LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
9. Ulvilan kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymähallituksen ja 10
Noormarkun kunnan kunnanhallituksen lausunnoissa on myös vaadittu
päästöjen vähentämistä parhaan käytettävissä olevan tekniikan avulla. En-siksi mainitun lausunnossa on lisäksi todettu, että Kemira Oyj:n tehtailta ilmaan ja veteen pääsevät jätteet leviävät ilmavirtausten ja jokiveden mu-kana myös Ulvilan kaupungin alueelle. Etäisyys tehtailta Ulvilan kaupungin alueelle on noin 12 km. Näiden päästöjen haitallisia terveysvaikutuksia ei liene tutkittu ja todettu.
11. Porin kaupungin kaupunginhallituksella, 12. Porin kaupungin ter-veyslautakunnalla ja 13. Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kun-tayhtymän yhtymähallituksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Viimeksi mainitun lausunnossa on vaadittu, ettei toiminta saa ai-heuttaa terveydensuojelulain tarkoittamaa vaaraa tai haittaa.
M u i s t ut u ks e t j a m iel i pi t ee t 14. AA
Muistuttaja on ammattikalastaja. Muistutuksen mukaan kalansaaliit ovat vähentyneet Mäntyluodon ja Reposaaren välisellä Etelänselällä sekä sii-hen läheisesti liittyvillä merialueilla. Saaliiden väsii-heneminen on johtunut Kokemäenjoen veden mukana tulleista saasteista ja rehevöittävistä yhdis-teistä, jotka ovat haitanneet kalojen lisääntymistä, karkottaneet kaloja ja li-anneet pyydyksiä. Jopa pienehköllä vesistön pilaajalla olla huomattava hai-tallinen vaikutus, jos vesistön sietokyky ylittyy. Muistutuksessa on vaadittu korvauksia ammattikalastuksen kannattavuuden alenemisesta.
15. BB
Muistuttaja omistaa Lammaisten kylässä tilat Uusimaa RN:o 2:47 ja Tien-haara RN:o 2:78. Muistutuksessa on vastustettu luvan myöntämistä Kemi-ra Oyj:n toiminnoille ja muille Torttilan teollisuusalueen toiminnoille, joiden ympäristölupahakemukset ovat olleet vireillä ympäristölupavirastossa sa-manaikaisesti. Muistuttaja ei hyväksy ongelmajätteiden loppusijoittamista omakotitalonsa välittömään läheisyyteen.
16. CC, DD ja EE
Muistuttajat omistavat Harjavallassa Torttilan kaupunginosassa sijaitsevan-tilan Tolvi RN:o 2:211 ja 835/1000 osaa tilasta Peltohovi 2:210. Seikkape-räisessä muistutuksessa ja sen kahdessa täydennyksessä on tarkasteltu muun ohella Torttilan teollisuusalueen teollisuuslaitosten toiminnasta aiheu-tuvia ympäristövaikutuksia sekä haittoja lähinaapurustolle ja elinkeinoelä-mälle osittain kokonaisuutena ja osittain toiminnanharjoittajakohtaisesti.
Muistutuksessa on muun ohella todettu, että Torttilan teollisuusalue on eräs Suomen suurimmista riskikeskittymistä. Turvatekniikan keskuksen mukaan ammoniakkisäiliöiden pohjayhteen rikkoutuessa muodostuva kaasupilvi voi pysyä heikkotuulisella säällä hengenvaarallisena 1 km:n ja voimakkaasti ärsyttävänä 8 km:n etäisyyteen asti. Rikkidioksidille vastaavat etäisyydet ovat 800 m ja 3 km. Suuronnettomuuksien riski on lupahakemustenkin mu-kaan olemassa.
Seuraavassa esitetään muistutuksessa ja sen täydennyksissä esitetyt yksi-löidyt vaatimukset niiltä osin kuin ne koskevat suoraan tai epäsuorasti Ke-mira Oyj:tä.
− Teollisuusalueen kokonaispäästöt ilmaan tulee rajoittaa seuraaville enimmäistasoille: pöly 80 t/a, nikkeli 3 t/a, kupari 8 t/a, arseeni 1,2 t/a, ammonium 400 t/a ja rikkidioksidi 3 600 t/a.
− Lupaviranomaisen tulee varmistua, että oikeus läntisen viemärin käyttämiseen on kaikilla sen käyttöä suunnittelevilla.
− Läntistä viemäriä on jatkettava keskelle Kokemäenjokea muistuttaji-en tilan vesialuemuistuttaji-en ulkopuolelle. Samalla on luovuttava tilan rannas-sa olevan öljypuomin käyttämisestä.
− Mikäli lupavirasto jättää vaatimatta läntisen viemärin jatkamisen ja myöntää pysyvän oikeuden viemärin puomin pitoon nykyisellään, tu-lee muistuttajille määrätä maksettavaksi heidän omistamansa kiin-teistön arvonalennus, vähintään 150 000 euroa. Mikäli lupavirasto pysyvää oikeutta myöntämättä sallii viemärin ja puomin pitämisen nykyisellään toistaiseksi ja pidempään kuin 31.12.2004, tulee muis-tuttajille maksaa korvauksena vähintään 7 800 euroa vuodessa.
− Läntistä viemäriä käyttävä teollisuus on velvoitettava selvittämään pohjasedimentin haitta-ainepitoisuudet muistuttajien tilan vesialueel-ta.
− Sekä jatkuvia että ajoittaisia meluhaittoja tulee pyrkiä vähentämään.
Tavoitteena tulee olla, ettei melutasoa ainakaan yöaikaan ylitä van-hoilla asuinalueilla taso 50 dB.
− Hajuhaittojen aiheuttaminen tulee kieltää.
− Vaarallisten kemikaalien (kuten rikkidioksidin) varastoinnin ja käytön aiheuttaman suuronnettomuuden riskin ja vaikutusten minimoimisek-si tulee löytää keinoja. Lisäkminimoimisek-si tulee tarkastella myös muita mahdolli-suuksia varaa aiheuttavien varastojen sijoittamisesta etäämmälle asutuksesta.
17. FF
Muistutuksessa on muun ohella todettu, että vireillä olevien lupahakemus-ten mukainen toiminta Torttilan teollisuusalueella aiheuttaa merkittävää ympäristön pilaantumista monella tavoin. Muistuttajan osalta kyseessä on Torttilan teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä olevasta maa- ja ve-sialueesta ja sen arvon alenemisesta ja käytön estymisestä. Lupahake-mukset tulisi käsitellä kokonaisuutena siten, että ympäristönsuojelulain ta-voitteet ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä ja aiheutuneiden vahin-kojen poistamisesta otetaan riittävästi huomioon. Muistuttaja on vaatinut, että ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettu arviointi toteutetaan ennen lupien myöntämistä ja että arvioinnin tulokset otetaan huomioon päästömääräyksiä määrättäessä. Luvan ehtona tulee ol-la, että tehdasalueen läheisyydessä tapahtuva maaperän likaantuminen saadaan vähentymään ja että lisälikaantuminen saadaan estetyksi.
Muistuttaja on vaatinut myös jätevesipäästöistä vesialueen käytölle ja ran-nan virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen korvaamista sekä läntisen jäte-vesiviemärin jatkamista joen syvimpään kohtaan. Lisäksi muistuttaja on edellyttänyt, että läntisen viemärin käyttöoikeus selvitetään ennen luvan myöntämistä.
H a k i ja n ku u l em in en ja va s tin e
Hakija on toimittanut 22.9.2003 ja 10.12.2003 ympäristölupavirastoon vas-tineet lausuntoihin ja muistutuksiin ja lausunut seuraavaa:
1. Lounais-Suomen ympäristökeskus
Kemiran (Kemira GrowHow Oy ja Kemira Oyj) rikkidioksidipäästö vuonna 2002 oli päästömittauksen perusteella 2,06 t (työkoneiden päästöt eivät ole mukana). Rikkidioksidisäiliöistä ei aiheudu päästöjä ilmaan. Muiden kemi-kaalisäiliöiden (rikkihappo, ferrikloridiliuos, alumiinisulfaattiliuos) säiliöpääs-töjä ei ole tarkoituksenmukaista selvittää päästön vähäisyyden vuoksi.
Alumiinisuolatehtaan pölypäästö on vähäinen, eikä sillä ole merkittävää ympäristövaikutusta. Näin ollen sille ei ole aiheellista asettaa kokonais-päästörajaa. Hakemuksessa kuvattu prosessin ja puhdistuslaitteiden tark-kailu on riittävä.
Toiminnan aiheuttaman päästön osuus koko teollisuusalueen päästöistä on niin vähäinen (~ 0,1 %), ettei ilmanlaadun seurannan kustannuksiin osallistuminen ole perusteltua.
Prosessijäte on pääasiassa sakokaivosta kerättyä liukenematonta alumii-nihydroksidia tai pölysuotimiin kerääntyvää alumiinisulfaattipölyä. Liu-kenematon alumiinihydroksidi on inertti aine, joka voidaan toimittaa tavan-omaisen jätteen kaatopaikalle. Alumiinisulfaattipöly voidaan hyödyntää alumiinisulfaattiliuoksen valmistuksessa. Mikäli pölyä ei voida hyödyntää tuotannossa, sen kaatopaikkakelpoisuus tai muu mahdollinen loppusijoitus selvitetään tapauskohtaisesti voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuen.
Toiminnasta aiheutuvia riskejä pohjavedelle vahinko- ja poikkeustilanteissa hallitaan ympäristölupahakemuksessa kuvatuilla keinoilla. Toimenpiteiden katsotaan olevan riittävät riskien minimoimiseksi. Kemira Oyj ei omista toi-mipaikan tonttia eikä näin ollen vastaa maaperän tai pohja- ja orsiveden aiemmin tapahtuneesta pilaantumisesta, tai näihin liittyvistä mahdollisista riskiarvioinneista tai puhdistusvaateista.
Alumiinisuolatehtaan reaktoreiden pesuvesien kierrätys otetaan käyttöön vuoden 2004 kuluessa. Koska alumiini- ja sulfaattipäästö toimenpiteen johdosta vähenee oleellisesti, Kemira Oyj ehdottaa ympäristölupahake-muksessa esitetystä poiketen, että alumiinikuormitukselle ei aseteta pääs-töraja-arvoa vaan yleinen maininta kuormituksen rajoittamisesta mahdolli-simman pieneksi on riittävä. Myöskään päästöraja-arvoa sulfaattikuormi-tukselle ei ole samoin perustein aihetta asettaa.
Kemira GrowHow Oy:n ja Kemira Oyj:n jäteveden koostumus tunnetaan riittävän tarkasti. Nykyinen tarkkailuohjelma sisältää seuraavat analyysit:
pH, johtokyky, kiintoaine, fosfori, alumiini, rauta, typpi, sulfaatti, kadmium, lyijy, kupari, nikkeli ja sinkki. Tarvittaessa alumiinisuolatehtaan jätevedestä voidaan nämä analyysit tehdä kertaluontoisesti erikseen. Säännölliselle tarkkailulle ei ole kuitenkaan perusteita, koska päästö on vähäinen, eikä sillä ole merkittävää ympäristövaikutusta.
Koska toiminnan melupäästö ei ylitä 50 dB ekvivalenttimelutasoa teolli-suusalueen ulkopuolella, eikä sillä siten ole merkittävää ympäristövaikutus-ta, ei melupäästöä ole tarpeen nykytilanteessa erityisesti rajoittaa. Myös-kään osallistuminen teollisuusalueen yhteisiin meluselvityksiin ei ole ai-heellista muuten kuin tilanteessa, joissa toiminta tai sen aiheuttama ympä-ristömelu ovat oleellisesti muuttuneet. Kemira ei ole osallistunut Harjaval-lan tehtaiden yhteiseen meluselvitykseen vaan on tehnyt oman ympäristö-meluselvityksensä vuonna 2002.
Lisäpohjavesiputken/-putkien asettaminen Kemira Oyj:n tehdasalueelle on mahdollista, mikäli sen/niiden sijoittamiselle löytyy asianmukaiset perus-teet. Suurteollisuuspuiston yhteisessä tarkkailuohjelmassa on ehdotettu
perustellusti harvempaa näytteenottotiheyttä. Mikäli näytteenottotiheys edellytetään taajemmaksi, tulee sille löytyä asianmukaiset perusteet.
Ympäristölupahakemuksessa on esitetty sekä suuronnettomuuksien että muiden mahdollisten vaaratilanteiden (mm. kemikaali- ja öljyvuodot, kolarit, pölypuhdistinten rikkoutuminen) ehkäiseminen ja hallinta. Erityinen ympä-ristöriskien kartoitus/päivitys on tehty vuonna 2002. Muita sisäisiä ympäris-tö- ym. riskikartoituksia ovat mm. viikoittaiset ”suunnitellut tarkastukset”, vahinko- ja vaaratilanteiden ilmoitukset, analysoinnit ja yhteenvetokatsel-mukset sekä turvallisuuskeskustelut.
2. Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus
Kokemäenjokeen johdettu alumiinikuormitus on ollut vuodesta 2000 lähtien alle 12 t/a. Kuormitus vähenee edelleen oleellisesti vuoden 2004 aikana, jolloin otetaan käyttöön alumiinisuolatehtaan pesuvesien kierrätysjärjes-telmä.
Alumiini ei ole raskasmetalli. Alumiinisulfaattia ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi aineeksi. Sitä käytetään vedenpuhdistuskemikaalina.
Kemira Oyj:n jätevesikuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Kokemä-enjoen veden laatuun eikä Harjavallan seudun kalastoon tai kalastukseen.
Kemira Oyj ei katso olevansa velvollinen kalatalousmaksuun eikä kalata-loudelliseen tarkkailuvelvoitteeseen.
3. Harjavallan kaupungin ympäristölautakunta ja 4. Harjavallan seudun ter-veydenhuollon kuntayhtymä
Alumiinisuolatehtaan reaktoreiden pesuvesien kierrätys otetaan käyttöön vuoden 2004 kuluessa.
5. Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, 6. Nakkilan kunta, 7. Ulvilan kaupunki ja Ulvilan kaupungin ympäristölautakunta, 8. Porin kaupungin ympäristölautakunta 9., Ulvilan kansanterveystyön kuntayhtymä ja 10. Noormarkun kunta
Selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä on esitetty ympäristö-lupahakemuksessa.
Vastineena Ulvilan kansanterveystyön kuntayhtymän lausuntoon Kemira Oyj on lisäksi todennut on, että Kemira Oyj:n päästö ilmaan muodostuu lä-hinnä hiukkasista. Harjavallassa on tehty ilmanlaatumittauksia, joiden pe-rusteella hiukkaspitoisuudet eivät ylitä terveyshaittojen ehkäisemiseksi asetettuja raja-arvoja. Päästöllä ei ole haitallisia terveysvaikutuksia Ulvilan alueella. Kemira Oyj:n jätevesikuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Kokemäenjoen veden laatuun. Kuormituksella ei myöskään ole haitallisia terveysvaikutuksia Ulvilan alueella.
13. Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymä
Kemira Oyj:n toiminta ei aiheuta toiminnan vaikutuspiirissä oleville tervey-densuojelulain tarkoittamaa vaaraa tai haittaa.
14. AA
Kemira Oyj:n jätevesikuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Kokemä-enjoen veden laatuun eikä Harjavallan seudun kalastoon tai kalastukseen.
Kemira Oyj:n toiminnasta ei aiheudu sellaisia päästöjä vesistöön, jotka ai-heuttaisivat korvattavaa haittaa Porin alueen ammattikalastajille.
15. BB
Kemira Oyj:n toiminnasta ei synny Torttilan teollisuusalueelle läjitettäviä jätteitä eikä jätteitä lasketa luontoon.
16. CC, DD ja EE
Kemira Oyj:n päästöt ilmaan ovat vähäiset eikä niillä ole merkittäviä ym-päristövaikutuksia. Toiminnan ilmapäästöille ei ole aihetta asettaa päästö-rajoja.
Läntisen viemärin käyttöoikeuteen liittyvän muistutuksen osalta Kemira Oyj:n viittaa FF:n (17) muistutuksesta antamaansa vastineeseen.
Kemira Oyj on teettänyt yhdessä läntisen viemärin muiden käyttäjien kans-sa selvityksen, jonka perusteella purkuputken jatkamiselle ei ole ympäris-tönsuojelullisia perusteita. Nykyistä öljypuomiin perustuvaa ratkaisua voi-daan pitää parhaana toteutustapana.
Voimassaolevassa jätevesien johtamista koskevassa lupapäätöksessä on Outokumpu Harjavalta Metals Oy ja Kemira Oy velvoitettu maksamaan korvausta aiheutuneesta ja tulevaisuudessa aiheutuvasta haitasta seuraa-vasti: "Vesioikeus katsoo, että jäteveden johtamisesta tilan rantaan ja vesi-alueelle on aiheutunut ja aiheutuu tilan uimarannan käytölle haittaa ja mää-rää Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n ja Kemira Oy:n tehtaat maksamaan AA:lle, BB:lle ja CC:lle korvausta kummankin oikeuden kohtuulliseksi har-kitsemat 2 000 markkaa." Vesiylioikeus pysytti päätöksellään 259/1994 korvauksen muutoin ennallaan, mutta lisäsi siihen korkoehdon toiminnan ollessa jo käynnissä. Haittakorvaus on lupapäätöksessä kuvatuin tavoin lupakautta koskeva. Nykyinen lupakausi on alkanut vuoden 1986 alusta ja on voimassa siihen asti, kunnes vireillä olevat lupahakemukset tulevat lainvoimaisiksi.
Poistoputken aiheuttamasta haitasta on yllä esitetyn mukaisesti maksettu lainvoimaisten päätöksien mukaiset korvaukset siihen asti, kunnes jäteve-sien johtamista koskeva seuraava ympäristölupa tulee lainvoimaiseksi. Ny-kyinen jätevesien johtamista koskeva lupa antaa oikeuden jätevesien joh-tamiseen poistoputkesta sen nykyisessä paikassa lupakauden loppuun as-ti, joten vaaditulle korvaukselle poistoputken jatkamisen pitkittymisestä ei ole oikeudellista perustetta.
Kemira Oyj:n normaalitoiminta ei aiheuta ohjearvoja ylittävää ympäristöme-lua tehdasalueen ulkopuolelle. Normaalitoiminta ei myöskään aiheuta ha-juhaittoja ympäristöön.
Kemira Oyj käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja menetelmiä suur-onnettomuusriskien ja vaikutusten minimoimiseksi sekä pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa erityisesti turvallisuusasioissa.
17. FF
Lupahakemuksen mukaiset Kemira Oyj:n hankkeet eivät aiheuta merkittä-viä päästöjä tai haitallisia ympäristövaikutuksia. Näin ollen ne eivät kuulu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piiriin. Kemira Oyj:n toiminnasta ei myöskään aiheudu maaperän likaantumista.
Kemira Oyj:n jätevesikuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta Koke-mäenjoen veden laatuun tai Harjavallan seudun kalastoon ja kalastukseen, eikä siitä aiheudu erikseen korvattavaa haittaa kalaveden omistajille tai ranta-asukkaille. Kemira Oyj ei katso olevansa korvausvelvollinen vesialu-eiden tai rantakiinteistöjen omistajille.
Harjavalta Copper Oy (aiemmin Outokumpu Harjavalta Metals Oy) viemä-rin omistajan ominaisuudessa tulee antamaan vastineensa ns. läntiseen viemäriin liittyviin muistutuksiin. Kemira Oy:llä on sopimus viemärin käytös-tä Outokummun kanssa. Viranomainen antanee viemäriasiaa koskevan päätöksen Harjavalta Copper Oy:n lupapäätöksen yhteydessä.
Maanalainen putkiviemäri on rakennettu 11. ja 12. tammikuuta 1960 teh-dyn sopimuksen mukaisesti tuolloin XX:n perikunnan omistamalle kiinteis-tölIe. Vesilain 10 luvun sekä ympäristönsuojelulain jätevesien johtamista koskevien säännösten mukaan viemärin käyttöoikeudesta päättää viemä-rin omistaja tai tarvittaessa viranomainen. Viemäviemä-rin päällisen maa-alueen omistajalla ei siten ole lakiin tai sopimukseen perustuvaa oikeutta määrätä viemärin käyttöoikeudesta.
Rikkihappo ja Superfosfaattitehtaat Oy on rakentanut maanalaisen viemä-riputken omalla kustannuksellaan ja sopimuksen mukaisesti, ja tullut siten viemärin omistajaksi. Omistusoikeus viemäriin on sittemmin siirtynyt vesi-lain 12 luvun 5 §:n ilmentämien periaatteiden nojalla Harjavalta Copper Oy:lle. Sillä seikalla, että poistoputken käyttäjinä on nykyään eri yhtiöt kuin sopimuksen tekoaikana vuonna 1960 ei ole merkitystä viemärin päällisen maa-alueen omistajan oikeuksien kannalta, koska Harjavalta Copper Oy on antanut muille poistoputken käyttäjille oikeuden liittyä viemäriin.
Viemärin maanpäällisen maa-alueen omistajalla ei ole lakiin perustuvaa oi-keutta vaatia poistoputken käyttäjiä tekemään erillissopimusta kiinteistön omistajan kanssa poistoputken käytöstä taikka periä tästä korvausta.