LUVAN HAKIJA Fermion Oy (ent

Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E-mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200

Helsinki 5.10.2004

Annettu julkipanon jälkeen No YS 1142

Dnro

UUS-2003-Y-194-111

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Fermion Oy:n Hangon lääketehtaan nykyistä toimintaa.

LUVAN HAKIJA Fermion Oy (ent. Orion-yhtymä Oyj Fermion) Orioninkatu 2, PL 50 10901 Hanko

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Fermion Oy:n Hangon lääketehdas Orioninkatu 2, Hanko

Toimialatunnus: 24420/24140 IPPC –koodi: 4.5

Liike- ja yhteisötunnus: 0112283-5

Kiinteistön haltija: Orion-yhtymä Oyj, Orionintie 1, 02200 Espoo Kiinteistörekisteritunnus: 078-403-0002-0131-6 Löfquist ja

078-403-0002-0136-B Löfquist II Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola, 1.1.1999, 48-01134-1

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

YSL 28 § 1 momentti

YSA 1 § kohdat 4 g), 5 b) ja 6 c)

Fermion Oy:n Hangon lääketehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan No YS 463/12.6.2000 mukaisesti uutta ympäristölupaa on tullut hakea vuoden 2003 maaliskuun loppuun mennessä.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Uudenmaan ympäristökeskus

YSA 6 § 1 momentin kohdat 4 f), 5 b) ja 6 c)

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 28.3.2003.

MAKSU 8 400 €

A11-111-AT20

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset

Uudenmaan ympäristökeskus on 12.6.2000 myöntänyt lääketehtaan toiminnalle ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan No YS 463, joka sisältää eräistä naapuruussuhteista annetun lain 18 §:ssä tarkoitetun sijoitusratkaisun myöntämistä koskevan ratkai- sun, terveydensuojelulain 3 luvussa tarkoitetun sijoitusluvan myön- tämistä koskevan ratkaisun, jätelain 8 luvussa tarkoitetun jäteluvan myöntämistä koskevan ratkaisun sekä ilmansuojelulain 4 luvussa tar- koitetun ilmaluvan myöntämistä koskevan ratkaisun.

Uudenmaan ympäristökeskus on antanut ympäristölupamenettelylain mukaiseen ympäristölupapäätökseen liittyvien selvityksien johdosta maaperän tilaa koskevan päätöksen No YS 427/31.5.2000.

Pohjavesitarkkailuohjelma, Orion-yhtymä Oy Fermion. Toimintaohje TO-064A-H. Pohjavesien tarkkailu Hangossa 22.8.1996. Tarkkailuoh- jelmaa on päivitetty päätöksessä No YS 427/31.5.2000.

Pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ilmoituksen johdosta on annettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 804/16.7.2004.

Alueen kaavoitustilanne

Fermion Oy:n lääketehtaan sijaintialueella on Hangon kaupunginval- tuuston hyväksymä asemakaava (asemakaavan muutos, kortteli 1150;

KV 14.6.2000). Lääketehdas sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) kaavoitetulla alueella.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Fermion Oy:n lääketehtaan kanssa samalla teollisuusalueella sijaitsevat Genencor International Oy:n entsyymitehdas, Hangon Puhdistamo Oy ja Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos.

Ympäristön tila ja laatu

Fermion Oy:n lääketehdas sijaitsee tehdasalueella Hanko-Hyvinkää -tien eteläpuolella. Tehdasaluetta ympäröivät pääosin mäntyvaltaiset kuivat kangasmetsät, osa ympäristöstä on kaavoitettu puistoksi. Hangon ja Tammisaaren välinen valtatie kulkee tehdasalueen sivuitse, rautatie kul- kee noin 700 metrin päässä.

Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila

Fermion Oy:n lääketehdas sijaitsee ensimmäisellä Salpausselällä veden- hankintaa varten tärkeällä I-luokan pohjavesialueella (0107802 Sandö- Grönvik). Tehdasalueella pohjaveden pinnankorkeus on noin 8 metriä merenpinnan yläpuolella laskien merenrantaa kohti. Pohjaveden virtaus- suunta on tehtaasta luoteeseen ja kääntyy valtatien toisella puolella län-

teen. Pintamaa on pääosin hiekkaa, paikoitellen hyvin vettä läpäisevää hiekansekaista soraa. Alueelle on tyypillistä, että suhteellisen vettä läpäi- sevä kerros sijaitsee pohjaveden yläpinnan tasolla ja sen alapuolella on vettä huonosti läpäisevä maakerros, joka jatkuu peruskallioon saakka.

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Hangon kaupungin Suursuon puhdistamon ja Hangon Puhdistamo Oy:n jätevedet muodostavat 80 - 90 % Hangon merialueen pistekuormituk- sesta. Jätevesien vaikutus on näkynyt lähinnä kokonais- ja ammonium- typpipitoisuuden ajoittaisena kohoamisena varsinkin kevättalvella, jol- loin kohonneisiin ravinnepitoisuuksiin osittain vaikuttavat myös maalta tulevat sulamisvedet.

Hangon eteläinen merialue kuuluu ulompaan saaristovyöhykkeeseen.

Virtaukset ovat voimakkaita ja veden sekoittuminen tehokasta. Veden laatuun vaikuttavat pistekuormitus ja maalta tuleva hajakuormitus. Voi- makkaiden merivirtausten vuoksi Hangon eteläisen merialueen veden laatuun vaikuttaa pohjoisen Itämeren ja läntisen Suomenlahden tila.

Hankoniemen eteläisellä merialueella veden tehokasta sekoittumista edistää voimakas kumpuamisilmiö, minkä vuoksi veden laatu saattaa muuttua nopeasti. Meren reuna-alue alkaa Hangon etelärannikolla 200 - 500 m päässä. Tässä vyöhykkeessä veden vaihtuminen on tehokkainta.

Ilmanlaatu

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindi- kaattoritutkimus vuosina 2000 ja 2001–tutkimuksessa Hangon kaupun- gin alueella sijaitsi 16 havaintoalaa. Neulasnäytteet kerättiin viideltä näytealalta. Sormipaisukarpeen esiintymisfrekvenssi ja kunto oli samaa tasoa kuin koko tutkimusalueella keskimäärin ja peittävyys oli vähän keskimääräistä suurempi. Selvimmät muutokset jäkäläkasvillisuudessa todettiin Lappohjan alueella ja Hangon keskustan läheisyydessä, joissa sormipaisukarve luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi 7 havaintoalalla.

Jäkälien lajimäärissä ei todettu selvää vähentymistä. Jäkäläkasvillisuu- den perusteella Hanko on selvästi ilman saasteiden kuormittama alue.

Kahdella havaintoalalla havupuiden keskimääräiset neulaskadot olivat yli 20 %, muilla havaintoaloilla 10 – 19 %. Mäntyjen keskimääräinen neulaskato Hangossa sijaitsevilla havaintoaloilla oli noin 2 prosenttiyk- sikköä suurempi kuin koko tutkimusalueella keskimäärin.

Maaperän ja pohjaveden tila

Lääketehtaalta on 1980-luvun alussa päässyt maaperään ja sitä kautta pohjaveteen haitallisia aineita. Maaperän likaantumisen syyksi todettiin päällystämättömällä alueella varastoitujen ja käsiteltyjen kemikaalien vuodot ja viemärivuodot. Vuonna 1988 tislaamon virhekytkennän seura- uksena jätevettä pääsi maaperään ja edelleen pohjaveteen. Tässä yhtey- dessä pohjaveden tarkkailua täsmennettiin. Pilaantunutta maata on pois- tettu eri aikoina yhteensä noin 1 000 m³. Pilaantumislähteen viereen on rakennettu puhdistuskaivo (kaivo 31), johon vesi kertyy tehdasalueelle asennetuista salaojista ja kolmesta salaojakaivosta. Furunäsin vedenot-

tamo on suljettu likaantumisen johdosta ja vuodesta 1983 alkaen on suo- ritettu suojapumppausta mereen.

Fermion Oy:n kiinteistöllä on kahdella erillisellä alueella todettu di- ja trietyylibentseenillä pilaantunutta maa-ainesta. Haitta-aine on peräisin lämmönsiirtoöljystä, joka oli käytössä kesään 1994 asti. Näillä alueilla on kunnostustyöt aloitettu kesällä 2004.

Hangon tehtaan alueelta ja sen ympäristöstä on tehty maaperän ja pohja- veden saastuneisuusselvitys (Maa ja Vesi 22.9.1998), jonka mukaan saastunut pohjavesi noudattaa huomattavasti pohjoisempaa kulkureittiä kuin aiemmin oli kuviteltu. Saastuneen pohjavesivyöhykkeen leveys vir- taussuuntaan nähden poikittain on 100 - 250 m. Vertikaalisuunnassa saastunut pohjavesi kulkee valtatien pohjoispuolella paikoin suhteellisen hyvin vettä johtavissa kerroksissa pohjavesipatjan ylemmissä osissa.

Pohjaveden virtausten ja pilaantuneen pohjavesialueen kartoittamiseksi alueelle on asennettu pohjavesiputkia, joista otetaan kaksi kertaa vuo- dessa näytteitä liuotinpitoisuuden määrittämiseksi. Maaperästä on otettu myös huokosilmanäytteitä. Tehtaan ja vedenottamon välinen maaperä on edelleen likainen ja pumppausta jatketaan. Rannan kesäasukkaille on kaivojen pilaantumisen takia järjestetty vesihuolto kaupungin verkosta.

Tutkimusten perusteella pohjaveden pilaantuminen aiheutunee maaperän likaantumisesta tehdasalueella. Tosin tehtaasta noin 350 metriä koilli- seen sijaitsevalle vanhalle kaatopaikalle viedyistä aineista eikä käyttö- ajasta ole tietoa. Likaantuneen alueen pohjoispuolella sijaitsevan Troll- bergetin kaatopaikan vaikutus kohdistunee pohjoiseen eli mereen.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Lääketehdas sijaitsee noin viisi kilometriä Hangon kaupungin keskustas- ta koilliseen. Lähin huvila on noin 500 metrin etäisyydellä. Kesäasuntoja ja yksittäisiä vakinaisia asuntoja on luode-pohjoinen alueella noin yhden km:n etäisyydellä laitoksesta. Noin kilometrin päässä koillisessa on asuinalue, jossa on noin kaksikymmentä asuntoa. Muut asunnot ovat vä- hintään 2 km päässä. Lähimmät koulut, päiväkodit ja terveysasema ovat noin neljän kilometrin ja leirintäalue noin kahden kilometrin etäisyydel- lä. Tehdasalueen lähialueella on ulkoilu- ja virkistysalueita. Vallitsevin tuulensuunta alueella on kaikkina vuodenaikoina lounaasta ja lännestä.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Tehdasalueen luoteispuolella kulkee valtatie 25, jonka liikennemäärä on noin 4 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hangossa sijaitsevan sataman vuoksi suurin osa liikenteestä on raskasta tavaraliikennettä. Laitoksesta noin 500 m kaakkoon on rautatie, jossa kulkee useita henkilö- ja tavara- junia päivässä. Tehtaan toimintaan liittyen alueella kulkee vuorokaudes- sa henkilöautoja noin 110 – 120 kpl (klo 7 – 17.00), noin 17 kpl (klo 17.00 – 7.00), pakettiautoja noin 10 kpl (klo 7.00 – 17.00), raskasta ajo- neuvoliikennettä noin 10 kpl (klo 7.00 – 17.00). Tehtaalla on käytössä kaksi dieseltrukkia.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Lääketehdas tuottaa lääkeaineita kolmessa erillisessä kemiantehtaassa ja tislaamo/hydraamossa. Lisäksi alueella sijaitsee varastoja, säiliöalue ym.

oheistoimintoja ja toimisto. Kokonaistuotantokapasiteetti on 300 t/a valmiita lääkeaineita. Prosessijätevesi johdetaan Hangon Puhdistamo Oy:lle. Tuotannosta vapautuu ilmaan liuotinpäästöjä maksimissaan 120 t/a ja pölypäästöjä 50 kg/a. Toiminnasta ei normaalioloissa aiheudu päästöjä maaperään. Tuotteet ovat pääasiassa kiinteitä orgaanisia aineita.

Fermion Oy:n lääketehtaan vanhin osa (tehdas I) on rakennettu vuonna 1973 ja sitä on laajennettu vuonna 1983. Tehdas II valmistui vuonna 1987 ja viimeisin osa, tehdas III, vuonna 2001. Tehdas III on rakennettu puhdastekniikalla. Tuotteet käsitellään erillisessä tilassa, jota toteutetta- essa on huomioitu lääketuotantoa koskevat nykyaikaiset vaatimukset.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Lääkeaineita valmistetaan kemiallisten synteesien avulla panosproses- seina, tyypillisesti 100 – 150 kg/erä, ja käytetään mm. sydän- ja veri- suonisairauksien, astman ja parkinsonismin hoitoon tarkoitetuissa sekä hylkimisreaktioita estävissä lääkkeissä. Tuotevalikoimassa on 10 – 20 erilaista lääkeainetta. Kokonaistuotanto on maksimissaan 300 t/a valmii- ta lääkeaineita. Jos välituotteet lasketaan mukaan, tuotanto moninkertais- tuu. Tehdas toimii keskeytymättömässä viidessä vuorossa, 7 920 tuntia vuodessa. Tuotantopäiviä vuonna 2001 oli 320. Henkilöstön määrä on 150. Tehtaan yhteenlaskettu reaktorivolyymi on 250 m³.

Tehtaan tislaamossa käytetyt liuotinaineet regeneroidaan uusiokäyttöä varten, maksimissaan 7 000 t/a liuottimia tisleenä. Tehtaalla on erillinen osasto vedytys- ja korkeapainereaktioita varten (hydraamo).

Valmistusprosessin lähtöaineet, liuottimet ja mahdolliset apuaineet, pa- nostetaan reaktoriin. Kiinteät raaka-aineet panostetaan panostusyhteestä, nestemäiset raaka-aineet pumpataan tai imetään vakuumin avulla tynny- reistä ja liuottimet, tavallisimmat hapot ja emäkset kiinteiden yhteiden kautta suoraan säiliöstä. Reaktoreiden ja muiden tuotantolaitteiden väli- set liitännät tehdään letkujen avulla. Reaktoreiden vaippoihin voidaan johtaa höyryä, jäähdytysnestettä (kuten glykoli) tai lämmönsiirtoöljyä lämmitystä tai jäähdytystä varten. Reaktoreissa voidaan tehdä mm. nor- maalipaine- tai alipainetislauksia ja uuttoja. Syttymisvaaran vuoksi käy- tetään typpeä suojakaasuna. Tehtaalla I vanhoissa reaktoreissa on haih- tuvien yhdisteiden jäähdyttämiseksi ja palauttamiseksi vesilauhdutin, neljässä uudessa reaktorissa on myös jälkilauhdutin, jossa kiertää glykoli tai lämmönsiirtoöljy. Tehtaalla II on kaikissa reaktoreissa vesilauhdutti- men lisäksi jälkilauhdutin. Jos synteesissä vapautuu happamia tai emäk- sisiä höyryjä tai syntyy haisevia kaasupäästöjä, voidaan reaktorin hönkä yhdistää yhteen tai useampaan kaasunpesuriin hajuhaittojen estämiseksi.

Prosessin lopussa tuote kiteytetään jäähdyttämällä tai saostamalla.

Yleensä tuote erotetaan sentrifugilla (lingolla). Linkouksen jälkeen kaik-

ki lopputuotteet ja suurin osa välituotteista kuivataan. Tuotteet kuivataan alipainekuivureilla. Välituote käytetään seuraavan prosessivaiheen raa- ka-aineena. Kuivauksen jälkeen lopputuotteet viedään jauhatukseen ja sekoitukseen, jonka jälkeen ne pakataan myyntipakkauksiin ja siirretään karanteenivarastoon. Tuote jauhetaan asiakkaan haluamaan partikkeli- kokoon. Sekoituksella varmistetaan tuote-erän homogeenisuus. Tuote- erät käsitellään tuote kerrallaan eikä tuote-eriä sekoiteta keskenään.

Tehtaalla on merivesijäähdytyslaitteisto, josta saadaan prosessien jääh- dytysvesi.

Liuottimet ja nestemäiset pääraaka-aineet varastoidaan 100 %:sti allaste- tuilla säiliöalueilla ja muut raaka-aineet, välituotteet ja tuotteet joko si- sävarastossa tai katetussa ulkovarastossa. Kiinteille ongelmajätteille on oma keräilykontti. Liuotinjätteet kootaan allastetulla alueella olevaan säiliöön. Liuotinpitoiset jätteet johdetaan viemäriin höyrytislauksen kautta. Prosessijätevedet tasataan ennen niiden johtamista Hangon Puh- distamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Jätevesikuormitusta aiheuttavat prosessit ja laitepesut.

Analyyttinen laboratorio vastaa raaka-aineiden ja tuotteiden laadun val- vonnasta sekä Fermion Oy:lta lähtevän jäteveden liuotinanalyyseistä.

Säiliöihin pumpattavat aineet tunnistetaan analyysein ennen pumppaus- ta. Kaikki raaka-aineet analysoidaan ennen käyttöönottoa.

Käytettävät kemikaalit ja niiden varastointi

Varastoitavien raaka-aineiden ja liuottimien määrät vaihtelevat tuotan- non mukaan. Tuotannossa käytetään mm. seuraavia liuottimia:

− hiilivedyt (erikoisbensiini 80/110 ja sykloheksaani)

− alkoholit

− amidit (dimetyyliformamidi)

− aromaattiset hiilivedyt (tolueeni ja ksyleeni)

− esterit (etyyliasetaatti)

− ketonit (asetoni ja metyylietyyliketoni) Tyypillisiä reagensseja ovat:

− amiinit (ammoniakki, pyridiini ja trietyyliamiini)

− emäkset (kaliumkarbonaatti, kalium- ja natriumhydroksidi, natri- ummetylaatti)

− hapot (etikka-, fosfori-, rikki- ja suolahappo) sekä

− halogeeni- ja rikkiyhdisteet (aminotiofenoli, bromiklooripropaa- ni, dimetyylisulfaatti, metyleenikloridi, metyyliklooriasetaatti) Lämmönsiirtoaineina käytetään mineraaliöljyä, monoetyleeniglykolia sekä etyleeniglykolia. Suojakaasuna käytetään typpeä.

Kloorattuja orgaanisia yhdisteitä käytetään seuraavasti:

- epikloorihydriini (R45, R46, R49, R60, R61) 18 t/a, ei liuotinkäytössä.

- metyleenikloridi (R60) 30 t/a, liuottimena.

Raaka-aineina käytettävien vaarallisten aineiden ja palavien nesteiden tyypilliset varastomäärät ja vuotuinen käyttömäärä:

Vaaralliset aineet

Aineen luokitus varastointimäärä (t) käyttömäärä (t/a) syttyvät aineet (F+, F) 500 – 1 000 5 000 – 10 000 myrkylliset aineet (T+, T) 100 – 500 1 000 – 5 000 syövyttävät aineet (C) 100 – 500 1 000 – 5 000 haitalliset aineet (Xn) 500 – 1 000 1 000 – 5 000 ärsyttävät aineet (Xi) 100 – 500 100 – 500 ympäristölle vaaralliset (N) 100 – 200 1 000 – 5 000 Palavat nesteet

Osasto palavien nesteiden määrä (t)

Tehdas I 100

Tehdas II 150

tehdas III 70

jälkikäsittely <10

tislaamo 150

hydraamo 20

Säiliöalueet

Osasto 3000 on otettu käyttöön vuonna 1986, osasto 3500 vuonna 1997 ja osastot 3400 ja 3600 vuonna 1999. Lisäksi on muutamia säiliöitä teh- taan seinustalla.

Säiliöalueella 3000 on yhteensä 24 säiliötä, joiden yhteistilavuus on 611 m³ (2 x 50 m³, 8 x 36 m³, 8 x 20 m³, 4 x 11,4 m³, 2 x 11,4 m³).

Säiliöalueella 3400 on yhteensä 4 säiliötä, joiden yhteistilavuus on 110 m³ (3 x 30 m³ ja 1 x 20 m³).

Säiliöalueella 3500 on yhteensä 15 säiliötä, joiden yhteistilavuus on 558 m³ (12 x 40 m³, 1 x 38 m³, 2 x 20 m³).

Säiliöalueella 3600 on yhteensä 6 säiliötä, joiden yhteistilavuus on 200 m³ (3 x 40 m³, 2 x 30 m³ ja 1 x 20 m³).

Kaikki säiliöt ovat ympyräpohjaisia, suoraseinäisiä ja kiinteäkattoisia.

Suolahapposäiliö on tehty muovista, muut säiliöt ovat hapon kestävää te- rästä. Lisäksi kaksi uutta ongelmajätesäiliötä on pinnoitettu lasiemalilla.

Säiliöalueen 3000 säiliöt on varustettu kiinteällä ulkoseinän vesivalelu- putkistolla. Kaikki säiliöalueet on allastettu ja jokaisen allastilavuus vas- taa säiliöiden yhteistilavuutta. Allastuksen materiaalina on vesitiivis be- toni K 35-2. Sadevesille on syvennys, josta sadevedet voidaan hallitusti siirtää nykyiseen sadevesien keräilyjärjestelmään.

Tehtaan I vieressä olevalla alueella on 3 säiliötä, joiden yhteistilavuus on 67 m³ (1 x 30 m³, 1 x 25 m³, 1 x 12 m³). Allastus: betonin kallistuk- silla ohjataan umpikaivoon (1 m³), josta voidaan pumpata mahdollisesti kaatuneet kemikaalit.

Tehtaan 2 vieressä olevalla alueella on kolme lämmönsiirtoöljysäiliötä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 40 m³ (1 x 10 m³, 2 x 15 m³).

Tislattavat jätevedet varastoidaan tislaamon sisällä olevassa säiliössä jäätymisvaaran vuoksi.

Säiliöalueiden lähettyvillä on kaksi autojen purkupaikkaa, joista toinen on suunniteltu happojen ja emästen purkamista varten.

Varastot

Osasto 300, joka koostuu rakennuksista 408/1, 408/2 ja 416 sekä ulko- alueesta. Varaston katto ja seinät ovat profiilipeltiä, lattia betonia (hapot, emäkset, tisleet, emäliuokset).

Varasto 408 koostuu kahdesta vierekkäisestä rakennuksesta, jotka toimi- vat tynnyrivarastoina. Tynnyrivarastojen seinät ja katto ovat profiilipel- tiä ja lattia on betonia. Tynnyrivarasto 1 on tarkoitettu muille kuin sytty- ville nesteille. Varastoitavat määrät eivät ylitä 200 tonnia. Tynnyrivaras- to 2 on syttyville nesteille. Varastoitavat ainemäärät vaihtelevat tuotan- non mukaisesti. Varastoitava maksimimäärä on 170 t.

Astiavarastossa 416 säilytetään happoja (25 m³), emäksiä (25 m³), tislei- tä ja emäliuoksia (150 m³). Varastoitava määrä on suurimmillaan 200 t.

Rakennusmateriaali on pelti. Jokaisella varaston osalla on oma valuma- allas. Varaston osa-alueet on erotettu toisistaan väliseinillä.

Uudessa astiavarastossa (astiavaraston 416 vieressä) varastoitava kemi- kaalimäärä on korkeintaan 96,3 tonnia, joista ei palavia on 28 tonnia ja palavia 68,3 tonnia. Jokainen varaston alue on varustettu omalla valuma- altaalla. Varaston osat on erotettu toisistaan väliseinillä.

Ulkoalueella varastoidaan kaasuja maksimissaan 2,7 tonnia.

Osasto 800, johon kuuluvat varastorakennukset 407 ja 440. Varasto on teräsrunkoinen, elementtirakenteinen, lattia on betonia (välituotteet, raa- ka-aineet, tuotteet).

Varastorakennus 407 on teräsrunkoinen, elementtirakenteinen, lattia on betonia. Siinä varastoidaan välituotteita, raaka-aineita ja tuotteita. Raa- ka-aineet, varaston kautta kulkeva vaihtelee tuotannon mukaan.

Varastorakennuksessa 440 varastoidaan kuivat, jauhemaiset lopputuot- teet. Tuotteet ovat muovisäkeissä kartonkiastian sisällä. Samassa raken- nuksessa huoneessa 4B säilytetään syttyvät lämmitettävät raaka-aineet ja huoneessa 4C ei-syttyvät lämmitettävät raaka-aineet.

Uusi lämminvarasto, palavia nesteitä 120 m³ sekä terveydelle ja ympä- ristölle vaarallisia kemikaaleja 80 m³, luokitukset F, Xn, C, T, N, varas- to-osastoissa on 100 % allastukset, joiden pinnanvalvonta on kytketty prosessinohjausjärjestelmään, varasto-osastoissa on paloilmaisimet, pa- lopainikkeet ja alkusammuttimet. Tiloissa on hätä- ja silmäsuihkut.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Poistokaasujen puhdistuksen BAT-tekniikka

Hangon tehtailla on käytetty poistoilman lauhdutusta liuottimien talteen- otossa ja kierrätyksessä. Jäähdytystä on tehostettu tehtaan II rakentami- sen yhteydessä siirtymällä käyttämään koneellista jäähdytysjärjestelmää, jossa jäähdytysaineena käytetään vesi-glykoliseosta. Jäähdytyksen mi- nimilämpötilaa on laskettu –15 ^oC:een. Järjestelmän lauhdutustehoa jou- dutaan optimoimaan yksikköprosessien höyrystystehon mukaan. VOC- päästömittaukset edustavat tällä uudella kondensointijärjestelmällä saa- vutettavaa päästötasoa. Järjestelmän avulla päästöt on saatu VOC- asetuksen edellyttämälle tasolle ja ne edustavat tämän laitoksen erikois- piirteet ja käytännön olosuhteet huomioonottavaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Lääketehtaassa polttotekniikka ei ole soveltuva menetelmä VOC- päästöjen vähennystekniikaksi, sillä poistokaasujen VOC-pitoisuudet vaihtelevat poikkeuksellisen paljon (0-50 g/m³). Polttoprosessin turvalli- suuden varmistaminen yli LEL-pitoisuuksissa vaatii erikoistekniikkaa, jonka hankinta on hyvin kallista. Lisäksi poistokaasut sisältävät kloorat- tuja liuottimia, jolloin poltto ei sovellu. Käytännön vaihtoehtoja ovat ab- sorptiopesuri tai kondensointi.

Varastoinnin BAT-tekniikka

Allastetulla säiliöalueella varastoidaan mm. liuottimia, nestemäisiä raa- ka-aineita, lämmönsiirtonesteitä, happoja, emäksiä sekä regenerointiin tai ongelmajätteiksi meneviä liuoksia. Muut raaka-aineet ja tuotteet va- rastoidaan joko sisävarastoissa tai katetuissa ulkovarastoissa.

Ulkona olevat varastosäiliöt ovat pääsääntöisesti vapaasti hengittäviä eli säiliöissä on sisäpaineena normaalipaine. Kaikissa metyleenikloridisäili- öissä on 10 cm vesikerros estämässä haihtumista. Epikloorihydriinisäiliö on varustettu hönkälukolla eli säiliössä on pieni typpiylipaine (ei vapaas- ti hengittävä). Raaka-ainesäiliöissä, joissa haittana voi olla hapettuminen tai kondenssiveden muodostuminen, on typpisuojajärjestelmä. Vain näissä säiliöissä on yli- ja alipaineventtiilit. Kaikki säiliöt on varustettu ylitäytönestimillä.

Säiliöalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettu rakenta- misajankohtana voimassa olleita standardeja ja viranomaisohjeita. Varo- allastilavuudet vastaavat kunkin alueen säiliöiden kokonaistilavuutta.

Varoaltaiden materiaalina on vesitiivis tai liuottimia kestävä tiivis beto- ni. Säiliöalueelta voidaan sadevedet hallitusti siirtää sadevesien keräily- järjestelmään. Molemmat säiliöautojen purkupaikat ovat allastettuja.

Säiliöaltaat on varustettu umpikaivolla, jossa on pintahälytys. Hälytyk- sen tullessa käydään tarkastamassa tilanne paikanpäällä. Mikäli kyseessä on sadevesi, se joko pumpataan tai lasketaan avaamalla venttiili sade- vesiviemäriin. Myös säiliöalueisiin liittyvissä pumppaamoissa on häly- tyksellä varustettu umpikaivo. Säiliöiden pinnanmittaukset ovat proses- siohjausjärjestelmässä ja pinnan laskiessa pohjaventtiilin ollessa kiinni tulee säiliöstä vuotovalvontahälytys. Säiliöalueet kierretään päivittäin ja kierroksista pidetään kirjaa.

Energiatehokkuus

Nykyisten tuotteiden valmistaminen on aikaisempaa monivaiheisempaa ja pitkäkestoisempaa ja prosessivaiheiden energiankulutus on kasvanut tuotettua massaa kohden. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valmis- tuksen tuotevaiheiden tyypillinen lukumäärä on kasvanut 1 – 2 vaiheesta 10-vaiheiseksi asti. Lääketeollisuuden kehitys on johtanut siihen, että ak- tiiviaineet erikoistuvat ja niiden määrä tuotantoprosesseissa ja lääkeai- neissa vähenee ja tuotannon käsittelyvaiheet monimutkaistuvat ja pi- tenevät. Näin tehtaan energiankulutus on lisääntynyt ja tuotantoon suh- teutettujen ominaislukujen vertaaminen on vaikeutunut. Tuoteturvalli- suussyistä normaaleja energiansäästötoimia ei voida ottaa käyttöön lää- keainevalmistuksessa. Desinfiointitarkoituksessa käytetty höyry pitää

valmistaa puhtaasta vedestä ja kierrätyslauhde ei täytä GMP:n mukaisia hygieniavaatimuksia. Energian kulutus noudattaa enemmän tuotteiden laatutekijöitä kuin tuotannon määrää.

Fermion Oy ei käytä polttoaineita tuotannossaan. Fortum Lämpö Oy toimittaa prosessihöyryn, sähköenergia ostetaan Fortum Oy:lta. Lämmön kulutus vuonna 2001 oli 15,6 GWh, sähkön 9,9 GWh. Energiankäytön tehostamiseksi on otettu käyttöön lauhdelämpöä hyödyntäviä järjestel- miä. Tehtaalla käytetään lauhde-energiaa esilämmitystarkoituksessa ja lämminvaraston lämmitys hoidetaan suurimmilta osin lauhdelämmöllä.

Lauhteen käyttöä muiden tilojen lämmönlähteenä selvitetään edelleen ja huomioidaan mahdollisissa laajennuksissa ja korjausrakentamisessa.

Sähköenergian käytön tehokkuuteen on kiinnitetty huomiota ja siirrytty invertterikäyttöihin niissä laitteissa (esim. vakuumipumpuissa, kuivu- reissa jne), joissa se on ollut mahdollista ja energiataloudellista. Tislaa- mo käyttää huomattavan osan lämpöenergiasta. Tislausta optimoidaan kaasukromatografilla. Seurannan ansiosta ei tislata turhaan eikä tule hyl- käyksiä aiheuttaen uudelleentislausta. Jätevesien tislaukseen käytettäväl- le suorahöyrykolonnille, stripperille, ajetaan kaikki tehtaalta tulevat liu- ottimia sisältävät jätejakeet. Tuotteittain/jätejakeittain on käynnistetty selvitys stripperille ajettavien jakeiden sisällön selvittämiseksi. Tarkoi- tuksena on jättää tislaamatta ne jakeet, jotka sisältävät biologisen jäteve- denpuhdistamon tarvitsemaa hiililähdettä.

Jäähdytysveden tuotannossa on siirrytty merivesijäähdytykseen. Aikai- semmin jäähdytysvesi tuotettiin jäähdytystorneilla, joiden energiatehok- kuus on heikompi merivesijäähdytykseen verrattuna.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Toiminnassa noudatetaan johdon laatimaa ympäristöpolitiikkaa, ympä- ristötavoitteita ja ympäristöä säästäviä toimintatapoja. Sertifioitua ympä- ristöjärjestelmää ei ole. Fermion Oy:n toimintaa säätelee Yhdysvaltojen Food & Drug Administrationin (FDA) QC7-quidelines ohjeistukset.

FDA suorittaa lääkeainelaitosten tarkastuksia, joista viimeisin Hangon tehtaalle on tehty vuonna 2001. Toiminnan valvontaa suorittavat myös Lääkelaitos, EU:n lääkintäviranomaiset sekä Fermion Oy:n asiakkaat, jotka kiinnittävät huomiota ympäristöasioiden hoidon tasoon tehtaan toiminnassa. Koska asiakkaina ovat lääketehtaat, jotka käyvät itse tar- kastamassa toimittajansa, ei yritys ole nähnyt tarpeelliseksi sertifioida ympäristöhallintajärjestelmäänsä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Käyttövesi hankitaan Hangon kaupungin vesilaitokselta. Talousvettä ku- lutetaan 20 m³/d ja prosessivettä 150 – 200 m³/d. Jäähdytysvettä kulute- taan 1 – 10 m³/d. Merivesijäähdytyksessä käytetään merivettä 14 700 m³/d. Sosiaalivedelle on omat erotuskaivot. Harmaavesi (20 m³/d) ja prosessivesi (max 400 m³/d) johdetaan Hangon Puhdistamo

Oy:lle. Jätevesikuormitusta aiheuttavat prosessit sekä laitepesut. Proses- sivedet tasataan ennen niiden johtamista puhdistamolle. Viemäröitävät jätevedet esikäsitellään ennen puhdistusta Hangon Puhdistamo Oy:ssä höyrytislaamalla kaikki liuotinpitoiset jätevedet sekä ilmastoimalla ne 60 m³:n altaassa ja säätämällä pH-arvo alueelle 6 - 10 käyttämällä 50 % li- peäliuosta. Jätevesiin on vuonna 2001 päässyt yhteensä 37 229 litraa liu- ottimia. Jäteveden kokonaismäärä on ollut 51 329 m³. Jätevesiin päässei- tä liuottimia ovat metanoli, etanoli, asetoni, isopropanoli, n-butanoli, DMF, NMP, n-propanoli.

Fermion Oy:n on tarkoitus jatkossa johtaa 1 - 10 %, tyypillisimmin 2 – 5 % lyhytketjuisia alkoholeja sisältäviä jätevesiä puhdistamolle johdet- tavaan viemäriin. Nykyisin alkoholit kuljetetaan ongelmajätelaitokselle poltettavaksi. Jätevedet sisältävät nykyisin seuraavia alkoholeja: etanoli, isopropanoli, metanoli, n-propanoli ja n-butanoli. Taloudelliset säästöt olisivat merkittäviä. Puhdistamolle ei aiheutuisi sellaista BOD-kuorman lisäystä, jolla olisi haitallisia vaikutuksia sen toimintaan. Alkoholeja joh- dettaisiin puhdistamolle melko tasaisesti 100 – 300 kg/d, mistä aiheutuisi 5 – 15 %:n lisäys BOD-kuormaan. Puhdistamon tarkkailun yhteydessä on ilmennyt, ettei sen toiminta ole häiriintynyt suuremmastakaan BOD- kuorman lisäyksestä. Typpikuormaa muutos ei lisäisi lainkaan. Ko. al- koholit eivät kyseisissä pitoisuuksissa ole myrkyllisiä puhdistamon liet- teelle. Monet biologiset puhdistamot käyttävät lisäravinteena lyhytket- juisia alkoholeja, kuten metanolia, tehostaakseen puhdistamon toimintaa.

Fermion Oy:n toiminnassa on käytössä vesipuitedirektiivin 2000/60/EY liitteen X prioriteettiaineista metyleenikloridi ja nikkeli ja raskasmetal- leista lisäksi sinkki sinkkikloridina.

− Metyleenikloridi: Viemäröitävät vedet käsitellään ennen jätevedenpuh- distamolle johtamista höyrytislaamalla sekä ilmastamalla kaikki liuo- tinpitoiset jätevedet. Analyysitulokset vuodesta 1994 lähtien, jolloin metyleenikloridin käyttö oli 529 tonnia, vuoteen 2003, jolloin käyttö oli 78 tonnia, osoittavat, ettei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole puhdistamolle mennyt metyleenikloridipitoista jätevettä. Metyleeniklo- ridia käytetään vain ajoittain eikä muita kloorattuja hiilivetyjä ole käy- tetty ko. ajanjaksona.

− Raney-nikkeliä käytetään katalyyttinä vedytysreaktiossa, josta se käy- tön jälkeen suodatetaan kokonaisuudessaan talteen ja toimitetaan on- gelmajätelaitokselle jatkokäsittelyyn. Päästöjä vesistöön voi syntyä joskus dekantoinnin yhteydessä korkeintaan muutamia grammoja yh- destä käyttökerrasta, käyttö ei ole päivittäistä.

− Sinkkikloridia kulutettiin vuonna 2003 noin 150 tonnia. Kaikki proses- sissa muodostuvat sinkkikloridia sisältävät jakeet (suodokset ja pesut) toimitetaan uusiokäyttöön hyödynnettäviksi muualla. Prosessipesulait- teiden pesujen yhteydessä pääsee satunnaisesti vähäisiä määriä sinkki- kloridia jäteveteen. Hetkittäinen päästö on korkeintaan tasolla 3 mg/l.

Sadevesijärjestelmä

Koko tehdasalue on asfaltoitu. Kallistuksilla ja reunakorokkeilla sadeve- det johdetaan alueen sadevesikaivoihin (8 kpl), joista edelleen sadevesi- en pumppukaivoon (5 m³), ja automaattisesti kahdella uppopumpulla

noin 50 m³:n tasausaltaaseen, joka on varattu ainoastaan sadevesille. Ta- sausaltaasta vesi pumpataan uppopumpulla Hangon kaupungin Suursuon jätevesipuhdistamon purkupumppaamon kautta mereen. Sadevesijärjes- telmä on tehty PVC-muovista ja pumppukaivo betonista. Tasausallas on terästä AISI 316. Tehdasaluetta voidaan käyttää palotilanteissa sammu- tusvesialtaana ja sammutusvedet voidaan hallitusti kerätä sadevesijärjes- telmän kautta tasausaltaaseen ja pumpata esim. säiliöautoihin. Sade- vesijärjestelmää käytetään varmuusjärjestelmänä purettaessa/täytettäessä säiliöautoja.

Päästöt ilmaan ja hajut

Tehtaan toiminnasta vapautuu ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä korkeintaan 120 t/a. Näiden päästöjen rajoittamiseen ja hajuhaittojen eh- käisemiseen käytetään lauhduttimia ja kaasunpesureita. Toiminnasta ai- heutuvat pölypäästöt ovat noin 50 kg/a ja niitä rajoitetaan suodattimilla.

Päästökohdat ja niiden korkeudet

Tehdas I Päästökohta piippu +49,50, halkaisija 0,5 m Tehdas II Päästökohta piippu +49,50, halkaisija 0,5 m Tehdas III Päästökohta piippu +38,00, halkaisija 0,5 m

Tislaamo Päästökohteita yhteensä 7 kpl: Kolonnit (4 kpl: C2011 +24,00, C2021 +24,00, C2032 +24,00, C20B1 +27,00) on eriytetty hönkäkeräilystä toiminnallisista syistä johtuen ja kolonnien hönkälinjoihin on lisätty kylmäloukut (glykoli- vesi, -10 … -15 ^oC). Hönkäkeräilypiippuja on 2 kpl (+32,00) ja keräilylinjoihin on yhdistetty tislesäiliöt, strip- peri, ylitislain ja pintahaihduttimet. Kaasunpesuri on asen- nettu vuonna 1999. Hönkää (+23,00) ei ole yhdistetty ke- räilyyn.

Pölypäästöt ja niiden ehkäiseminen

Tehtaalla I päästöpiste on piippu SP1001, jonka korkeus on +47,50 m.

Kyseiseen piippuun tulevat 18 reaktorin kohdepoistojen pölypäästöt, joilla ei ole suodatusta ja joiden pölypäästöt ovat yhteensä noin 50 kg/a.

Lisäksi kyseiseen päästökohtaan tulevat kahden kuivurin kohdepoistot, joilla on suodatus EU5 (sieppauskyky noin 97 %) ja joilla ei ole mitatta- via pölypäästöjä.

Tehtaalla II päästöpiste on piippu SP5001, jonka korkeus on +47,50 met- riä. Kyseiseen piippuun ohjataan kuuden lingon kohdepoistot, joilla on suodatus EU5 (sieppauskyky noin 97 %) ja joilla ei ole mitattavia pöly- päästöjä. Lisäksi piippuun tulevat yhden panostustason K5040 pölyn- poistolaitteen poistot, joilla on suodatus EU5 (sieppauskyky noin 97 %) ja joista ei aiheudu mitattavia pölypäästöjä. Lisäksi piippuun tulevat kolmen kuivurin kohdepoistot, joissa on suodatus EU5 (sieppauskyky noin 97 %) ja joista ei aiheudu mitattavia pölypäästöjä. Tehtaalla II on lisäksi erikoissynteesitilan II päästöpiste, jonka korkeus on +20,00 met- riä. Tähän on yhdistetty neljä kohdepoistoa, joissa on suodattimet EU10 (sieppauskyky noin 99,5 %) ja EU13 (sieppauskyky yli 99,9 %) ja joista ei aiheudu pölypäästöjä.

Tehtaalla III prosessihallin päästöpisteeseen (korkeus +38,00 m) on koottu pölynpoistojärjestelmän poistot, joilla on suodatus EU8 (siep- pauskyky noin 99 %, ei pölypäästöjä), keskusimurijärjestelmän poistot, joilla on suodatus EU8 (sieppauskyky noin 99 %, ei pölypäästöjä) ja eri- koissynteesitilan III kohdepoiston päästöt, joilla on suodatus EU10 (sieppauskyky noin 99,5 %) ja EU13 (sieppauskyky yli 99,9 %) ja joista ei aiheudu pölypäästöjä. Tehtaalla III jälkikäsittelytilan päästöpisteeseen (korkeus +32,00 m) on ohjattu pölynpoistojärjestelmän poistot, joiden suodatus on EU8 (sieppauskyky noin 99 %, ei pölypäästöjä), keskusimu- rijärjestelmän poistot, joiden suodatus on EU8 (sieppauskyky noin 99 %, ei pölypäästöjä) ja ilmasuihkumyllyn poistot, joiden suodatus on EU13 (sieppauskyky yli 99,9 %, ei pölypäästöjä).

Tislaamolla ei käsitellä kiintoaineita, joten siellä ei synny pölypäästöjä.

Hydraamon päästöpisteen korkeus on +20,00 metriä ja siihen on johdettu kaksi kohdepoistoa, joilla ei ole suodatusta, mutta joista ei aiheudu pöly- päästöjä, sillä kiintoaineiden käsittely on vähäistä.

Pölypäästöjen vähäisyyteen vaikuttaa suodattimien luokkien lisäksi par- tikkelikoko, joka on lähes kaikissa välituotteissa ja raaka-aineissa

>100 m, josta johtuen suodattimien erotuskyky on parempi kuin yllä mainittujen luokkien mukainen erotuskyky.

Hajuhaitat ja niiden poistaminen

Tehtaalla I reaktoreista vapautuvat liuotinhöyryt lauhdutetaan lämmön- vaihtimissa jäähdytysvedellä. Reaktorihönkä voidaan kytkeä suljettuun kaasunpesujärjestelmään, jossa syntyneet hönkäkaasut voidaan pestä epäpuhtauden poistamiseksi. Kaasujen pesuun voidaan käyttää laimeita happo- tai emäsvesiä tai liuottimia. Kaasunpesurit ovat vastavirtatäyte- kolonnipesureita. Materiaalit on valittu siten, että ne kestävät koko pH- alueen. Pesuriliuokset käsitellään valmistusohjeen mukaisesti joko jäte- vedenpuhdistamolla tai ongelmajätelaitoksella.

Tehtaalla II reaktorit on mahdollista kytkeä suljettuihin kaasunpesujär- jestelmiin, joissa syntyneet hönkäkaasut voidaan pestä epäpuhtauden poistamiseksi. Kaasunpesureita on tehtaalla II viisi kappaletta. Kaasujen pesuun voidaan käyttää laimeita happo- tai emäsvesiä tai liuottimia.

Kaasunpesurit toimivat joko myötä- tai vastavirtaperiaatteella ja ne on rakennettu suljettukiertoisiksi. Materiaalit on valittu siten, että ne kestä- vät koko pH-alueen. Lisäksi käytössä on jälkilauhduttimet, joissa kiertää –15^oC lämmönsiirtoaine. Pesuriliuokset käsitellään valmistusohjeen mukaisesti joko jätevedenpuhdistamolla tai ongelmajätelaitoksella.

Tehtaalla III on mahdollisten hajuhaittojen varalle yksi vastavirtatäyte- kolonnipesuri. Tehtaalla III reaktorista vapautuvien liuotinhöyryjen kä- sittelyssä on edellä mainitun lisäksi käytössä jälkilauhduttimet, joissa kiertää –15^oC lämmönsiirtoaine.

Tislaamolla jäteveden strippauksessa voi esiintyä satunnaisesti vähäisiä hajuhaittoja. Liuottimien tislauksessa hajuhaitat ovat vähäisiä.

Hydraamossa prosessikaasut pestään tarvittaessa suoravesihuuhtelulla ja pesuvedet menevät tällöin jätevedenpuhdistamolle.

VOC-päästöt ja niiden vähentäminen

VOC-päästöjä syntyy lääkeaineiden valmistuksen ja liuottimien siirron ja varastoinnin yhteydessä. Päästölähteitä on tehdasalueella viisi kappa- letta: Tehdas I, Tehdas II, Tehdas III, Tislaamo/hydraamo ja säiliöt.

Tehtaan I reaktoreista ja pumpuista vapautuvat liuotinhöyryt lauhdute- taan lämmönvaihtimissa jäähdytysvedellä ja ohjataan katolle kokooja- säiliöön, jonka hönkäputki on yhdistetty tehtaan kohdepoistokanavaan.

Tällöin pitoisuudet laimenevat ennen kuin ne ohjataan piippuun. Tehtaan II poistopiippuun johdetaan myös jälkikäsittelyn linkojen kohdepoistot.

Tehtaalla II reaktorista vapautuvien liuotinhöyryjen käsittelyssä on edel- lä mainittujen lisäksi jälkilauhduttimet, joissa kiertää -5 … -15 ^oC läm- mönsiirtoaine. Myös tehtaalla I on vuoden 1994 jälkeen uusittuihin reak- toreihin asennettu jälkilauhduttimet.

Tehtaalla III on vastaava liuotinhöyryjen keräily ja käsittely kuin tehtaal- la II, mutta höngät johdetaan kuitenkin ulos omaa putkeaan myöten se- koittamatta niitä kohdepoistoilmaan. Ulos menevässä hönkäputkessa on puhallin ja jälkilauhdutin, jossa kiertää -5 … -15 ^oC lämmönsiirtoaine.

Tislaamolla ja hydraamolla on myös hönkäjärjestelmä, mutta tilaamon kolonnit on toiminnallisista syistä jouduttu eriyttämään hönkäjärjestel- mästä. Kolonnien poistoissa on kylmäloukut, joissa kiertää -5 … -15^oC lämmönsiirtoaine.

Säiliöistä vapautuu liuotinhöyryjä varsinkin täytön aikana. Jokaisella täytöllä on oma hönkäputkensa, eikä keskitettyä höyryjen keräilyä ole järjestetty.

Tehtaan VOC-päästöjä on mitattu vuosien 2001 ja 2002 aikana tehtait- tain yksikköoperaatiokohtaisesti tietyllä liuottimella: Tehtaiden kohde- poistojen poistokaasujen VOC-pitoisuutta mitattiin FID-analysaattorin avulla jatkuvatoimisesti menetelmän USA EPA method 25 mukaisesti.

Ilmavirta mitattiin kanavasta monipistemenetelmällä mikromanometrin ja pitot-putken avulla pistokoeluonteisesti standardin SFS 3866 mukai- sesti. Poistoilman lämpötilaa seurattiin jatkuvatoimisesti. Mittausten ai- kana seurattiin tuotantoa ja kirjattiin ylös sen ominaislukuja. Muiden kuin mitattujen liuottimien päästöt laskettiin mitattujen liuotinpäästöjen perusteella kunkin liuottimen höyrynpaineen avulla. Suoraanosoittavien VOC-mittalaitteiden ja kaasukromatografisen analyysin epävarmuus on + 10 %. Ilmavirtausmittauksen maksimiepävarmuus on + 10 %, jolloin päästöjen maksimiepävarmuus on + 20 %.

Reaktoreiden hönkien pitoisuudet ja massavirrat mitattiin poistohormeis- ta yksikköoperaatioittain. Kustakin funktionaalisesta ryhmästä mitattiin yhden hiilivetyliuotteen pitoisuus ja massavirta. Mittaustulosten perus- teella arvioitiin muiden funktionaalisten ryhmien päästöt laskennallises-

ti. Yksikköoperaatioita on kaikkiaan 12 (typetys, liuottimen lisäys, kiin- toaineen lisäys, lämpötilan säätö, normaalipainetislaus, vakuumitislaus, käsiajovaihe, suodatus, siirto, linkous, kiteytys ja kemiallinen lisäys).

Mittaus suoritettiin jatkuvatoimisesti koko yksikköoperaation ajan käyt- täen FID-analysaattoria.

Tislaamon VOC-päästö mitattiin yhdestä poistoputkesta ja tuloksen pe- rusteella laskettiin kokonaispäästö. Hydraamosta ei lähde VOC-päästöjä.

Säiliöiden kokonaispäästöt laskettiin säiliöiden täyttö- ja läpivirtaustieto- jen ja säiliörakenteiden perusteella laskennallisesti käyttäen CONCA- WE-laskentaohjelmaa.

Mittauksen perusteella laskettiin prosessi/tehdaskohtainen päästö vuosi- tasolla. Lasketut tuotteiden prosessoinneista ja liuottimen tislauksesta ai- heutuvat VOC-päästöt, yhteensä 31 603 kg, jakautuivat seuraavasti:

Tehdas I 5 639 kg

Tehdas II 12 424 kg

Tehdas III 9 302 kg

Tislaamo 4 238 kg

Tuotantolaitteiden pesuista selvitettiin "pahimman tapauksen" pesut ja sitä kautta on pesuista aiheutuvaksi päästöksi arvioitu 6 400 kg.

Säiliöiden VOC-päästöt vuodelta 2002 ovat laskennan mukaan 1 815 kg.

VOC-päästöjen koostumus vuonna 2002 (yht. 49 t) on ollut seuraava:

aromaattiset hiilivedyt 5 t, metyleenikloridi 3 t, etyylikloridi 1 t, alkoho- lit 28 t, esterit 1 t, ketonit ja aldehydit 8 t, orgaaniset typpiyhdisteet 3 t.

Lisäksi Entakaponin valmistuksessa vapautuu etyylikloridia (kloorietaa- nia). Päästöt pyritään minimoimaan johtamalla prosessissa syntyvät hönkäkaasut kaasunpesurin läpi.

Fermion Oy:n vuoden 2001 liuottimien käyttö oli yhteensä 4 976 tonnia.

Tästä ilmaan syntyvän päästön osuus on 49 tonnia. VOC-asetuksen 435/2001 liitteen 1 taulukossa 15 on annettu lääketeollisuudelle olemas- sa olevalle laitokselle kokonaispäästöraja-arvoksi 15 % käytetyistä liuot- timista. Fermion Oy:n tehdas jää kokonaispäästömäärässä myös uusien laitosten raja-arvon 5 % alapuolelle.

Vuonna 2003 tehtaalla on otettu käyttöön merivesilauhdutus aiemman jäähdytystorneilla tapahtuneen lauhdutuksen sijaan. Samalla vaihdettiin laihduttimien vesipumput tehokkaammiksi. Uusi systeemi pitää lauhdut- timien lämpötilan alhaisena (alle 10^oC) myös kesäisin. Vuosina 2001 ja 2002 tehtyjen päästömittausten aikana käytössä oli vanha lauhdutussys- teemi ja mittaukset tehtiin kesäaikana hyvin lämpimällä ilmalla. Näin voidaan olettaa, että päästöt ovat nyt alhaisemmat kuin tuolloin mitatut.

Halogenoitujen yhdisteiden päästöt ja niiden rajoittaminen

Metyleenikloridia on käytetty vuonna 2001 noin 30 t/a, vuonna 2002 noin 72 tonnia ja vuonna 2003 noin 78 tonnia. Vuonna 2001 ilmaan syn- tyväksi päästöksi on arvioitu 3 t/a. Mittauksiin perustuvalla laskentaoh- jelmalla on tehtaiden I ja II sekä tislaamon yhteiseksi metyleenikloridi- päästöksi saatu 0,6 t/a eli 0,8 % vuoden 2003 käytetystä metyleeniklori-

dista. Tehtaalla III metyleenikloridia ei käytetä. Metyleenikloridin säi- liöpäästöt vuonna 2002 olivat 205 kg/a.

Metyleeniloridin pitoisuudet poistokaasuissa ylittävät selvästi VOC- asetuksen raja-arvon 20 mg/Nm³ (VNA 435/2001). Lisäksi päästön mas- savirta ylittää kaikissa mittauspisteissä VOC-asetuksessa esitetyn rajan 100 g/h. Esitettyjä arvioita tarkastellessa on huomioitava lauhduttimien lämpötilan lasku 20 ^oC:sta 10 ^oC:een, jolloin metyleenikloridin höyryn- paineesta päätellen voidaan arvioida päästön vähenevän noin yhdellä kolmasosalla. Lisäksi on otettava huomioon, että laskentaohjelmalla saa- tu tulos sisältää suuren epävarmuuden, koska laskelman pohjana olevat päästömittaukset tehtiin selvästi heikommin haihtuvilla.

Tehtailla I ja II raja-arvoon päästäneen, mikäli lauhduttimien lämpötilat pidetään riittävän alhaisina. Lisäksi päästöpitoisuuteen voidaan vaikuttaa erilaisilla prosessien ajotekniikoilla; venttiilien aukaisutavalla, tislauksen voimakkuudella jne. Tislaamon kohdalla päästöpitoisuus on niin korkea, että millään prosessiteknisellä muutoksella ei pitoisuutta saada alle tason 20 mg/Nm³. Tislaamon poistohönkä on johdettu suoraan ulos. Tehtailla I ja II johdetaan poistohönkä säiliöiden kohdepoiston huomattavan suu- reen poistoilmavirtaan.

Metyleeniklorin käytön korvaamista muilla liuottimilla on selvitetty ja se on poistettu kaikista niistä valmistusprosesseista, joissa korvaava liuotin on ollut mahdollista ottaa käyttöön. Mikäli metyleenikloridin käytöstä aiheutuvat poistokaasut joudutaan puhdistamaan esimerkiksi polttolai- toksen tai pesurin avulla, lisääntyvät muut päästöt, koska puhdistuslaitos kuluttaa ylimääräistä energiaa. Tislaamon kohdalla metyleenikloridin tislaaminen voitaisiin kokonaan lopettaa ja metyleenikloridi toimittaa ongelmajätelaitokseen hävitettäväksi. Kokonaisvaltaisesti ajatellen tämä tuskin on järkevää, koska tällöin tuoreen metyleenikloridin käyttö lisään- tyisi ja lisäksi tulevat metyleenikloridin kuljetuksesta aiheutuvat lisä- päästöt. Lähiaikoina on tavoitteena mittauksin todentaa todelliset mety- leenikloridipäästöt, jotta torjuntatoimet voidaan kohdentaa oikein. Jatku- va selvitystyö on käynnissä mahdollisten korvaavien liuottimien tai pro- sessitekniikoiden löytämiseksi.

Epikloorihydriini on raaka-aineena eikä se toimi liuottimena.

Etyylikloridi (EtCl ) on reaktiotuote, jota syntyy entakaponin välituot- teen valmistuksessa tehtaalla II. Etyylikloridi (EtCl) on NTP:ssa kaasu, jonka kiehumislämpötila on +12,50 ^oC. Vapautuva suolahappokaasu ja EtCl johdetaan ensin kaasunpesurille, jossa kiertää lipeäliuos, joka neut- raloi vapautuvan suolahapon. Tämän jälkeen poistokaasut menevät toi- seen kaasunpesuriin, jossa kiertää isopropanoli, jonka tarkoituksena on sitoa/liuottaa reaktiossa muodostunut etyylikloridi. Isopropanoli sitoo suurimman osan vapautuvasta EtCl:sta, mutta vastoin aikaisempia liu- koisuuteen perustuvia laskelmia ei kuitenkaan kokonaan. Talteenottoa on tehostettu kesällä 2000. Vuonna 2001 on hankittu uusi kaasunpesujär- jestelmä, joka mahdollistaa EtCl-päästöjen minimoimisen. Parannus edustaa toiminnanharjoittajan mukaan teknisesti ja taloudellisesti parhai- ten saatavissa ja sovellettavissa olevaa tekniikkaa. Talteenottoprosentin tavoite on 85 %, jolloin etyleenikloridipäästö on tasolla 4,3 t/a.

Melu ja tärinä

Fermion Oy:n Hangon tehtaan ympäristömelumittaus tehdasalueella ja tehdasalueen rajalla on suoritettu 3.10.2002. Tehdas aiheuttaa yli 55 dB(A) melua kaakon suuntaan yhdessä mittapisteessä Genencor In- ternational Oy:n ja Fermion Oy:n välisellä alueella. Tällä suunnalla voi- makasta melua aiheuttaa myös naapuritehdas. Yksittäisiä voimakkaan melun lähteitä Fermion Oy:lla ovat tehtaan I katolla oleva huippuimuri ja nestetypen siirto tankkiautosta lauhdutinsäiliöön. Siirto tapahtuu 1 – 2 kertaa viikossa, joten sillä ei ole paljoakaan vaikutusta melun pitkäaikai- seen ekvivalenttitasoon. Toiminta ei aiheuta merkittävää tärinää.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Liuotinjäte on määrältään merkittävin ongelmajäte. Syntyvä liuotinjäte 6 000 – 7 000 t/a (määrä ilmoitettu tisleenä) regeneroidaan tislaamalla ja käytetään uudelleen omassa tuotannossa tai myydään. Jos käytettyä liuo- tinta ei voi regeneroida, toimitetaan se ongelmajätekäsittelyyn. Ympäris- tönsuojelun tavoite on regeneroitavan liuotinmäärän lisääminen.

Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely

Rautaromu (170405) 10 - 30 t/a, uusiokäyttöön

Tyhjät kontit ja tynnyrit (150104) 50 t/a, uusiokäyttöön Biojäte (200108) 3 t/a, kaatopaikalle

Sekalainen yhdyskuntajäte (200301) 130 t/a, kaatopaikalle Rakennusjäte (170107) 1 - 2 t/a, kaatopaikalle

Puujäte (170201) 20 t/a, kaatopaikalle

Paperi ja kartonki (200101) 12 t/a, uusiokäyttöön Muovijäte on pääosin ongelmajätteen joukossa.

Ongelmajätteet

Muut orgaaniset liuottimet pesunesteet ja kantaliuokset (070504) 500 t/a Halogenoidut tislaus- ja reaktiojäännökset (070507) 40 t/a

Sammutusjauhe (160507) 4 t/a

Epäorgaaniset kemikaalijätteet (160303, 060106) 4 t/a Mineraalipohjaiset öljyt (130307) 14 t/a

Orgaaniset halogeeniyhdisteet (070503) 44 t/a

Liuotinjäte, muut tislaus- ja reagenssiliuokset (070501) 3 000 – 5 000 t/a Epäkurantit valmistuserät (160305) 6 t/a

Lyijyakut (160601) 2 t/a

Kartonkijätteet, joissa on haitallisten aiheiden jäämiä (150101) 86 t/a Ra-Ni katalyytit (170513) 0,05 t/a

Käytetyt ilmastointisuodattimet (170409) 1 t/a Sytostaattijäte (070513) 3 t/a

Loisteputket (200121) 0,5 t/a

Elohopeaa sisältävät jätteet (060404) 0,02 t/a Jätevesilietteet (070511) 30 - 60 t/a

Peltitynnyrit, joissa on vaarallisten aineiden jäämiä (150110) 30 - 60 t/a Sinkkikloridia (160303) toimitetaan Kemiran Siilinjärven tehtaalla puh- distettavaksi 200 – 500 t/a tuotannosta riippuen.

Kiinteille ongelmajätteille on oma keräilykontti.

Liuotinjätteen määrän vähentämiseksi on toteutettu PREPARE –projekti.

Reaktoreiden jäähdytyksen tehostaminen vuonna 2001 lisäsi liuottimien saantoa. Tuoteturvallisuus ja tisleiden laatuvaatimusten jatkuva kiristy- minen asettavat rajoituksia tisleiden uudelleenkäytölle. Jatkuvalla pro- sessikehityksellä minimoidaan liuottimien määrät sekä haetaan olosuh- teet, joissa saannot ovat mahdollisimman lähellä teoreettista määrää.

Em. toimenpiteet varmistavat kierrätyksen ohella jätteiden ja siten myös haitallisten yhdisteiden määrän minimoimisen, joka on edullista sekä ympäristönsuojelullisesti että taloudelliset seikat huomioiden. Tällaises- sa prosessikehityksessä korostuu voimakkaasti kaikilta osin jatkuvan pa- rantamisen periaate. Tuotannossa syntyvien yhdisteiden haitallisuuden vähentäminen ei ole mahdollista muuttamatta itse tuotantoa ja valmistet- tavia lääkeaineita.

Päästöt maaperään (estäminen)

Toiminnasta ei normaalioloissa aiheudu päästöjä maaperään. Kemikaali- vuotojen estämiseksi säiliöalueet on allastettu ja jokaisen alueen allasti- lavuus vastaa säiliöiden yhteistilavuutta. Astia- ja tynnyrivarastoissa säi- lytetään konteissa ja tynnyreissä olevia nesteitä, varastoissa on tilavuu- deltaan 100 %:n valuma-allas.

Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet

Hetkellisiä päästöhuippuja aiheuttavat lauhdutuslaitteisiin kohdistuvat huoltotoimet, sulatusvaiheet ja viat, joiden aikana reaktoreilta ja tislai- mista tulevan poistoilman liuotinpoisto on rajoitettua. Huolto- ja vara- osavalmiudet pyritään pitämään hyvinä, jotta mahdolliset vuosittaiset huolto- ja kunnossapitotoimet voidaan toteuttaa mahdollisimman nope- asti.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin, pintavesiin, maaperään ja pohjavesiin

Hankoniemen etelälahdet kuuluvat Suomen Natura 2000 -kohteisiin.

Alueen valintaperusteina ovat olleet vedenalaisen luonnon erityiset ar- vot, joiden säilymiseen vaikuttaa veden laatu. Fermion Oy:n tehtaiden jätevedet johdetaan Hangon Puhdistamo Oy:lle, jonka poistoputki on merialueella Natura 2000 -alueen välittömässä läheisyydessä. Fermion Oy:n tehtaiden toiminnassa ei tapahdu olennaista muutosta eivätkä teh- taalta Hangon Puhdistamo Oy:lle johdettavien jätevesien määrä tai laatu muutu. Tehtaan toiminta jatkuu ennallaan eikä siten heikennä valtioneu- voston Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja.

Vaikutus ilmaan

Lääketehtaan toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat samaa tasoa tai pienemmät kuin aikaisemmin. Laitoksen toiminnasta tai toiminnan mah- dollisesti aiheuttamasta hajuhaitasta ympäristöön ei viime vuosina ole tullut valituksia.

Melun, tärinän ja liikenteen vaikutukset

Lääketehtaan normaalitoiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden lisää me- lukuormitusta eikä toiminta aiheuta tärinää.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu

Käyttötarkkailu perustuu yhä enenevässä määrin prosessiohjausjärjes- telmiin.

Tehdas I: laitteita ei kaikilta osin ole kytketty prosessinohjausjärjestel- mään (TotalPlant). Tehtaan sisällä olevat säiliöt on varustettu ylitäyttö- hälyttimillä, joista tulee hälytys erillisen hälytysjärjestelmän kautta. Ne reaktorit ja säiliöt, jotka on liitetty prosessinohjausjärjestelmään hälyttä- vät prosessinohjausjärjestelmän kautta.

Tehdas II: prosessilaitteet on kytketty prosessinohjausjärjestelmään (To- talPlant). Prosessilaitteita ohjataan sekvenssiohjauksella. Sekvensseissä käytetyt parametrit annetaan reseptieditorin avulla. Ohjausjärjestelmän avulla valvotaan kaikkia prosessivaiheita ja mikäli poiketaan annetuista parametreistä ohjausjärjestelmä hälyttää sekä keskeyttää toiminnon. Oh- jausjärjestelmän keskeyttäessä toiminnan ajetaan toimintoon liittyvät laitteet turvatilaan. Ohjauksia ja lukituksia suunniteltaessa on huomioitu ympäristö-, työsuojelu- ja turvallisuusnäkökohdat.

Tehdas III: Prosessilaitteet on kytketty prosessinohjausjärjestelmään (TotalPlant). Prosessilaitteita ohjataan sekvenssiohjauksella. Sekvens- seissä käytetyt parametrit annetaan reseptieditorin avulla. Ohjausjärjes- telmän avulla valvotaan kaikkia prosessivaiheita ja mikäli poiketaan an- netuista parametreistä, ohjausjärjestelmä hälyttää sekä keskeyttää toi- minnon. Ohjausjärjestelmän keskeyttäessä toiminnan ajetaan toimintoon liittyvät laitteet turvatilaan. Ohjauksia ja lukituksia suunniteltaessa on huomioitu ympäristö-, työsuojelu- ja turvallisuusnäkökohdat. Tuotantoti- loja valvotaan ilmastoinnin poistokanaviin sijoitetuilla ioniliikkuvuus- spektrometrin antureilla. Mikäli liuotinpitoisuus ylittää tietyn rajan, hä- lyttää järjestelmä ohjausjärjestelmän kautta.

Tislaamo: Prosessin ohjauslaitteet on kytketty prosessinohjausjärjestel- mään (Damatic). Prosessilaitteita ohjataan sekvenssiohjauksella. Sek- vensseissä käytetyt parametrit annetaan reseptieditorin avulla.

Hydraamo: Prosessin ohjauslaitteet on kytketty prosessinohjausjärjes- telmään (Damatic). Prosessilaitteita ohjataan sekvenssiohjauksella. Sek- vensseissä käytetyt parametrit annetaan reseptieditorin avulla.

Säiliöalueet: Säiliöiden mittaukset on liitetty prosessinohjausjärjestel- mään. Säiliöalueosasto 3000 on lähinnä tislaamon käytössä, joten se on kytketty Damaticiin. Muut säiliöalueet on kytketty TotalPlantiin. Säiliöt on varustettu ylitäytönhälyttimillä ja ylitäytönestimillä. Säiliöiden juuri-

venttiili on lukittu tyhjennyspumpun käyntiin eli pumpun käynnistyessä venttiili aukeaa ja pumpun pysähtyessä venttiili sulkeutuu. Lisäksi säili- öissä on vuotovalvonta. Mikäli säiliön pinta laskee tietyn määrän pohja- venttiilin ollessa suljettuna, tulee vuotohälytys. Säiliöalueilla ja pump- puhuoneissa oleva ns. pumppaussyvennys on varustettu rajakytkimellä, joka antaa hälytyksen, mikäli nestepinta nousee kytkimelle saakka. Säi- liöalueelta tulevat hälytykset kuitataan tislaamossa sijaitsevaan hälytys- kirjaan samalla kun käydään paikanpäällä toteamassa hälytyksen syy.

Piha-alue: Alue on asfaltoitu ja sadevesiviemäröity. Mahdollisten piha- alueella tapahtuvien vuoto-onnettomuuksien takia sadevesipumppaus on mahdollista ohjata varoaltaaseen.

Viemärit: Tuotanto-osastoilla on viemärikanaalit, jotka on vuorattu ha- ponkestävällä pellillä. Ulkona maassa menevät viemärit ovat kolminker- taisia. Haponkestävä viemäriputki on muoviputken sisällä, joka taas on bentoniarkun sisällä. Viemärit koeponnistetaan vuosittain ja tulokset kir- jataan kunnossapitojärjestelmään. Hangon Puhdistamo Oy:lle menevästä jätevedessä otetaan päivittäin näyte, josta analysoidaan liuottimet.

Jätevesien laadun ja määrän tarkkailu

Jätevesien tarkkailua suoritetaan päivittäin. Vesinäytteistä analysoidaan liuotinpitoisuudet. Tuotannosta tulevat liuotinpitoiset jätevedet ajetaan stripperin läpi, jolloin vesistä poistetaan liuotinta. Suurin osa jätevesiin pääsevistä liuottimista on alkoholeja, joita käytetään esimerkiksi biolo- gisten puhdistamojen hiililähteenä.

Puhdistamolle johdettavien jätevesi- ja prosessivesijakeiden myrkylli- syysvaikutusten selvittäminen

Fermion Oy:n jätevesien osuus Hangon Puhdistamo Oy:lle tulevasta jä- tevesivirtaamasta on tasoa 10 %. Hangon Puhdistamo Oy:lla on tutkittu tulevien jätevesien ja lähtevän jäteveden myrkyllisyyttä vuosina 1994, 1999 ja 2002. Lisäksi Fermion Oy on tutkinut omien jätevesijakeidensa myrkyllisyyttä useaan otteeseen vuosina 2001 – 2003. Fermion Oy:n yk- sittäisten jätevesijakeiden testaukseen on käytetty sekä bakteeri- että le- vätestiä. Tutkimuksilla on voitu osoittaa esimerkiksi erilaisten pesuvai- heiden vaikutus jakeen myrkyllisyyden vähentämiseen. Edellä mainittu- jen testien lisäksi Hangon Puhdistamo Oy:lla on tutkittu spesifisesti nit- rifikaation inhibitiota sekä tulevilla jätevesijakeilla että erillisillä proses- sikemikaaleilla tai -jakeilla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puhdis- tamolle tulevissa jätevesissä voi esiintyä nitrifikaatiobakteereita inhi- boivia komponentteja.

Tehdyt laajemmat jätevesien myrkyllisyysselvitykset ovat perustuneet kolmen eri trofiatason eliön vasteen testaamiseen standardoiduilla mene- telmillä (bakteeri, levä, vesikirppu). Testeillä on määritetty standardin mukainen EC50-arvo ja levä- ja bakteeritestiä on sovellettu myös nope- ampana, suurelle näytemäärälle sopivana seulontaversiona, jossa määri- tetään muutaman näytepitoisuuden inhibitioprosentti. Eri eliöiden vas- teessa on ollut selvä ero: viherlevä on herkin kyseisille jätevesille ja ve- sikirppu vähiten herkkä. Puhdistamolle tulevat jätevedet ovat yleensä

myrkyllisiä, mutta puhdistamolla tapahtuu huomattava reduktio myrkyl- lisyydessä. Fermion Oy:n tulevien jätevesien myrkyllisyydessä on ollut myös huomattavaa näytteenottoajankohtaan liittyvää vaihtelua, mikä johtui ilmeisesti eri tuotteiden jätejakeiden erilaisesta koostumuksesta.

Esitys jatkotyöksi myrkyllisyysvaikutuksien selvittämiseksi (28.4.2004):

Lääketehtaan jätevesijakeiden koostumus vaihtelee tuotannossa olevan tuotteen mukaan ja näin myös puhdistamolle johdettava myrkyllisyys- kuormitus voi vaihdella suuresti. Biologisen puhdistamon toiminnan tur- vaamiseksi Fermion Oy on esittänyt puhdistamolle johdettavan kuormi- tuksen kontrolloimista seuraavasti:

- Aiemman tutkimus-, seuranta ja tuotantotietojen hyödyntäminen: Kar- toitetaan haitattomat tuotantojaksot/tuotteet puhdistamon häiriöttömän toiminnan ajalta käyttäen tukena aiempien myrkyllisyyskartoitusten tie- toja. Kartoitetaan vastaavasti myrkyllisyysriskin sisältävät tuotantojak- sot/tuotteet ja arvioidaan riskin suuruus haitallisten jakeiden mää- rän/virtaamatietojen avulla suhteutettuna puhdistamon kokonaisvirtaa- maan.

- Ennen uuden tuotteen jätevesijakeiden johtamista puhdistamolle selvi- tetään niiden aiheuttama myrkyllisyysriski. Kartoitetaan muodostuvien jätevesijakeiden tyyppi ja koostumus. Arvioidaan jakeiden kokonaistila- vuus/tuotantojakso tai virtaama. Eritellään tutkittavaksi sellaisia kemi- kaaleja sisältävät jakeet, jotka voivat aiheuttaa myrkyllisyysriskin.

- Riskijakeiden testausmenettely: Testausmenettelyssä edetään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen testauskierroksen jälkeen arvioidaan jatkotesta- uksen tarve. Testaukseen otetaan jakeet, joiden voidaan koostumuksen ja syntyvän määrän perusteella epäillä aiheuttavan myrkyllisyysriskin puh- distamolla. 1. vaiheen testien (valobakteeritesti, EC50-määritys, SFS-EN ISO 11348 ja nitrifikaation inhibitiotesti, esim. ISO 9509) tulosten pe- rusteella lasketaan myrkyllisyyskuormitus puhdistamolle tutkitun jakeen virtaaman perusteella. Raja-arvokriteeri perustuu tässä vaiheessa arvi- oon, että puhdistamo pystyy eliminoimaan alle 20 %:n inhibitiovaiku- tuksen ilman toimintahäiriöitä, mutta rajaa voidaan tarvittaessa tarkistaa.

Em. inhibitiorajan ylittyessä kohdistetaan lisätutkimukset tarvittaessa to- detun vaikutuksen ja mahdollisten toimenpiteiden mukaan (2. vaiheen testit). Jatkotestauksella pyritään osoittamaan esimerkiksi jätevesijakeen tehokkaamman esikäsittelyn tai laimentamisen riittävyys tai haitallisten aineiden pysyvyys. Jatkotutkimuksen testimenetelminä käytetään ensisi- jaisesti biolietteeseen perustuvia menetelmiä, jolloin saadaan selville mahdollisimman reaalinen vaikutus puhdistamon toimintaan.

Raaka-aineiden ja jätteiden tarkkailu

Raaka-aine-erät tarkastetaan ja analysoidaan ennen tuotantoon siirtämis- tä ja ne ovat karanteenissa ennen analyysin hyväksymistä.

Ongelmajätteiden ja kaatopaikkajätteiden kuljettajat raportoivat vastaan- ottamistaan/kuljettamistaan jätteistä jätelajeittain punnitus- ja ana- lyysiraporttien perusteella.

Energian käytön ja kustannusten tarkkailu

Energiankulutusta seurataan vuositasolla. Kulutustiedot kerätään erik- seen höyryn, sähkön, vesien ja jätevesien osalta.

Ilmaan syntyvien päästöjen tarkkailu

Päästöt ilmaan on arvioitu vähentämällä ostomääristä ongelmajätteisiin, tuotteisiin, myyntiin, sisäisiin siirtoihin, regenerointiin ja jätteisiin siirty- neet liuottimet. Päivittäisen päästötarkkailun avulla seurataan liuottimien kulutusta prosesseissa.

Vuosina 2001 ja 2002 suoritettiin VOC-päästömittaukset yhden liuo- tinyhdisteen avulla yksikköoperaatioittain. Sen perusteella määritetään laskennallinen kokonaisliuotinpäästö yhdisteiden ominaisuuksien ja vuosittain toteutuneiden tuotantoerien ja niiden valmistuksessa asetettu- jen yksikköoperaatioiden perusteella. Laskennan tarkkuus on + 20 %.

Vuosipäästöselvitykset valmistuvat tuotantoraporttien valmistumisen yh- teydessä. VOC-päästöt mitataan, jos laitoksella toteutetaan olennaisia muutoksia.

Lauhduttimien lämpötiloja ja muita prosessiarvoja tarkkaillaan ja niistä voidaan todeta prosessin normaali toiminta. Tällä hetkellä prosesseissa on jo tisleen lämpötilan hälytysrajat, jotka pysäyttävät prosessin auto- maattisesti lämpötilan ylityttyä. Lauhdutusveden lämpötilan seurantaan harkitaan vastaavaa rajaa.

Hälytystarkkailu

Prosessien käyttötarkkailu ja hälytykset ovat Turvatekniikan keskuksen antamien lupien mukaiset.

Tehtaalla I valvonta ja säädöt ovat pääosin manuaalisia. Säiliöiden pin- tamittausten perusteella saadaan ylärajahälytykset sisäsäiliöistä tehtaan valvomoon. Ulkosäiliöissä on hälytysten lisäksi lähes kaikissa myös yli- täytönestimet. Lingoista suurin osa on automaattisesti ohjattuja. Lingois- sa on ns. etuastian pinnantunnustelijan mukaiset lukitukset ylitäytön es- toon.

Tehtaalla II valvonta ja säädöt ovat pääosin automaattisia. Useimmat prosessit on liitetty atk-pohjaiseen ohjaus- ja valvontajärjestelmään, joka valvoo esim. lämpötiloja, lisättäviä määriä jne. Jos jokin järjestelmään syötetyistä tiedoista ei toteudu, ko. vaihe siirtyy ennalta määritettyyn turvatilaan. Tehtaalla on hätäjäähdytysjärjestelmä. Lähes kaikissa säili- öissä on pintamittausten ja pintahälytysten lisäksi ylitäytönestimet sekä vuotovalvonta.

Veden ja typen kulutusta seurataan päivittäin. Tehtaan III sisäilman liuo- tinainepitoisuuksia tarkkaillaan ioniliikkuvuusspektrometrin avulla.

Laitoksen vaikutusten tarkkailu

Fermion Oy on osallistunut Hangon alueen ilmanlaadun bioindikaattori- tutkimuksien (suoritettu vuosina 1998 ja 2000/2001) rahoitukseen. Tut- kimuksen seuranta on tarkoitus toistaa kolmen vuoden välein.

Maaperän ja pohjaveden tilan tarkkailu

Toiminnasta ei normaalioloissa tapahdu vaikutuksia maaperään. Maape- rään ja pohjaveteen joutui 70- ja 80-luvulla vuotaneen jätevesiviemärin kautta liuottimia. Pohjaveden virtausten ja saastuneen pohjavesialueen kartoittamiseksi alueelle on asennettu lukuisia pohjavesiputkia, joista otetaan kaksi kertaa vuodessa näytteitä liuotinpitoisuuden määrittämi- seksi. Pohjaveden tarkkailusuunnitelman mukaisesti vesinäytteet otetaan vuosittain keväällä ja syksyllä. Furunäsin vedenottamo pumppaa pohja- vettä mereen pilaantuneen pohjaveden leviämisen estämiseksi ei- toivottuun suuntaan.

Vuonna 1998 tehtiin pohjavesien osalta tarkentava saastuneisuusselvitys, jonka yhteydessä asennettiin uusia havaintoputkia ja uudistettiin tarkkai- luohjelmaa. Vuonna 2002 näytteitä otettiin säännölliseen tarkkailuun kuuluvia putkia laajemmalta alueelta, jotta voidaan varmistaa ettei tilan- ne likaantuneen alueen laajuus ole muuttunut.

Pohjaveden seurantanäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa toukokuussa ja lokakuussa. Näytteet otetaan Furunäsin vedenottamolta, kaivosta 31 ja pohjavesiputkista MV2, MV3 ja MV4. Pohjavesiputki MV3 otettiin mu- kaan tarkkailuun vuonna 2000, koska pohjavesiputki MV2 toimii huo- nosti. Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnankorkeus ha- vaintopisteistä 76, 71 ja 99 sekä MV1-MV7. Näytteistä analysoidaan asetoni, isopropanoli, tolueeni, trimetyylisilanoli sekä muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet HCGC-FID-tekniikalla VTT:n laboratoriossa.

Raportointi

Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto toimitetaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungille VAHTI-lomakkeilla. Il- moituksen yhteydessä toimitetaan tulokset VOC-päästöjen laskennasta, jätevesipäästöistä ja niiden liuotinpitoisuuksista, pohjavesitarkkailusta ja mahdollisista muista ympäristön tilaa kuvaavista tarkkailuista.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi

Tehtaan toimintoja ohjaavat säädökset suuronnettomuuksien vaaran tor- jumisesta. Fermion Oy:n turvallisuusselvityksen on hyväksynyt Turva- tekniikan keskus.

Toimet onnettomuuksien estämiseksi

Fermion Oy:n lääketehtaan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Ge- nencor International Oy:n tuotantolaitos ja Hangon Puhdistamo Oy. On- nettomuustapauksissa kemikaaleille alttiiksi joutuvat lähinnä edellä mai- nittujen yritysten henkilökunta ja tiellä liikkujat.

Tehdastilojen suunnittelussa ja rakentamisessa on pyritty kattavasti ot- tamaan huomioon turvallisuusnäkökohdat. Sama periaate koskee myös tuotantoprosessien ja tuotantolaitteiden valintaa sekä prosessi-, ohjaus- ja hälytys/turvallisuusjärjestelmiä. Teknistä turvallisuutta täydentävät tuotantoalueen automaattiset sammutusjärjestelmät ja kaasuvaaran hälyt- timet.

Liuottimet ja nestepitoiset raaka-aineet varastoidaan säiliöalueella, joka on kokonaisuudessaan varustettu varoaltailla. Väli- ja lopputuotteet va- rastoidaan joko sisävarastossa tai katollisessa ulkovarastossa. Rakennuk- sissa on jatkuvatoimiset palovaroittimet.

Uusiin tuotteisiin tai tuotantoprosesseihin liittyvät riskit selvitetään mahdollisimman laajasti jo tuotekehitysvaiheessa parhaan mahdollisen turvallisuustason saavuttamiseksi. Henkilöstölle annetaan lisäkoulutusta turvallisuusasioista, tulitöistä ja uusista prosesseista. Alihankkijoita var- ten on omat ohjeistuksensa. Tehtaan toimintaa tarkastavat ja arvioivat eri viranomaiset ja muut ulkopuoliset tahot.

Turvallisuusanalyyseissä on suuronnettomuuksien mahdollisiksi aiheut- tajiksi tunnistettu räjähdykset ja tulipalot. Toiminnan luonteesta johtuen räjähdys- ja tulipalovaaraa ei voi poistaa.

Toimintaperiaateasiakirjat on laadittu seuraaville osa-alueille: palo- ja väestönsuojelu, suuronnettomuuksien torjunta, työsuojelu, ympäristön- suojelu.

Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa

Ympäristölle merkittäviä onnettomuuksia ovat tulipalot. Tulipalon uha- tessa ympäristölle tiedotetaan siitä turvallisuussuunnitelman mukaisesti ja pelastuslaitos ryhtyy suojelusuunnitelman edellyttämiin toimenpitei- siin rajoittaakseen seurauksia onnettomuusalueen ulkopuolella.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 2.5.2003 ja 6.5.2004.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla ilmoitustaulullaan 11.8.2003 - 17.9.2003 ja Hangon kaupungin ilmoitus- taululla 14.8.2003 – 17.9.2003 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Hangon