LUVAN HAKIJA Jämsän Seudun Jätehuolto Oy Seppolantie 10 (käyntiosoite Esankatu 6) 42100 Jämsä puh

PÄÄTÖS

PL 110, Ailakinkatu 17 ^Pvm 12.3.2008

40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen

Puh. 020 490 110 ^Dnro KSU-2004-Y-29/111

Telefaksi 020 490 5811

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 §:n mukaisesta ympäristöluvan täy- dentämisestä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 1.12.2006 mukaisesti.

Asia koskee Jämsässä sijaitsevalta Metsä-Kivelän jätteenkäsittelyalueelta kun- nalliseen viemäriverkostoon johdettavien vesien päästöraja-arvoja sekä tarkkai- lua koskevien lupamääräysten muuttamista.

LUVAN HAKIJA

Jämsän Seudun Jätehuolto Oy

Seppolantie 10 (käyntiosoite Esankatu 6) 42100 Jämsä

puh. (014) 7172 238 fax. (014) 712 752 LY-tunnus 1016419-9 LAITOS JA SEN SIJAINTI

Lupahakemuksen kohteena oleva jätteenkäsittelyalue sijaitsee Jämsän kaupun- gissa Yijälän kylässä Jämsä-Juokslahti –tien varressa noin kahdeksan kilometriä Jämsän keskustasta koilliseen kiinteistöillä Metsä-Kivelä (RN:o 1:79), Perälän- taka (RN:o 1:153) ja Takametsä (RN:o 1:74). Kiinteistöt omistaa Jämsän kau- punki, joka on vuokrannut alueet jätehuoltoyhtiölle. Alueiden yhteispinta-ala on nykyisin 22,4 ha.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 21.12.2006.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET

Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 27.9.2004 toiminnalle ympäris- tönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jonka Korkein hallinto-oikeus on 1.12.2006 pääosin pysyttänyt, mutta määrännyt toiminnanharjoittajan toimitta- maan hakemuksen päästöraja-arvojen asettamiseksi jätteenkäsittelyalueelta pois johdettaville vesille.

Jämsän kaupungin vesihuoltolaitos ja Jämsän Seudun Jätehuolto Oy ovat teh- neet 9.2.2007 sopimuksen jätekäsittelyalueelta kerättävien suotovesien johtami- sesta kunnalliseen viemäriverkostoon.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Metsä-Kivelän kaatopaikka on perustettu vuonna 1976 yhdyskuntajätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikka oli suljettuna ja esipeitettynä vuosina 1995-2000, jonka jälkeen toiminta alueella jatkui.

Jätteenkäsittelyalue sijaitsee kalliokohoumalla, joka rajoittuu pohjoispuolelta suoalueeseen ja länsipuolelta pieneen vanhaan soramonttuun. Kallioalue muo- dostaa vedenjakajan, jolta pintavedet valuvat pohjoiseen suoalueelle ja etelään tietä kohti. Molempiin suuntiin valuvat pintavedet kerääntyvät pieniin notkel- miin valuen useaa reittiä pois kaatopaikka-alueelta. Alue kuuluu Päijänteen Pa- talahteen laskevan ojan valuma-alueeseen, pohjavesien virtaussuunta noudatte- lee pintavesien valumasuuntia. Jätteenkäsittelyalueella muodostuvat pohjavedet virtaavat kallioalueiden välisiin pieniin ruhjevyöhykkeisiin tai suotautuvat pin- tavesiin ruhjevyöhykkeillä sijaitsevien suoalueiden reunoilla.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleistä

Metsä-Kivelän jätteenkäsittelyalueelle otetaan loppusijoitettavaksi vuosittain noin 10 000 tonnia pääasiassa yhdyskuntajätettä. Jonkin verran otetaan vastaan myös tavanomaista teollisuusjätettä sekä rakennustoiminnan jätettä. Jätteitä tu- lee loppusijoitettavaksi tällä hetkellä Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n osakas- kuntien alueilta sekä Keuruulta, Multialta ja Kangasniemeltä. Marraskuun 2007 alussa siirryttiin käyttämään vuonna 2003 valmistunutta uutta täyttöaluetta, jon- ka pohjarakenteet täyttävät valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen vaatimukset.

Vanhan täyttöalueen pintasulkurakentaminen on käynnistynyt. Loppusijoituksen ohella nykyinen ympäristölupa mahdollistaa hyötyjakeiden ja ongelmajätteiden pienerien vastaanoton ja välivarastoinnin alueella, pienjäte-erien vastaanoton, öljyisten maiden vastaanoton ja käsittelyn sekä uuden öljyisten maiden vastaan- otto- ja käsittelyalueen rakentamisen.

Suotovedet ja niiden käsittely

Tällä hetkellä jätteenkäsittelyalueen valuma- ja suotovedet kerätään yhteen ta- sausaltaaseen ja johdetaan siitä kunnalliseen viemäriverkostoon. Matkaa jäteve- denpuhdistamolle on 12,5 kilometriä. Hakija on tarkkaillut alueen vesiä jo en- nen nykyisen ympäristöluvan antamista, tarkkailua on laajennettu luvassa. Raja- arvojen asettamista varten suotovedestä (tasausallas) otettiin useita näytteitä ns.

tehotarkkailujaksolla hakemuksen käsittelyn aikana. Viemäriin liittyminen ta- pahtui jakson loppupuolella, jonka jälkeen veden analyysitulosten pitoisuuksissa on havaittavissa laskua. Taulukossa 1 on esitettynä suotovedestä otettujen näyt- teiden analyysien keskiarvopitoisuuksia.

Taulukko 1. Metsä-Kivelän tasausaltaasta otettujen vesinäytteiden keskiarvopitoisuuksia Analyysi Keskiarvo 2004 Keskiarvo 2006 Keskiarvo

Tehotarkkailujaksolla

CODCr (mg/l) 190 2333 1853

BOD7 ATU (mg/l) 1543

Kiintoaine (mg/l) 50 68 55

Kok-N (mg/l) 8 50 53

NH4-N (mg/l) 7 43 44

Kok-P (mg/l) 0,1 0,6 0,3

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI Syyt hakemuksen jättämiselle

Korkein hallinto-oikeus on edellyttänyt, että toiminnanharjoittajan tulee jättää hakemus alueelta poisjohdettavien vesien päästöraja-arvojen asettamiseksi. Va-

litusprosessin aikana laitoksen toimintaympäristö on muuttunut siten, että toiminnanharjoittaja on tehnyt päätöksen kunnalliseen viemäriverkostoon liit- tymiseksi. Viemärilinja valmistui kesällä 2007 ja jätteenkäsittelyalueen suotove- siä alettiin johtaa kunnalliseen viemäriverkostoon syksyllä 2007.

Hakemus ja sen perustelut

Jämsän Seudun Jätehuolto Oy päätti 2006 valmistuneeseen ulkopuolisen tahon laatimaan selvitykseen perustuen liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. Metsä- Kivelän jätteenkäsittelyalueella muodostuvat suotovedet lisäävät Jämsän- Jämsänkosken yhteispuhdistamolla käsiteltävien jätevesien kokonaismäärää va- jaan 1 %:n. Koekäytössä ollut oma zeoliittipuhdistamo ei ollut toiminut toivo- tulla tavalla, sillä alueen vesille tyypillisen korkea rauta- ja mangaanipitoisuus aiheutti puhdistamon suodattimien tukkeutumista.

Hakemuksessa on esitetty, että haitallisille aineille asetettaisiin samat päästöra- ja-arvot kuin sopimuksessa vesihuoltolaitoksen kanssa. Sen sijaan typelle, fosfo- rille, kemialliselle (COD) ja biologiselle (BOD₇) hapenkulutukselle ei esitetä ra- ja-arvoja, koska jätteenkäsittelyalueen vesien osuus jätevedenpuhdistamolla kä- siteltävistä vesistä on hyvin pieni eikä vesien ravinnepitoisuus tai hapenkulutus vaikuta merkittävästi puhdistamoprosessin toimintaan tai puhdistustulokseen.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Jämsän kaupungin ilmoitustaululla 5.3.2007- 3.4.2007 ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 1.3.2007 - 2.4.2007.

Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 §:n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee kirjeellä nro KSU- 2004-Y-29/121, 1.3.2007.

Tarkastukset, neuvottelut ja lupahakemuksen täydennykset

Hakemukseen liittyen on keskusteltu puhelimitse 29.5.2007 sekä neuvoteltu 10.1.2008. Muistiot on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Keväällä 2007 päätettiin käynnistää tehotarkkailun jätteenkäsittelyalueen suoto- vesien pitoisuuksien selvittämiseksi, koska pitoisuudet olivat vaihdelleet eri näyttenottokertojen välillä. Tehotarkkailun suoritettiin kesän-syksyn 2007 aika- na ottamalla säännöllisesti näytteitä tasausaltaasta.

Hakemusta on täydennetty 22.5.2007 hakijan ja Jämsän kaupungin vesihuolto- laitoksen välisellä lopullisella sopimuksella sekä 11.12.2007 ja 1.2.2008 teho- tarkkailun tuloksilla.

Lausunnot

Hakemuksen johdosta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta:

- Jämsän kaupunginhallitus, ympäristölautakunta sekä vesihuoltolaitos - Jämsänkosken kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta

- Kuhmoisten kunnanhallitus ja rakennuslautakunta - Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä

Jämsän kaupungin ympäristölautakuntaon12.4.2007, 37 §esittänyt lausuntonaan seuraavaa: Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) mukaan kaatopaikkavedet on kerättävä ja puhdistettava tehokkaasti

kaatopaikalla tai johdettava muualle puhdistettavaksi. Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n teettämän selvityksen mukaan suositellaan Metsä-Kivelän

jätteenkäsittelyalueen suotovesien johtamista käsieltäväksi Jämsän kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Hakija on esittänyt raja-arvot seuraaville haitallisille aineille: pH, mineraaliöljyt, arseeni, kadmium, kokonaiskromi, kupari, nikkeli, sinkki, lyijy ja elohopea. Typelle, fosforille, COD:lle ja BOD7:lle ei esitetä raja- arvoja. Raja-arvojen määräämistä typelle, COD:lle ja BOD₇:lle tulisi kuitenkin vielä harkita, jotta varmistutaan siitä, etteivät suotovedet vaikuta

jätevedenpuhdistamon prosessin toimivuuteen tai puhdistustulokseen. Muuta huomautettavaa lautakunnalla ei ole.

Jämsän kaupunginhallitus on23.4,128 §päättänyt antaa ympäristölautakunnan päätöksen mukaisen lausunnon.

Jämsän kaupungin vesihuoltolaitoksen lausunnossa todetaan seuraavaa:

Vesihuoltolaitos ja Jämsän Seudun Jätehuolto Oy ovat 9.2.2007 allekirjoittaneet sopimuksen Metsä-Kivelän jätteenkäsittelyalueen suotovesien johtamisesta kaupungin viemäriverkostoon ja puhdistamisesta Jämsän-Jämsänkosken yhteispuhdistamolla. Sopimuksen mukaan haitallisten aineiden

enimmäispitoisuudent ovat samat kuin ympäristölupahakemuksessa. Lisäksi vesihuoltolaitos ja hakija ovat 16.2.2007 allekirjoittaneet sopimuksen Haapajoki-Metsä-Kivelä välille rakennettavasta vesihuoltolinjasta, jossa on sovittu rakentamisen toteutuksesta ja kustannusten jaosta. Mikäli ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisesti, ei vesihuoltolaitoksella ole asiassa

huomautettavaa.

Jämsänkosken kaupungin ympäristölautakuntaon6.3.2007, 23 §todennut, että sillä ei ole asiassa erityistä huomautettavaa.

Kuhmoisten kunnan rakennuslautakuntaon21.3.2007, 22 §esittänyt lausuntonaan seuraavaa: Haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet

viemäriinliittymiskohdassa ennen vesihuoltolaitoksen viemäriä saavat olla korkeintaan esitetyn suuruiset. Tämän lisäksi tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista.

Jätevedenpuhdistamolle menevästä jätevesimäärästä ja päästöistä tulee raportoida ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Kuhmoisten kunnanhallitus on26.3,92 §päättänyt antaa rakennuslautakunnan päätöksen mukaisen lausunnon.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä asiassa ei esitetty.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Lupaviranomainen on kirjeellään 9.5.2007,KSU-2004-Y-29/121 varannut haki- jalle tilaisuuden tutustua kertyneisiin asiakirjoihin ja tulla kuulluksi. Hakija ei ole esittänyt erillistä vastinetta.

VIRANOMAISEN RATKAISU

Ratkaisu

Keski-Suomen ympäristökeskus muuttaa ympäristölupapäätöksen KSU-2004- Y-29/121, 27.9.2004 lupamääräykset 8.2 ja 11.1 kuulumaan seuraavasti:

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Alueen vesijärjestelyt ja vesien käsittely

8.2. Kunnalliseen viemäriverkostoon johdettavan suotoveden tavoitteelliset enimmäispitoisuudet ovat kokonaisfosforille (tot-P) 1 mg/l, kiintoaineelle 200 mg/l ja kemialliselle hapenkulutukselle (COD_Cr) 2500 mg/l. Mikäli tavoitearvo- ja ei saavuteta, tulee toiminnanharjoittajan esittää ympäristökeskukselle suunni- telma vesien esikäsittelystä lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Kunnalli- seen viemäriverkostoon johdettavan suotoveden sitovat enimmäispitoisuudet ovat kadmiumille (Cd) 0,01 mg/l, nikkelille (Ni) 2 mg/l, elohopealle (Hg) 0,01 mg/l ja lyijylle (Pb) 1,0 mg/l. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa lisämäärä- yksiä jätevesien käsittelystä. (YSL 4, 43, 46 ja 55 §:t, YSA 20 §, Vnp 861/1997, VNA 1022/2006)

Tarkkailu ja raportointi

11.1. Metsä-Kivelän jätteenkäsittelyalueen tarkkailu on suoritettava tässä päätöksessä esitetyn mukaisesti. Mikäli tarkkailuista saadut tiedot antavat perusteita tarkkailun muuttamiselle, voidaan se tehdä Keski-Suomen

ympäristökeskuksen ja Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n yhteisesti sopimalla tavalla.

Kaatopaikan sisäinen vesi

Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta ja laatua tulee seurata kaksi kertaa vuo- dessa keväällä ja syksyllä havaintopisteestä PVP 6. Näytteistä tulee analysoida lämpötila, happi, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, pH, alkaliniteetti, same- us, väri, CODCr, kok-P, NH4-N ja kok-N. Laajempi analyysivalikoima mineraa- liöljyt, arseeni, kadmium, kupari, alumiini, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, man- gaani ja elohopea tulee tehdä kerran joka kolmas vuosi.

Suotovedet

Kaatopaikalta viemäriverkostoon johdettavien väkevien vesien pitoisuutta tulee tarkkailla ennen viemäriin johtamista pisteestä V1. Tarkkailua tulee suorittaa kolme kertaa vuodessa (huhti/toukokuu, heinä/elokuu ja syys/lokakuu). Näyt- teistä tulee analysoida lämpötila, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, pH, alka- liniteetti, sameus, väri, CODCr, NH4-N, kok-N, kok-P, rauta sekä fekaaliset ko- limuotoiset bakteerit. Lisäksi näytteistä tulee kerran joka kolmas vuosi analy- soida mineraaliöljyt, arseeni, kadmium, kupari, alumiini, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, mangaani ja elohopea. Näytteenottoajankohdan virtaama tulee myös mi- tata ja raportoida yhdessä muiden tulosten kanssa.

Vesistötarkkailu

Vesistötarkkailupisteinä tulee tarkkailla Kivirimmen lampea (V3), ojapisteitä V4 ja V5 se- kä Patalahden pistettä V6 laskuojan kohdalta. Vesistötarkkailupisteistä V3¹, V4 ja V5 kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä otetuista näytteistä tulee analysoida lämpötila, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, pH, alkaliniteetti, sameus, väri, kok-N, kok-P, rauta ja fekaaliset kolimuotoiset bakteerit. Laajempi analyysivalikoima mineraaliöljyt, arseeni, kadmium, kupari, alumiini, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, mangaani ja elohopea tulee tehdä kerran joka kolmas vuosi.

1Korjattu kirjoitusvirheenä 12.5.2008 hallintolain 51 §:n perusteella, Katriina Koivisto

Patalahden vesistötarkkailupisteestä (V6) keväisin (huhti-toukokuu) otetusta näytteestä analysoidaan lämpötila, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, pH, kok-N, NH₄-N ja kok-P.

Pohjavedet

Pohjavesien laatua ja pinnan korkeutta tulee tarkkailla pohjavesipisteistä PVP1 ja PVP4 kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä tulee analysoida lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, kloridi, pH, alkaliniteetti, sameus, väri, NH4-N, kok-P, rauta ja fekaaliset kolimuotoiset bakteerit. Laajempi analyysiva- likoima mineraaliöljyt, arseeni, kadmium, kupari, alumiini, nikkeli, lyijy, sinkki, kromi, mangaani ja elohopea tulee tehdä kerran joka kolmas vuosi.

Kaatopaikkakaasu

Jätteenkäsittelyalueen käyttövaiheessa olevien täyttöalueiden kaatopaikkakaa- sun määrää, painetta ja kaasun aineosia (CH4, CO2 ja O2) tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa pisteestä PVP6. Jälkihoitovaiheessa olevien täyttöalueiden tarkkailu voidaan tehdä kerran vuodessa.

(YSL 5, 43, 46 ja 55 §:t, YSA 20 §, JäteL 51 §, JäteA 8 §, Vnp 861/1997) Muilta osin jätteenkäsittelyalueen toiminnassa on noudatettava ympäristölupapäätöstä KSU-2004-Y-29/121, 27.9.2004.

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Keski-Suomen ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n jätteidenkäsittelyalueen toimin- nat täyttävät ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaisille toiminnoille asetetut vaatimukset sekä

ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Keski-Suomen ympäristökeskus on myös tutkinut ympäristölupahakemuksesta annetut lausunnot, joissa esille tulleet asiat on huomioitu lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa.

Luvan myöntämisen edellytykset

Keski-Suomen ympäristökeskus katsoo, että muutetut lupamääräykset vähentä- vät edelleen laitoksen toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia eikä toimin- nasta aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittä- vää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pi- laantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankin- nan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tar- koitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on otettava ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus

ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristöön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi tarpeen mukaan on otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien eh- käisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristökeskus on katsonut, että muutokset jätteenkäsittelyalueen jätevesien käsittelyssä parantavat ympäristönsuojelun tasoa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 8.2:

Jätteenkäsittelyalueen jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Jämsän ja Jämsän- kosken kaupunkien yhteispuhdistamolle, jossa on Suomessa yleisesti käytetty jä- tevesien rinnakkaissaostukseen perustuva biologiskemiallinen puhdistusprosessi, jossa saavutetaan nykyaikaiset käsittelyvaatimukset happea kuluttavien aineiden sekä fosforin ja kiintoaineen poiston osalta ja vähennetään näin tehokkaasti jäte- vesistä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Tähän perustuen on annettu vain tavoit- teelliset raja-arvot tyypillisimmille kaatopaikkavesiä kuvaaville muuttujille. Raja- arvoja annettaessa on tukeuduttu sekä lupahakemusprosessin aikana suoritetun tehotarkkailun että jo aikaisemmin suoritetun tarkkailun tuloksiin. Ympäristökes- kus on myös katsonut, että kemiallisen hapenkulutuksen seuraaminen on riittä- vää. Haitallisille tai vaarallisille aineille on annettu sitovat raja-arvot, sillä niiden käsittely ei välttämättä ole mahdollista kunnallisessa jätevedenpuhdistamossa tai ne voivat vahingoittaa tai haitata viemäriverkostoa tai puhdistamon prosesseja.

Raja-arvot on annettu niille haitallisille aineille, jotka on mainittu valtioneuvos- ton asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista aineista, ja ne on annettu yhtäläisi- nä kunnan vesihuoltolaitoksen ja hakijan sopimuksen kanssa.

Vesien käsittelyä koskevien määräyksien tarkoituksena on vähentää pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista velvoittaa kaatopaikan pitäjät huolehtimaan vesijärjestelyistä siten, että ulkopuolelle (mukaan lukien viemäriverkosto) johdettavien kaatopaikkavesien määrä ja niistä aiheutuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen.

Määräys 11.1:

Määräystä on tarkennettu, jotta tarkkailuohjelma vastaa paremmin nykytilannetta.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa siihen asti kunnes jätteenkäsittelyalueen ympäristölu- papäätöksessä määrätystä 31.5.2015 mennessä tehtävästä lupamääräysten tarkis- tamisesta on saatu lainvoimainen päätös.

Korvattavat päätökset

Tällä päätöksellä korvataan ympäristölupapäätöksen KSU-2004-Y-29/121 määräykset 8.2 ja 11.1.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia sään- nöksiä sen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Kyseessä ei ole toiminnan aloittaminen. Keski-Suomen ympäristökeskus mää- rää, että tarkkailua koskevaa määräystä tulee noudattaa muutoksenhausta huo- limatta (YSL 101 § 3 mom.).

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 37, 38, 43, 46, 54, 55, 56, 96, 101 ja 105 §:t

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19 ja 20 §:t Jätelaki (1072/1993) 4 ja 51 §:t

Jäteasetus (1390/1993) 8 §

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997)

Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätös annetaan maksutta.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 §:n mu- kaisesti. Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Jämsän kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, lähetetään tieto lupapäätöksen anta- misesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 §:n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen sekä kunnanhallitus ja viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. Valitus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusaika päättyy 11.4.2008.

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Annu Palomäki

Ylitarkastaja Katriina Koivisto

JAKELU Päätös

Jämsän Seudun Jätehuolto Oy Seppolantie 10

42100 Jämsä Tiedoksi

Jämsän kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta

Jämsänkosken kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Kuhmoisten kunnanhallitus ja rakennuslautakunta Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti:kirjaamo.syke@ymparisto.fi) Ilmoitus päätöksestä (kuulutus)

Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus

Tämän päätöksen valmisteluun on osallistunut ympäristökeskuksessa myös ra- kennusmestari Jukka Mutila.