LUVAN HAKIJA Suominen Joustopakkaukset Oy Vestonkatu 24 33731 TAMPERE LAITOS JA SEN SIJAINTI Laitos: Suominen Joustopakkaukset Oy Käyntiosoite: Flextie 3, 15551 Nastola Kiinteistötiedot Toimialatunnus: 25220

(1)

Suoritemaksu 7 710 euroa

•

Birger Jaarlin katu 13 ⋅ PL 131, 13101 Hämeenlinna ⋅ Puh. 020 490 103 ⋅ Faksi 020 490 3820 ⋅ kirjaamo.ham@ymparisto.fi ⋅ www.ymparisto.fi/ham

•

Birger Jaarlin katu 13 ⋅ PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland ⋅ Tfn +358 20 49 01 03 ⋅ Fax +358 20 490 38 20 ⋅ kirjaamo.ham@ymparisto.fi ⋅www.miljo.fi/ham

•

Kauppakatu 11 C ⋅ PL 29, 15141 Lahti ⋅ Puh. 020 490 103 ⋅ Faksi 020 490 3950 ⋅ kirjaamo.ham@ymparisto.fi ⋅ www.ymparisto.fi/ham

•

Kauppakatu 11 C ⋅ PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland ⋅ Tfn +358 20 49 01 03 ⋅ Fax +358 20 490 39 50 ⋅ kirjaamo.ham@ymparisto.fi ⋅ www.miljo.fi/ham

20.2.2007

ASIA Päätös Suominen Joustopakkaukset Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Nastolan kunnassa sijaitsevan tehtaan olemassa olevaa toimintaa. Lupaa haetaan muovikalvon ja -pakkausten valmistukselle sekä painotoiminnalle. Painotoiminnassa yritys käyttää haihtuvia orgaanisia liuottimia sisältäviä kemikaaleja.

LUVAN HAKIJA

Suominen Joustopakkaukset Oy Vestonkatu 24

33731 TAMPERE

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Laitos: Suominen Joustopakkaukset Oy Käyntiosoite: Flextie 3, 15551 Nastola Kiinteistötiedot: 532- 412-0044-0001

Toimialatunnus: 25220; muovikalvopakkausten valmistus Kiinteistön omistaja: Suominen Joustopakkaukset Oy

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Laitos, jossa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja jossa näiden aineiden kulutus on yli 150 kg tunnissa tai yli 200 tonnia vuodessa, edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuo- jeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 6 a ja c mukaan. Suominen Jousto- pakkaukset Oy:n Nastolan tehdas on liuotinaineiden vuosittaisen käyttömää- rän perusteella IPPC –laitos.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäris- tönsuojelulain 31 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohtien 6 a ja c mukaan.

(2)

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 30.12.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Hämeen ympäristökeskus on 18.11.1999 myöntänyt toiminnalle ympäristö- lupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan (Diaarinumero 0396Y0296/111, 75/YSO/99). Lupa on myönnetty Amerplast Oy:lle, jonka nimi on 12.12.2001 muutettu Suominen Joustopakkaukset Oy:ksi.

Tehdasalue on asemakaavassa merkitty teollisuusalueeksi (T). Kaava on vahvistettu 30.12.1980.

Toiminnanharjoittajalla on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus Finn- metor Oy:ssä. Vakuutuksen numero on 48-01011-1.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Suominen Joustopakkaukset Oy:n Nastolan tehdas sijaitsee Nastolan kunnassa, noin 300 metrin päässä Orimattilan kaupungin koillispuoleisesta ra- jasta. Tehdasrakennus on kaksikerroksinen ja betonielementtirunkoinen.

Tuotantotilat ovat 1. kerroksessa ja toimistotilat 2. kerroksessa. Tehtaan la t- tiapinta-ala on 6885 m².

Suominen Joustopakkaukset Oy sijaitsee Varikon teollisuusalueella, jolla toimii myös muita runsaasti liuotinaineita käyttäviä teollisuuslaitoksia. Lai- toksen itäpuolella sijaitsee Oy Uponor Ab Nastolan tehtaat ja länsipuolella muun muassa Wihuri Wipak Oy sekä Novart Oy.

Tehdaskiinteistön läheisyydessä on pohjoispuolella maantie, jonka toisella puolella on asuinrakennuksia noin 150 metrin päässä tehtaasta. Lähin päivä- koti ja koulu sijaitsevat noin 500 metrin päässä. Eteläpuolella on rautatie noin 300 metrin etäisyydellä.

Ympäristön tila ja laatu

Tehdasalue sijoittuu Nastonharju- Uusikylä –nimiselle I- luokan pohjavesi- alueelle (nro 0453252A), joka on samalla myös pohjaveden muodostumis- aluetta. Alue sijoittuu Iso-Kukkasen - Kärkjärven kolmannen jakovaiheen vesistöalueeseen (nro 14163), joka kuuluu Arrajoen päävesistöalueeseen (nro 14). Iso-Kukkasen vedenlaatu luokitellaan tyydyttäväksi.

Geo-Hydro Oy on Suominen Joustopakkaukset Oy:n toimeksiannosta tehnyt joulukuussa 2004 pohjavesiselvityksen, jota täydennettiin tammikuussa

(3)

2007. Pohjaveden virtaussuunta määriteltiin kahden pohjavesiputken avulla, joista toinen sijoitettiin laitoksen pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle.

Pohjaveden pinnankorkeus oli 16.1.2007 pohjoispuolella +116,93 ja etelä- puolella +116,63. Pohjavesiselvityksen perusteella pohjaveden virtaussuunta on etelään. Tehtaan eteläpuolella kolmensadan metrin päässä on rautatien kohdalla alikulkutie. Tässä kohdin pohjaveden pintaa alennetaan pumppauk- sella. Pohjavesitietojen mukaan pohjaveden pinnan taso vaihtelee suuresti alueen eri havaintopis teissä. Suominen Joustopakkaukset Oy:n tontilla oli pohjavesi 14.12.2004 tasolla +116,82 maanpinnan ollessa tasolla +124,77.

Laitoksen länsipuolella sijaitsevilla viereisillä tonteilla pohjavesi oli tasolla +119,72 ja +115,11.

Lahden Tutkimuslaboratorio on analysoinut 23.12.2004 pohjaveden tarkkai- luputkesta otetun vesinäytteen. Näytteestä todettiin liuotinaineita (tetrakloorieteeni), mutta pitoisuus oli alle määritysrajan (< 1 µg/l ). Laboratoriomää- ritykset tehtiin myös 16.1.2007 otetuista pohjavesinäytteistä, eikä niissä ha- vaittu tetrakloorieteeniä.

Oy Uponor Ab:llä on käytössään vedenottamo, joka sijaitsee noin 370 me t- rin päässä itäpuolella. Kiinteistön ja rautatien eteläpuolella on talousvesi- kaivoja käytössä.

Maaperä tehdasalueella on pääasiassa hienoa hiekkaa ja silttistä hienoa hiekkaa. Tehdasalue sijaitsee I Salpausselän etelärinteellä. Maanpinta viettää etelään. Viettosuunta sekä maaperä on samanlaista laajalla alueella.

Nastolan kunnan ilmanlaatua on tutkittu vuosina 2000-2003 laaditussa selvi- tyksessä "Ilmanlaatu ja ilmaan vaikuttavat päästöt Heinolassa, Lahdessa ja Nastolassa". Selvityksen mukaan Nastolan päästöt ilmaan ovat vuosien 1990-2001 välisenä aikana vähentyneet kaikkien epäpuhtauksien, paitsi haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta (ns. VOC -päästöt). VOC –päästöt ilmaan olivat suurimmillaan vuonna 1997, jolloin päästöjä ilmaan aiheutui yli 900 t/a. VOC –päästöjen suurimpana aiheuttajana Nastolassa on ollut liuotinaineita käyttävä teollisuus. Ympäristöhallinnon Vahti – tietojärjestelmän mukaan Nastolan teollisuuden VOC –päästöistä suurin osa on peräisin Varikon teollisuusalueelta. Suominen Joustopakkaukset Oy:n toiminnassa syntyvät VOC –päästöt edustivat vuonna 2001 noin 30 %:a Nastolan teollisuuden aiheuttamasta VOC –kuormituksesta.

Nastolan kunnassa on yksi Natura 2000 –alue (Linnaistensuo), joka sijaitsee 11 km päässä tehtaasta aivan Lahden rajalla. Lähimmät Natura 2000 –alueet ovat Iitin kunnan puolella noin 8 km päässä sijaitsevat Arrajoki ja Kärmes- niemenkallio.

(4)

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Suominen Joustopakkaukset Oy kuuluu Suominen Yhtymä Oyj:hin. Yhtiöllä on tehtaita Suomessa Ikaalisissa, Tampereella ja Nastolassa. Näiden lisäksi ovat tehtaat Ruotsissa ja Puolassa sekä myyntikonttori Venäjällä. Yhtiön Kauhavan tehdas on lakkautettu vuonna 2006 ja sieltä siirrettiin yksi painokone Nastolan tehtaalle.

Suominen Joustopakkaukset Oy hakee toistaiseksi voimassa olevaa ympäris- tölupaa. Ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa vuodelta 1999 on myönnetty toiminnalle, jossa käytetään viittä painokonetta. Vuonna 2004 vireille tulleen hakemuksen mukaan laitoksella on käytössä neljä painokonetta. Ympäristölupaprosessin kuluessa toiminnanharjoittaja ilmoitti syyskuussa 2006, että laitokselle siirretään lakkautettavalta Kauhavan teh- taalta yksi painokone Nastolan tehtaalle. Siirrettävän painokoneen myötä vastaa laitoksen toiminnan laajuus vuoden 1999 tilannetta, eikä kyseessä ole ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen toiminnan muutos. Laitos on toimi- nut Nastolassa samalla paikalla vuodesta 1984.

Nastolan tehdas toimii kolmessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Tuo- tantopäiviä on vuodessa 340. Tehtaalla työskentelee noin 85 henkilöä. Nas- tolan tehdas va lmistaa painettuja muovikalvoja ja laminoituja muovikalvoja sekä alihankintana muovikalvoa Suominen Joustopakkaukset Oy:n muille yksiköille. Päätuotteina ovat elintarviketeollisuuden pakkausmateriaalit kuten leipäpussit ja pakastepakkaukset. Muovikalvoa valmistettiin vuonna 2003 7300 tonnia maksimikapasiteetin ollessa 10 000 tonnia. Muovikalvoa painatettiin samana vuonna 3000 tonnia (80 000 km), joka on noin 80 % maksimikapasiteetistä. Muovikalvoa laminoidaan noin 1000 t/a (21000 km), mikä on noin 60 % maksimikapasiteetistä.

Prosessit

Tehtaan pääprosessit muodostuvat kalvonvalmistuksesta, painolaattojen valmistuksesta, painatuksesta ja laminoinnista.

Kalvonvalmistus

Tehtaalla valmistetaan pehmeää ja rahisevaa muovikalvoa. Muovikalvon pääraaka-aineena käytetään polyeteeniä (PE-kalvo), polypropeenia (PP- kalvo), pigmenttejä sekä lisäaineita. Käytetty polyeteeni on pientiheys- (PE- LD) ja keskit iheyspolyeteeniä (PE-MD). Raaka-aineen valinta riippuu va l- mistettavasta tuotteesta ja sille asetetuista vaatimuksista.

Pääraaka-aine toimitetaan tehtaalle granulaatteina. Kalvoa valmistetaan joko ekstruusiomenetelmällä puhalluskalvona tai tasokalvona. PE-kalvon valmistus tapahtuu pääasiassa ekstruusiomenetelmällä. Muovigranulaatit syötetään kalvonvalmistuskoneeseen, jossa ruuvipuristin työntää ne sulattoon. Tämän jälkeen sulanut muovi ohjataan ohuen raon läpi, muotoillaan kalvoksi ja

(5)

jäähdytetään ilmavirralla. Valmis kalvo puhalletaan pystysuoraksi kalvoksi ja rullataan jatkokäsittelyä varten. Tasokalvokoneen valmistusraaka-aineena käytetään PP –muovigranulaatteja. Kalvo jäähdytetään tasolevynä pys- tysuorana puhallettavan menetelmän sijasta. Laitoksella on yksi tasokalvo- kone ja kolme pystykalvokonetta, joissa kaikissa on suljettu jäähdytys- vesijärjestelmä.

Muovikalvoa värjätään lisäämällä granulaattien joukkoon väripigmenttejä.

Värjäyksessä käytetään useimmiten valkoista pigmenttiä, joka sisältää 60 % titaanidioksidia ja 40 % polyeteeniä. Lisäaineilla vaikutetaan tuotteiden pin- taominaisuuksiin kuten liukkauteen. Yleisimmin käytetty lisäaine on poly- eteeniin sekoitettu luonnon silikaatti.

Painolaatan valmistus

Painolaatat valmistetaan valoherkästä fotopolymeeristä, joka valotetaan laa- tanvalmistuskoneessa UV-valon avulla. Painolaatan päälle asetetaan valo- tuksessa filmi, joka päästää valon levylle halutuista kohtaa. Valotuksen jäl- keen laatta pestään laatanpesukoneessa mekaanisesti harjojen avulla, jotta polymeerilaatasta irtoavat pois ne kohdat joiden ei tarvitse painokoneessa siirtää väriä. Väriä siirtävät kohdat eli kompaktipinnat kovettuvat valotuk- sessa eivätkä ne lähde pesussa pois.

Painotuotanto

Suurimpaan osaan muovikalvoista painetaan painolaattojen avulla asiakkaan valitsema kuva-aihe. Painatukset ovat useimmiten monivärisiä kuvia ja si- sältävät myös tekstiä. Painotoiminta perustuu flexomenetelmään. Tehtaalla on Kauhavan tehtailta siirrettävän koneen jälkeen viisi painokonetta, joista kaksi on 6- väristä ja kolme 8-värisutä. Kaikki koneet on varustettu suljetulla värinkierrolla. Painamisessa käytettävien flexo –värien liuotinainepitoisuus on noin 60 %. Käytännössä painovärejä joudutaan ohentamaan lisää ja va l- miiden värien liuotinainepitoisuus on yli 80 %. Painetut ja valmiit kalvorul- lat toimitetaan sellaisenaan asiakkaalle tai leikataan määrämittaisiksi.

Laminointi

Osa valmistettavista muovikalvoista käsitellään vielä laminoimalla. La- minoinnissa kaksi muovikalvoa yhdistetään toisiinsa liimaamalla. La- minoinnissa käytettävät liimat ovat liuotinvapaita ns. "2 komponentti" – liimoja. Liima levitetään kuumana ja jäähtyessään liima sitoo kalvot toisiinsa. Laminoitavia tuotteita ovat muun muassa puolivalmisteiden pakastepakkaukset, joiden laadulle ja kestävyydelle on asetettu erityisiä vaatimuksia.

Käytetyt raaka-aineet ja polttoaineet

Muovikalvojen pääraaka-aineena ovat polyeteeni- (PE) ja polypropeenigra- nulaatit (PP) sekä pigmentit. Polyeteenin ja polypropeenin käyttömäärät

(6)

ovat noin 8000 t/a. Painolaattojen valmistuksessa käytetty fotopolymeeri- laattojen kulutus on noin 1 t/a.

Flexopainovärejä käytetään noin 150 t/a. Tästä määrästä on liuotinaineiden osuus noin 90 t. Painovärien ohennuksessa käytetään puhtaita liuotinaineita noin 190 t/a. Ohennuksessa käytettävät liuotinaineet ovat pääosin etyyliasetaattia ja etanolia sisältäviä valmisteita. Pigmenttejä ja lisäaineita käytetään noin 500-750 t/a. Laminointiprosessissa käytetään laminointiliimoja ja ko- vetteita yhteensä noin 20 t/a.

Taulukkoon 1 on koottu tärkeimpien toiminnassa käytettävien kemikaalien kauppanimet, raaka-aineet, vaaralausekkeet, keskimääräinen käyttö, käyttö- kohde sekä varastoissa säilytettävä maksimimäärä.

Taulukko 1. Tärkeimmät käytetyt kemikaalit ja valmisteet.

6,0 6,0 8,0 10,0 14,0 16,0 25,0 30,0 40 45,0 150,0 Keskim . Käy t tö [t/a]

1,0 Liuotin

R10/67 Etoksipropanoli >95 %

Ethoxy Propanol

2,0 Laminointiliima

X_n:R20/36-38/42/43 X_i;R43

4,4 -di-isosyanaatti <15 % Alifaattinenisosyanaatti <15 % Liofol U R 7 7 8 0

8,0 Painoväri

F;R11

F;X_i;R11/36/66/67 F;X_i;R11/41/67 R10

F;X_i;R11/36/66/67 Etanoli 25-50 %

Etyyliasetaatti 3-1 0 % N-Propanoli 0-20%

Etoksipropanoli 0-20%

Propyyliasetaatti0-10%

2 6 0-sarja

5,0 Liuotin

F;X_i;R11/36/66/67 Etyyliasetaatti >99,5 %

Ethyl Acetate

1,0 Painoväri

F;R11

F;X_i;R11/36/66/67 F;X_i;R11/41/67 R10

Etanoli 10-20 % Etyyliasetaatti 0,5-1,5%

N-Propanoli 0-15%

Etoksipropanoli 20- 50%

2 7 0-xx40 -sarja

2 Flexolaattojen

valmistuksessa käytettävä pesuaine Xn;R10/20

C;R20/34/65 Xn;R65/66 Amyylialkoholi 10- 25 %

Dekahydronaftaleeni 2 5-50%

Teollisuusbensiini 25 -50%

Nysolv II

4,0 Painoväri

F;R11

F;X_i;R11/36/66/67 F;X_i;R11/41/67 R10

F;X_i;R11/36/66/67 Etanoli 5 -40 %

2 3 5-sarja

10,0 Liuotin

F;R11 F;R11 F;R11 Etanoli 92 %

Etyyliasetaatti 5 % Asetoni 3 % Aspo Etaden 9505

0,8 Liiman kovete

X_n:R22 Polypropyleeniglykoli < 5 %

Liofol U R 6 0 8 0

2,0 Painoväri

F;R11

F;X_i;R11/36/66/67 F;X_i;R11/41/67 R10

Etanoli 19 % Etyyliasetaatti 5-1 0 % N-Propanoli 5-10%

2 3 5-7550

2 7 1-sarja Kauppanimi

1,0 Painoväri

F;R11

F;X_i;R11/36/66/67 F;X_i;R11/41/67 R10

F;X_i;R11/36/66/67 Etanoli 5 -30 %

Etyyliasetaatti 1-5 % N-Propanoli 5-20 % Etoksipropanoli 5-30 % Propyyliasetaatti0-5 %

Varasto m a x.

[t]

Kä yttökohde Vaaralauseke

Raaka-aine sis ältö

6,0 6,0 8,0 10,0 14,0 16,0 25,0 30,0 40 45,0 150,0 Keskim . Käy t tö [t/a]

1,0 Liuotin

R10/67 Etoksipropanoli >95 %

Ethoxy Propanol

2,0 Laminointiliima

X_n:R20/36-38/42/43 X_i;R43

4,4 -di-isosyanaatti <15 % Alifaattinenisosyanaatti <15 % Liofol U R 7 7 8 0

8,0 Painoväri

F;R11

F;X_i;R11/36/66/67 F;X_i;R11/41/67 R10

F;X_i;R11/36/66/67 Etanoli 25-50 %

2 6 0-sarja

5,0 Liuotin

F;X_i;R11/36/66/67 Etyyliasetaatti >99,5 %

Ethyl Acetate

1,0 Painoväri

F;R11

F;X_i;R11/36/66/67 F;X_i;R11/41/67 R10

Etanoli 10-20 % Etyyliasetaatti 0,5-1,5%

N-Propanoli 0-15%

2 7 0-xx40 -sarja

2 Flexolaattojen

valmistuksessa käytettävä pesuaine Xn;R10/20

C;R20/34/65 Xn;R65/66 Amyylialkoholi 10- 25 %

Dekahydronaftaleeni 2 5-50%

Teollisuusbensiini 25 -50%

Nysolv II

4,0 Painoväri

F;R11

F;X_i;R11/36/66/67 F;X_i;R11/41/67 R10

F;X_i;R11/36/66/67 Etanoli 5 -40 %

2 3 5-sarja

10,0 Liuotin

F;R11 F;R11 F;R11 Etanoli 92 %

Etyyliasetaatti 5 % Asetoni 3 % Aspo Etaden 9505

0,8 Liiman kovete

X_n:R22 Polypropyleeniglykoli < 5 %

Liofol U R 6 0 8 0

2,0 Painoväri

F;R11

F;X_i;R11/36/66/67 F;X_i;R11/41/67 R10

Etanoli 19 % Etyyliasetaatti 5-1 0 % N-Propanoli 5-10%

2 3 5-7550

2 7 1-sarja Kauppanimi

1,0 Painoväri

F;R11

F;X_i;R11/36/66/67 F;X_i;R11/41/67 R10

F;X_i;R11/36/66/67 Etanoli 5 -30 %

Etyyliasetaatti 1-5 % N-Propanoli 5-20 % Etoksipropanoli 5-30 % Propyyliasetaatti0-5 %

Varasto m a x.

[t]

Kä yttökohde Vaaralauseke

Raaka-aine sis ältö

(7)

Laitoksella käytetään vuodessa suuri määrä erilaisia kemikaaleja ja valmisteita. Kerrallaan varastoitava määrä on kuitenkin kokonaiskäyttömäärään nähden suhteellisen pieni. Suurin osa käytettävistä kemikaaleista luokitellaan haitallisiksi ja ärsyttäviksi sekä helposti syttyviksi. Syttyviksi tai hel- poksi syttyviksi luokiteltavia kemikaaleja käytetään vuodessa noin 340 t.

Painotoiminnassa ei käytetä VOC –asetuksen 9 §:ssä esitettyjä aineita tai valmisteita, jotka on määritelty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vuoksi syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi ja jotka on merkittävä vaaralausekkeilla R45, R46, R60 ja R61.

Painolaattojen valmistuksessa käytetään puhdistusaineena ja filmikiinnittee- nä valmistetta, joka on merkitty vaaralausekkeella R45 ja R46. Laboratorio- kemikaalina käytetty 2-etoksietanoli on merkitty vaaralausekkeilla R60 ja R61. Valmisteita käytetään vuodessa reilut 100 kg.

Varastointi

Laitoksen liuotinainevarasto sijaitsee ulkotiloissa. Varasto on katettu, aidattu ja lukittu eikä siellä ole viemäreitä. Lattiamateriaali on betonia. Varastossa säilytetään liuotinaineita kolmessa eri säiliössä joiden yhteistilavuus on 30 m³. Säiliöissä on ylitäytön estävät laitteistot. Varastossa on yksi suoja-allas, jonka suuruus on 100 % varastoitavasta liuotinainemäärästä. Liuotinainesäi- liöiden täyttö tapahtuu säiliöautolla, joka täyttötilanteessa ajaa varastoon ja suorittaa täytön putkistoa pitkin. Liuotinaineet johdetaan tuotantotiloihin lat- tian alla kulkevaa putkistolinjaa pitkin. Liuotinainevarasto toimii osittain myös ongelmajätevarastona, sillä ongelmajätehuolto hakee laitoksen jätteet liuotinainevarastosta.

Ongelmajätteitä välivarastoidaan liuotinainevaraston lisäksi tehtaan sisällä olevassa liuotinjätevarastossa. Varastossa ei ole valuma-altaita eikä viemä- reitä. Kun ongelmajäteastiat ovat täyttyneet, ne viedään ulos liuotinaineva- rastoon. Ongelmajätevarastoa hoitaa tehtävään nimetty ja koulutettu kemikaalien käytönvalvoja.

Tehtaan sisällä sijaitsevassa painovärikeittiössä/värivarastossa varastoidaan helposti syttyviä kemikaaleja kuten painovärejä ja liuottimia yhteensä noin 20 m³. Painovärit toimitetaan tehtaalle konteissa tai 200 litran tynnyreissä.

Yleisimmin käytetyt värit tuodaan konteissa, joista ne annostellaan piene m- piin astioihin. Värivaraston suoja-altaan koko vastaa 100 %:a säilytettävistä painoväreistä ja kemikaaleista. Laitoksella on pystytty vähentämään kerrallaan varastoitavan painovärin määrää uuden tietokonepohjaisen ohjelman avulla.

Painolaattojen valmistuksessa ja laattojen pesussa käytettävä Nylosolv – liuotinaine varastoidaan 1000 litran kaksoisvaippakontissa. Pesuliuotin kerä- tään käytön jälkeen talteen ja viedään Suominen Joustopakkaukset Oy:n Tampereen tehtaalle regeneroitavaksi. Regeneroinnin jälkeen pesuaine tuodaan takaisin Nastolan tehtaille ja käytetään uudelleen laatanpesukoneen pe-

(8)

suaineena. Kontit varastoidaan laatanvalmistusosastolla alueella, jossa ei ole lattiakaivoja. Kontit täytetään letkuilla ja vastuuhenkilöt tarkkailevat kontin täyttöastetta. Toiminnanharjoittajan mukaan ylivuodon vaara on pieni, sillä pesukoneesta tulee likaista nestettä hallitusti. Tuotantotiloissa varastoidaan painokoneiden ääressä aina tuotannossa kerrallaan tarvittava määrä painovä- riä.

Tehtaalla varastoidaan erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä sekä sytty- viä palavia nesteitä kerrallaan noin 53 t. Hakijan mukaan varastoitavien kemikaalien laadun ja määrän perusteella ei Suominen Joustopakkaukset Oy tarvitse TUKES:n lupaa.

Raakaveden otto ja käyttö

Laitos ottaa tarvittavan raakaveden Nastolan kunnan verkostosta. Raakave t- tä käytetään tehdasprosessissa anilox –telojen puhdistuksessa, kesäaikana jäähdytysvetenä sekä normaalina sosiaalivetenä. Jäähdytysvesillä tarkoite- taan kesäkaudella tapahtuvaa ulkolauhduttimien sadetusta jäähdytystehon li- säämiseksi. Laitoksella käytettävän veden ominaiskulutus vuonna 2003 oli 0,2 m³/tuotetonni.

Raakaveden käyttömäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 2002 vuoteen 2005. Hakija on ilmoittanut ympäristöluvan täydennyksen yhteydessä, että Nastolan tehtaiden vedenkulutus tulee näillä näkymin kasvamaan entises- tään. Vedenkulutuksen kasvun syytä on selvittänyt Insinööritoimisto AX- Suunnittelu Oy. Syyksi selvisi laitoksen riittämätön nestejäähdytysjärjestel- mä. Puuttuvaa kapasiteettia pyritään korvaamaan kesäaikana vesiruiskutuk- sella. Hakijan mukaan on mahdollista, että vesiruiskutusta käytetään yhtä- jaksoisesti kesästä syksyyn. Taulukkoon 2 on koottu raakaveden käytön jakaantuminen vuonna 2005.

Taulukko 2. Raakaveden käytön jakaantuminen vuonna 2005.

100 2600 m³/a

Yhteensä

Jätevesiverkosto 6

150 m³/a Prosessivesi

Haihtuu / jätevesiverkosto 67

1750 m³/a Jäähdytysvesi

Kunnan jätevesiverkosto 27

700 m³/a Sosiaalivesi

Päätyy Osuus

[%]

Määrä [m³/a]

Käytetty raakavesi vuonna 2005

100 2600 m³/a

Yhteensä

Jätevesiverkosto 6

150 m³/a Prosessivesi

Haihtuu / jätevesiverkosto 67

1750 m³/a Jäähdytysvesi

Kunnan jätevesiverkosto 27

700 m³/a Sosiaalivesi

Päätyy Osuus

[%]

Määrä [m³/a]

Käytetty raakavesi vuonna 2005

(9)

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Hakijan mukaan kyseisellä toimialalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustaa liuotinpäästöjen puhdistaminen polttamalla. Muovikalvoon ei voida vielä nykypäivänä tehdä laadullisista syistä painokuvia vesiohenteisilla pai- noväreillä. Suominen Joustopakkaukset Oy on teettänyt diplomityönä selvityksen, jossa koeajona painettiin kolmen kuukauden ajan muovikalvoa vesiohenteisilla painoväreillä. Tutkimustuloksen mukaan UV –värien käytöstä jää tuotteeseen ammoniakin hajua eikä tämä ole elintarviketeollisuuden tuot- teissa hyväksyttävää. Siirtyminen vesiohenteisiin painoväreihin edellyttäisi myös lisäinvestointeja konekantaan.

Energian käyttö ja energiatehokkuus

Laitoksella ei ole omaa energiantuotantoa. Vuonna 2005 oli energiankulutus keskimäärin 9,3 GWh. Tästä sähkön osuus oli 8,2 GWh ja kaukolämmön 1,1 GWh. Viimeisen viiden vuoden aikana on vuosittainen sähkönkulutus ollut tasolla 8,0-9,0 GWh. Kaukolämpöä käytetään tehdaskiinteistön lämmityk- seen, ilmanvaihdon järjestämiseen sekä käyttöveden ja painokoneiden kui- vatusilman lämmitykseen.

Suurin osa sähköstä kuluu tuotantokoneissa tai sitä palvelevissa apujärjes- telmissä. Tuotantokoneiden energiankulutus on noin 70 % sähkönkokonais- kulutuksesta. Valaistus ja jäähdytyskoneet muodostavat noin 10 %. Loppu- osa kuluu paineilma- ja LVI –laitteissa. Paineilmakompressorit, jäähd ytys ja tuotantotilojen ilmanvaihtokoneet sekä valaistus ovat tuotantoaikoina aina käynnissä, joten näiden kulutustaso on korkea myös öisin ja viikonloppui- sin.

Toiminnanharjoittaja arvioi energiankulutuksen kasvavan lähivuosina laitokselle hankittavan VOC –päästöjen jälkipolttimen vuoksi. Polttolaitoksen käyttö tulee vaatimaan lisäenergiaa ainakin ylösajotilanteissa ja tilanteissa, joissa liuottimen pitoisuus ei riitä autotermiseen polttoon. Tukipolttoaineena tullaan käyttämään maakaasua. Myös viidennen painokoneen käyttöönotto tulee osaltaan kasvattamaan laitoksen vuosittaista energiankulutusta.

Insinööritoimisto AX-LVI Oy on tehnyt 22.2.2005 Suominen Joustopakka- ukset Oy:n toimeksiannosta laitoksen energiatehokkuuden arviointia koske- van selvityksen. Konsultin selvityksen mukaan laitoksen energian käyttö on tehokasta. Tehtaan taloteknisten järjestelmien ohjausta ja säätöä varten on rakennettu keskitetty valvontajärjestelmä. Laitoksella otetaan lämpöä talteen painokoneista, vedenjäähdytyskoneesta, paineilmajärjestelmästä sekä muista lämpimistä poistoilmoista niin tehtaalla kuin toimisto-osastollakin. Myös ns.

kylmäpuhallus on käytössä korkeassa ekstruderitornissa hyödyntäen tuotan- tokoneista tilaan vapautuvan lämmön. Lämmön talteenotto tulee tehostu- maan jälkipolttimen käyttöönoton myötä, sillä jälkipolttimen tuottama lä m- pö tullaan käyttämään hyväksi tehdaskiinteistön lämmityksessä. Energiate- hokkuusselvityksen mukaan laitoksella olisi jonkin verran tehostettavaa pai- neilmajärjestelmän ohjauksessa ja vuotojen minimoimisessa.

(10)

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Laitoksen prosessijätevedet eli anilox –telojen pesuvedet sekä muut sosiaali- jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Aniloxtelapesuri toimii panosperiaatteella eikä se ole jatkuvasti käytössä. Pesukone käyttää huuhte- luvettä kerrallaan noin 20 litraa ja noin 150 m³/a. Laitos ei ole tehnyt sopi- musta teollisuuden jätevesien laskemisesta yleiseen viemäriverkostoon.

Huuhteluvesiä ei ennen viemäröintiä esikäsitelty. Tutkimuslaboratorio La h- den tiede- ja yrityspuisto Oy on 9.11.2006 tehnyt huuhteluvesistä laborato- rioanalyysit ja osa tuloksista on koottu seuraavaan taulukkoon.

Taulukko 3. Laboratorioanalyysin tulokset.

Laboratoriotulosten mukaan huuhteluvedet ovat emäksisiä. Prosessivesien kuparipitoisuus oli korkea ja vesi sisälsi liuotinaineita. Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavissa jätevesissä ei ole EU:n vesipuitedirektiivin 2000/60/EY mukaisia kemikaaleja.

Laitoksen hulevedet ohjataan joko kunnalliseen sadevesiviemäriverkostoon tai läheiseen avo-ojaan. Avo-ojaan ohjataan kattovedet sekä kesäaikana ul- kona katolla ole vien lauhduttimien jäähdytyksessä käytettävä puhdas vesi.

Tehtaan sisällä on kahdeksan imeytyskaivoa, jotka sijaitsevat puhalluskal- vokoneiden puhallintunnelissa ja tasokalvokoneen johtokanavien tunneleis- sa. Yksi imeytyskaivoista sijaitsee ison liuotinainevaraston läheisyydessä.

9,5 mg/l Kiintoaine

55 mg/l Öljy ja rasva, grav.vesi

32 mg/l 0,5 mg/l 0,35 mg/l VOC:

Etanoli Asetoni 2-etyyli-1-heksanoli

1,5 mg/l Kupari

749 mS/m Sähkönjohtokyky

2700 mg/l COD_Cr

12,2 pH

Yksikkö Analyysi

9,5 mg/l Kiintoaine

55 mg/l Öljy ja rasva, grav.vesi

32 mg/l 0,5 mg/l 0,35 mg/l VOC:

Etanoli Asetoni 2-etyyli-1-heksanoli

1,5 mg/l Kupari

749 mS/m Sähkönjohtokyky

2700 mg/l COD_Cr

12,2 pH

Yksikkö Analyysi

(11)

Imeytyskaivoissa ei ole sulkuja. Ilmastointikonehuoneessa ja piha-alueella on öljyn- ja rasvanerotuskaivot. Kaivot tyhjennetään tai tarkastetaan huolto- ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Molemmissa kaivoissa on hälyt- timet. Tehtaan sisällä ei ole viemäreitä, joista olisi pääsyä viemäriverkos- toon.

Päästöt ilmaan

Painoprosesseissa aiheutuu liuottimien käytöstä ilmapäästöinä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli niin sanottuja VOC –päästöjä. VOC –päästöjä aiheutuu erityisesti painovärien kuivatusosassa. Tällä hetkellä poistokaasut ime- tään kohdepoistojen avulla kanavia pitkin katolle, josta ne vapautuvat puh- distamattomana kahdeksan metrin korkeudelta ulkoilmaan. Kohdepoistot on asennettu painokone ille, laatanpesukoneelle, käsienpesupaikalle sekä leik- kauskoneille. Seuraavaan taulukkoon on koottu laitoksen VOC –päästöt viimeisten neljän vuoden ajalta. Määrät perustuvat liuotinaineiden käyttö- määriin. Liuotinaineista 73 % on etanolia, 23 % etyyliasetaattia ja 4 % etok- sipropanolia.

Taulukko 4. Liuotinaineiden käytöstä aiheutuneet VOC – päästöt ilmaan vuosina 2002-2005.

Toiminnanharjoittajan mukaan liuotinaineiden vuosittainen käyttö tulee kasvamaan viidennen painokoneen käyttöön oton jälkeen noin tasolle 336 t/a. Suominen Joustopakkaukset Oy kuuluu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden käyttömäärän perusteella IPPC -laitoksiin.

Toiminnan laadun ja liuotinaineiden vuosittaisen käyttömäärän perusteella Suominen Joustopakkaukset Oy Nastolan tehtaan toiminta kuuluu valtio- neuvoston asetuksen 435/2001 soveltamisalaan. Tätä ns. VOC –asetusta so- velletaan painotoimintaan, kun liuotinaineiden kulutus > 15 t/a. Asetuksen tarkoituksena on vähentää tietyillä toimialoilla muodostuvia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä. Päästöjä rajoitetaan ensisijaisesti noudattamalla asetuksessa määrättyjä päästöjen raja-arvoja tai vaihtoehtoisesti voidaan käyt tää erillisistä päästöjen vähentämisohjelmaa. Suominen Joustopak- kaukset Oy on ilmoittanut, ettei toimialalla voida luopua liuotina ineiden käytöstä ja tarvittavat VOC –päästövähennykset tullaan saavuttamaan pääs- töjen raja-arvoja noudattamalla.

Insinööritoimisto AX-Suunnittelu Oy on suorittanut Nastolan tehtailla VOC –päästömittaukset 7.-9.11.2006 sekä laatinut liuotinaineiden hallintasuunnitelman. Mittauksissa selvitettiin VOC –poistokaasujen ja hajapäästöjen pitoisuuksien lisäksi myös tarvittavan polttolaitoksen mitoitusta. Mittausajan- kohdasta selvitettiin liuotinaineiden syötetiedot ja niitä verrattiin mittaustu- loksiin. Mittausten aikana painokoneiden tuotanto oli normaalia. Mittaukset

VOC – päästö [t/a]

Vuosi

207,0 183,1

258,0 276,1

Vuosi 2002 Vuosi 2003

VOC – päästö [t/a]

Vuosi

207,0 183,1

258,0 276,1

(12)

suoritettiin painokoneiden poistoilmakanavista sekä hajapäästöjen selvittä- miseksi laatanpesusta, värikeittiöstä, pesukoneelta sekä yleisilmanvaihdosta.

Mittausmenetelminä käytettiin aktiivihiiliputkea sekä FID –analysaattoria.

Mittausepävarmuus oli ±20 %. Taulukkoon 5 on koottu mittausten aikaisia tuloksia. Taulukossa on esitetty mittausten aikainen jätteenä erotettava liuotin, joka on vuosittaiseen liuotinaineen jätemäärään perustuva arvio. Mitta- ustulokset ovat keskimääräisiä VOC -massavirtoja.

Taulukko 5. Mittausten aikaiset VOC – päästöt ja liuotinaineiden käyttö mittausten aikana.

Painokoneilta saatujen päästömittaustulosten perusteella huomataan, että painokone GP2182 oli mittaushetkellä käytännössä tukossa. Verrattaessa mittaustuloksia ja liuotinaineiden syötetietoja mittausajanjaksolta havaitaan, että mittausten perusteella liuotinaineiden kulutus oli 75 % liuotinaineiden todellisesta käytöstä. Hajapäästöiksi saatiin mittausten perusteella 18 % liuotinaineiden käytöstä. Määrittelemällä hajapäästöt käytettyjen liuotina i- neiden (input) ja poistokaasupäästöjen perusteella ja oletettaessa kaikki muu hajapäästöiksi, saadaan hajapäästöjen osuudeksi 38 %.

Insinööritoimisto AX-Suunnittelu Oy:n mukaan mitattujen VOC – pitoisuuksien perusteella polttolaitokselle on johdettava painokoneiden ja laatanpesun poistoilmavirrat. Laitoskooksi näistä mitattiin summana noin 3 Nm³/s eli 11 000 N m³/h. Laitosmitoitusta ei kuitenkaan voi tehdä suoraan näillä arvoilla, sillä nykytilanteessa eivät painokoneiden poistoilmavirrat py-

-7,0 VOC –jäteosuus (arvio)

29,0 VOC –päästö ilmaan

35,9 Liuotinaineiden käyttö

6,4 Hajapäästöt yhteensä

6,1 Yleispoistot

0,23 Pesukone + huuva

0,062 Värikeittiö

0,035 Laatanpesu

15,4 Poistokaasupäästöt

yhteensä

3,18 Painokone GP2183

VOC –massavirta [kg/h]

Päästökohde

-7,0 VOC –jäteosuus (arvio)

29,0 VOC –päästö ilmaan

35,9 Liuotinaineiden käyttö

6,4 Hajapäästöt yhteensä

6,1 Yleispoistot

0,23 Pesukone + huuva

0,062 Värikeittiö

0,035 Laatanpesu

15,4 Poistokaasupäästöt

yhteensä

VOC –massavirta [kg/h]

Päästökohde

(13)

sy vakioina. Poistoilmavirrat vaihtelevat suodattimien tukkeentumisen ja yh- teispoistokanavien painevaihteluiden vuoksi.

Päästöjen rajoittaminen

VOC –päästöjen puhdistuslaitos tulee vähentämään laitoksen ilmaan johdet- tavia päästöjä merkittävästi. Vuosittaisen liuotinainekulutuksen ollessa noin 360 t ilmaan johdettava VOC –kuormitus tulee olemaan noin 73 t/a (haja- päästöjen ollessa enintään 20 %, laitteiston puhdistusasteen ollessa noin 95

% ja prosessista jätteenä erotettavan määrän ollessa noin 56 t).

Jälkipoltinlaitteisto tullaan ostamaan käytettynä Suominen Joustopakkaukset Oy:n Puolan tehtailta. Puolassa tällä hetkellä sijaitseva ja käytössä oleva jäl- kipoltin on valmistettu vuonna 2000 ja hakijan mukaan se sopii Nastolan tehtaan ilmamääriin ja puhdistustehovaatimukselle.

Varmistettaessa jälkipolttimen asianmukainen toiminta tullaan tukipolttoaineena käyttämään maakaasua. Hakijan mukaan maakaasu on ympäristöystä- vällinen ja turvallinen vaihtoehto, jota ei tarvitse erikseen varastoida laitoksella.

Hakijan mukaan VOC –asetuksen mukaiset päästöjen vähennykset tullaan saavuttamaan viimeistään 31.10.2007 jolloin myös asetuksen päästöjen raja- arvot tulevat vo imaan.

Haju

Toiminnanharjoittajan mukaan tehtaan välittömässä läheisyydessä esiintyy liuottimen ja muovin hajua. Lähistöllä asuvilta naapureilta ei ole tullut ha- juun liittyviä valituksia. Käsiteltäessä suurin osa liuotinainehöyryistä polttamalla vähenevät myös la itoksen hajupäästöt.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ja niiden estäminen

Toiminnanharjoittajan mukaan laitosalueella ei ole yrityksen toimintahisto- rian aikana tapahtunut kemikaalivahinkoja, eikä toiminnasta aiheudu nor- maalitilanteessa maaperän saastumista. Pelastussuunnitelman ja kemikaa- liohjeistuksen mukaan toimittaessa päästöjä ei pääse maaperään. Liuotinsäi- liöt on varustettu ylitäytön estimillä ja liuotinvaraston lattia on katettu beto- niallas, josta liuotinaineet saadaan kerättyä pois.

Toiminnasta aiheutuva liikenne, melu ja tärinä

Laitosalueelle liikennöi keskimäärin 80 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista noin 10 on kuorma-autoja. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa klo 7-18 välise- nä aikana. Lähialueella liikennöi myös raideliikennettä sekä muille teolli- suuslaitoksille kulkevaa autoliikennettä.

(14)

Suominen Joustopakkaukset Oy:n toiminnasta aiheutuu melua tie- ja kulje- tusliikenteen lisäksi ilmastointilaitteistosta. Melun vaikutusalueeksi arvio i- daan laitoksen piha-alue ja kulkureitit. Melutasoja ei ole mitattu ja toiminnanharjoittaja arvioi meluhaitat vähäisiksi. Lähialueella aiheutuu melua myös raide- ja tieliikenteestä sekä muista teollisuuslaitoksista.

Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen

Suominen Joustopakkaukset Oy:llä on PYR- pakkausmateriaalien kierrätys- sopimus. Laitoksella jätteet lajitellaan ja ylläpidetään seurantataulukkoa.

Laitoksella muodostuu jätteitä tuotantoprosesseissa sekä aputoiminnoissa.

Taulukkoon 6 on koottu laitoksella syntyvät jätteet, tunnuskoodin mukainen luokittelu, määrä, hyödyntäminen sekä käsittelijä. Jätteiden luokittelu perustuu YM:n päätökseen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001. Ongelmajätteet on merkitty *:llä. Tiedot ovat vuodelta 2005.

Taulukko 6. Toiminnasta syntyvät jätteet, numerotunnus, määrä sekä jatkokäsittely.

Suominen Joustopakkaukset Oy Hyödyntäminen raaka-aineena

R02 40,3

070203*

Nylosolv+

polymeeri

L&T Oy Hyödyntäminen energiana

R13 2,3

200117 Reprokiinnite ja

filmijäte

L&T Oy Loppusijoitus kaatopaikalle

D01 15,3

200301 Kiinteä sekajäte

L&T Oy Hyödyntäminen raaka-aineena

R034 40,6

200101 Paperi- ja pahvijäte

R13 58,8

080312*

Painoväri ja liuotinjäte

R13 61,0

120105 Laminaattijäte

R13 96,6

200139 Energiajäte

L&T Oy / Muoviportti Oy Hyödyntäminen raaka-aineena

R035 305,4

120105 Muovikalvoj äte

(LD-Pe –kakut ja PP -kalvo)

R035 317,9

(LD-PE -kalvo)

R041 0,9

170407 Metallijäte

Kuusakoski Oy Hyödyntäminen raaka-aineena

R041 4,9

150104 Painoväriastiat

tinapelti

R13 1,9

080111*

Maali-lakkajätteet

Käsittelijä Hyödyntämis- ja

käsittelymenetelmä sekä R&D koodi

Määrä (t/a) Tunnuskoodi

Jätelaji

R02 40,3

070203*

Nylosolv+

polymeeri

R13 2,3

200117 Reprokiinnite ja

filmijäte

L&T Oy Loppusijoitus kaatopaikalle

D01 15,3

200301 Kiinteä sekajäte

R034 40,6

200101 Paperi- ja pahvijäte

R13 58,8

080312*

Painoväri ja liuotinjäte

R13 61,0

120105 Laminaattijäte

R13 96,6

200139 Energiajäte

L&T Oy / Muoviportti Oy Hyödyntäminen raaka-aineena

R035 305,4

(LD-Pe –kakut ja PP -kalvo)

R035 317,9

(LD-PE -kalvo)

R041 0,9

170407 Metallijäte

Kuusakoski Oy Hyödyntäminen raaka-aineena

R041 4,9

150104 Painoväriastiat

tinapelti

R13 1,9

080111*

Maali-lakkajätteet

Käsittelijä Hyödyntämis- ja

käsittelymenetelmä sekä R&D koodi

Määrä (t/a) Tunnuskoodi

Jätelaji

(15)

Suurin yksittäinen toiminnassa syntyvä jätejae on muovikalvojäte, jota muodostuu kalvonvalmistusprosesseissa noin 620 t/a. Hieman yli puolet muo- dostuvasta muovikalvojätteestä toimitetaan Suominen Joustopakkaukset Oy:n Tampereen tehtaalle raaka-aineena hyödynnettäväksi. Muovijäte gra- nuloidaan uudelleen ja siitä valmistetaan uusiokasseja ja jätesäkkejä. Vajaa puolet kalvojätteestä toimitetaan L&T Oy:n Muoviportti Oy:lle hyödynne t- täväksi

Painoväri- ja liuotinjätettä muodostuu painoprosesseissa noin 70 t/a. Liuo t- timen osuus tästä on noin 50 t. Laminoinnissa muodostuvan muovikalvo n ja liimajätteen määrä on noin 61 t/a. Painolaattojen valmistuksessa muodostuu kiinnite- ja filmijätettä 2 t/a. Nylosolv- ja polymeerijätettä syntyy yhteensä noin 40,3 t/a ja se regeneroidaan Suominen Joustopakkaukset Oy:n Tampe- reella tehtaalla.

Energiajäte muodostuu laminointijätteistä, pakkausjätteistä (käärintäpaperit, kuristemuovit, sidontapannat ja likaantuneet pahvit ) sekä sosiaalitilojen ros- kista. Laminaattijäte hyödynnetään energiana, sillä sitä ei voida hyödyntää raaka-aineena jätteen liimapitoisuuden vuoksi. Kaatopaikkajäte on energia- jätteeksi kelpaamatonta jätettä kuten puhdistusliinoja ja painokoneiden suo- jamattoja. Kaatopaikalle toimitetaan tämän lisäksi myös painolaattoja noin 300 kg/a. Jätteiden määrän vähentämiseksi kaikki lajiteltavissa oleva jäte lajitellaan tarkasti ja toimitetaan jätteenkäsittelijöille. Kiinteän sekajätteen määrä on pudonnut vuoden 1998 127 tonnista vuoden 2003 n 12 tonniin.

Vuonna 2005 muodostui kaatopaikkajätettä per tuotantotonni 0,2 %.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Laitoksen raaka-aineiden ja kemikaalien kulutusta ja laatua tarkkaillaan tuo- tannonohjausjärjestelmä PAKKI:n avulla. Tärkeimpien raaka-aine- ja kemi- kaalitoimittajien kanssa on laadittu laatusopimus, jossa velvoitetaan toimit- tajaa järjestämään tuotteelleen laadunvarmistus ja toimittamaan laatutodistus jokaisesta tuote-erästä.

Kuljetuksia, raaka-aineiden ja käyttöhyödykkeiden käsittelyä ja varastointia valvotaan. Liuotin- ja painovärivaraston valvonta on jokapäiväistä ja poikkeustilanteista raportoidaan välittömästi esimiehelle. Prosessissa on jatkuva valvonta- ja hälytysjärjestelmä toimintahäiriöiden varalta. Liuotin- ja paino- värisäiliöt ja –putkistot sekä valuma-altaat tarkistetaan silmämääräisesti vuosittain. Päivittäin tarkkaillaan tuotantoprosessia mahdollisten vuotojen varalta.

Jälkipolttimen toiminnan tarkkailun tulee hoitamaan tietokonepohjainen oh- jelma, josta jää myös tilastotiedot kiinteistönvalvonnan järjestelmään. Puh- distinlaitteen tarkkailemiseksi tullaan nimeämään vastuuhenkilö, jolle tulee hälytys poikkeustilanteista.

(16)

Jätteiden määrää ja laatua tarkkaillaan laatumittareina ja niitä käsitellään neljännesvuosittain Suominen Joustopakkaus Oy:n johtoryhmässä. Jätemää- rien kehitystä seurataan erityisesti liuotin- ja painoväriongelmajätteiden osalta suhteuttamalla ne ostettujen painovärien ja liuottimien kokonaismää- rään.

Lähiympäristön asukkailta, yrityksiltä, viranomaisilta yms. tulleet Suominen Joustopakkaukset Oy:n toimintaan kohdistuvat valitukset, huomautukset se- kä ympäristöön kohdistuvat poikkeustilanteet ja häiriöt kirjataan ja toimitetaan mahdollisesti tehdyin toimenpitein täydennettynä tehdaspäällikölle, joka taltioi ne vähintään kolmeksi vuodeksi.

Vaikutusten tarkkailu

Pohjavesien laatua tarkkaillaan vuosittain ja tuloksista tiedotetaan Nastolan kunnalle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Suominen Joustopakkaukset Oy osallistuu tarvittaessa Nastolan kunnan ilmanlaadun yhteistarkkailuun.

Tarkkailun raportointi

Suominen Joustopakkaukset esittää viranomaisille raportoinniksi vuosittaisen ympäristönsuojeluraportin lähettämistä Hämeen ympäristökeskukselle.

Tähän vuosittaiseen raporttiin kirjattaisiin aikaisempien vuosien tapaan laitoksen käyttö- ja tuotantotiedot, jätetiedot, ympäristönsuojelutoimenpiteet sekä poikkeus- ja häiriötilanteet.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Suominen Joustopakkaukset Oy:llä on laitosta koskeva pelastussuunnitelma sekä kemikaalien käyttöä koskeva ohjeistus. Pelastussuunnitelma on tehty 8.3.2006 ja siinä on huomioitu Nastolan tehtaan palo-, pelastus- ja väestön- suojelulliset näkökohdat. Pelastussuunnitelmassa on tunnistettu toiminnassa syntyviä vaaratilanteita, joista on esitetty tulipalo tehtaalla, kaasuvuoto, sä- teilyvaara, tulityöt, pommiuhka, pohjavesionnettomuus sekä ilkivalta. Tuli- palon mahdollisia syttymiskohteita ovat muun muassa palavien nesteiden varastot ja käyttökohteet, hitsauskaasuvarasto sekä ilmastointikanava.

Mahdollinen tulipalovaara tehtaalla on huomioitu muun muassa siten, että painovärien kerrallaan varastoitava määrä pyritään pitämään vähäisenä. Il- mastointikanavissa on olemassa pölypalovaara, jonka vaikutusten rajoitta- miseksi niihin on asennettu palopeltejä. Laitoksella on tulipalotilanteiden varalta sprinklerihälytysjärjestelmä sekä alkusammutuskalustoa. Pelastus- suunnitelmaan on kirjattu toimenpideohjeet em. onnettomuustapahtumien varalle.

Myös VOC –jälkipolttimen toimintahäiriöihin liittyy muun muassa tulipalon riski. VOC –jälkipolttimen toimintaa tullaan ohjaamaan ja valvomaan kiin-

(17)

teistövalvomon kautta. Kanava tullaan varustamaan riittävillä ohjaus-, palo- ja LEL –valvonnalla sekä säätöpelleillä.

Toiminnanharjoittaja on tiedostanut tuotantotiloissa kalvokoneiden alla ole- viin imeytyskaivoihin liittyvän maaperän/pohjaveden pilaantumisriskin. Mi- käli kalvokoneiden jäähdytysvesijärjestelmän suljetussa kierrossa olevat ve- siputkistot rikkoontuvat, saattaa toiminnasta aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 2.10.2006, 3.10.2006 ja 9.10.2006 sekä 21.12.2006.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulul- laan ja Nastolan kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Päi- jät-Hämeen Viikkouutiset - nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on 16.10.2006 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Nastolan kunnan ympäris- tönsuojelutoimistossa.

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitoksella on suoritettu tarkastus 30.8.2006.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Nastolan kunnanhallitukselta ja La h- den seudun ympäristöpalveluilta sekä Nastolan vesihuoltolaitokselta.

Lahden seudun ympäristöpalvelut on esittänyt 11.12.2006 kirjatuksi tulleessa lausunnossaan seuraavaa:

Laitos sijaitsee teollisuusalueella, mutta varsin lähellä asutusta. Laitoksen toiminnasta ei kuitenkaan ole tullut kunnan viranomaisen tietoon valituksia liuottimen tai muovin hajusta ja viimeisistä laitosta koskevista meluvalituk- sista on aikaa useita vuosia. Lahden seudun ympäristöpalvelut toteaakin, että laitos ei aiheuta tällä hetkellä kunnan viranomaisen tiedossa olevaa merkit- tävää terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Laitos on kuitenkin alueellisesti merkit- tävä orgaanisia yhdisteitä ilmaan päästävä laitos. Hakemuksen mukaan la i- toksella otetaan käyttöön vuoden 2007 aikana liuotinpäästöjen polttolaitos, joka tulee merkittävästi vähentämään liuotinainepäästöjä. Polttolaitoksen valmistuttua laitos täyttää VOC –asetuksen vaatimukset.

(18)

Laitos sijaitsee I- luokan pohjavesialueella, joka on myös pohjaveden muo- dostumisaluetta. Aiemman ympäristöluvan mukaan pohjaveden virtaus- suunnan arvioitiin olevan Kuivamaito Oy:n ja Mälkösen vedenottamolle päin. Hakemuksen mukaan uuden pohjaveden havaintoputken asentamisen jälkeen pohjaveden virtaussuunnaksi on arvioitu pohjaveden virtaavan ete- lään. Laitoksen kemikaalien varastoinnissa, kuljetuksissa ja purkupaikoilla on noudatettava erityistä varovaisuutta pohjavesien ja maaperän pilaantumisriskin pienentämiseksi.

Ympäristölupahakemuksessa ja sen liitteissä on ristiriitaisesti esitetty laitok- selta muodostuvat jätevedet ja jätevesiviemäriin johdettavat vedet. Lahden seudun ympäristöpalvelut katsoo, että jätevesien laadusta, määrästä tai niiden vaihtelusta ei saa aiheutua haittaa viemärin rakenteelle, jätevedenpuh- distamon toiminnalle tai lietteen asianmukaiselle käsittelylle tai hyötykäy- tölle. Laitos tulee velvoittaa seuraamaan kunnalliseen jätevesiviemäriin joh- dettavan veden laatua. Laitoksen tulee tehdä teollisuusjätevesisopimus Nas- tolan vesihuoltolaitoksen kanssa.

Ympäristölupahakemuksessa on Viemärit –asemapiirroksessa (LVI 10003L- 1020) esitetty tehdasrakennuksen sisällä olevan useit a imeytyskaivoja.

Imeytyskaivojen tarkoitus tulee selvittää ja em. kaivojen tulee olla raken- teeltaan sellaisia, että niiden kautta ei maaperään voi päästä haitallisia aine i- ta.

Laitoksen on osallistuttava ympäristöviranomaisen järjestämään ilmanlaadun seurannan yhteistarkkailuun ja pohjaveden laadun yhteistarkkailuun, mikäli sellainen ko. alueella tullaan järjestämään. Muilta osin Lahden seudun ympäristöpalveluilla ei ole huomauttamista hakemuksesta.

Nastolan vesihuoltolaitokselta pyydettyä lausuntoa on käsitelty Nasto- lan teknisessä lautakunnassa 7.12.2006. Teknisen lautakunnan lausuntona on Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n laatima lausunto Suominen Jousto- pakkaukset Oy:n prosessijätevesistä. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n mukaan vesinäytteen pH- arvo ja kuparipitoisuus eivät täytä jätevedelle ase- tettuja laatusuosituksia. Konsultti on kuitenkin todennut lausunnossaan, että pesuvedet eivät aiheuta haittaa viemäriverkostolle, jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle ja että vedet voidaan edelleen johtaa viemäriverkostoon esikäsittelemättä. Tekninen lautakunta yhtyy konsultin lausuntoon siitä, että Nastolan vesihuoltolaitos tekee Suominen Joustopakkaukset Oy:n kanssa erillisen teollisuuden jätevesien johtamisso- pimuksen, jossa liittyjä velvoitetaan tarkkailemaan viemäriin johdettavaa jä- tevettä sekä vesihuoltolaitoksen että ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Nastolan kunnanhallitus on käsitellyt Suominen Joustopakkaukset Oy:n ympäristölupahakemusta 11.12.2006 pidetyssä kokouksessaan. Kunnanhalli- tus on käyttänyt Nastolan vesihuoltolaitokselta pyydetyn lausunnon yhtey- dessä teetettyä Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n lausuntoa. Kunnanha l- litus hyväksyy lausunnokseen teknisen lautakunnan esittämän lausunnon.

(19)

Muistutukset ja mielipiteet

Suominen Joustopakkaukset Oy:n ympäristölupahakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 20.12.2006 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista.

Suominen Joustopakkaukset Oy ei jättänyt määräaikaan mennessä vastine t- ta.

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Suominen Joustopakkaukset Oy:n Nastolan kunnassa sijaitsevan muovituotetehtaan toiminnalle.

Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyk- sissä muutoin määrätä.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu

1) Laitoksen ja oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäris- tön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viih- tyvyyden alenemista.

Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haitto- jen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toi- menpiteistä erikseen. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 55 §, JäteL 6 §, 19 §, NaapL 4 §, 17 §)

Ilmansuojelu

2) Laitoksen toiminnasta aiheutuvien laimentamattomien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) poistokaasupäästöt saavat olla 31.10.2007 al- kaen enintään 100 milligrammaa orgaanista kokonaishiiltä normaalikuu- tiometrissä (mg C / Nm³) ja hajapäästöt enintään 20 % käytetyistä liuotti- mista.

(20)

Päästöraja-arvot katsotaan saavutetuiksi määräajoin suoritetuissa mittauksissa, kun yhden mittausjakson aikana kaikkien lukemien keskiarvo ei ylitä päästöjen raja-arvoja eikä mikään tuntikeskiarvoista ylitä päästöjen raja- arvoa 1,5 –kertaisesti. Hajapäästöjen raja-arvojen toteutuminen arvioidaan päästömittausraportin yhteydessä laadittavan hallintasuunnitelman avulla.(YSL 42 §, 43 §, VNA 435/2001)

3) Hajapäästöinä yleisilmanvaihdon ja tehdastilojen ovien ja ikkunoiden kautta syntyvät haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä esimerkiksi pienentämällä yleisilmanvaihtoa työ- ajan ulkopuolella, kiinnittämällä huomiota työtapoihin, jätteiden käsittelyyn, varastosäiliöiden täyttöön ja vahinkotilanteisiin. (YSL 42 §, 43 §)

Meluntorjunta

4) Melutaso eniten melulle altistuvien asuinrakennusten piha-alueilla ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A -painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB päivällä kello 7–22 eikä 50 dB yöllä kello 22–7. Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hämeen ympäristökes- kus voi antaa lisämääräyksiä melutason selvittämiseksi. (YSL 42 §, 55 §, NaapL 17 §, 18 §)

Vesien johtaminen

5) Luvan saajan tulee tehdä Nastolan vesihuoltolaitoksen kanssa sopimus teollisuuden jätevesien laskemisesta yleiseen viemäriin. Sopimus ja sen perusteella tehtävän tarkkailun tulokset tulee lähettää liitteineen tiedoksi Hä- meen ympäristökeskukselle sekä Lahden seud un ympäristöpalveluille. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 47 §, 55 §, 108 §)

6) Laitoksella muodostuvat prosessijätevedet tulee esikäsitellä riittävästi en- nen niiden johtamista yleiseen jätevesiverkostoon. Prosessijätevesille asete- tut pitoisuusraja-arvot sekä laatuvaatimukset ennen viemäröintiä ovat seu- raavat:

• Kupari 0,5 mg/l

• pH 6-10

Viemäriin johdettavien jätevesien tulee alittaa myös teollisuusjätevesisopi- muksessa esitetyt muut raja-arvot. Pitoisuusraja-arvot sekä laatuvaatimukset tulee saavuttaa viimeistään 30.12.2007 lähtien. Viemäriin ei saa johtaa jäte- vesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle.

Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle 30.12.2007 mennessä selvitys laitokselle valitusta prosessijätevesien esikä-

(21)

sittelymenetelmästä. Esikäsittelyn riittävyys arvioidaan vuosittain laborato- rioana lyysin perusteella. Tarvittaessa ympäristökeskus voi antaa jätevesien laatua, käsittelyä tai tarkkailua koskevia lisämääräyksiä. (YSL 5 §, 43 §, 46

§, 47 §, 55 §, 108 §)

7) Tehdasalueella muodostuvat hulevedet tulee kerätä hallitusti talteen ja johtaa sadevesiviemäreihin. Puhtaat kattovedet tulee johtaa maaperään. Lai- toksen piha-alueen sadevesiviemärit tulee olla suljettavissa onnettomuustilanteissa. Kemikaalien ja mahdollisten sammutusvesien käsittely ja keräily on suunniteltava sellaisiksi, ettei kemikaaleja pääse maaperään tai pinta- tai pohjavesiin edes poikkeuksellisissa häiriötilanteissa.

Toiminnanharjoittajan tulee tehdä selvitys hulevesien, kemikaalien sekä mahdollisten sammutusvesien hallinnasta Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi viimeistään 1.10.2007 mennessä. Selvitysten perusteella voi Hämeen ympäristökeskus tarvittaessa antaa lisämääräyksiä. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, 55 §, JäteL 6 §)

8) Tehdasrakennuksen sisätiloissa olevat imeytyskaivot tulee sulkea tai muin teknisin toimenpitein varmistaa ettei kaivojen kautta pääse maaperään tai pohjaveteen likaantuneita vesiä tai kemikaaleja. Laitoksen viemäröin- neistä ja kaivoista tulee laatia ajan tasalla oleva selkeä karttapiirros. Toimin- nanharjoittajan tulee esittää 31.12.2007 mennessä selvitys lupamääräysten edellyttämien toimenpiteiden suorittamisesta. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §) Kemikaalien käsittely ja maaperän suojelu

9) Haitallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden joutuminen maaperään tai pohjaveteen on estettävä. Pilaantumisvaaraa aiheuttavien aineiden kuormaus ja lastaus tulee tehdä laitoksen edustajan valvonnassa. Kemikaaleja ja jättei- tä tulee varastoida ainoastaan asianmukaisissa tilo issa ja käsitellä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä tai muutakaan ympäristö- tai terveyshaittaa. Kemikaaleja saa varastoida ja käyt- tää ainoastaan kemikaalien vaikutuksia kestävien pinnoitteiden päällä. Latti- oiden ja seinien välisten saumojen tulee olla tiiviitä. Kemikaalisäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävillä laitteistoilla.

Kemikaalisäiliöiden ja –putkistojen kunto sekä suoja-altaiden, kaivojen, vie- märeiden, sulkuventtiilien ja niiden liitosten tiiviys tulee tarkistuttaa sään- nöllisesti tehtävän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa tulee ryh- tyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §)

10) Kemikaalien lastaus-, varastointi- ja käsittelyalueiden kaivot tulee varus- taa erotinlaitteilla, kemikaalien ilmaisimilla sekä sulkuventtiileillä, joiden avulla ne voidaan sulkea onnettomuustilanteissa. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §) 11) Laitoksen ympäristöriskianalyysiä tulee ylläpitää ja päivittää säännölli- sesti. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 46 §, )

(22)

Jätehuolto

12) Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodos- tumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Pakkausjätteen määrää on vä- hennettävä vä lttämällä kertakäyttöpakkauksia ja ohjaamalla käytettyjä pakkauksia uusiokäyttöön.

Jätejakeet tulee säilyttää toisistaan erillään. Jätettä ei saa ohjata poltettavak- si, jos se voidaan hyödyntää aineena. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (JäteL 4 §, 6 §, 12 §, 19 §, YSL 42 §, VNp 101/1997, VNp 962/1997, VNp 883/1998)

13) Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumistoiminnassa syntyvän jät- teeseen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää tarvittaessa. Jätteen soveltuvuus kaatopaikalle sijoittamiseen ratkaistaan kaa- topaikkakelpoisuusarvioinnin perusteella erikseen. (YSL 42 §, JäteL 4 §, 6

§, 51 §, 52 §, VNp 861/1998)

14) Ongelmajätteiden säilytyspaikan tulee olla lukittava ja katettu tila. On- gelmajätteet tulee varastoida varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunallisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla. Varaston lattiapinnoit- teen tulee olla kemikaalien vaikutuksia kestävä. Mahdollisessa vuototapauk- sessa ongelmajätteet tulee voida kerätä talteen. Ongelmajätteitä ei saa se- koittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ne tulee säilyttää ehjissä ja tiiviissä pakkauksissa jotka kestävät säilytyksen sekä kuljetuksen. Ongelmajätteet tulee merkitä siten, että niistä ilmenee jätteen laatu ja vaarallisuus.

Ongelmajätteet tulee toimittaa säännöllisesti ja riittävän usein hyödynnettä- väksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten tulee laatia siirtoasiakirja, joka luovutetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytet- tävä vähintään viiden vuoden ajan. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §, JäteA 5 §, 6 §, VNp 659/1996)

15) Toiminnanharjoittajan tulee laatia selvitys kaatopaikalle toimitettavista jätejakeista 31.12.2007 mennessä. Selvityksessä tulee esittää laitoksen toiminnassa muodostuvat kaatopaikalle loppusijoitettavat jätejakeet tunnus- koodeineen ja määrineen. Selvityksessä tulee arvioida kaatopaikkajätteen määrän vähentämistä ja hyötykäytön lisäämistä sekä kaatopaikkakelpoisuut- ta. (YSL 4 §, 5 §, JäteL 6 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

16) Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialallaan tapahtuvaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpois-