LAITOS JA SEN SIJAINTI

LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 37/2004/1

Dnro LSY-2002-Y-397

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 3.6.2004

ASIA

tuotteiden varastointia, Torttilan teollisuusalue, Harjavalta

Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun pää- töksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta

LUVAN HAKIJA

Rikkihappotehtaantie 6

29200 HARJAVALTA

SISÄLLYSLUETTELO

LAITOS JA SEN SIJAINTI ... 6

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO ... 6

MERKINTÄ ... 6

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 6

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 7

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 7

Luvat ... 7

Kaavoitus ... 8

Seutukaava... 8

Yleiskaava ... 9

Keskustaajaman osayleiskaavoitus ... 9

Asemakaava ... 9

Tuotantolaitosten maanomistus... 9

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 9

Sijaintipaikka ... 9

Maaperän tila ... 10

Harjavallan alueen maaperä... 10

Teollisuusalueen maaperä... 10

Pohja- ja orsivedet ... 11

Pohja- ja orsiveden tila ... 11

Pohjavedenottamot ja kaivot... 11

Pintavedet ... 12

Hydrologia... 12

Veden laatu ja kuormitus ... 12

Eliöstö ja sedimentti... 13

Vesistön käyttö ... 13

Ilman laatu ... 14

Ilman laatu mittausasemilla ... 14

Ilman laatu bioindikaattoreiden perusteella ... 15

Melu ... 16

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia ... 16

Häiriintyvät kohteet naapurustossa... 16

Suojelu- ym. erityiskohteet... 17

LAITOKSEN TOIMINTA... 17

Yleiskuvaus... 17

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti... 17

Alumiinisuolatehdas... 17

Erikoishappotehdas ... 18

Terminaalitoiminnot ... 18

Välitystuotteet ... 18

Muu toiminta ... 18

Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet ... 19

Raaka-aineet ja kemikaalit... 19

Alumiinipitoisten jäteraaka-aineiden hyödyntäminen alumiinisulfaatin ja polyalumiinikloridin valmistuksessa ... 20

Veden käyttö... 20

Energian käyttö... 21

Tuotantoprosessit ... 22

Alumiinisulfaatin ja rautapitoisen alumiinisulfaatin sekä alumiinisuolaliuoksen valmistus ... 22

Polyalumiinikloridin valmistus ... 22

Ferrisulfaattipohjaisen rautakemikaalin valmistus ... 22

Erikoishapon valmistus ... 23

Kemikaalien varastointi ... 23

Vaarallisten kemikaalien kuljetus, lastaus ja purkaminen ... 24

Liikennejärjestelyt ... 25

Toimintajärjestelmä ... 25

PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN ... 25

Päästöt veteen ... 25

Jätevesien muodostuminen ja jätevesikuormitus ... 25

Jätevesikuormituksen vähentäminen... 26

Toiminnanharjoittajan esitys luparajoiksi ... 27

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 27

Normaalitoiminta... 27

Aiemmasta toiminnasta aiheutuneet päästöt maaperään... 27

Päästöt ilmaan ... 28

Laatu ja määrä... 28

Päästöjen rajoittaminen ... 28

Ehdotus luparajoiksi... 29

Melu ... 29

Tärinä... 30

Haju... 30

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 30

Laatu ja määrä... 30

Jätteiden kerääminen ja toimittaminen hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi ... 31

Jätteiden määrän tai haitallisuuden vähentäminen... 32

Muualta tulevien hyödynnettävien jätteiden vaikutus jätteiden määrään ja laatuun ... 32

PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMINEN... 32

Ympäristöasioiden hallinta ... 32

Alumiinisuolatehtaan prosessit ... 32

Kemikaalien varastointi ... 33

Varastoitavat nesteet ... 33

Varastoitavat kiinteät kemikaalit ... 33

Johtopäätökset ... 33

Jätevesien ja kaasujen käsittely sekä jätehuolto ... 34

Jätevesien ja kaasujen käsittely ... 34

Jätehuolto ... 34

Energiatehokkuus ... 34

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 35

Vaikutukset pintavesiin ... 35

Vaikutus veden laatuun ... 35

Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 35

Vaikutus ilmaan... 36

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 36

Meluvaikutukset ... 36

Hajuvaikutukset... 36

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 36

Käyttötarkkailu ... 36

Käyttöhyödykkeiden kulutus ... 36

Prosessien tarkkailu... 36

Päästötarkkailu ... 37

Jätevedet ... 37

Päästöt ilmaan ... 37

Jätteet ... 37

Vaikutusten tarkkailu... 38

Pohjavesitarkkailu... 38

Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu ... 38

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 39

Toimintaan liittyvät riskit... 39

Mahdolliset suuronnettomuusvaarat... 39

Muut vaaratilanteet ... 39

Toimenpiteet onnettomuuksien ja vaaratilanteiden estämiseksi ... 39

Varautuminen suuronnettomuuksiin tai muihin vaaratilanteisiin ... 40

Rikkidioksidivuoto ... 40

Kemikaali- ja öljyvuodot ... 40

Kolarit... 41

Kemikaalipalo ja tulipalo ... 41

Ympäristövahinkojen estäminen tai vähentäminen... 41

Rikkidioksidivuoto ... 41

Kemikaali- ja öljyvuodot ... 41

Pölypuhdistimen rikkoutuminen tai toimintahäiriö... 42

ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 42

Alumiinikuormituksen vaikutusten selvittäminen ... 42

Jäteveden purkuputki... 43

Haittojen kompensointi ja korvaaminen ... 43

Yhteenveto hakijan esityksestä luvassa käsiteltäviksi asioiksi ja lupamääräyksiksi ... 44

MERKINTÄ ... 44

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 45

Lupahakemuksen täydennykset ... 45

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 45

Tarkastukset ja neuvottelut ... 45

Lausunnot ... 45

Muistutukset ja mielipiteet... 49

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 50

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU ... 54

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 54

Purkujohdon jatkaminen ja käyttöoikeus... 54

Lupamääräykset ... 55

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 55

Päästöt vesiin ... 55

Päästöt ilmaan ... 56

Melu ja tärinä ... 56

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 57

Vakuus... 58

Kemikaalien varastointi ja käsittely ... 58

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 59

Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja... 59

Tarkkailu- ja raportointimääräykset ... 59

Purkujohtoa ja öljypuomia koskevat määräykset ... 61

Kalatalousmääräys ... 61

Korvaukset ... 61

Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle ... 62

RATKAISUN PERUSTELUT... 62

Lupaharkinnan perustelut ... 62

Purkujohto ja käyttöoikeus ... 63

Käyttöoikeuden vahvistaminen ... 63

Purkujohdon jatkaminen ... 64

Lupamääräysten perustelut ... 64

Yleiset perustelut ... 64

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut... 65

Kalatalousmääräyksen perustelut... 69

Korvausten perustelut ... 69

Ammattikalastajille vuosina 1999 – 2001 aiheutuneet vahingot (52.)... 69

Rantakiinteistön virkistyskäytön vaikeutuminen (53.) ... 70

VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 70

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 72

Päätöksen voimassaolo ... 72

Lupamääräysten tarkistaminen ... 73

Korvattavat päätökset ... 73

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 73

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 73

Yleinen täytäntöönpanokelpoisuus ... 73

Ympäristöluvan täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta ... 73

Vakuus... 74

Perustelut... 74

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 74

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN ... 74

Perustelu... 75

Oikeusohjeet ... 75

MUUTOKSENHAKU ... 76

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Kemira Oyj:n Harjavallan tuotantolaitokset ja kemikaalivarastot sijaitsevat Harjavallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan teollisuusalueel- la.

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Kemira Oyj (tuolloin Kemira Chemicals Oy) on 31.12.2002 jättänyt Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon alumiinisulfaatin ja rautapitoisen alumiini- sulfaatin ym. kemikaalien valmistusta sekä rikkidioksidin ja rikkihapon ym.

tuotteiden varastointia koskevan ympäristölupahakemuksen.

Lupaa on haettu alumiinisulfaatin ja rautapitoisen alumiinisulfaatin (130 000 t/a), väkevyyksiltään erilaisten erikoishappojen (2 000 t/a 100

%:na rikkihappona) ja polyalumiinikloridiliuosten (6 500 t/a) sekä muiden rauta- ja/tai alumiinipitoisten kemikaalien (1 000 t/a) valmistukseen sekä rikkidioksidin (100 000 t/a), rikkihapon (800 000 t/a) ja ferrikloridien (2 000 t/a) varastointiin ja välitykseen. Haettavat tuotanto-, varastointi- ja välitys- kapasiteetit ovat toimintayksiköiden nykyisten kapasiteettien mukaiset.

Lupaa on lisäksi haettu alumiini- ja rautapitoisten jäteraaka-aineiden (5 000 t/a) ja kierrätystuotteiden (noin 600 t/a), lähinnä alumiinihydroksidisakkojen ja rautasulfaatin, hyödyntämiseen alumiinisulfaatin ja muiden tuotteiden valmistuksessa.

Jäteraaka-aineen hyödyntämisen osalta lupaa on haettu toiminnan aloit- tamiselle muutoksenhausta huolimatta.

MERKINTÄ

Kemira-konserniin (Kemira Oyj) kuuluvat Harjavallan Torttilan teollisuus- alueen tuotantoyksiköt ovat toimineet aiemmin nimellä "Kemira Oy, Harja- vallan tehtaat" ja sittemmin nimellä "Kemira Agro Oy, Harjavallan tehtaat".

Tällöin kaikki tuotantoyksiköt ovat kuuluneet samaan yhtiöön. Vedenpuh- distus- ym. kemikaalien valmistus eriytettiin 1.9.2002 konsernin sisällä uu- teen yhtiöön Kemira Chemicals Oy:öön. Tällöin Kemira-konsernin Harjaval- lan toiminnoista alumiinisulfaatin ja rautapitoisen alumiinisulfaatin valmistus sekä rikkidioksidin ja rikkihapon varastointi siirtyivät Kemira Chemicals Oy:n toiminnoiksi. Lannoitteiden tuotanto jäi Kemira Agro Oy:lle.

Kemira Chemicals Oy on muuttunut osaksi Kemira Oyj:tä 1.1.2004. Kemi- ra Agro Oy on puolestaan muuttunut Kemira GrowHow Oy:ksi 11.2.2003.

Tässä päätöksessä luvan hakijayhtiöstä käytetään nimeä Kemira Oyj.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Epäorgaanisia peruskemikaaleja valmistavalla tehtaalla on oltava ympäris- tölupa ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 4 a) kohdan mu- kaan. Vastaavasti laajamittaiselle terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittelylle ja varastoinnille tulee olla ympäristölupa ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 §:n 5 b) kohdan mukaan. Lisäksi jätteen laitos- tai

ammattimainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää ympäristölupaa ym- päristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4) kohdan mukaan.

Vesiylioikeiden 29.12.1994 antamassa jätevesien johtamista koskevassa päätöksessä nro 259/1994 oli muiden ohella Harjavallan Torttilan teolli- suusalueen tuotantolaitokset määrätty jättämään lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus vuoden 2002 loppuun mennessä. Määräys koski myös Kemira Oyj:n Harjavallan tehtaita.

Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan koko toimintaan on haettava ympäristölupaa, jos aiem- min myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan ympäristölu- pavirasto ratkaisee ympäristölupahakemuksen, jos toiminnalla saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia tai asian ratkaiseminen ympäristölupavi- rastossa muuten on perusteltua toiminnan laatu ja luonne huomioon otta- en.

Kemira Oyj:n tuotantolaitosten lisäksi Harjavallan suurteollisuuspuistossa toimivat myös mm. Harjavalta Copper Oy:n (aiemmin Outokumpu Harjaval- ta Metals Oy) kupari- ja nikkelisulatot ja rikkihappotehdas, OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehdas, Kemira GrowHow Oy:n lannoitetehdas sekä Oy AGA Ab:n ilmakaasutehdas. Mainittujen tuotantolaitosten ympäristölupa- hakemukset ovat tulleet vireille samanaikaisesti. Niiden ympäristökuormi- tus kohdistuu monelta osin samalle alueelle. Harjavalta Copper Oy:n, OMG Harjavalta Nickel Oy:n ja Kemira GrowHow Oy:n tuotantolaitosten ympäris- tölupa-asiat ratkaisee ympäristölupavirasto ympäristönsuojeluasetuksen 5

§:n 1 momentin 2 c) ja 4 c) kohtien mukaisesti. Siten myös Kemira Oyj:n ja Oy AGA Ab:n tuotantolaitosten ympäristölupahakemukset on perusteltua käsitellä ympäristölupavirastossa samanaikaisesti Harjavalta Copper Oy:n, OMG Harjavalta Nickel Oy:n ja Kemira GrowHow Oy:n tuotantolai- tosten lupahakemusten kanssa.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOI- TUSTILANNE

L u v at

Aikaisemmat ympäristö- ja jätevesiluvat ovat koskeneet Kemira-konsernin Harjavallan laitosten kaikkia toimintoja ja siten myös alumiinisulfaatin val- mistusta ja muita nykyisin Kemira Oyj:n toimintoja. Tällaisia ympäristö- ja jätevesilupia ovat:

Ilmaan johdettavia päästöjä ja jätehuoltoa koskevat luvat:

Turun ja Porin lääninhallituksen päätös ilmansuojeluilmoituksesta, 31.10.1989, numero 422 YS.

Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 31.3.1994, numero 13 YSP, joka sisältää jätelain 42 §:n mukaisen jäteluvan ja ilmansuojeluilmoituksen muu-

toksen käsittävän ympäristölupamenettelylain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun ympäristöluvan.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös 19.8.1999, numero 24 YS, jossa on annettu lääninhallituksen päätöstä 31.3.1994 täydentävät määrä- ykset.

Jätevesien johtamista koskevat luvat:

Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 31.12.1992, nro 67/1992/2 jätevesien johtamisesta Kokemäenjokeen.

Vesiylioikeuden päätös 29.12.1994, nro 259/1994, jolla on osittain muutet- tu vesioikeuden 31.12.1992 antamaa päätöstä.

Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 22.12.1997, nro 78/1997/2 ja Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätös 4.5.2001, nro 22/2001/2, jotka kos- kevat jätevesien johtamisesta ammattikalastajille vuosina 1989 – 1993 ja 1994 – 1998 aiheutuneiden haittojen ja vahinkojen korvaamista.

Muut luvat:

Rikkihapon ja rikkidioksidin varastoinnista toimipaikalla on maininta Länsi- Suomen vesioikeuden päätöksessä 31.12.1992. Vaarallisten kemikaalien varastoinnille ei ole muuta voimassa olevaa ympäristölupaa.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös 18.2.2003, nro 12/2003/1 koetoimintailmoitukseen, joka koskee jätealumiinihydraatin käyttöä proses- sin raaka-aineena Harjavallan tehtailla.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös 1.7.2003, nro 43/2003/1 koe- toimintailmoitukseen, joka koskee jätealumiinihydroksidisakkojen käyttöä prosessin raaka-aineena valmistettaessa polyalumiinikloridia

Vireillä oleva lupahakemus:

Porin Lämpövoima Oy on 24.2.2004 ympäristölupavirastoon toimittamas- saan hakemuksessa pyytänyt lupaa raakaveden johtamiseen Kokemäen- joesta Harjavallan kaupungissa käytettäväksi prosessi- ja jäähdytysvetenä Torttilan teollisuusalueella (Dnro Lsy-2004-y-52).

K a a v oi t us

S e u t uk aav a

Harjavallan kaupunki kuuluu Satakunnan seutukaava-alueeseen. Sata- kunnan seutukaava 5:ssa on yhtenäistetty aikaisemmin vahvistetut seutu- kaavat ja saatettu ajan tasalle niiden muodostama kokonaisuus. Ympäris- töministeriö on vahvistanut kaavan 11.1.1999 ja se on saanut lainvoiman huhtikuussa 2001. Uusi seutukaava korvaa kaikki aikaisemmat seutu- kaavat.

Torttilan alue on merkitty seutukaavaan teollisuustoimintojen alueeksi (T6).

Osa Torttilan alueesta kuuluu vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesi- alueeseen. Torttilan alueen itäosassa sijaitsevat Kemiran ja Outokummun asuntoalueet on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi.

Y l e is k aa va

Harjavallan kaupungin koko kuntaa koskeva yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.1981, mutta kaavaa ei ole alistettu vahvistet- tavaksi. Torttilan alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen pohjois- ja itäpuolella teollisuusalueen ja asuntoalueiden välissä on virkis- tysaluevaraukset (V).

K e s k us t aa j a ma n os a yl e i s k aa v oi t us

Harjavallan kaupungin keskustaajaman yleiskaavoitus on luonnosvaihees- sa. Torttilan alue on merkitty osayleiskaavaluonnoksessa teollisuusraken- nusten alueeksi (TT). Osayleiskaavan yhdyskuntarakennetta koskevien ta- voitteiden mukaan Torttilan alueen suunnittelussa turvataan suurteollisuu- den laajentamistarpeet, eikä uusilla asuntoalueilla rajoiteta teollisuuden kehittämismahdollisuuksia. Kaupunkikuvaa koskevien tavoitteiden mukaan Torttilan alueella sijaitseva suurteollisuus on olennainen osa Harjavaltaa ja sen pitää myös näkyä kaupunkikuvassa.

A s e m ak aa v a

Voimassa olevassa asemakaavassa tuotantolaitokset sijoittuvat suurte- ollisuus- ja varastorakennusten sekä laitosten ja näitä palvelevien ra- kennusten sekä teollisuuden prosessissa syntyvän materiaalin varastointi- alueiden korttelialueelle (T). Korttelin tehokkuusluku on 0,40. Rakennusten suurin sallittu korkeus on +60 metriä luonnollisesta maanpinnasta. Korttelin länsireunaan on osoitettu alue, jolle prosessissa syntyvää materiaalia saa sijoittaa. Varastoitavan materiaalin ylimmän kohdan korkeusasema saa olla +50 metriä mukaan lukien läjityksen pintarakenne. Korttelin itäreu- naan on osoitettu alue, jolle saa sijoittaa vain toimisto-, terveyden- huolto-, virkistys- ym. vastaavia rakennuksia.

T u o ta n to la i t os t en m a a no mis t u s

Kemira Oyj:n alumiinisulfaattitehdas ja muut tuotantorakennukset sekä kemikaalivarastot sijaitsevat Kemira GrowHow Oy:n omistamalla tehdas- kiinteistöllä (79-203-51-40). Maa-alue (8,34 ha) on vuokrattu Kemira GrowHow Oy:ltä.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

S i j ai n ti p ai k ka

Kemira Oyj:n Harjavallan tuotantolaitokset ja kemikaalivarastot sijaitsevat Harjavallan kaupungin keskustan tuntumassa Kokemäenjoen eteläpuolel- la, Torttilan teollisuusalueella. Teollisuusalue (Harjavallan suurteollisuus- puisto) rajoittuu lännessä, pohjoisessa ja idässä pääasiassa asuntoaluei- siin sekä etelässä Helsinki – Pori valtatiehen nro 2. Tampere – Pori rauta- tie kulkee varsinaisen teollisuusalueen lounaisosan läpi.

M a a p e r än t i la

H a r j a va lla n a l ue e n m a ap e rä

Harjavallan alue jakaantuu eteläiseen sedimenttitasankoon ja pohjoiseen peruskallioalueeseen. Kokemäenjoen eteläpuolinen kallioperä on hiekkaki- veä, jonka yhteydessä esiintyy myös diabaasia. Sedimenttitasanko on pääasiassa viljeltyä peltoaluetta ja metsäalueet ovat pääasiassa puolukka- tyypin mänty-metsiä. Pohjoinen peruskallioalue on metsäistä moreenipoh- jaista kankare-maastoa, jossa on loivia mäkiä ja kallioita. Laaksokohdissa on joko soita tai viljeltyjä saviperäisiä peltoja. Tavallisimmat maalajit ovat moreeni ja turve sekä rannan lähellä sora ja hiekka. Vallitsevia ovat puo- lukka- ja mustikka-tyypin kuusivaltaiset metsät.

Tammirannan (2000) selvityksen mukaan Harjavallan maaperä on laajalta alueelta saastunut. Syyt löytyvät pitkästä teollisesta historiasta. Outokum- pu Oy:n kuparisulatto aloitti toimintansa Harjavallassa vuonna 1945 ja nik- kelisulatto 1960. Kemira Oy:n rikkihappo- ja lannoitetehtaat käynnistettiin 1947-1948. Muita ympäristön kuormittajia ovat olleet mm. kaupungissa toimineet ja toimivat valimot.

Teollisuuden pitkään jatkunut metallikuormitus ja happamoittava laskeuma ovat yhdessä vaikuttaneet Harjavallan alueen maaperään useiden kilomet- rien säteellä tehtaista. Teollisen toiminnan vaikutus on nähtävissä kohon- neina metallipitoisuuksina ja maaperän happamuutena. Maaperän tilan huonontuminen ilmenee metsän kasvussa, maatalous- ja puutarhatuottei- den laadussa ja lähimaisemassa. Kuormitus on viime vuosina pienentynyt merkittävästi, mutta ympäristön toipuminen on kuitenkin hidasta ja vaiku- tukset tuntuvat vielä pitkään. Saastuminen on selvityksen mukaan kuiten- kin luonteeltaan sellaista, ettei se akuutisti vaaranna asukkaiden terveyttä.

Harjavallan ympäristön maaperän metallipitoisuuksia on selvitetty mm.

Deromen väitöskirjassa (2000). Derome tutki kupari- ja nikkelisulaton vai- kutuksia maaperän ja pohjaveden metalli-, magnesium-, rikki- ja fosforipi- toisuuksiin neljältä eri syvyydeltä ja neljältä eri etäisyydeltä otetuista näytteistä. Näytteet olivat humuskerroksesta ja kolmelta eri syvyydeltä mi- neraalimaasta (0 - 5 cm, 5 - 10 cm, 10 - 12 cm). Näytteenottopisteet olivat puolen, kahden, neljän ja kahdeksan kilometrin päässä sulatosta. Tu- losten mukaan Harjavallan sulaton vaikutus näkyy aina kahdeksan ki- lometrin päässä maaperän kohonneina metalli-, magnesium-, rikki- ja fosforipitoisuuksina. Suurimmat metallipitoisuudet on todettu orgaanisessa kerroksessa (humuksessa).

T e o ll is u us a lu e en m a a pe r ä

Ympäristöluvan velvoittamana Kemiran Harjavallan toimipaikalla on kesällä 2000 toteutettu maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden kartoitus. Maa- näytteitä otettiin 22 paikasta ja jokaisesta pisteestä näytteet analysoitiin 0- 0,5 m:n ja 1,5-2,5 m:n syvyydestä otetuista näytteistä.

Tutkimuksen taustana käytettiin kaikkea mahdollista historiatietoa vuosien varrelta mm. erilaisten säilytys- ja varastointipaikkojen sijaintia. Selvitystä tehtiin tutkimalla vanhoja asiapapereita ja haastattelemalla toimipaikalla ai- kaisemmin työskennelleitä ja nykyisiä työskenteleviä henkilöitä. Tutkimuk- sen toteutti Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy.

Näytteiden analyysituloksia verrattiin maaperän pilaantuneisuuden arvioin- tiin tarkoitettuihin raja-arvoihin. Tutkituista kohteista viidessä oli joidenkin aineiden kohdalla pitoisuuksia, jotka ylittivät raja-arvot.

Tutkimuksissa löytyi muutamasta pisteestä raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia mineraaliöljyjä, lyijyä, kuparia ja sinkkiä. Raja-arvon yli olevat mineraaliöl- jypitoisuudet (K1, K17) löytyivät kahden poistetun öljysäiliön kohdalta. Öl- jyn levinneisyys saatiin molemmissa kohdissa syvyyssuunnassa rajattua.

Yli raja-arvon olevat metallipitoisuudet (K2 Pb, K13 Cu+Zn, K14 Cu+Zn) löytyivät maan pintakerroksista. Syvemmältä otetuista näytteistä ei löytynyt raja-arvon ylittäviä metallipitoisuuksia. Maaperän pH on paikoitellen hapan.

Suurelta osin asfaltoiduilla teollisuusalueilla maaperän pintakerroksissa olevat metallipitoisuudet eivät aiheuta ympäristö- ja terveyshaittaa.

Raportti tutkimuksista on toimitettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksel- le. Selvityksen pohjalta Kemira GrowHow Oy:lle tai Kemira Oyj:lle ei ole asetettu toimenpidevaatimuksia.

P o h ja - j a o r s i ve de t

P o h ja - j a o r s i ve de n t i la

Tehdasalue sijaitsee Järilänvuoren I-luokan pohjaveden muodostumisalu- eella. Järilänvuori on osa Harjavallasta Köyliön kautta Säkylänharjulle ulot- tuvasta luode-kaakkosuuntaisesta pitkittäisharjusta. Pohjaveden virtaus- suunta harjuvyöhykkeellä on kaakosta luoteeseen. Maaperä on erittäin hy- vin vettä läpäisevää ja virtausnopeudet ovat paikoitellen huomattavan suu- ria.

Tehdasalueen maanpinta on korkeudella + 33 m. Tehdasalueella pohjave- den pinta on tasolla + 14 m, eli noin 20 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Pohjavesi purkautuu luontaisesti Kokemäenjokeen tehdasalueen pohjois- puolella puolentoista kilometrin päässä tehdasalueelta.

Harjavalta Copper Oy:n tehdasalueella, Kemiran tehdasalueen lounaispuo- lella, on orsivesialue lähellä maanpintaa, noin 1 – 2 m syvyydessä maan- pinnasta. Orsivesi on pilaantunutta ja siinä esiintyy arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä ja sulfaattia. Orsivesi purkautuu lounaaseen. Nyky- ään Harjavalta Copper Oy pumppaa orsivettä pumppauskaivoista. Pumpa- tut orsivedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Suojapumppauksilla pyri- tään estämään likaantuneen veden virtaus pohjaveteen ja pintavesiin.

Harjavallan alueen pohja- ja orsivesiä on tutkittu useassa yhteydessä. Tut- kimuksia on tehty sekä vedenhankinnan vuoksi että pohjaveden pilaantu- misen takia vuoden 1980 jälkeen. Tammirannan (2000) selvityksen mu- kaan Järilänvuoren pohjavesialueella pohjaveden veden laatu on hyvä muualla paitsi Harjavalta Copper Oy:n ja Kokemäenjoen välisellä alueella, jossa vettä ei enää voida käyttää talousvetenä.

P o h ja v ede n o tt a mot ja k a iv ot

Järilänvuoren pohjavesialueella on suurteollisuusalueen itäreunalla sijait- sevan Porin Lämpövoima Oy:n vedenottamon lisäksi yhdyskuntien veden- hankintaan käytettävät Hiittenharjun, Järilänvuoren ja Santamaan sekä Kooman ja Ilmijärven vedenottamot. Yhdyskuntien käytössä olevat ve-

denottamot ovat pohjaveden virtaussuuntaan nähden teollisuusalueen ylä- puolella. Virtaussuunnassa teollisuusalueen alapuolella on Lammaisten vedenottamo, joka on suljettu vuonna 1980 liian suuren kadmiumpitoisuu- den takia.

Harjavalta Copper Oy on selvittänyt teollisuuden vaikutuksia alueen talo- usvesikaivoihin vuonna 1985. Kaivojen veden laatu ei viitannut voimak- kaaseen teollisuuden kuormitukseen. Vesi oli kaikissa tutkituissa kaivoissa hyväksyttävissä talous- ja juomavesikäyttöön. Teollisuusalueen läheisyy- dessä ei nykyisin ole talousvesikäytössä olevia yksityisiä kaivoja vaan kiin- teistöt kuuluvat vesijohtoverkkoon.

Lammaisten ja Porin Lämpövoima Oy:n vedenottamoilla, joihin tehdasalu- een mahdolliset vaikutukset kohdistuvat, ei ole vesioikeuden määräämiä suojavyöhykkeitä. Pohjaveden virtaussuunnassa tehdasalueen yläpuolella olevien Järilänvuoren ja Hiittenharjun vedenottamoiden suojavyöhyke (Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 10/1982D, 19.8.1982) ei ulotu tehdasalueen vaikutuspiiriin.

Pi n t av ed et

H yd r o l o gia

Kokemäenjoen vesistöalueen pinta-ala on 27 000 km². Vuosina 1961- 90 Kokemäenjoen virtaamat Harjavallan voimalaitoksen kohdalla ovat ol- leet seuraavat:

- Ylin virtaama (HQ) 918 m³/s - Keskiylivirtaama (MHQ) 641 m³/s - Keskivirtaama (MQ) 231 m³/s - Keskialivirtaama (MNQ) 40 m³/s - Alivirtaama (NQ) 2,0 m³/s

Vuosina 1983-1999 Harjavallan voimalaitoksen juoksutus oli kesäkuukau- sina keskimäärin 198 m³/s. Kesäkuukausien keskivirtaama vaihteli sa- mana ajanjaksona välillä 64 - 647 m³/s.

V e d en la at u ja k u o rm i t us

Kokemäenjoen tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan yhteis- tarkkailuna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta.

Tulosten perusteella jokiveden laatu oli heikoimmillaan 1970-luvun al- kuvuosina, jolloin se ajoittain oli jopa huonoa. Veden laadun parantumista tapahtui 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, mutta yleistila pysyi edel- leen välttävänä. Ratkaiseva muutos ajoittui vuoteen 1985, jolloin yläpuoli- sella reitillä loppui kahden selluloosatehtaan toiminta. Kuormituksen aleneminen näkyi välittömästi happitilanteen parantumisena ja metsäteolli- suuden jätevesien leiman vähentymisenä. Myös ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi 1970-luvun alkuun verrattuna.

Yhteistarkkailun tulosten perusteella Kokemäenjoessa happitilanne on yleensä hyvä. Jokialueella ei ole todettu kuormituksesta johtuvaa happipi- toisuuden laskua. 1970-luvun alkuvuosiin verrattuna fosforipitoisuus on laskenut alle puoleen. Vuonna 2001 yläjuoksulla fosforia oli jokivedessä keskimäärin 26 µg/l. Veden yleislaatu oli keskimäärin tyydyttävä. Lähinnä

hajakuormituksesta johtuen veden laatu heikkenee ajoittain ja laatu- luokka laskee välttäväksi. Voimakkaiden ylivalumien aikana vesi on erit- täin sameaa, runsasravinteista ja hygieenisesti likaantunutta.

Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden rehevyystaso määräytyy ensi sijassa ve- sistöön tulevan fosforimäärän perusteella, sillä näillä vesialueilla fosfori on tuotannon minimiravinne. Siten typpikuormituksen merkitys on tässä suh- teessa toissijainen. Myöskään joessa tapahtuvalla ammoniumtypen ha- pettumisella eli nitrifikaatiolla ei ole oleellista merkitystä Kokemäenjoen ve- den kesäaikaisen happitilanteen kannalta. Vuonna 2001 teollisuuden osuus biologisesti happea kuluttavasta kuormituksesta oli keskimäärin 70 %, typpikuormituksesta 10 % ja fosforikuormituksesta 30 %.

Oleellinen parannus virkistyskäytön kannalta, kuormituksen vähenemi- sen ohella, on myös ollut se, että metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamat haju- ja makuongelmat ovat jo lähes hävinneet varsinaiselta jokialueel- ta. Myös metallikuormitus on vähentynyt eikä elohopeaongelmaa enää ole. Tilapäisten päästöjen vaikutukset ovat nyt selvemmin havaittavissa, kun vesi on ajoittain jopa hyvälaatuista.

E l i ös t ö j a s ed i me n tt i

Pohjaeläimistön perusteella viimeksi vuonna 1997 tehty rehevyystarkastelu osoitti, että Harjavallan kohdalla Kokemäenjoki on edelleen rehevä. Merkit- tävää muutosta 1980-luvun lopun tilanteeseen verrattuna ei ollut havaitta- vissa. Harjavallan seudulta jokeen kohdistuvan metallikuormituksen on todettu nostaneen sedimentissä esiintyviä pitoisuuksia alapuolisilla näy- teasemilla.

Kokemäenjoen kalataloudellinen arvo on lisääntymässä joen tilan parane- misen myötä. Tästä osoituksena Harjavallan alapuolisella osalla jokea lohikalojen osuus kalansaaliissa on runsastunut. Viime vuosina myös ku- hakannoissa on todettu vahvistumista. Harjavallan alapuolelta joesta tut- kittujen näytehaukien elohopeapitoisuus on ollut alle 0,5 mg/kg, joka on raja-arvo kalojen ravinnoksi käytön kannalta. Toisaalta hauissa ja lahnois- sa on ollut havaittavissa vesistön rehevyydestä, jätevesistä ja hajakuor- mituksesta aiheutuvia maku- tai hajuhaittoja.

V e s is t ön k ä yt t ö

Kokemäenjoen virkistyskäyttö liittyy lähinnä kalastukseen, veneilyyn, uimi- seen, loma-asutukseen sekä ulkoiluun ja luontoharrastukseen. Jokivarren asukkaat käyttävät rantoja lähivirkistysalueina. Kalastus on nykyisin virkis- tys- ja kotitarvekalastusta. Veneilyä harrastavat lähinnä seudun asukkaat ja loma-asunnon omistajat. Voimalaitospadot ja merkitsemättömät väylät estävät laajamittaisempaa veneilyä. Rantojen käyttöä virkistysalueina vai- keuttaa julkisten rantojen vähyys. Pellot ulottuvat tavallisesti rantaan asti ja paikoin myös loma-asutus on vallannut rannat kokonaan. Kokemäenjoen rantojen loma-asutus on runsasta etenkin Kokemäellä ja Porissa.

Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Kokemäenjoki vastaa virkis- tyskäyttöluokkaa tyydyttävä. Tyydyttävään luokkaan kuuluvia vesialueita voidaan kuvata seuraavasti: "Tyydyttäviä ovat vesialueet, joihin johdetaan jätevesiä, mutta joissa näkyvät haitat ovat vähäisiä. Leväkukintoja esiintyy satunnaisesti. Rantakasvillisuus on lisääntynyt jonkin verran. Vesi täyttää hyvän uimaveden laatuvaatimukset. Lievää rantojen ja pyydysten limoittu-

mista esiintyy." Isojuopassa Luotsinmäen puhdistamon alapuolisella jo- kiosalla ja Pihlavanlahden perukassa luokitus laskee välttäväksi.

I l m a n l a atu

I l ma n l a atu m it t au sa s e mi ll a

Harjavallassa toteutetaan jatkuvaa ilmanlaadun tarkkailua, johon sisältyy mm. ilman hiukkas- ja rikkidioksidipitoisuuden mittaus kolmessa pistees- sä 0,2 - 1,4 km etäisyydellä suurteollisuusalueesta (Kaleva, Torttila ja Pirk- kala). Lisäksi Ilmatieteen laitos on toteuttanut Harjavallassa vuodesta 1987 alkaen viiden vuoden välein muutaman kuukauden pituisia ilmanlaadun mittauskampanjoita. Mittauksissa on selvitetty muun muassa tutkimusalu- een rikkidioksidin, eri kokoisten hiukkasten ja niiden sisältämien alkuainei- den pitoisuustasoja sekä metallien ja arseenin laskeumaa. Tutkimusten ta- voitteena on ollut selvittää Harjavallan ilmanlaadun kehittymistä teollisuu- den päästöjen muuttuessa.

Vuonna 1997 rikkidioksidin pitoisuudet olivat Verkkotien tutkimuspisteen mittausten perusteella 15 % rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrattavasta pi- toisuudesta ja 14 % vuorokausiohjearvoon verrattavasta pitoisuudesta.

Kokonaisleijumaa (TSP) ja hengitettävää pölyä (PM10) mitattiin Verkkotiel- lä, Kalevassa ja Torttilassa. Missään tutkimuspisteistä ei havaittu kokonais- leijuman ohjearvopitoisuuden (120 µg/m³) ylityksiä. Kokonaisleijuman suu- rimmat vuorokausipitoisuudet olivat Verkkotiellä 46 µg/m³, Kalevassa 108 µg/m³ ja Torttilassa 54 µg/m³.

Hengitettävän pölyn suurimmat pitoisuudet olivat Verkkotiellä 24 µg/m³, Kalevassa 30 µg/m³ ja Torttilassa 22 µg/m³. Hengitettävästä pölystä ana- lysoitujen viiden korkeimman vuorokausipitoisuuden vaihteluvälit olivat Ka- levassa ja Verkkotiellä seuraavat: kupari 390 - 2 600 ng/m³, sinkki 43 - 190 ng/m³, nikkeli 44 - 230 ng/m³, lyijy 15 - 97 ng/m³, kadmium 2 - 15 ng/m³ ja arseeni 22 - 140 ng/m³.

Kadmiumin, lyijyn ja sinkin laskeumat olivat Harjavallassa vuonna 1997 noin kymmenkertaisia, arseenin noin satakertaisia ja kuparin sekä nikkelin noin tuhatkertaisia verrattuna Ilmatieteen laitoksen Lammin tausta- asemalla mitattuihin kuukausilaskeumiin.

Vuonna 2002 Harjavallassa toteutettuun tutkimukseen sisältyi rikkidioksidi- ja hiukkasmittausten lisäksi uutena osakokonaisuutena myös sulfaatin ja ammoniumin laskeumamittauksia sekä kaasumaisen ammoniakin ja hiuk- kasiin sitoutuneen ammoniumin pitoisuusmittauksia. Tutkimuspisteet sijait- sivat Kalevassa ja Pirkkalassa.

Ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksissa ei ole vuoden 1997 jälkeen tapahtunut oleellista muutosta, mutta aiempiin vuoden 1992 mittauksiin nähden pitoi- suudet ovat pienentyneet sekä keskiarvo- että tuntipitoisuustasolla huo- mattavasti. Rikkidioksidin raja-arvojen lukuarvojen ylityksiä ei esiintynyt mittausjaksolla. Suurin tuntipitoisuus oli 261 µg/m³ ja korkein vuorokausipi- toisuus 34 µg/m³. Ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet olivat alle 40 % vas- taavista ohjearvoista. Suurimpien rikkidioksidin tuntipitoisuuksien mittaus- aikoina tuuli kävi mittauspisteisiin pääasiassa Harjavallan tehtailta päin.

Hengitettävien hiukkasten mittausjakson vuorokausipitoisuuksien keskiarvo oli Kalevassa 12 µg/m³ ja Pirkkalassa 7 µg/m³. Hengitettävien hiukkasten

vuorokausipitoisuuksien keskiarvoissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta vuoteen 1997 nähden. Myös suurimmat vuorokausipitoisuudet ovat samaa tasoa kuin vuonna 1997. Suuntaa antavasti voidaan sanoa, että vuorokau- sipitoisuudet ovat Kalevassa 13 - 33 % ohjearvosta ja Pirkkalassa 7 - 19

% ohjearvosta. Mittausjaksolla ei esiintynyt raja-arvon 50 µg/m³ ylittäviä vuorokausipitoisuuksia.

Pirkkalan ja Kalevan hengitettävien hiukkasten näytteistä analysoitiin ar- seeni- ja metallipitoisuudet. Pitoisuustaso oli Kalevassa yli kaksinkertainen Pirkkalaan nähden. Suurimmat vuorokausipitoisuudet olivat Kalevassa kui- tenkin laskeneet vuoden 1997 tasosta kadmiumia lukuun ottamatta.

Pirkkalan ja Kalevan tutkimuspisteissä mitattiin myös kokonaisammoniu- min pitoisuuksia. Kummassakin pisteessä esiintyi sekä taustapitoisuuksien tasoa olevia kokonaisammoniumin vuorokausipitoisuuksia että taustapitoi- suuksiin nähden moninkertaisia pitoisuuksia. Korkeita pitoisuuksia esiintyi lähinnä OMG Harjavalta Nickel Oy:n häiriöpäästöjen aikana ja niiden jäl- keen.

I l ma n l a atu bi o in d ik a a tt o r eid e n p e rus t e el la

Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus on selvittänyt sekä Porin - Harja- vallan kuormitetulla alueella että tausta-alueella Pohjois-Satakunnassa il- man laatua bioindikaattoreiden avulla vuosina 2001 - 2002. Sama tutki- mus on tehty aiemmin vuosina 1990 -1991, 1992 -1993 ja 1996 - 1997.

Tutkimus on tehty joka kerta samoilla havaintoaloilla ja samoilla puilla, jol- loin tulosten vertailu on mahdollista.

Vuosien 1996-1997 tutkimuksen raportin mukaan rikin ja typen oksidien päästöt Porin-Harjavallan alueella ovat 1980-luvulla olleet korkealla tasolla.

Teollisuuden rikkipäästöt ovat pienentyneet 1990-luvulla huomattavasti.

Sen sijaan typpipäästöt ovat kasvaneet. Liikenteen typpipäästöt ovat kui- tenkin samaan aikaan vähentyneet alle puoleen. Osittainen kuormituksen pieneneminen on näkynyt metsäympäristön tilan parantumisena. Havupui- den neulaskato on vähentynyt huomattavasti 1990-luvulla, mutta lievä har- suuntuminen on edelleen yleistä koko tutkimusalueella. Neulasten rikkipi- toisuus on alentunut huomattavasti. Neulasten rikki- ja typpipitoisuuksia ei voida pitää korkeina, vaikka niillä edelleen on selvä vaikutus metsäympä- ristössä. Lähes kaikkien raskasmetallien pitoisuudet metsäsammalissa ovat myös laskeneet huomattavasti, mutta pitoisuudet ovat edelleen kor- keita. Maaperän happamuudessa on edelleen aleneva suuntaus, joka voi johtua sekä kuormituksesta että luontaisista tekijöistä.

Viimeisimmässä vuosien 2001 - 2002 tutkimusten valmistumisen jälkeen laaditussa raportissa todetaan metsäympäristön tilan myönteisen kehityk- sen pysähtyneen viime vuosina Porin–Harjavallan -alueella päästöjen ja kuormituksen vähenemisestä huolimatta. Tämä on mahdollista, koska sul- faatti-ionit voivat varastoitua maaperään, josta ne vapautuvat vasta vuosi- kymmenien aikana aiheuttaen samalla ravinteiden huuhtoutumista. Myös typen yhdisteet voivat varastoitua maaperään, jos voimakas kuormitus jat- kuu riittävän kauan.

Havupuiden elinvoimaisuuden heikkenemisen taustalla on useita tekijöitä.

Ilman epäpuhtauksien kuormituksella ja laskeuman varastoitumisella ekosysteemiin lienee oma osuutensa. Neulasten rikkipitoisuus on kuitenkin hieman laskenut viimeisen viiden vuoden aikana. Alueen voimakas typpi- kuormitus näkyy neulasten typpipitoisuuksien nousevana suuntauksena.

Hiukkaspäästöjen väheneminen Harjavallassa näkyy sammalten metallipi-

toisuuksien huomattavana pienenemisenä, mutta pitoisuudet ovat edelleen korkeita.

Männyn runkojäkälien esiintymisen perusteella laskettu ilmanpuhtausin- deksi on heikentynyt viiden viime vuoden aikana vuoden 1990 tasolle ja se on alhainen voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla. Ilmeisesti myös jäkälien toipumisessa on viivettä ja ajallista vaihtelua, joten kuormituksen vähenty- misen lopullista vaikutusta joudutaan odottamaan vielä pitkään.

Maaperän happamoituminen etenee ja yhdessä vanhojen kertymien kans- sa nykyinen kuormitus ilmeisesti ylittää maaperän kriittisen kuormituksen tason.

M e l u

Harjavallan tehtaiden ympäristömelua on selvitetty mittaamalla merkittä- vimpien ympäristömelulähteiden melupäästöt sekä laskemalla melu- vyöhykkeet tehdasalueen ympärillä ympäristömelun laskentamallia käyttä- en.

Useat eri lähteet osallistuvat kokonaismelun syntyyn. Jatkuvasti esiintyvän ympäristömelun kannalta tärkeimmistä lähteistä useimmat sijaitsevat eri tehdasyksiköiden katoilla. Ympäristön kannalta merkittävimpiä melulähteitä ovat mm. eri piippujen lähistöllä olevat puhaltimet ja kattopuhaltimet. Mo- net maanpinnan tasolla voimakkailta kuulostavat lähteet eivät ole ympäris- tön kannalta yhtä merkittäviä. Ajoittain toimivat lähteet eivät juuri vaikuta tehtaiden keskiäänitasoon, mutta niiden toiminnan aikana hetkellinen melu kasvaa huomattavasti. Tällaisia ajoittain toimivia lähteitä ovat mm. piikkaus sulatolla sekä voimalaitoksen höyrynpäästö ja turbiinipumppu.

Laskentatulosten mukaan melun yöohjearvoa 50 dB vastaava vyöhyke ulottuu Harjavalta Copper Oy:n ja OMG Harjavalta Nickel Oy:n tehdasalu- een koillis- ja kaakkoispuolella noin 300 metrin etäisyydelle alueen reunas- ta. Yöohjearvo ylittyy näissä suunnissa lähimpien asuintalojen luona. Myös Kemira GrowHow Oy:n tehdasalueen itäpuolella melun yöohjearvoa 50 dB vastaava vyöhyke ulottuu lähimpien asuintalojen luokse.

A l u e j a ko h t ee t , joi h in to i min n a ll a o n v a ik u tu k si a

H ä i r ii n t yv ä t ko h te et n aa p u rus t o ss a

Harjavallan Torttilan teollisuusalueella toimivia yrityksiä Kemira Oyj:n ja Kemira GrowHow Oy:n lisäksi ovat Oy Aga Ab, OMG Harjavalta Nickel Oy ja Harjavalta Copper Oy. Näiden lisäksi alueella toimii näiden yritysten kumppanuusyrityksiä, kuten Porin Lämpövoima Oy, ABB Service Oy, Ou- tokumpu Engineering Service Oy, Lassila & Tikanoja Oy, Valtasiirto Oy, SOL Oy, Engel Security Oy ja Amica Oy.

Kemira GrowHow Oy:n omistama tehdasalue sijaitsee Torttilan teollisuus- alueen pohjoisosassa ja rajoittuu pohjois- ja itäpuolella pääasiassa asun- toalueisiin. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 200 – 300 m:n päässä.

Alle kilometrin etäisyydellä sijaitsee kaksi leikkikenttää ja hieman yli kilo- metrin päässä Kalevan päiväkoti, leikkikenttä ja harjaantumiskoulu.

S u o je l u- ym . e r i t yi s k o ht e et

Harjavallan ja Nakkilan alueella sijaitsee Natura 2000 –suojeluverkostoon sisällytetty Pirilänkoski (FI0200045). Alueen pinta-ala on 147 ha. Pirilän- kosken alue on voimalaitoksen alapuolisen Kokemäenjoen suvannon jyrk- kään ja korkeaan eroosiotörmään syntynyt rantalehto. Siihen liittyy pitkä ja kapea rantaa myötäilevä, varjoisaa lehtipuustoa kasvava deltasaari. Sa- mantyyppistä lehtomaista aluetta on myös joen etelärannalla. Alueelta on Torttilan teollisuusalueelle matkaa noin 1,5 km. Pirilänkosken - Paratiisin -lehtoalue kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaan. Suojelu on tarkoitus to- teuttaa luonnonsuojelulailla, vesilailla ja kaavoituksella.

Kokemäenjoen suistoalue Pihlavanlahti on myös sisällytetty Natura 2000 –verkostoon (FI02000079). Natura-alueen pinta-ala on 2885 ha ja se käsit- tää Pihlavanlahden kokonaisuudessaan ja osan Ahlaisten saaristoa. Alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon siellä olevien luontotyyppien ja lin- nuston perusteella.

Pirilänkosken - Paratiisin -alueen lisäksi seutukaavaan on merkitty Aranti- lankosken ja Rutilankosken (vapaita Kokemäenjoen koskia ja edustavia maisemakokonaisuuksia) sekä Kukkaskosken (Kokemäenjoen jokivarsileh- toalue), Takaveräjänojansuun (puronvarsi ja kolvelehto) ja Ruskilankosken (rauhoitettu Kokemäenjoen törmäranta) suojelualuevaraukset. Nämä koh- teet sijaitsevat 6,5–11 km:n etäisyydellä teollisuusalueesta.

Satakunnan seutukaavassa on myös esitetty alueita ja kohteita, jotka ovat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Tällaisia Torttilan te- ollisuusalueen läheisyydessä sijaitsevia kohteita on hakemuksessa lueteltu neljä kappaletta. Harjavallan kaupungin keskustaajaman osayleiskaavoi- tuksessa on tavoitteeksi asetettu vanhojen työläisasuntojen miljöön, maati- lojen ja aukeiden jokivarsinäkymien sekä tehdasalueelle rajautuvien van- hojen puistoalueiden säilyttäminen. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitet- ty 11 tällaista kohdetta Torttilan teollisuusalueen läheisyydestä.

Torttilan teollisuusaluetta lähin muinaisjäännös on kivikautinen asuinpaik- ka, joka sijaitsee rautatien eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä. Kohde on tutkittu arkeologisin kaivaustutkimuksin. Siitä ei aiheudu muinaismuisto- lain asettamia rajoituksia alueen maankäytölle.

LAITOKSEN TOIMINTA

Y l e is k uv au s

Kemira Oyj valmistaa Harjavallan toimipaikassa alumiini- ja rautakemikaa- leja veden puhdistukseen ja puunjalostusteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi Kemira Oyj varastoi ja välittää Harjavalta Copper Oy:n rikkihappotehtailla valmistetun rikkihapon ja nesteytetyn rikkidioksidin sekä laimentaa väke- vää rikkihappoa erikoishappotehtaalla.

T u o tt e et , t u o ta n to ja ka p as i te e t ti

A l u m ii ni su o l at e hd as

Alumiinisuolatehtaalla valmistetaan alumiinisulfaattia (ALG) rakeina, kiek- koina ja liuoksena sekä rautapitoista alumiinisulfaattia (ALF). Tehtaan ka-

pasiteetti on 120 000 t/a alumiinisulfaattia ja 10 000 t/a rautapitoista alu- miinisulfaattia sekä vähäisiä määriä alumiinisulfaattikiekkoja ja nestemäistä alumiinisulfaattia.

Alumiinisuoloja käytetään mm. vedenpuhdistuskemikaaleina. Alumiinisuo- lakiekkoja käytetään haja-asutusalueella fosforin saostamiseen käymälöi- den huuhteluvedestä.

Tehtaalla toimitaan keskeytyvässä tai jatkuvassa kolmivuorotyössä.

Alumiinisuolatehtaan käyntiaste on vaihdellut tilauskannan mukaan. Tuo- tanto on viime vuosina ollut noin 70 000 t/a ja käyntiaika noin 5 000 h/a.

1990-luvun loppupuolella tuotanto oli noin 100 000 t/a ja käyntiaika noin 7 500 h/a.

Lisäksi yhtiö on hakenut lupaa ferrisulfaattipohjaisen rautakemikaalin ja po- lyalumiinikloridiliuoksen (PAX) valmistukseen alumiinisuolatehtaalla. Rau- takemikaalin tuotanto aloitetaan vuonna 2004. Tuotanto on noin 1 000 t/a.

Polyalumiinikloridin tuotanto on tarkoitus aloittaa aikaisintaan vuonna 2005. Tuotanto on noin 6 500 t/a.

E r i k oi s hap p o te h das

Erikoishappotehtaalla tehdään väkevän rikkihapon (H2SO4) laimennuksia asiakkaiden haluamiin väkevyyksiin. Erikoishappotehtaalla pakataan suo- raan myös nk. kemiallisesti puhdasta rikkihappoa (95-98%). Toimitusmää- rät ovat noin 2 000 t/a 100 %:na rikkihappona ilmaistuna. Tehtaalla toimi- taan 8 h:n päivävuorossa.

T e r m in aa li t o im in n ot

Terminaalitoiminnot sisältävät Harjavalta Copper Oy:n valmistaman rikki- hapon ja rikkidioksidin varastoinnin ja lastauksen. Enimmäisvarastointi- määrät tuotantolaitoksella ovat noin 40 000 t rikkihappoa ja 4 200 t rikkidi- oksidia. Enimmillään rikkihappoa voidaan toimittaa 800 000 t ja rikkidioksi- dia 100 000 t vuodessa.

Viime vuosina rikkihapon toimitukset ovat olleet noin 400 000 t/a ja rikkidi- oksidin toimitukset noin 40 000 t/a.

V ä l it ys t u o t t ee t

Toimipaikalla varastoidaan ja välitetään ferrikloridia, joka valmistetaan Ke- mira Oyj:n tehtaalla Kvarntorpissa Ruotsissa. Vuonna 2001 ferrikloridi- tuotteita toimitettiin noin 730 t.

M u u t o i m i n t a

Toimipaikalla huolletaan ja varastoidaan koeajosäiliöitä ja –laitteita.

R a a k a- ai ne e t , ke m ik a al i t j a po l t to a in ee t

R a a k a- ai ne e t j a k em i k aa li t

Kemira Oyj käyttää nykyisessä tuotannossaan sekä välittää seuraavassa taulukossa esitettyjä tai vastaavia raaka-aineita ja kemikaaleja. Taulukossa on esitetty aineiden CAS-numero, vaarallisuusluokka, maksimivarastointi- määrä, käsittelymäärä vuonna 2001, maksimikäsittelymäärä sekä varas- tointipaikka ja käyttökohde.

Kemiallinen nimi CAS-nro *Luokka Maksimi- varastointi

Käsittely (2001)

Maksimi- käsittely

Varasto/

Säiliö

*Käyttö- kohde

t t/a t/a Nro

Alumiinihydroksidi 21645-51-2 - 7000 16600 3400

30000 10000

160B AS VÄ

Alumiinihydroksidisakka (kierrätysraaka-aine)

- 300 - 5000 160B Suunnitteilla

AS Ferrikloridiliuos

- ferrikloridi n. 40 % - suolahappo n. 2 %

7705-08-0 7647-01-0

C; R34 100 213 1000 160C VÄ

Ferrisulfaatti, rakeinen - ferrisulfaatti > 89 % - ferrosulfaatti < 5 % - rikkihappo < 1,5 % - mangaanisulfaatti < 0,6 %

10028-22-5 7720-78-7 7664-93-9 7785-87-7

Xi; R36/38 500 159 5000 160B AS

Polyalumiinikloridi

- < 24 % 1327-41-9

Xi; R36/38 40 521 1000 160C VÄ Rikkidioksidi, SO2, puristettu

nesteytetty kaasu 7446-09-5 T;R23-36/37 4200 37877 60000 15-19 VÄ Rikkihappo, H2SO4, 93-98 % 7664-93-9 C; R35 39356 19000

1500 364196

40000 4000 700000

8 1-4 7, 9-12

AS EH VÄ Suolahappo, HCl 7647-01-0 C; R34-37 100 - 2000 - Suunnitteilla

AS

*Vaarallisuusluokitus: Erittäin myrkylliset T+ , Myrkylliset T, Hapettavat O, Räjähtävät E, Helposti syt- tyvät F, Erittäin helposti syttyvät F+, Ympäristölle vaarallinen N, Syövyttävä C, Haitallinen Xn, Ärsyttä- vä Xi

*Käyttökohde: AS alumiinisuolatehdas, EH erikoishappotehdas, VÄ välitys

Alumiinisulfaattituotannon pääraaka-aineita ovat alumiinihydraatti, rikki- happo ja vesi. Lisäksi raaka-aineena käytetään alumiiniteollisuudessa jät- teenä muodostuvaa alumiinihydroksidisakkaa.

Alumiinihydroksidisakkoja on tarkoitus hyödyntää myös polyalumiinikloridin valmistuksessa. Muita alumiinipitoisia raaka-aineita kuin jäteraaka-aineena saatavia alumiinihydroksidisakkoja polyalumiinikloridin valmistuksessa ei käytetä. Lisäksi polyalumiinikloridin tuotannossa käytetään suolahappoa (33-34%) 2 200 t/a ja magnesiumoksidia 200 t/a, jotka ovat tavallisia kau- pallisia kemikaaleja.

Yhtiö hyödyntää myös rautapitoisia kierrätystuotteita, lähinnä ferrisulfaat- tia, rautapitoisten kemikaalien tuotannossa. Käytettävä ferrisulfaatti valmis- tetaan Kemira Oyj:n Porin tehtailla ferrosulfaatista, joka on titaanidioksidi- prosessin sivutuote. Ferrisulfaattia käytetään enintään 600 t/a. Lisäksi rau-

takemikaalien tuotannossa käytetään sopivia emäksiä noin 40 - 50 t/a ja rikkihappoa noin 100 t/a, jotka ovat tavallisia kaupallisia kemikaaleja.

A l u m ii ni pi t o is t en jä t e r aa ka -a i ne i de n h yö d yn t ä m i n en al um i i ni su l faa t i n j a p o l ya l um i i ni kl o r id i n v al m is t u ks es sa

Suomen alumiinijalostuslaitoksilla muodostuu alumiinihydroksidisakkoja (Al(OH)₃)noin 3 000 – 5 000 t/a ja ne viedään tällä hetkellä tavallisen jät- teen käsittelyyn soveltuville kaatopaikoille. Näitä sakkoja voidaan käyttää alumiinisulfaatin ja muiden alumiinituotteiden valmistuksessa.

Kemira Oyj aloittaa alumiinipitoisten jäteraaka-aineiden (lähinnä alumiini- hydroksidisakka) hyödyntämisen ensin alumiinisulfaatin ja myöhemmin, polyalumiinikloridin valmistuksessa. Jäteraaka-aineet korvaavat osittain raaka-aineena teollisesti valmistetun alumiinihydraatin. Jäteraaka-aineita käytetään enintään 5 000 t/a.

Käytettävän alumiinihydroksidisakan laatuvaatimukset ovat : Pääkomponentit

- Kuiva-ainepitoisuus min 16,0 % - Alumiinipitoisuus, Al min 23,0 % - Natriumpitoisuus, Na max 4,0 % - Kokonaishiilipitoisuus, C max 1,0 % - Rautapitoisuus, Fe max 0,2 % Toksiset epäorgaaniset aineet

- Arseeni, As max 0,5 ppm - Kadmium, Cd max 0,5 ppm - Kromi, Cr max 55 ppm - Elohopea, Hg max 0,5 ppm - Nikkeli, Ni max 40 ppm - Lyijy, Pb max 10 ppm - Antimoni, Sb max 0,1 ppm - Seleeni, Se max 0,1 ppm

- Sinkki, Zn max 200 ppm

- Kupari, Cu max 20 ppm

- Tina, Sn max 600 ppm

V e d en käyt t ö

Tehtaan raakavesi otetaan Kokemäenjoesta. Porin Lämpövoima Oy vas- taa raakaveden toimituksesta tehtaalle. Veden johtamista koskeva hake- mus on vireillä Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa (Dnro Lsy-2004-y- 52). Puhdas vesi tulee Porin Lämpövoima Oy:n pohjavedenottamolta. Seu- raavassa taulukossa on esitetty veden käyttö osastoittain vuonna 2000 ja 2001.

VEDEN KÄYTTÖ 2000 m³/a

2001 m³/a RAAKAVESI Kokemäenjoesta

Alumiinisuolatehdas, pesut 8744 13400 PUHDAS VESI

Jätevesimaksun alainen, kaupungin vesijohdosta

Erikoishappotehdas, prosessi- ja talousvesi 548 372 Ei jätevesimaksun alainen, pohjavesi PLV Oy:n vedenottamolta

H2SO4-varastosäiliöt, pesut 2760 1407 Alumiinisuolatehdas, prosessivesi 27680 25820

Puhdas vesi yhteensä 30988 27599

E n e r gi a n k ä yt t ö

Tehtaiden energiatalous perustuu sähkön sekä Porin Lämpövoima Oy:ltä ostettavan höyryn ja Harjavalta Copper Oy:ltä ostettavan kaukolämmön käyttöön. Lämpöä saadaan myös Kemira GrowHow Oy:n lämpökeskukses- ta, jossa on kaksi keskuslämmityskattilaa (1,3 MW ja 2,9 MW). Seuraavis- sa taulukoissa on esitetty polttoöljyn, sähkön, kaukolämmön ja höyryn käyttö eri kohteissa sekä käytettävien polttoaineiden ominaisuudet ja käyt- tökohteet.

ENERGIAN KULUTUS Polttoöljy Sähkö Kaukoläm- pö

Höyry 2001

TJ

2001 TJ

2001 TJ

2001 TJ

Erikoishappotehdas 2,4

Alumiinisuolatehdas 0,1* 7,4 9,6 5,1

Rikkidioksidisäiliöt 2,4

Konttori 0,3

Kerhotalo 1,2

Asuntoalue 0,3 0,9

Saunat ja pesutuvat 1,2

Laboratorio 0,6

Korjaamo 0,7 1,2

Ulkovalaistus 0,04

Lämpökeskus 0,5 0,3

Paineilmaverkosto 1,4

Työkoneet 0,4

Yhteensä 1,0 12,8 17,1 5,1

POLTTOAINEET Kevytöljy Tempera 15 Kevytöljy Tempera 4 Tehollinen lämpöarvo

Tyypillinen rikkipitoisuus Tyypillinen tuhkapitoisuus Tyypillinen kosteuspitoisuus

37 MJ/l

< 0,15 p-%

0,01 p-%

< 200 mg/kg

36 MJ/l

< 0,15 p-%

< 0,01 p-%

100 mg/kg

Käyttökohde Lämpökeskus Työkoneet

Alumiinisuolatehdas*

* Jauhatustoiminta on lopetettu alumiinisuolatehtaalla vuonna 2001, jolloin myös polttoöljyn käyttö on loppunut.

T u o ta n top r o s es si t

A l u m ii ni su l f aa t in ja r a u t ap i to i se n a l um i i ni su l faa t i n se k ä a l u mi in i su o - l a li u ok s en va l mi s tu s

Alumiinisulfaatin (ALG) raaka-aineina ovat kiinteä alumiinihydraatti, rikki- happo ja vesi. Rautapitoisen alumiinisulfaatin (ALF) raaka-aineena on li- säksi rautasulfaatti.

Alumiinisulfaatin valmistus perustuu alumiinihydroksidin, rikkihapon ja ve- den väliseen eksotermiseen reaktioon. Harjavallassa alumiinisulfaatti val- mistetaan panoksittain (panoskoko 20 t) neljässä avoimessa reaktorissa.

Prosessivesi ja väkevä rikkihappo pumpataan reaktoriin. Alumiinihydraatti syötetään reaktoriin. Panoksen syöttövaihe kestää noin 40 - 50 min. Rikki- hapon laimenemislämmön tuoman energian ansiosta panoksen lämpötila nousee voimakkaasti syötön alkuvaiheessa ja panos alkaa kiehua.

Seoksen lämpötila reaktorissa nousee syötön loppuvaiheessa 120 °C:een.

Kun panos on reagoinut, saostunut alumiinisulfaatti lasketaan tasaussäili- öön, josta se pumpataan rakeistukseen ja valmistusprosessi etenee jatku- vatoimisesti. Rakeistettu tuote jäähdytetään ja seulotaan ennen varastoin- tia tuotesiiloihin.

Rautapitoista alumiinisulfaattia (ALF) valmistettaessa rautasulfaatti syöte- tään alumiinisulfaatin päälle tuotehihnalle ennen siiloa. Seulonnan yli- ja alijakeet palautetaan murskauksen kautta takaisin rakeistukseen. Tuotteet toimitetaan bulkkina tai säkkipakkauksissa.

Alumiinisuolaliuosta valmistettaessa reaktoriin sekoitetaan vettä, rikkihap- poa ja alumiinihydraattia sekä kylmää lisävettä. Syntynyt tuote lasketaan suodatinyksikön läpi putkistoa pitkin tuotesäiliöön.

Käytettäessä jäteraaka-aineena saatavaa alumiinihydraattisakkaa alumii- nisulfaatin, rautapitoisen alumiinisulfaatin ja alumiinisuolaliuoksen tuotan- toprosessi eroaa nykyisestä ainoastaan raaka-aineen esikäsittelyn osalta.

Alumiinihydraattisakka lietetään rikki- ja/tai suolahappoon ennen johtamis- ta varsinaiseen reaktoriin. Tämän jälkeen prosessi etenee kuten edellä on kuvattu.

P o l ya l u m ii n ik l o ri d in va l mi s tu s

Polyalumiinikloridin valmistuksessa alumiinihydroksidisakka lietetään ja liuotetaan suolahappoon noin 85-90 asteen lämpötilassa. Liuotuksen jäl- keen tuotteen pH säädetään tarvittaessa sopivalla emäksellä. Liukenema- ton sakka erotetaan polymeerilla ja/tai suodattamalla. Suodatettu ja/tai las- keutettu kirkas liuos pumpataan varastosäiliöön. Erotettu sakka kierräte- tään mahdollisuuksien mukaan prosessissa ja toimitetaan tämän jälkeen hävitettäväksi.

F e r r i su lf aa t t ip o hj ais e n r a ut ak e m ik aa l in va l mi s tu s

Ferrisulfaattipohjainen rautakemikaali valmistetaan alumiinisulfaattitehtaan prosessilaitteita hyödyntäen. Reaktoreihin syötetty ferrisulfaatti ja rikkihap- po neutraloidaan sopivalla emäksellä. Tämän jälkeen tuote suodatetaan varastosäiliöön.

E r i k oi s hap o n v al m is t u s

Erikoishappotehtaalla laimennettavan rikkihapon valmistaa Harjavalta Copper Oy rikkihappotehtaillaan, joista se johdetaan putkistoja pitkin suo- raan Kemira Oyj:n varastosäiliöihin. Erikoishappotehtaalla laimennettava happo varastoidaan säiliössä 12. Tehtaan ulkosäiliöalueella varastoidaan 93 ja 37 %:ta happoa.

K e m i ka al ie n v a r as to i n ti

Harjavalta Copper Oy:n rikkihappotehtailla valmistettu rikkihappo ja nestey- tetty rikkidioksidi varastoidaan Kemira Oyj:n omistamissa säiliöissä. Kemi- kaalit siirretään tuotantolaitoksiltaan putkisiirtona varastosäiliöihin, joista ne puretaan ja kuljetetaan asiakkaille eteenpäin maantie- ja rautatiekuljetuksi- na. Tällä hetkellä rikkihapon autolastauspaikalla voidaan lastata kolmea autosäiliötä ja junalastauspaikalla kolmea junasäiliötä. Rikkidioksidin auto- lastauspaikalla on mahdollisuus lastata kahta autosäiliötä ja junalastaus- paikalla kahta junasäiliötä. Yhtä aikaa voidaan lastata kolmea eri säiliötä.

Konttilastausasema on sijoitettu erilliseen rakennukseen lähelle autolas- tauspaikkaa.

Kemira Oyj varastoi sekä syövyttäviä (rikkihappo, ferrikloridiliuos, alumiini- sulfaattiliuos ), myrkyllisiä (rikkidioksidi) että ärsyttäviä (polyalumiinikloridi) kemikaaleja. Kemira Oyj:n tärkeimmät kemikaalivarastot ovat seuraavat:

Happosäiliöiden 5, 6, 7, 10 ja 11 varastoalue sekä happosäiliöiden 9 ja 12 varastoalue sekä rikkihapposäiliö 8

Rikkihapposäiliöt on keskitetty kahdelle varastoalueelle Torttilan tehdas- alueen koillisosaan. Rikkihapposäiliöt 6, 7, 10 ja 11 sijaitsevat Kemira GrowHow Oy:n raaka-ainehallin ja ureafosfaattitehtaan länsipuolella. Tällä varastoalueella on myös Kemira GrowHow Oy:n fosforihapposäiliö (säiliö 5). Rikkihapposäiliöiden 9 ja 12 varastointialue on em. raaka-ainehallin koillispuolella. Käytössä olevien kuuden rikkihapposäiliön (906 – 8825 m³) yhteistilavuus on 22 000 m³.

Lisäksi alumiinisuolatehtaan edessä on 250 m³:n pallosäiliö rikkihapolle.

Se on sijoitettu varoaltaaseen.

Rikkidioksidisäiliöiden 15, 16, 17, 18 ja 19 varastoalue

Rikkidioksidi on varastoitu kolmeen 1 150 m³ ja kahteen 520 m³ suurui- seen pallon muotoiseen säiliöön. Säiliöiden yhteistilavuus on 4490 m³. Rikkidioksidisäiliöiden varastointialue sijaitsee Torttilan tehdasalueen kes- kiosassa Kemira GrowHow Oy:n ammoniakkivaraston läheisyydessä.

Erikoishappotehtaan ulkosäiliöalue (säiliöt 1 – 4)

Erikoishappotehtaan ulkosäiliöalueella varastoidaan neljässä säiliössä (14–32 m³) 93 ja 37 %:ta rikkihappoa. Säiliöiden yhteistilavuus on 74 m³. Seuraavassa taulukossa on esitetty perustiedot kemikaalisäiliöistä.

Sijainti

asemap. Säiliö Tilavuus m³ Ominaisuudet Rak.

vuosi 1 Rikkihapposäiliö 93 % 32 Pystysäiliö, materiaali SIS 2343, halk.=3200 -98 2 Rikkihapposäiliö 37 % 14(15) Pystysäiliö, materiaali lujitemuovi, halk.=2200 -98 3 Rikkihapposäiliö 37 % 14(15) Pystysäiliö, materiaali lujitemuovi, halk.=2200 -98 4 Rikkihapposäiliö 37 % 14(15) Pystysäiliö, materiaali lujitemuovi, halk.=2200 -98

6 Rikkihapposäiliö 906 Poistettu käytöstä -83

7 Rikkihapposäiliö 1 525 Materiaali ST 37,21, halk.=12500 mm -74 8 Rikkihapposäiliö, AS 250 Materiaali Fe, halk.=7852 mm

9 Rikkihapposäiliö 1 650 Materiaali ST 37,21, halk.=12700 mm -59

10 Rikkihapposäiliö 5 000 Materiaali Fe, halk.=22500 mm -70

11 Rikkihapposäiliö 5 000 Materiaali Fe, halk.=21500 mm -73

12 Rikkihapposäiliö 8 825 Materiaali Raex 385 (vaippa), FE 37B (katto/pohja),

halk.=26500 mm -95

15 Rikkidioksidipallo 520 Materiaali FE 44 DP 01 SFS 1100, halk.=10000 mm, käyt-

töp.=7 bar -75

16 Rikkidioksidipallo 520 Materiaali FE 44 DP 01 SFS 1100, halk.=10000 mm, käyt-

töp.=7 bar -75

17 Rikkidioksidipallo 1 150 Materiaali Raex 385 P, halk.=13000 mm, käyttöp.=7 bar -79 18 Rikkidioksidipallo 1 150 Materiaali Raex 385 P, halk.=13000 mm, käyttöp.=7 bar -79 19 Rikkidioksidipallo 1 150 Materiaali Raex 385 P, halk.=13000 mm, käyttöp.=7 bar -89 160A PIX 111 tuotesäiliö 60 Materiaali lujitemuovi, halk.=3400 mm -84 160A Al-liuos tuotesäiliö 60 Materiaali Fe 37+hypalon, halk.=3400 mm -84 160A Kempac (-03 alkaen Vapur

200) tuotesäiliö 60 Materiaali Fe 37+hypalon, halk.=3400 mm -84 160A CaCl2-säiliö (ei käytössä) 60 Materiaali FE 37B, halk.=3400 mm -84 160A ALS-liuos (suunnitteilla) 20 Lujitemuovi, halk.=2000

160A ALS-liuos (suunnitteilla) 20 Lujitemuovi, halk.=2000 160A Kaasupesurin alasäiliö 10 SFS 725

160A Pesuvesisäiliö 20 SFS 725

160A Pesuvesisäiliö (ei käytössä) 42 SFS 725

160A Pesuvesisäiliö 10 SFS 725

160A Tasaussäiliö 20 Sanicro 28

160A PAX-varastosäiliö (suunnitteil-

la) 100 Lujitemuovi

HCl-säiliö (suunitteilla) 50-100 Lujitemuovi

V a a r al l is te n k e mi ka a li e n k ulj e t us , l ast a u s ja purk a m in en

Seuraavassa taulukossa on esitetty Kemira Oyj:n tuotanto-, terminaali- ja välitystoimintojen edellyttämät vaarallisten kemikaalien kertakuljetusmää- rät, kuljetustapa, vuosittaiset lastausmäärät (vuosi 2001), maksimilastaus- määrä sekä lastaus- tai purkupaikat.

Kemikaali Kerta- kuljetus

max

Kuljetus- tapa

Lastausmäärä 2001 kpl/a

Maksimi- lastausmäärä

kpl/a

Lastaus/

purkupaikka Rikkidioksidi SO2 38 t

52 t

Auto Juna

712 kuormaa 230 vaunua

1600 kuormaa 1200 vaunua

SO2-autolast.

SO2-junalast.

Rikkihappo H2SO4 63 t 40 t

Juna Auto

3800 vaunua 5600 kuormaa

10000 vaunua 12000 kuorm.

hapon junalast.

hapon autolast.

Suolahappo HCl (suunnitteilla)

40 t Auto - 50 kuormaa Alsu-tehdas

Alumiinisulfaatti 40 t Auto 1980 kuormaa 3300 kuormaa Alsu-tehdas Polyalumiini-

kloridi PAX 11 Suunniteltu tuot.

5 t 5 t

Auto Auto

26 kuormaa -

200 kuormaa 1000 kuormaa

Alsu-tehdas Alsu-tehdas Ferrikloridi

PIX 111

8 t Auto 50 kuormaa 125 kuormaa Alsu-tehdas

Oleum 38 t Auto 151 kuormaa 300 kuormaa HACO

L i ik e nn e jä r j es t el yt

Henkilöautoliikenne tehtaalle kulkee pääasiassa Rikkihappotehtaantien kautta. Kemira Oyj:n ja Kemira GrowHow Oy:n tehtaille liikennöivien hen- kilöautojen määrä on 95 kpl/vrk (ma-pe) eli yhtensä noin 25 000 kpl/a. Täs- tä suurin osa on työmatkaliikennettä, joka ei ulotu tehdasalueen sisäpuolel- le.

Raskas ajoneuvoliikenne ohjataan pääasiassa Torttilantietä pitkin suoraan valtatielle 2. Torttilan ylikulkusilta otettiin käyttöön syksyllä 2000. Raskai- den ajoneuvojen määräksi on laskettu 7 550 autoa/kuormaa vuodessa.

Raaka-aineita ja tuotteita kuljetetaan pääasiassa arkipäivinä klo 8–14 vä- lisenä aikana. Rikkikemikaaleja kuljetetaan ympäri vuorokauden.

Raideliikenne ajoittuu päiväaikaan (klo 7–15). Tehdasalueella liikkuu noin 7600 junavaunua vuodessa.

T o i mi n ta jä r j es t el mä

Kemira Oyj:n Harjavallan tehtailla on käytössä sertifioidut ympäristö- ja laa- tujärjestelmät. Järjestelmät sisältävät mm. rikki- ja alumiinikemikaalien tuo- tekehityksen, valmistuksen, markkinoinnin, myynnin ja toimittamisen.

PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN

P ä ä s tö t ve t e en

J ä t ev es i en m uo d ost u m in e n ja jä t ev e sik u o r mi t us

Kemira Oyj:n toiminnassa muodostuu prosessijätevesiä lähinnä alumiini- suolatehtaalla. Vuonna 2001 alumiinisuolatehtaalla käytettiin prosessi- ja pesuvettä yhteensä 39 220 m³ (107 m³/d). Lisäksi erikoishappotehtaalta tulee jonkin verran pesuvesiä sekä varastoalueelta pesu- ja valumavesiä.

Vuonna 2001 varastosäiliöiden pesuun käytetyn veden määrä oli 1407 m³. Jätevesille ei ole ulkoista puhdistusta.

Jätevedet johdetaan Kemira Growhow Oy:n viemäriin, jossa niillä on yhtei- nen tarkkailupiste ja edelleen Harjavalta Copper Oy:n läntiseen viemäriin viimeksi mainitun tarkkailupisteen alapuolella. Jokeen johdettavassa ve- dessä on jatkuva kuormituksen seuranta. Tehdasalueen sade- ja sulamis- vedet on viemäröity jätevesiviemäriin. Saniteettijätevedet johdetaan Harja- vallan kaupungin viemäriverkkoon.

Kemira GrowHow Oy:n ja Kemira Oyj:n jäteveden nykyinen tarkkailuohjel- ma sisältää seuraavat analyysit: pH, johtokyky, kiintoaine, fosfori, alumiini, rauta, typpi, sulfaatti, kadmium, lyijy, kupari, nikkeli ja sinkki.

Koska Kemira-konserniin kuuluvien laitosten jätevesiä ei ole tarkkailtu erik- seen, ei kuormituksen jakaantumisesta yhtiöiden kesken ole tarkkaa tietoa.

Kemira Oyj:n alumiinisuolatehtaalta ja muista yksiköistä Kokemäenjokeen johdettavat vedet sisältävät alumiinia ja sulfaattia. Pääosa Kemira- konserniin kuuluvien laitosten alumiinikuormituksesta tuleekin näistä toi- minnoista, lähinnä alumiinisuolatehtaan reaktoreiden pesuvesistä.

Vuodesta 1992 lähtien Kemira-konsernin laitoksilta vesistöön menevän alumiinikuormituksen vuosikeskiarvo on ollut alle 100 kg/d. Vuosina 1999 – 2001 alumiinikuormitus on ollut keskimäärin 36 kg/d. Alumiinikuormitus on siten alittanut selvästi voimassa olevassa jätevesiluvassa (Länsi-Suomen vesioikeuden 30.12.1992 ja vesiylioikeuden 29.12.19924 antamat päätök- set) asetetun tavoitearvon 300 kg/d neljännesvuosikeskiarvona laskettuna.

Vuosina 1999 – 2001 alumiinisuolatehtaan reaktoreiden pesuista vesistöön menevä sulfaattikuormitus on ollut laskennallisesti arvioituna 40 – 100 kg/d. Sulfaattipäästöjä voi lisäksi aiheutua rikkihapon varastoinnin ja lasta- uksen yhteydessä vuototapauksissa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2002 yhteenveto Kemira GrowHow:n ja Kemira Oyj:n tehtailta Kokemäenjokeen johdettavien jäteve- sien kadmium-, lyijy-, kupari-, nikkeli- ja sinkkipitoisuuksista. Päästöt ovat tulosten mukaan vähäiset eikä niillä ole merkittävää ympäristövaikutusta.

Cd, mg/l Pb, mg/l Cu, mg/l Ni, mg/l Zn, mg/l keskiarvo 0,0020 0,0263 0,1755 0,2371 0,4091 minimi 0,0004 0,009 0,082 0,023 0,087

maksimi 0,004 0,046 0,3 0,61 1,13

talousvesi max 0,005 0,010 2,0 0,020 - Valmistettaessa polyalumiinikloridia alumiinihydroksidisakoista voi proses- silaitteiden puhdistuksen ja tuotantohäiriöiden yhteydessä päästä jätevesi- viemäriin pieniä määriä polyalumiinikloridia, alumiinihydroksidia ja magne- siumoksidia. Viemäriin on arvioitu pääsevän liukenematonta alumiinia noin 180 kg/a, liukoista alumiinia noin 80 kg/a, kloridia noin 200 kg/a, sulfaattia noin 50 kg/a ja magnesiumoksidia noin 100 kg/a.

Ferrisulfaattipohjaisen rautakemikaalin valmistuksessa ei muodostu jäte- vesipäästöjä.

J ä t ev es i ku o r m it u ks e n v äh en t ä mi n en

Seuraavassa on kuvattu toimenpiteitä, joilla päästöjä vesistöön rajoitetaan.