LUVAN HAKIJA Stena Metalli Oy (ent

•

•

Helsinki 13.2.2007

Annettu julkipanon jälkeen No YS 215

Dnro

UUS-2005-Y-7-111

ASIA Päätös Stena Metalli Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ha- kemuksesta koskien Pusulan kierrätyslaitoksen toimintaa ja toiminnan olennaista muutosta. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuo- jelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muu- toksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA Stena Metalli Oy (ent. Metalliyhtymä Oy) Elannontie 5

01510 Vantaa

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Stena Metalli Oy:n Pusulan kierrätyslaitos Nummi-Pusula, Karisjärven kylä

osoite Seterinkulmantie 44, 03600 Karkkila Kiinteistö: Metallisuo RNo 540-042-0017-0009 Kiinteistön omistaja: Stena Metalli Oy

Liike- ja yhteisötunnus: 01956402-5 Toimialatunnus: 37100

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 2 momentin kohta 4)

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 5 a) ja 3 momentti

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Uudenmaan ympäristökeskus

Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentin kohdat 12 c) ja d)

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuk- seen 3.1.2005.

MAKSU 3 920 euroa

A12-111-AT2011

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Nummi-Pusulan kunnan ympäristölautakunta on 14.1.1999 myöntänyt Metalliyhtymä Oy:lle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristö- luvan.

Lohjan kansanterveystyön kuntainliitto on myöntänyt Metalliyhtymä Oy:lle 21.3.1990 terveydenhoitolain 26 §:n mukaisen sijoituspaikkalu- van.

Uudenmaan lääninhallitus on tehnyt 14.2.1990 Metalliyhtymä Oy:n toi- mintaa koskevan päätöksen ilmansuojelulain 11 §:n mukaisesta ilmoi- tuksesta. Päätöstä on muutettu 17.1.1991.

Alueella ei ole asemakaavaa eikä alueen kaavoittaminen ole vireillä.

Alue on merkitty seutukaavassa maa- ja metsävaltaiseksi alueeksi.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu

Stena Metalli Oy:n Pusulan tulosyksikkö sijaitsee Nummi-Pusulan kun- nassa Porintien (valtatie 2) varressa. Karkkilan kaupungin länsirajaan on matkaa noin 1 km ja Someron kaupungin itärajaan noin 800 m.

Laitoksen ympäristö on pääasiassa maanviljelysaluetta ja metsää. Lähis- töllä on myös omakotiasutusta.

Laitoksen sijaintikiinteistön Metallisuo pinta-ala on noin 2,6 ha. Koko pinta-ala ei ole laitoksen käytössä.

Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila

Alue ei ole pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue on 12 km päässä poh- joisessa.

Alueen maanpinta on tasainen ja maaperä on pääosin savea ja moreenia.

Laitoksen ympärillä on avo-ojat, joiden virtaussuunta on länteen kohti noin 1 km päässä olevaa Uudenkylän lampea.

Maaperän tila

Laitosalueen maaperä on tutkittu marraskuussa 1995. Maaperänäytteitä otettiin 6 pisteestä kahdesta syvyydestä. Taulukossa 1. on esitetty eri pis- teistä mitattu alhaisin ja korkein pitoisuus.

Taulukko 1. Maaperänäytteiden analyysitulokset.

pitoisuus (mg/kg)

ohjearvo (mg/kg)

raja-arvo (mg/kg)

nikkeli 10 - 240 60 200

kromi 12 - 270 100 400

kupari 190 – 22 100 100 400

kadmium 0,25 – 4,9 0,5 10

lyijy 590 - 33 500 60 300

sinkki 400 -1 700 150 700

öljyt ja rasvat 660 – 2 210 * *

mineraaliöljypitoisuus 230 - 525 100 - 600* 500 - 2 000*

PCB < 0,02 – 0,15 0,05 0,5

* riippuu yhdisteestä

Tulosten perusteella laitosalueen maaperä on osittain pilaantunut metal- leilla.

Muut selvitykset

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Seterinkulmantien puolella noin 100 m päässä ja VT2:n puolella noin 50 m päässä laitoskiinteistön rajas- ta. Alueella ei ole vesijohtoverkkoa, joten alueen kotitalouksilla on poh- javesikaivot.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueella ei ole muuta teollisuustoimintaa.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Metalliyhtymä Oy aloitti laitoksen toiminnan vuonna 1979, jolloin toi- mintaan kuului nykyisen metallien ja kaapelien mekaanisen käsittelyn li- säksi mm. lyijy- ja alumiinimetallien sulattotoiminta. Sulattotoiminta lo- petettiin vuonna 1991. Laitos siirtyi Stena Metalliyhtymä Oy:n omistuk- seen vuonna 1998. Nykyisen luvan mukaan laitoksella vastaanotetaan kaapeliromua 5 000 t/a ja sekalaista metalliromua 1 000 t/a.

Stena Metalli Oy hakee lupaa kaapeli- ja metalliromun, muun metallipi- toisen jätteen ja romuajoneuvojen keräämiseen, välivarastointiin ja käsit- telyyn sekä sähkö- ja elektroniikkaromun, puun, paperin, pahvin, muo- vin, alkulajitellun rakennusjätteen ja joidenkin ongelmajäte-erien kerää- miseen ja välivarastointiin. Jätteitä kerätään koko Suomen alueelta. Vas- taanotettava materiaali koostuu pääosin kaapeliteollisuuden sivutuotteis- ta. Muut metalliromut ja jätteet ovat peräisin teollisuudesta, kuntien ke- räyskampanjoista, yksityisiltä romunkerääjiltä ja yksityishenkilöiltä ja yhdistyksiltä.

Kiinteistöllä sijaitsevat seuraavat rakennukset: konttori- ja sosiaalitilat, kaapelin granulointihalli, kaksi halli-/katos-/varastointirakennusta, ajo- neuvovaaka sekä polttoainekatos. Alue on aidattu, valaistu ja vartioitu.

Laitoksella työskennellään kahdessa työvuorossa pääasiassa arkipäivisin klo 6.00 – 22.00. Toimintaa voi olla poikkeuksellisesti myös viikonlop- puisin. Laitoksella työskentelee nykyisin noin 5 henkilöä.

Vastaanotettavat jätteet

Taulukko 2. Vastaanotettavat jätteet.

jäte määrä

(t/a)

kerralla varastoi- tava määrä (t)

pääasiallinen käsittely rautapitoinen metalli-

romu, ruostumaton ja muu teräsromu

15 000 1 000 välivarastointi

ei-rautapitoinen metal- liromu

5 000 5 000 välivarastointi

romuajoneuvot 1 500 40 esikäsittely

sähkö- ja elektroniik- karomu

500 40 välivarastointi

akut 100 10 välivarastointi

alkulajiteltu rakennus- jäte

500 100 välivarastointi ja

lajittelu puu, paperi, pahvi ja

muovi

500 100 välivarastointi

ongelmajätteiden pienerät

100 10 välivarastointi

yhteensä 23 200 2 300

Metallijäte jakautuu seuraaviin jätelajeihin:

- kaapeliromu (16 03 04)

- pintakäsittelyteollisuuden metallipitoiset sakat ja metallijätteet (11)

- romuajoneuvot ja niiden osat (16 01)

- mekaanisen metallin käsittelyn metallipitoiset jätteet ja metalliro- mut (12)

- pohjatuhkasta erotetut rautapitoiset jätteet (19 01 02).

Laitoksella voidaan satunnaisesti vastaanottaa taulukossa 1. mainitse- mattomia metallipitoisia jätteitä.

Vähintään 30 vrk ennen puun, paperin, pahvin, muovin ja ongelmajättei- den vastaanoton aloittamista esitetään erillinen toteutussuunnitelma.

Jätteiden vastaanotto ja varastointi

Stena Metalli Oy:n kokonaispalvelut kattavat teollisuuden romuhuollon järjestämisen, mitä varten tuotantolaitoksille toimitetaan yleensä keräys- lava tai vastaava keräily-, varastointi- tai kuljetusalusta. Romun kulje- tuksesta vastaa kuljetusliike.

Jätteet tuodaan alueelle autokuormissa. Vastaanoton ja punnituksen jäl- keen lastit puretaan eri jakeille varatuille aluille, joissa jätteiden laatu tarkastetaan ja jätteet luokitellaan.

Kaapelijätettä ja metalleja varastoidaan ulkona pinnoitetuilla alueilla tarkoitusta varten rakennetuissa taskuissa, lavoilla tai konteissa. Valmiit tuotteet varastoidaan hallitiloissa. Jätteidenkäsittelyn tuottamat jätteet (muovi- ja paperirouheet) varastoidaan katetuissa betonibunkkereissa pölyämisen ja roskaantumisen estämiseksi. Öljyä mahdollisesti sisältävät materiaalit ja romuajoneuvot varastoidaan pinnoitetulla alueella, josta valumavedet ohjataan öljynerotuskaivon kautta alueen ulkopuolelle avo- ojaan. Arvometallit ja sähkö- ja elektroniikkaromu varastoidaan lukitta- vissa konteissa tai hallissa.

Akkuromu varastoidaan VAK-hyväksytyissä muovikonteissa sisätilois- sa. Poikkeustapauksissa akkuromua voidaan varastoida ulkona, mutta tällöinkin vesitiiviillä kannella varustettuna.

Muut ongelmajätteet varastoidaan tarkoitusta varten varatuissa asianmu- kaisissa astioissa tai varastopaikoissa. Nestemäiset ongelmajätteet varas- toidaan katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa. Mikäli ongel- majätteitä sijoitetaan varastolaatikoissa ulkotiloihin, varmistutaan aina, että laatikoissa on tarkoitukseen soveltuvat tiiviit kannet.

Paperi ja pahvi varastoidaan hallissa tai muussa katetussa tilassa.

Jätteiden käsittely Kaapelit

Kaapelit käsitellään mekaanisesti kolmiportaisella murskauslinjalla. La- jiteltu ja mahdollisesti esileikattu kaapeli syötetään esimurskaimeen, jos- ta karkea kaapelimurske siirretään hihnakuljettimella välisiiloon. Välisii- losta murske siirretään edelleen hihnakuljettimella välimurskaimeen, josta murske jatkaa granulaattoriin. Tässä vaiheessa muovipäällysteet ovat kuoriutuneet metallista ja murske siirretään ilmapuhalluksella ta- saussiiloon, josta se kuljetetaan ruuvikuljettimella lajittelupöydälle. Tä- rinään perustuvalla lajittelupöydällä metalli ja muovi erottuvat toisistaan.

Eroteltu metallijäte (Cu, Al, Cu/Al, Cu/Sn) kuljetetaan hihnakuljettimel- la edelleen suursäkkeihin tai tynnyreihin. Muovi imetään jatkokäsitte- lyyn erilliselle lajittelupöydälle ja siitä edelleen sähköerottimeen. Myös eri kaapelilajeista peräisin olevat eri muovilaadut saadaan erotettua. Ta- voitteena on saada mahdollisimman puhtaita muovi- ja metallifraktioita.

Metalliromu

Nykyisin metalliromun käsittely on lähinnä varastointia. Toiminnan ke- hittyessä voidaan metallin lajittelua, leikkaamista ja paalaamista lisätä.

Lajittelu tehdään pääasiassa koneellisesti kouralla tai magneetilla varus- tetulla materiaalinkäsittelykoneella, mutta mahdollisesti myös käsin.

Suuret metallikappaleet leikataan tarvittaessa laatuluokkien edellyttä- miin mittoihin. Leikkaamista tehdään materiaalinkäsittelykoneeseen lii- tettävällä hydraulileikkurilla tai laitokseen ajoittain tuotavalla liikutelta- valla leikkurilla. Tarvittaessa leikkausta suoritetaan polttoleikkaamalla.

Metallin paalaaminen tehdään laitokselle ajoittain tuotavalla liikutelta- valla paalaimella. Suhteellisen kevyet materiaalit, kuten romuajoneuvot, voidaan paalata pienemmän kuljetustilavuuden saavuttamiseksi. Stena Metalli Oy:llä on käytössään rekka-autoon sijoitettu paalainyksikkö, jo- ka kiertää Suomen toimipisteissä. Paalain käy Pusulan yksikössä tarvit- taessa noin kerran kuukaudessa yhden päivän ajan.

Romuajoneuvot

Nykyisin laitoksella vastaanotettavista romuajoneuvoista suurin osa on esikäsiteltyjä, eli niistä on poistettu vaaralliset aineet. Esikäsiteltyjen romuajoneuvojen osalta käsittely on vain välivarastointia ja paalausta.

Toimintaa varaudutaan laajentamaan esikäsittelemättömien romuajoneu- vojen vastaanotolla ja käsittelyllä. Esikäsittely tehdään sisätiloissa. Käyt- töön otettavalla laitteistolla otetaan talteen kaikki esikäsittelyssä muo- dostuva jäte, kuten renkaat, öljyt, jäähdytinnesteet ja käynnistysakut.

Nesteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan luvallisiin vastaanotto- paikkoihin. Renkaat ja akut toimitetaan kierrätykseen. Myöhemmin kun autojen lasille, muoville ja kumiosille on löydetty hyötykäyttökohteet, poistetaan ne ainakin osittain ennen auton paalaamista ja toimittamista eteenpäin.

Muut jätteet

Alkulajiteltu rakennusjäte lajitellaan pääasiassa koneellisesti tai käsin.

Tarkoituksena on erottaa metallit, puu, kaapelit ja muu aines. Kaikki la- jitellut materiaalit toimitetaan jatkojalostukseen ja/tai hyötykäyttöön.

SE-romua ei käsitellä, sitä välivarastoidaan laitoksella. Laitoksessa myös vastaanotetaan ja välivarastoidaan paperia, pahvia ja muovia. Kaikki tu- levat jätekuormat punnitaan ja jätteen laatu ja tuoja rekisteröidään. Jät- teet toimitetaan hyödynnettäväksi.

Jätteiden edelleen toimittaminen

Jätteet toimitetaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettäviksi teolli- suudelle, Stena Metalli Oy:n omiin keskitettyihin käsittelylaitoksiin tai ulkopuolisille yrityksille pääasiassa seuraavasti:

- Alumiini-, kupari- ja muu värimetalliromu toimitetaan hyötykäyt- töön metalliteollisuuden raaka-aineeksi.

- Kaapeligranuloinnin muorirouhe toimitetaan energia- ja materiaa- lihyötykäyttöön. Soveltuvia hyötykäyttökohteita etsitään ja tutki- taan aktiivisesti. Muovirouhetta on toimitettu mm. kierrätys- muovilaitoksille raaka-aineeksi sekä kaatopaikoille, jossa sitä on

käytetty eristekerroksena. Muovirouhetta on käytetty myös ratsas- tuskenttien ja maneesien rakennusmateriaalina.

- Granulointipöly toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokseen.

- Rauta- ja teräsromu toimitetaan hyötykäyttöön metalliteollisuuden raaka-aineeksi.

- Sekapeltiromu mukaan lukien esikäsitellyt romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkaromu ja metallipakkaukset, toimitetaan Stena Me- talli Oy:n Porin murskauslaitokseen tuotteistettavaksi.

- Kaapeliromu, jota ei käsitellä laitoksella (esim. rasvakaapelit), voidaan toimittaa muille kaapeliromun hyödyntäjille.

- Lajiteltu rakennusjäte toimitetaan jätteen hyödyntäjille.

- Akkuromu, paperi, pahvi ja muovi toimitetaan hyötykäyttöön.

- Metallipitoiset liuokset toimitetaan hyötykäyttöön tai muualle kä- siteltäväksi.

Muovirouhe koostuu PE- ja PVC-muovista sekä kumista. Lisäksi rou- heessa on pieniä määriä metalleja. Rouheen metallipitoisuus on tutkittu VTT:llä 1996.

Taulukko 3.Muovirouheen metallipitoisuus.

aine mg/l

Pb 0,016

As 0,1

Cd 0,06

Hg < 0,05

Cr < 0,05

Zn 5,7

Cu 3,1

V < 0,05

Ni 0,05

Ba 0,4

Polttoaineet

Työkoneissa käytetään polttoöljyä, joka varastoidaan 10 m³ pintasäiliös- sä, joka on sijoitettu öljyvarastorakennukseen. Säilytystilassa on beto- niallas mahdollisten vuotojen varalta. Muut koneiden tarvitsemat kemi- kaalit, kuten voitelu- ja voimansiirtoaineet ja jäähdytinnesteet, varastoi- daan sisätiloissa. Näiden aineiden varastointimäärät ovat vähäisiä.

Polttoleikkauksessa käytetään happea ja nestekaasua. Liikuteltavissa paalaimessa ja leikkurissa käytetään dieselöljyä.

Vedenhankinta

Stena Metalli Oy:llä on oma kaivo.

Sähkönkulutus

Kaapelingranulointilaitos käyttää sähköä. Granulointiin kuuluu noin 90 % toimipisteen käyttämästä sähköstä. Laitoksen sähkönkulutus on ol- lut noin 500 – 600 MWh/a. Energian käyttöä seurataan.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Tällä hetkellä ei ole olemassa Euroopan komission julkaisemaa metalli- jätteen käsittelyn parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koske- vaa referenssiasiakirjaa. Stena Metalli Oy katsoo kuitenkin, että sen toi- minta toteutetaan ympäristön kannalta parhaalla taloudellisesti mahdolli- sella tavalla siten, että kokonaisuutena huomioidaan mm. vähän jätettä tuottavat tekniikat, toimintojen energiatehokkuus sekä ympäristöriskien että onnettomuuksien ehkäisy. Toiminnoissa suositaan vaarattomien ai- neiden käyttöä ja pyritään kaikkien materiaalivirtojen mahdollisimman tehokkaaseen talteenottoon ja kierrätykseen teollisessa mittakaavassa.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Stena Metalli Oy (ent. Stena Metalliyhtymä Oy) on Suomen ensimmäi- nen ympäristösertifioitu raudan ja värimetallinen kierrätykseen erikois- tunut yritys. Yritykselle on myönnetty 2.10.2000 ISO 14001 ympäris- tösertifikaatti seuraaville toiminnoille: rauta- ja metallihukkamateriaalin kerääminen, lajittelu ja jalostus sekä raaka-aineen myynti materiaali- ja energiatuotantoon sekä alihankkijoiden raaka-aineiden ja tuotteiden myynti. Pusulan yksikkö kuuluu sertifioinnin piiriin. Ympäristöjärjes- telmää pyritään toteuttamaan mahdollisimman laajasti myös alihankki- joihin ja materiaalituottajiin.

Stena Metalli Oy:n turvallisuusjohtamisjärjestelmää laajennettiin syksyl- lä 2005 kattamaan myös OHSAS 18001 -standardin (työterveys- ja tur- vallisuusjärjestelmä) edellyttämät vaatimukset. Turvallisuus- ja ympäris- töjärjestelmä on sertifioitu 24.11.2005. Sertifikaatti myönnettiin Stena Metalli Oy:lle alansa ensimmäisenä Suomessa.

Stena Metalli Oy:llä on lisäksi käytössä Osuuskunta Teollisuuden Ro- mun laatujärjestelmän mukaan sovellettu laatujärjestelmä ISO 9003, jota noudatetaan koko toiminnassa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Laitoksen toiminta-alue on pääosin pinnoitettu kulutusta kestävällä as- faltilla. Sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan tankkauspisteen alu- eelta ja alueilta, joilla varastoidaan mahdollisesti öljyä sisältävää jätettä ja romuajoneuvoja, öljynerotuskaivon ja sakokaivon kautta avo-ojaan.

Niiltä alueilta, joilla varastoidaan valumariskejä aiheuttamattomia jättei- tä, ja pinnoittamattomilta alueilta valumavedet ohjataan pinnanmuotoilu- jen avulla avo-ojiin.

Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan betoniseen 10 m³ umpikaivoon.

Päästöt ilmaan

Kaapelin granulointi, työkoneet ja ajoneuvot aiheuttavat päästöjä ilmaan.

Myös metalliromun käsittely ja mahdollinen polttoleikkaus voivat aihe- uttaa satunnaisia päästöjä. Hakijan arvion mukaan päästöt ovat vähäisiä.

Kaapelin granulointiprosessi on kuiva ja tapahtuu sisätiloissa. Prosessis- sa syntyy vähäinen määrä pölyä, joka kerätään suodatinjärjestelmän avulla talteen. Ennen suodatinta on esierottimena sykloni. Suodatin on täysautomaattinen paineilmapuhdisteinen letkusuodatin (FINN-PAK C 61-2500). Sen suodatinpinta-ala on 64 m². Suodattimet vaihdetaan ker- ran vuodessa kesäisin.

Hiukkapäästön määrä on mitattu kolmen vuoden välein ja viimeksi mit- taus on tehty 9.1.2003. Hiukkaspitoisuus mitattiin letkusuodattimen jäl- keisestä piipusta soveltaen standardia SFS 3866. Hiukkaspitoisuuden keskiarvo kuivassa kaasussa oli 3,0 mg/m³(n).

Muovirouheen pölyämistä estetään siten, että rouheen purku tehdään ka- tettuun bunkkeriin. Muovijäte kuljetetaan laitokselta pois katetuissa kuormissa.

Romun käsittely, lähinnä varastokasojen siirtely ja liikenne, aiheuttavat pölyämistä. Pölyäminen on paikallista ja rajoittuu laitosalueelle. Pölyä- mistä vähennetään siivoamalla ja tarvittaessa kastelemalla piha-aluetta.

Polttoleikkauksessa syntyy savua. Päästöt ovat pääasiassa pinnoittamat- toman raudan polttoleikkauksessa syntyviä rautaoksideja. Polttoleik- kausta vältetään suosimalla mekaanista leikkausta.

Pakokaasupäästöt ovat lähinnä diesel- ja polttoainekäyttöisten työkonei- den ja rekka- ja kuorma-autojen päästöjä. Nykyisin liikenne alueelle on vähäistä, vain muutama ajoneuvo päivässä. Alueella vältetään tarpeeton- ta tyhjäkäyntiä.

Melu

Laitosalueella melua aiheuttavat metalliromun lajittelu ja leikkaus, kaa- pelin granulointi ja poistoilman käsittely sekä työkoneet ja laitteet. Gra- nulointi tehdään sisätiloissa ja laitteet on asianmukaisesti koteloitu.

Hakijan mukaan toiminnat on sijoitettu alueelle siten, että melua muo- dostuu mahdollisimman vähän. Koko alue on aidattu 2 m korkealla um- piaidalla, joka toimii tehokkaana meluesteenä siten, että tontin ulkopuo- lelle ei aiheudu toiminnasta yli 55 dB keskiäänitason melua. Melu on työsuojelullinen kysymys laitoksessa työskenteleville. Melua pyritään vähentämään ja välttämään työmenetelmien jatkuvalla kehittämisellä ja sisäisellä seurannalla.

Toiminnan aiheuttama melutaso mitattiin 10.11.2006 kolmessa melulle alttiissa kohteessa. Piste 1 oli laitoksesta 100 m lounaaseen, Seterinkul- mantien varrella, piste 2 oli laitoksen länsipuolella noin 100 m päässä ja

piste 3 oli pohjoispuolella VT2 varrella noin 50 m päässä melulähteestä.

Melutaso pisteessä 1 oli 51,1 ± 10 dB(A). Pisteessä 2 melutaso oli 47,6 ± 2,5 dB(A), melu sekoittui ajoittain VT2:n meluun. Pisteessä 3 melutaso oli 59,8 ± 10 dB(A) ja pääasiallinen melunlähde oli VT2:n liikenne.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Jätteitä syntyy erilaisista pakkauksista ja vastaanotettujen jätteiden mu- kana tulevista kuormiin kuulumattomista tavaroista. Lisäksi laitoksella syntyy sekajätteitä ja ongelmajätteitä työkoneiden huoltojen yhteydessä.

Taulukko 4.Laitoksella syntyvät jätteet.

jäte tunnus määrä (t/a)

muovirouhe 19 10 06 9 00

granulointipöly 19 10 03* 2

yhdyskuntajäte 20 03 01 0,5

puujäte 19 12 07 25

paperi ja pahvi 19 12 01 0,5

jäteöljyt 13 02 08* 2

öljynerotuskaivojen liete 13 05 02* 3

akut 16 06 01 0,1

romuajoneuvojen käsit- telyn jätteet

akut 16 06* 1 500 kpl

moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyt

13 02* 5,5 m³

polttoaineet 13 07* 8,5 m³

öljynsuodattimet 16 01 07* 1 500 kpl jäähdytinnesteet 16 01 14*,

16 01 15

4 m³

jarrunesteet 16 01 13* 0,3

tuulilasinpesunesteet 16 01 99 0,8 m³

renkaat 16 01 03 8 000 kpl

Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei- metallisten materiaalien määrän ja alueellisen ker- tymän mukaan.

Hyödynnettävät jätteet ja ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäviksi asianmukaisiin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin tai muihin vastaanot- topaikkoihin.

Päästöt maaperään (estäminen)

Varasto- ja työtilojen lattiat on pinnoitettu nestetiiviiksi betonilla tai as- faltilla. Tiloissa mahdollisesti tapahtuvien nestevuotojen talteenotto pe- rustuu valuma-altaiden, reunakorokkeiden ja imeytysaineiden suunni- telmalliseen käyttöön. Metallivarastona ja romuajoneuvojen esikäyttely- paikkana toimivassa hallissa on betonilattia.

Piha-alue on pääosin pinnoitettu asfaltilla niin, että hulevesien suora pääsy maaperään on estetty.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Hakijan oman arvion mukaan toimimalla hakemuksessa esitetyllä tavalla sekä varastoimalla materiaalit ja käsittelemällä sade- ja hulevedet edellä kuvatulla tavalla ei toiminnasta normaaliolosuhteissa aiheudu merkittä- viä vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luonnonar- voihin, ilmaan maaperään eikä pinta- tai pohjavesiin. Toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia alueen kaivovesien laatuun.

Pintavesikuormitus

Laitoksen vaikutusta pintavesiin tutkittiin edellisen kerran toukokuussa 2006. Teollisuustontilta lähimmälle havaintopaikalle (sakokaivo, SAKO) kertyvän veden metallipitoisuudet olivat keskimääräistä hieman pienempiä, sinkin osalta hieman keskimääräistä suurempia ilmentäen selvää kuormitusta. Sen sijaan kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoi- suudet olivat havaintopaikalla keskimääräistä huomattavasti alempia, kuten myös veden sähkönjohtavuuskin.

Alempana purkuojassa Uudenkylänlamminojan havaintopaikalla M20 pitoisuudet olivat vielä hyvin selvästi kohollaan. Kuormitusvaikutus nä- kyi useimpien vedenlaatuparametrien perusteella vielä lähellä Uudenky- länlammia havaintopaikalla M21. Vertailupurossa (VERTAILU) alumii- nipitoisuus oli samaa tasoa kuin Uudenkylänlamminojan alimmalla ha- vaintopaikalla M21, mutta muilta osin vertailupuron vesi oli huomatta- vasti parempilaatuista kuin muualla.

Laitoksen pintavesikuormitus laskettiin sakokaivosta (SAKO) veden pi- toisuuksien ja virtaaman perusteella.

Taulukko 5. Pintavesikuormitus.

kg/d

kiintoaine 0,228

kokonaistyppi 0,674 kokonaisfosfori 0,008 alumiini (kok.) 0,040

kupari 0,027

sinkki 0,057

lyijy 0,004

Pohjavesikuormitus

Vuonna 2006 noudatetaan normaalia tarkkailuohjelmaa, jolloin ohjel- massa on mukana kahdesta kaivosta (K1, K5) ja viidestä puropisteestä (SAKO, M20, M21 ja vertailu) kerran loppukeväällä ja kerran syksyllä otettavat vesinäytteet. Kevään näytteet otettiin toukokuussa 2006. Tuol- loin ylimääräisenä näytteenä tutkittiin Stena Metalli Oy:n läheisyydessä sijaitsevan yksityisen kaivon (K4) veden kloridipitoisuus. Samalla klori- di tutkittiin Stena Metalli Oy:n tilaamana ylimääräisenä analyysinä kai- kilta tarkkailuohjelmankin mukaisilta näytepaikoilta.

Kaivon 1 vesi, joka sijaitsee Stena Metalli Oy:n omalla tontilla, täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaati- mukset ja –suositukset. Kaivossa 5 veden happamuus alitti tavoitetason (joka on pH 6,5 - 9,5) ja vesi oli sameaa. Kaivossa K4 veden kloridipi- toisuus oli 2 500 mg ja ylitti suositusarvon enintään 100 mg/l.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Laitoksella noudatetaan Stena Metalli Oy:n sertifioitua turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmää, joka sisältää menettelytavat mahdollisten häiriöti- lanteiden tunnistamiseen ja oikeiden toimenpiteiden suorittamiseen. Lai- toksella kirjataan ylös turvallisuus- ja ympäristöhäiriöt, niiden syyt ja riskin pienentämiseksi tehdyt toimenpiteet. Laitokselle tulevista ja sieltä lähtevistä materiaalivirroista pidetään kirjaa. Öljynerottimen toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti ja kaikki vesienkäsittelyjärjestelmään liittyvät havainnot kirjataan

Päästötarkkailu

Pinta- ja pohjavedet

Laitoksella noudatetaan pohja- ja pintavesien tarkkailuohjelmaa, jonka mukaisen näytteenoton, analysoinnin ja raportoinnin tekee nykyisin Län- si-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

Pohjavesitarkkailussa näytepisteitä ovat kaivovesipisteet K1, K3, K4, K5, K6 ja K8.

Tarkkailuohjelman mukaan vesinäytteet otetaan 2 kertaa vuodessa kai- voista K1 ja K5. Kaivo K1 sijaitsee tehdasalueen viereisellä länsipuoli- sella tontilla ja K5 itäpuolisella tontilla. Viiden vuoden välein näytteet otetaan myös kaivoista K3, K6 ja K8 (viimeksi vuonna 2005). Kaivo K3 sijaitsee tehdasalueesta luoteeseen alle 300 m päässä. Kaivo K8 on ete- lässä ja K6 on tehdasalueesta 400 m päässä koilliseen valtatien varressa.

Vuosittain kaivopisteistä tutkitaan:

- haju

- sameus

- väriluku

- sähkönjohtavuus - permanganaattiluku

- pH

- rauta (Fe)

- ammoniakki (NH3) - nitraatti (NO3).

Viiden vuoden välien otettavista näytteistä analysoidaan edellisen lisäk- si:

- alumiini (Al) - kupari (Cu) - lyijy (Pb) - sinkki (Zn)

- TOC

- VOC.

Pintavesitarkkailussa on mukana öljynerottimen ja sakokaivon kautta purkautuva vesi ja 3 purokohdetta. Tehdasalueen vedet kulkeutuvat sa- kokaivosta tehdasalueen pohjoispuolista puroa pitkin Uudenkylänlam- miin. Purossa on 2 pintavesipistettä, toinen aivan sakokaivon lähellä (M20) ja toinen (M21) Uudenkylänlammin vieressä noin 1 km päässä.

Vuodesta 2002 lähtien on ollut käytössä uusi vertailupiste VERTAILU, jolla korvattiin vanha vertailupiste MVERT. Vesinäytteet otetaan kah- desti vuodessa.

Pintavesinäytteistä tutkitaan:

- lämpötila - virtaama

- sähkönjohtavuus - kokonaistyppi - kokonaisfosfori - sinkki (Zn) - lyijy (Pb) - alumiini (Al) - kupari (Cu) - kiintoaine.

Päästöt ilmaan

Granuloinnista aiheutuvat päästöt ilmaan mitataan kolmen vuoden vä- lein. Seuraava mittaus tehdään loppuvuodesta 2006.

Laadunvarmennus

Hyödynnettäväksi menevän muovirouheen laatu tutkitaan tarvittaessa kunkin käyttökohteen vaatimusten mukaisesti. Muovirouhetta toimite- taan vain asianmukaiset luvat omaaville käyttäjille/hyödyntäjille.

Laitoksen vaikutusten tarkkailu

Stena Metalli Oy suorittaa melumittauksen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa 31.8.2006 mennessä. Melumittaussuunnitelma toimitetaan etu- käteen tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan ym- päristökeskukselle.

Raportointi

Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain Uudenmaan ympäristö- keskukselle ja Nummi-Pusulan ympäristölautakunnalle.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi

Mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita voivat aiheuttaa piha-alueen lii- kenne ja työkoneet (henkilövahingot), koneiden ja laitteiden öljyvuodot (ympäristön pilaantuminen) sekä polttoleikkaus (tulipalot, räjähdykset ja henkilövahingot). Riskejä pyritään pienentämään mm. riittävällä valais- tuksella, estämällä asiattomien henkilöiden pääsy alueelle, ennakoivalla kone- ja laitehuollolla, varaamalla laitokselle imeytysaineita ja esisam- mutusvälineitä sekä käyttämällä tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä ja noudattamalla varovaisuutta.

Kaikki alueella työskentelevät henkilöt koulutetaan huomiomaan riskit.

Lisäksi työntekijöillä on kunkin työvaiheen vaatimat asianmukaiset hen- kilökohtaiset suojaimet. Koneet ja laitteet huolletaan ja tarkastetaan säännöllisesti. Toiminnot pyritään sijoittamaan järkevästi alueella.

Laitoksella on käytössä Stena Metalli Oy:n sertifioitu ympäristöjärjes- telmä, joka sisältää turvallisuusohjeet poikkeustilanteita varten. Turvalli- suusohjeissa on ohjeet hätätilanteiden lisäksi, yleiselle työturvallisuudel- le, kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelylle ja varastoinnille, kaivo- jen ja polttoainesäiliöiden valvonnalle ja tarkkailulle, kaasupullojen kä- sittelylle ja varastoinnille, koneiden ennakkohuollolle, öljyvahinkojen torjunnalle, materiaalien vastaanotolle sekä tulitöille. Lisäksi laitoksella on käytettävissä asianmukaiset kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuus- tiedotteet kaikista laitoksella käytettävistä kemikaaleista.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN

Stena Metalli Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista toimin- nan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta uusille toiminnoille.

Hakemusta perustellaan seuraavasti:

Kyseessä on suurimmaksi osaksi jo olemassa oleva toiminta, jolla on voimassaoleva ympäristölupa, jolle on haettu YSL:n mukaista uutta ym- päristölupaa. Kierrätystoimialalla on tapahtunut edellisen ympäristölu- van myöntämisen jälkeen monia lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka vaikuttavat olemassa olevaan toimintaan suoraan tai välillisesti. Esimer- kiksi jätteiden luokittelu on muuttunut, jätelain uudistuksissa on tarken- nettu jätteiden tuottajavastuuta ja tuottajavastuun piiriin kuuluvien jäte- jakeiden käsittelyä ohjaillaan nykyisin eräin jätelajikohtaisin säädöksin.

Uudistukset on käytännössä jo toiminnallisesti huomioitu Stena Metalli

Oy:n Pusulan yksikössä. Stena Metalli Oy toimii mm. Suomen Autokier- rätys Oy:n, NERA:n ja Suomen Rengaskierrätys Oy:n sopimussuhteise- na kierrätysoperaattorina.

Toimintaedellytysten turvaamiseksi esitetään, että ympäristölupahake- muksessa esitettyjä olemassa olevia toimintoja ja niiden tukitoimintoja ml. tuottajavastuun muutoksista johtuvien materiaalien vastaanottoa voi- daan jatkaa hakemuksessa esitetyssä laajuudessa mahdollisesta muutok- senhausta huolimatta. Hakijan mielestä olemassa olevan toiminnan jat- kamisesta ei aiheudu peruuttamattomia seurauksia. Stena Metalli Oy on valmis asettamaan vakuuden toiminnalleen ja toiminnan aloittamiselle.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 14.3.2005, 1.9.2005, 2.6.2006 ja 28.11.2006.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaises- ti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Nummi-Pusulan ja Uuden- maan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 2.1. – 31.1.2006. Hakemuk- sesta on ilmoitettu Ykkössanomat ja Karkkilan Tienoo -lehdissä. Hake- muksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Toiminta-alueelle on tehty tarkastus 23.2.2006. Tarkastusmuistio on lii- tetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Nummi-Pusulan kunnanhallituk- selta ja ympäristölautakunnalta.

Nummi-Pusulan ympäristölautakunta antoi 8.3.2006 kokouksessaan seu- raavan lausunnon:

Stena Metalli Oy:n ympäristölupahakemuksen mukainen metallien ja muiden jätteiden kierrätys on sinänsä ympäristön kannalta mielekästä toimintaa, sillä kierrättämällä jätteitä säästetään luonnonvaroja. Paikalli- sesti toiminta voi kuitenkin aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemuksen yhteydessä on selvi- tettävä alueen maaperän mahdollinen pilaantuminen sekä nykyisen toi- minnan aiheuttama melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on mitatta-

va. Lisäselvitykset on tehtävä asiantuntevan tahon toimesta. Toiminnan- harjoittajan tulee mittausten perusteella arvioida melutilannetta myös laajennuksen jälkeen.

Lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota riittävään kaivovesien ja pintavesien tarkkailuun sekä pölyn- ja meluntorjuntaan. Tankkauspisteen alueelta sadevedet tulee johtaa öljyerottimen kautta. Laitokselta tulee myös vaatia vuoden 2004 pinta- ja pohjavesitarkkailuraportissa esitettyä metallien kertymäselvitystä puron ja Uudenkylänlammen pohjalietteestä.

Toiminnanharjoittajan tulee myös esittää selvitys mahdollisuudesta esi- käsitellä laitosalueelta lähtevät vedet raskasmetallikuormituksen pienen- tämiseksi.

Muistutukset ja mielipiteet

A. S. ja J. S. toimittivat 19.1.2006 muistutuksen. Muistuttajat eivät hy- väksy kyseisen yrityksen rajanaapureina Stena Metalli Oy:n toiminnan laajentamista ympäristön mahdollisen pilaantumiseen, meluhaittaan, lii- kenteen lisääntymisen aiheuttamaan haittaan sekä kiinteistön arvon alennuksesta aiheutuvaan haittaan vedoten.

Muistuttajien mukaan Stena Metalli Oy:n toiminta on jo nykyisellään kyseenalaista ympäristölainsäädännön kannalta. Autonromuja on kerään- tynyt alueelle jo viime vuoden aikana. Romuautot ovat olleet pihalla ka- tollaan ja kyljellään, ja muistuttajat epäilevät, että autoista ei ole poistet- tu öljyjä eikä muita nesteitä. Muutenkaan alueen siistiydestä ei ole huo- lehdittu, muovirouhetta on levinnyt alueen reunaojiin ja lumenauraus le- vittää metalliromua metsään. Pihan pinnoituksen yhteydessä asfaltoinnin alle haudattiin metalli- ja muita jätteitä. Laitosaluetta ympäröivää aitaa ei voi kutsua meluaidaksi ja lisäksi muistuttajille ei ole toimitettu viimeisen kolmen vuoden aikana pintavesien tarkastusraportteja.

Laitoksen aiempi toiminta on pilannut raskasmetalleilla A. S.:n ja J. S.:n rengaskaivon veden. He epäilevät, että uuden porakaivon veden suolapi- toisuus johtuu yrityksen alumiinin sulatuksen yhteydessä käyttämästä suolasta. Myös rengaskaivossa oli huomattava määrä suolaa. Tielaitok- sen tutkimuksen mukaan suola ei ole peräisin Porintien suolauksesta.

Muistuttajat katsovat, että ympäristön pilaantuminen on erittäin toden- näköinen uhka tulevaisuudessa, mikäli toimintaa vielä entisestäänkin laajennetaan.

Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, mustuttajat tulevat vaatimaan Uu- denmaan ympäristökeskukselta tarkempia tutkimuksia alueen nykytilasta ja selvittämään muistuttajille oikeudelliset vastuuperusteet mahdollisista haittavaikutuksista.

Kärkölän kyläyhteisö Ry pyytää 24.1.2006 toimittamassa muistutuksessa huomioimaan Stena Metalli Oy:n uutta ympäristölupaa käsitellessä sen, että toiminnasta ei synny mitään haittaa ajatellen kylän kasvua. Kylällä on parhaillaan myynnissä useita omakotitalotontteja, joita markkinoi-

daan pääkaupunkiseudulle. Jos lupa myönnetään, niin haju ym. haitat pyydetään huomiomaan ja vähentämään ne minimiin.

S. N., M. N., P. N. ja K. K. 23.1.2006 toimittamassa muistutuksessa mai- nitaan, että Stena Metalli Oy:n toiminta aiheuttaa jo nykyisellä käsitte- lymäärällä huomattavaa haittaa lähiympäristön asukkaille. Muistutukses- sa vastustetaan ehdottomasti toiminnan laajentamista ja toiminnan aloi- tusluvan myöntämistä.

Raskas liikenne aiheuttaa melu- ja pölyhaittoja. Lisäksi kaapelien murs- kaaminen aiheuttaa hajuhaittoja. Laitosta ympäröivä matala aita ei estä melun leviämistä. Stena Metalli Oy on tutkinut lähialueen kaivojen ve- denlaatua, mutta analyysien tuloksia ei ole toimitettu asianosaisille.

Hakemuksen mukaan käsiteltävän jätteen määrä tulee olemaan noin ne- linkertainen. Muistuttaja pelkää haittojenkin nelinkertaistuvan. Romu- ajoneuvoja ja muita öljyjä sisältäviä materiaaleja käsitellään "pinnoite- tulla" alueella, jonka valumavedet johdetaan öljynerottimien kautta avo- ojaan. Muistutuksessa kysytään, mitä muita pinta- ja pohjavedenlaatuun vaikuttavia aineita vesi sisältää. Lisäksi kysytään, onko laitoksen vaiku- tusta ilmanlaatuun tutkittu. Muistuttaja pitää laitoksen hakemaa toimin- ta-aikaa, ma – pe klo 6.00 – 22.00, kohtuuttomana lähiympäristön asuk- kaille. Toiminta-aika on rajoitettava ma – pe klo 7.00 – 16.00. Viikon- loppuisin ei saa olla häiritsevää toimintaa.

Jos laitokselle kuitenkin myönnetään ympäristölupa, niin on valvottava, että kaikki ympäristön kannalta tarvittavat toimenpiteet suoritetaan en- nen luvan myöntämistä. Ympäristöhaittojen valvonnan on oltava jatku- vaa.

Alueelle on asetettava 40 km/h nopeusrajoitus ja tien pinnoitteen on ol- tava tasainen ja puhdas. Valumavesille on rakennettava säiliö. Laitoksel- le on asennettava asianmukaiset suodattimet pöly- ja hajuhaittojen eh- käisemiseksi.

E. L., R. L., E. L., O. S., M-L.- S., J. S., H. L. ja A. H. toimittivat 24.1.2006 muistutuksen, jossa vaaditaan, että ympäristölupaa käsiteltä- essä otetaan huomioon seuraavat seikat:

Raskas liikenne lisääntyy merkittävästi toiminnan laajetessa. Liikenne aiheuttaa kapealla tiellä melu- ja pölyhaittojen lisäksi myös vaaran lii- kenteelle. Liikenneturvallisuutta tulisi parantaa alentamalla tieosuuden nopeusrajoitusta 80 km/h:sta 50 km/h:iin ja kieltämällä pysäköinti teh- dasalueen kohdalla.

Tehdasaluetta ympäröivä aita on muutettava melua eristäväksi ja ympä- ristöön sopivaksi.

Romuajoneuvojen käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska laitos sijaitsee vedenjakaja-alueella. Pinta- ja pohjavesien pilaantumista tulee välttää kaikin tavoin. Varastokentän valumavedet on johdettava umpisäiliöihin, jotka tyhjennetään asianmukaisesti niiden täyttyessä.

Koska laitoksen naapurissa asuu lapsiperhe ja eläkeläispariskunta, tulee melu- ja pölyhaittojen minimointiin kiinnittää erityisesti huomiota. Ajo- teitä on lakaistava ja kasteltava säännöllisesti. Lisäksi murskauksesta ja paalauksesta johtuvan pölyn ympäristöön leviäminen on estettävä.

Laitoksen meluntorjunta on saatava hyvälle tasolle. Murskaus, poltto- leikkaus ja paalaustoiminta olisi tehtävä sisätiloissa. Jos meluntorjunta- toimenpiteet eivät ole mahdollisia, on toiminta-aika melua aiheuttavien prosessien osalta rajoitettava klo 6.00 – 18.00.

Edellä mainitut korjaukset ja parannukset on tehtävä ennen luvan myön- tämistä ja toiminnan aloittamista.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijaa on kuultu hallintolain 34 §:n mukaisesti.

Stena Metalli Oy toimitti 26.4.2006 vastineen annettuihin lausuntoihin.

Nummi-Pusulan ympäristölautakunnan lausuntoon vastataan, että hake- musta on täydennetty vuonna 1995 tehdyillä maaperän pilaantuneisuus- tutkimuksilla.

Lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tehdään melumittaus.

Hakemuksesta jätettyihin muistutuksiin vastataan seuraavasti:

Stena Metalli Oy toimii sopimussuhteessa Suomen Autokierrätys Oy:n kanssa kaikkien automerkkien valtuutettuna kierrätysoperaattorina Suo- messa, mihin liittyen Stena Metalli Oy:llä on valtakunnallinen romuajo- neuvojen vastaanottojärjestelmä.

Pusulan yksikön toimiminen vastaanottopaikkana nykyisen ympäristölu- van puitteissa on ilmoitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäris- tölupahakemuksen jättämisen yhteydessä 31.12.2004. Ympäristölupaha- kemuksessa on haettu lupaa myös romuajoneuvojen esikäsittelyyn. Lai- toksella tullaan noudattamaan mm. Suomen Autokierrätys Oy:n romuau- tojen käsittelyn toimintaohjeita. Stena Metalli Oy:n käytännöillä taataan, että esikäsittely täyttää jatkossa valtioneuvoston asetuksen romuajoneu- voista 581/2004 ja romuajoneuvodirektiivin 2003-53-EY mukaiset vaa- timukset. Esikäsitellyt romuajoneuvot tullaan varastoimaan pinnoitetulla alueella ulkotiloissa ja kuljettamaan jatkokäsittelyyn Stena Metalli Oy:n metallinmurskauslaitokselle Poriin.

Siisteyteen kiinnitetään jatkossa entistä tarkempaa huomiota ja siivous- toimenpiteet pyritään suorittamaan siten, ettei ympäröivään maastoon pääse mitään sinne kuulumatonta.

Tiedossamme ei ole laitosalueelle haudattuja jätteitä. Alueella tehtyihin pinnoitustöihin liittyviin alueen tasauksiin on voitu käyttää laitosalueen maa-aineksia mutta ei suinkaan jätteitä.

Aidan uusimisen tai muiden meluntorjuntatoimenpiteiden tarve selkiytyy melumittausten suorittamisen jälkeen. Suuri osa laitoksen aiheuttamasta melusta tulee liikenteestä, jonka aiheuttamaa melua ei pystytä laitosalu- een meluaidalla vähentämään. Granulointilaitoksen melu on tasaista hu- minaa, joka ei aiheuta mainittavaa melua laitoksen/granulointihallin ul- kopuolelle.

A. S.:n ja J. S.:n kaivosta otetaan kloridinäyte toukokuussa 2006. Muut pinta- ja pohjavesinäytteet otetaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti toukokuussa ja tulokset toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle.

Kaivokohtaiset tarkastusraportit pyritään toimittamaan asianosaisille.

Sadevesien keräämistä säiliöön emme pidä käytännössä toteuttamiskel- poisena ratkaisuna.

Stena Metalli Oy kannattaa nopeusrajoituksen laskemista kyseisellä tie- osuudella. Stena Metalli Oy on samaa mieltä myös tien kunnosta ja siis- teydestä. Myös pysäköinti tehdasalueen kohdalla voidaan kieltää. Tietä koskevat toimenpiteet eivät kuitenkaan ole Stena Metalli Oy:n päätettä- vissä.

Kaapelien granulointilaitteisto on varustettu syklonilla ja pussisuodatti- milla, joiden avulla poistoilma puhdistetaan. Ilmapäästöt mitataan vähin- tään kolmen vuoden välein, ja ne on tarkoitus mitata seuraavan kerran tänä vuonna. Granulointilaitteisto ei aiheuta merkittävää melua granu- lointihallin ulkopuolelle. Vain tietyn alumiinikaapelityypin granuloinnis- sa voi esiintyä satunnaisia, lieviä hajuhaittoja. Tämän kaltaista kaapelia käsitellään noin kaksi kertaa vuodessa.

Laitoksen nykyinen toiminta-aika on kello 6.00 – 20.00. Jotta laitokselle tulevien materiaalien kierto saadaan riittävän nopeaksi, eikä pihalle ka- saannu liikaa materiaalia, tulee vähintään nykyinen toiminta-aika sallia.

Toiminnan kausiluontoisuudesta johtuen esitämme, että ilta- ja viikon- lopputoiminnan mahdollisuus sallitaan ympäristöluvassa.

VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu

Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Stena Metalli Oy:n Pusulan tu- losyksikön toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäris- töluvan. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamää- räyksin:

Toiminta(YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 9 §, 15 §, VNA 581/2004)

1. Stena Metalli Oy saa Pusulan tulosyksikössä saa vastaanottaa, käsi- tellä ja varastoida ympäristölupahakemuksen mukaisia jätteitä (si- vu 4., taulukko 2.) yhteensä enintään noin 23 000 t/a. Kerralla jät- teitä saa varastoida yhteensä noin 2 300 t.

2. Laitokselle ei saa vastaanottaa muita kuin sivun 4. taulukossa 2.

mainittuja ongelmajätteitä.

Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa täl- laisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava sen haltijalle.

3. Laitoksen piha-alueella saa työskennellä ma – pe klo 6.00 – 20.00.

Melua aiheuttavaa toimintaa, kuten metalliromun leikkausta ja paalausta, saa tehdä ulkotiloissa ma – pe klo 7.00 – 18.00.

Melu(YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

4. Laitoksen toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmällä asuinalueella päivällä klo 7.00 - 20.00 ekviva- lenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 6.00 – 7.00 ekvivalentti- melutasoa 50 dB (L_Aeq) ottaen huomioon melun iskumainen luonne ja siitä aiheutuva 5 dB:n lisäys mittaustulokseen ennen sen vertaa- mista raja-arvoon.

Päästöt vesiin ja viemäreihin(YSL 7 §, 43 §, JL 6 §, JA 8 §)

5. Pinnoitettujen alueiden hulevedet on kerättävä yhteen ja käsiteltävä öljynerottimessa. Käsitellyt hulevedet saa johtaa avo-ojaan. Avo- ojaan johdettavista vesistä ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maastoon johdettavan veden mineraaliöljypitoisuus saa olla enintään 10 mg/l.

Päästöt ilmaan(YSL 43 §, 45 §, JL 4 §, 6 §, JA 8 §, NaapL 17 §)

6. Romujen ja muiden materiaalien käsittely ja kaapelien murskaus on suunniteltava ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pöly- tai hajuhaittoja ympäristölle.

7. Pölynerottimen teho on oltava sellainen, ettei ulos johdettavan il- man hiukkaspitoisuus ylitä 10 mg/m³(n).

Jätteiden varastointi ja käsittely(YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 9 §, 18 §, JA 3 a §, 5 §, 6 §, 7 §, 8 §, VNA 581/2004, VNA 852/2004)

8. Käsittelemättömiä romuajoneuvoja on varastoitava sisällä hallissa tai nestetiiviiksi pinnoitetulla piha-alueella.

Romuajoneuvojen esikäsittely on tehtävä sisällä hallissa. Esikäsitte- lyalueen on oltava nestetiivis.

9. Muita metallijätteitä on kaikissa eri toiminnan vaiheissa käsiteltävä ja varastoitava tiiviillä, nesteitä läpäisemättömällä alustalla. Lisäksi SE-romun varastoinnissa on käytettävä jätelajille soveltuvia astioi- ta, pakkauksia ja kontteja.

10. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralli- set ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaises- ti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varas- toinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjäte- laatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunako- rokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estet- tävä.

11. Toteuttamissuunnitelma alkulajitellun rakennusjätteen, puun, pa- perin, pahvin ja ongelmajätteiden pienerien käsittelystä ja varas- toinnista on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Num- mi-Pusulan kunnan ympäristönsuojelunviranomaiselle vähintään 3 kuukautta ennen toimintojen aloittamista.

Jätteiden edelleen toimittaminen ja hyödyntäminen(YSL 45 §, JL 6 §, 15 §, 45 §, JA 3 a §, 5 §, 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001)

12. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyn- tää kyseisiä jätteitä. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luoki- teltavia aineita.

13. Ulkomaille vietävistä jätteistä on tehtävä ilmoitus Suomen ympäris- tökeskukselle.

14. Mikäli romuajoneuvoja ei esikäsittelyssä pureta romuajoneuvoase- tuksen (581/2004) 10 § ja 11 § tarkoittamassa laajuudessa, ajoneu- vot on toimitettava esikäsittelyyn laitokseen, jolla on ympäristölupa tähän toimintaan. Puretut autonrungot on toimitettava murskatta- vaksi laitokseen, jolla on ympäristölupa tähän toimintaan.

15. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet, kuten öljyjäte, jäähdytys- ja jarrunesteet, öljynsuodattimet, trasselit, akut, paristot ja loistelam- put, on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi lai- tokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätök- sen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä.

16. Jätteet on kuljetettava siten, ettei niitä kuljetuksen aikana pääse le- viämään ympäristöön.

17. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueelli- sen ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Jät- teet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen vastaanotto.

Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaa- raa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja

Polttoaineiden varastointi(YSL 7 §, 8 §, 43 §, NaapL 17 §)

18. Polttoaineita ja muita kemikaaleja on varastoitava sisätiloissa ja niitä on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympä- ristölle.

Varastorakennuksessa oleva 10 m³ polttoöljysäiliön alusta on oltava tiivis ja polttoainetta kestävä ja varustettu korotetuilla reunoilla.

Säiliön on oltava varustettu KTM päätöksen Nro 415/1998 mukai- sesti, säiliössä on oltava ylitäytönestin.

Pohjavesiputken asentaminen(YSL 8 §, 46 §)

19. Laitosalueelle on asennettava pohjavesiputki. Suunnitelma pohja- vesiputken asentamisesta on toimitettava vähintään kuukautta en- nen asennusta tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tiedot pohjavesiputken asennuksesta ja putkikortti on toimitettava 31.8.2007 mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nummi- Pusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, että pohjavesiputki on lukitta- va, edustava, riittävän syvälle asennettua näytteenoton mahdollis- tamiseksi ja se pysyy käyttökunnossa.

Laitosalueen hoito (YSL 43 §, JL 4 §, 6 §, 19 §, JA 8 §, NaapL 17 §)

20. Alueen yleisestä siisteydestä ja puhtaanapidosta on huolehdittava.

Laitoksen toiminta, mukaan lukien kaapeleiden, romun, jätteiden ja ongelmajätteiden varastointi, on toteutettava asianmukaisesti si- ten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyt- tä tai ympäristön roskaantumista eikä pilaantumisvaaraa maape- rälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympä- ristölle. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, on roskaantu- neet alueet siivottava viivytyksettä.

Vastaava hoitaja, jätteiden vastaanotto ja valvonta(YSL 43 §, JL 51 §, JA 8 §, 10 §)

21. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nummi-Pusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoita- jan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipy- mättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille.

22. Laitoksen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat tai tuotavan materiaalin ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittaa jätteelle sijoituspaikan.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet(YSL 7 §, 8 §, 19 §, 43 §, 46 §, YSA 30 §, JL 6 §)

23. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ym- päristöön aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita pääsee vuotamaan maape- rään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nummi-Pusulan kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle.

24. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välit- tömästi talteen.

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset(YSL 43 §, JL 6 §)

25. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimin- nan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Tarkkailumääräykset(YSL 43 §, 46 §, 108 §, VNp 861/1997) Muovirouhe

26. Hyötykäyttöön toimitettavien eri muovirouhejakeiden ympäristö- kelpoisuus ja kaatopaikalle toimitettavan rouheen kaatopaikkakel- poisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä 31.8.2007 men- nessä. Jätteen laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava vä- hintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin.

Päästöt ilmaan

27. Kaapelinmurskauslaitoksen hiukkaspäästöt (mg/m³[n], kg/h ja t/a) sykloni- ja suodatinkäsittelyn jälkeen on mitattava laitoksen toimi- essa normaalisti vuonna 2007 ja sen jälkeen 3 vuoden välein.

Pohjavedet

28. Pohjavesien tarkkailu on tehtävä vuonna 2007 seuraavasti:

Pohjavesinäytteet on otettava kaivoista K1, K3, K5, K6, K8, kiin- teistön Rno 14:20 porakaivosta (KAK4A) ja laitosalueelle asennet- tavasta pohjavesiputkesta kahdesti vuodessa keväällä ja syksyllä.

Pohjaveden pinnankorkeus on mitattava ennen näytteenottoa.

Pohjavesinäytteistä on analysoitava:

Lämpötila, haju, väriluku, sameus, pH, sähkönjohtavuus, COD, TOC, VOC, happi, sulfaatti, alkaliteetti, As, Cl^-, Cd, Cr, Al, Cu, Pb ja Zn. Metallimääritykset on tehtävä suodatetusta näytteestä.

Pintavedet

29. Näytepisteestä SAKO on vuonna 2007 määritettävä maalis- marraskuun aikana 2 kuukauden välein:

Lämpötila, virtaama, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kok. N, kok. P, SO₄^2-, Cl^-, mineraaliöljyt, Fe, Zn, Pb, Al, Cu, Cd. Metalleista on määritettävä liukoinen muoto ja kokonaispitoisuus (happohajotus).

30. Uudenkylänlammen pohjasedimentistä on tehtävä metallimääritys (Cd, Cr, Al, Cu, Pb ja Zn) vuoden 2007 aikana. Myös pisteen SAKO puron sedimentistä on tehtävä metallimääritys.

31. Näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen ylei- sesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus se- kä tulosten edustavuus.

32. Pinta- ja pohjaveden tarkkailun jatkamisesta on laadittava vuoden 2007 pinta- ja pohjavesitulosten sekä sedimenttitutkimusten perus- teella esitys. Uudenmaan ympäristökeskus tekee tarkkailun jatka- misesta päätöksen.

Maaperä

33. Jos piha-alueelle tehdään uusia rakenteita tai korjauksia, ennen töiden aloittamista maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä. Suun- nitelma pilaantumisen selvittämiseksi on toimitettava ennen näyt- teenottoa Uudenmaan ympäristökeskukselle. Pilaantuneisuusselvi- tys riskinarvioineen on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä tiedoksi Nummi-Pusulan ympäristön- suojeluviranomaiselle.

Raportointi(YSL 46 §, JL 51 §, 52 §)

34. Stena Metalli Oy:n on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nummi-Pusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

- vastaanotetut kaapelit, metallit, ongelmajätteet, SE-romu ja muut jätemateriaalit, niiden määrä, laatu ja alkuperä

- edelleen toimitetut murskatut kaapelijätteet, metallit, romu- jakeet, ongelmajätteet, SE-romu ja muut jätemateriaalit, nii- den määrä, laatu, toimitusajankohta, toimituskohde ja viejä - varastossa olevien kaapelien, metallien, SE-romun, ongelma-

jätteiden ja muiden jätemateriaalien määrä ja laatu toiminta- vuoden lopussa

- toiminnassa muodostuvien jätteiden määrät, laatu, toimi- tusajankohta ja –kohde sekä viejä

- pohja- ja pintavesitarkkailun tulokset

- muovirouheen vastaavuustestausten tulokset - päästömittausten tulokset.

Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaiku- tuksista ja suoritetut toimenpiteet).

Jätteiden käsittely- ja lajittelutoiminnasta on pidettävä kirjaa.

Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot sekä tiedot toteutuneista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

Vakuus(YSL 45 §)

35. Stena Metalli Oy:n on asetettava 15 000 euron vakuus, jota voidaan käyttää toiminnan mahdollisesti loputtua kiinteistölle jäävien jät- teiden käsittelystä ja kuljetuksesta syntyviin kustannuksiin. Va- kuusasiakirjat on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman.

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Stena Metalli Oy:n Pusulan tulosyksikön toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuis- sa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset.

Luvan myöntämisen edellytykset

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta ase- tetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäris- tön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annetta- essa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennä- köisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut

Stena Metalli Oy:n laitosalueella ei ole asemakaavaa, alue on seutukaa- vassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.

Alue ei ole pohjavesialuetta. Laitosalue on pääosin pinnoitettu kulutusta kestävällä asfaltilla. Mahdollisesti öljyä sisältävät hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta avo-ojaan.

Jätteille on varattu asianmukaiset varastointipaikat. Kaapelinmurskauk- sessa syntyvä pöly kerätään suodatinjärjestelmän avulla talteen. Romu- ajoneuvojen käsittely tehdään sisätiloissa. Melumittausten mukaan toi- minnan aiheuttama melutaso ei ylitä ohjearvoja lähimmissä melulle alt- tiissa kohteissa.

Ympäristöluvassa annetaan määräykset toiminnan tarkkailusta ja uuden pinta- ja pohjavesi tarkkailuohjelman laatimisesta.

Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Ympäristönsuojelulain 45 §:n mukaan ympäristölupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen käsittelyyn. (Määräykset 1. ja 2.)

Tuotavien jätteiden laatua valvoo alueen henkilökunta. Jos alueelle tuo- daan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 §:n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jäte- lain 9 §:n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukai- seen käsittelyyn. (Määräys 2.)

Jätelain 6 §:n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

(Määräykset 3. – 12. ja 14. – 16., 18., 20. ja 23. – 25.)

Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen es- tämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminta-aikaa ja toiminnasta aiheutuvaa melua. Valtioneuvos- ton päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytet- tävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä lä- heisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, et- tä melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7.00 – 22.00) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 6.00 – 7.00) 50 dB. (Määräykset 3. ja 4.)

Päällystetyllä piha-alueella voidaan varastoida käsittelemättömiä romu- ajoneuvoja ja muuta metallijätettä, joka voi sisältää ympäristölle ja ter- veydelle haitallisia aineita. Lähialueen on useita talousvesikäytösässä olevia pohjavesikaivoja ja haitta-aineita sisältävien vesien pääsy maape- rään ja sitä kautta pohjaveteen on estettävä. (Määräys 5.)

Metalliromun eri käsittelytoiminnoista, kuten kuormien purusta ja lasta- uksesta, kaapelien murskauksesta, romun leikkauksesta sekä ajoneuvo- ja työkoneliikenteestä aiheutuu pölyämistä. Pölyämistä voidaan estää pi- ha- ja liikennealueiden säännölliselle puhdistamisella ja kastelulla.

(Määräys 6.)

Murskauslaitoksen pölynerotinta on hoidettava siten, että ulos johdetta- vat hiukkaset eivät aiheuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Suodat- timet on vaihdettava ennen kuin niiden puhdistusteho heikkenee. (Mää- räys 7.)

Romuajoneuvoasetuksen (581/2004) 9 – 11 §:ssä on säädetty romuajo- neuvojen varastointi- ja esikäsittelypaikan vähimmäisvaatimuksista sekä ajoneuvon purkamisesta. Romuajoneuvoasetuksen 9 §:n mukaan käsitte- lemättömiä romuajoneuvoja on varastoitava siten, että nestemäisten on- gelmajätteiden pääsy ympäristöön voidaan estää. Mikäli ajoneuvoa ei pureta säädöksen edellyttämässä laajuudessa, on esikäsittelyä jatkettava tuottajavastuujärjestelmän piiriin kuuluvassa laitoksessa. Nesteistä tyh- jennetyt ja hyötykäyttökelpoisista osista riisutut ajoneuvojen rungot on toimitettava luvalliselle murskaamolle. (Määräykset 8. ja 14.)

SE-romu sisältää terveydelle ja ympäristölle haitallisia komponentteja, minkä vuoksi SE-romu on pidettävä erillään muusta metallijätteestä. SE- romun varastointi on järjestettävä asianmukaisesti laitoksella, ennen sen toimittamista muualle käsiteltäväksi. Asetuksen 852/2004 mukaan SE- romua on varastoitava nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, joka on varus- tettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä, ja alueella on oltava vedenkes- tävä kate tarkoituksenmukaisilla alueilla. (Määräys 9.)

Jätelain 6 §:n mukaan jätteet on pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa ja jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdol- lista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisäl- tämä energia. (Määräykset 10. ja 12.)

Stena Metalli Oy:n hakee mahdollisuutta aloittaa myös paperin, pahvin ja SE-romun vastaanottaminen laitoksella. Hakemuksessa ei ole esitetty