan. Sopimukseen liittyen OMG Harjavalta Nickel Oy:llä laadittiin vuonna 2001 energian käytön tilanneselvitys. Selvityksen mukaan suurin energian säästöpotentiaali on kemikaalitehtaan toisessa vaiheessa, jossa demineralisoidun veden lämmittämisessä voitaisiin käyt- tää hyödyksi pelkistämön jäähdytysvettä.
Liikennejärjestelyt
Torttilan teollisuusalueen liikennejärjestelyistä on valmistunut selvitys ke- säkuussa 2001. Selvityksessä on arvioitu vuoden 2005 Torttilan koko teol- lisuusalueen liikennemäärän olevan 664 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista kemikaalikuljetuksia olisi noin 114 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne- määrän arvioinnissa on huomioitu kaikkien Torttilan nykytoimintojen lisäksi sekä Boliden Harjavalta Oy:n mahdollisen laajennuksen että OMG Harja- valta Nickel Oy:n uuden kemikaalitehtaan aiheuttamat liikenteen lisäykset.
Valtatien 2 keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2000 oli 7337 ajo- neuvoa, mistä raskaita ajoneuvoja oli 827 ajoneuvoa. Nikkelitehtaan toi- minnasta syntynyt liikennemäärä sisältyy edellä esitettyihin lukuihin. Tortti- lan teollisuusalueen liikenne ohjattaneen jatkossa suurelta osin Länsitien kautta suoraan valtatielle Harjavallan taajaman keskustan läpi kulkevan reitin sijaan. Tällöin raskaan liikenteen vaikutukset Harjavallan keskustaan vähenevät.
PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Arviointitapa ja kokonaispäästöt
Päästötiedot perustuvat sekä taselaskentaan että mitattuihin päästöihin.
Alla olevassa taulukossa näkyvät vuonna 2000 ja 2002 toteutuneet päästöt ja vuoden 2005 arvioidut päästöt. Ellei erikseen mainita, luvut tarkoittavat vain OMG Harjavalta Nickel Oy:n päästöjä. Vuoden 2002 ja 2005 lukuihin sisältyy myös kemikaalitehdas.
Huolimatta tuotannon rakenteen ja määrän muuttumisesta, kokonais- päästöjen arvioidaan pysyvän pääosin ennallaan.
