HAKIJA Ekokem Oy Kuulojankatu 1 11120 RIIHIMÄKI LAITOS JA SEN SIJAINTI Ekokem Oy, Agantien toimipiste Agantie 3 11310 RIIHIMÄKI Ekokem Oy:n ongelmajätteiden alueellisen palvelukeskuksen sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätyskeskuksen toiminta

Suoritemaksu 4380 euroa









Annettu julkipanon jälkeen 23.11.2009

ASIA

Päätös Ekokem Oy:n ympäristönsuojelulain 55 §:n mukaisesta hakemuksesta ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi, joka koskee Riihimäen kaupungissa sijaitsevan ongelmajätteiden alueellisen palvelukeskuksen sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanottopisteen toimintaa.

HAKIJA

Ekokem Oy Kuulojankatu 1 11120 RIIHIMÄKI LAITOS JA SEN SIJAINTI

Ekokem Oy, Agantien toimipiste Agantie 3

11310 RIIHIMÄKI

Ekokem Oy:n ongelmajätteiden alueellisen palvelukeskuksen sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätyskeskuksen toiminta.

Kiinteistötiedot: 694-24-2408-1

Toimialatunnus: 38120 (TOL 2008); ongelmajätteen keruu Kiinteistöjen omistaja: Reka Oy

HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4-kohdan (jätteen laitos- tai ammat- timainen hyödyntäminen tai käsittely) mukaan toiminta on ympäristöluvanva- raista. Hakemus on pantu vireille Hämeen ympäristökeskuksen 10.6.2002 an- taman ympäristölupapäätöksen nro YLO/lup/50/02, DNro 0300Y0232-111 no- jalla, jossa on määrätty tekemään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2008 mennessä.

VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristön- suojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 12 c mukaan.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 31.12.2008.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt laitokselle ympäristöluvan 10.6.2002.

Tehdas on luokiteltu kemikaaliturvallisuuslain mukaan laitokseksi, jolta edellytetään ilmoituksen tekemistä paikallisviranomaiselle. Toiminnanhar- joittaja on tehnyt kemikaalilain mukaisen ilmoituksen Riihimäen kaupun- gin kemikaalivalvontaviranomaiselle 3.4.2001.

Riihimäen kaupungin vesi- ja viemärilaitos ja Ekokem-Palvelu Oy ovat tehneet teollisuusjätevesien johtamissopimuksen syksyllä 2001 ja se on hy- väksytty 18.3.2002.

Toiminta sijaitsee 16.12.1983 vahvistetun asemakaavan mukaisella teolli- suus- ja varastorakennusten korttelialueella. Riihimäen kaupunginhallituk- sen 17.3.2009 hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan kiinteistön länsi- puolella osoitteessa Katajatie 5 sijaitsevaa kiinteistöä laajennetaan pohjoi- seen noin 500 m² kaupungin omistamalle alueelle ja tontilla sijaitsevaa te- ollisuusrakennuksen rakennusalaa laajennetaan nykyisestä 180 kem²:stä 280 kem²:in. Muilta osin kyseisellä alueella ei ole vireillä asemakaavan muutoksia.

Yrityksellä on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus vakuutusyhtiö Poh- jolassa.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Ekokem Oy:n ongelmajätteiden alueellinen palvelukeskus ja SE-romun vastaanottopiste sijaitsevat Kaunolan kaupunginosassa osoitteessa Agantie 3. Alue on logistiikkapainotteisten suurten yritysten aluetta ja sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä Riihimäen kaupungin keskustasta pohjoiseen Turku- Lahti-kantatien nro 54 ja Ekokem Oy Ab:n teollisuusraiteen välissä. Eko- kem Oy Ab:n ongelmajätelaitos sijaitsee alueen itäpuolella noin kahden ki- lometrin päässä.

Alueen itäpuolella on metsätalousvaltainen alue, jolla sijaitsee ulkoilureitti.

Länsipuolella on kaavoittamaton noin 300 metriä leveä vyöhyke, jolla ei ole rakennuksia. Kantatien pohjoispuolella on omakotiasutusta. Hirvenojan varavedenottamo sijaitsee kantatien pohjoispuolella, noin kahden kilomet- rin päässä. Tehdasalue ei ole pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue (Haus- järvi, nro 0408602) sijaitsee noin 3,6 kilometrin etäisyydellä koilliseen.

Luoteen suuntaan noin 3,8 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Hirvenojan (nro 0408652) pohjavesialue. Ongelmajätteiden alueellinen palvelukeskus ja

SE-romun vastaanottopiste sijaitsevat Punkanjoen valuma-alueella (nro 35.829). Toiminto sijaitsee noin 200 metrin päässä Punkanjokeen laskevas- ta Punkanojasta.

Toiminta tapahtuu kiinteistöllä olevassa rakennuksessa, jossa toimii myös kaapeleja valmistava Reka Oy, joka omistaa kiinteistön. Aiemmin kiinteis- töllä on sijainnut eristysvillaa valmistava tehdas. Kiinteistön rakennusvuosi on 1984.

Maaperän tila

Koska kiinteistöllä on ollut aiemmin teollista toimintaa, maaperän ja pohja- veden tilan selvittämiseksi on tehty ympäristötekninen tutkimus (Insinööri- toimisto Paavo Ristola Oy, 3.10.2000, Ekokem Oy Ab, Ilvesvillan tehdas- alue, Riihimäki, ympäristötekninen tutkimus).

Tutkituista yhdisteistä ja aineista havaittiin yli määritysrajan booria sekä pieniä määriä fenolia. Booria esiintyi sekä täyttökerroksessa että perus- maassa ja kaikkien näytteiden pitoisuuskeskiarvo oli 5,3 mg/kg (boorin oh- jearvo 5 mg/kg, raja-arvo 50 mg/kg). Boorille ei ole asetettu raja-arvoja ny- kyisessä valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puh- distustarpeen arvioinnista (214/2007). Booria on käytetty lasivillan valmis- tuksessa jauhemaisena ja se on voinut levitä ympäristöön pölynä. Boorin pi- toisuustaso on kuitenkin alhainen, eikä pitoisuudesta ole odotettavissa ha- vaittavia ympäristövaikutuksia. Fenoleista havaittiin merkkejä yhdessä täyt- tökerroksessa, mutta havaittu pitoisuus oli noin 1/25 silloisesta ohjearvosta.

Voimassa olevan ympäristöluvan aikana maaperää ei ole puhdistettu.

Pohjavedet

Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Luonnonmaan pinnankor- keus on ollut alueella +93,5-94,0 ja rakennetun piha-alueen maanpinnan korkeus on +93,9-94,7.

Alueelle sijoitettujen pohjavesiputkien mittausten ja havaintojen perusteella tehdasalue on pohjavedenjakaja-alueella. Pohjaveden korkeus on 1,2-3,8 m maanpinnasta tasolla + 89,8-93,3. Pohjaveden korkeus on alimmillaan alu- een luoteiskulmalla. Pohjavesi virtaa alueen itäosalta itään ja koilliseen, alueen pohjoisosasta pohjoiseen sekä alueen länsiosista länteen ja luotee- seen. Pohjaveden virtaus luonnonmaassa kallion päällä olevassa silttimo- reenissa on hidasta. Täytetyillä alueilla pohjavesi virtaa myös täytössä tii- viin saven tai savisen siltin päällä, kunnes purkautuu osin pintavedeksi ja osin imeytyy pohjavedeksi.

Ennen ongelmajätetoiminnan aloittamista alueen pohjavesistä oli mitattu kohollaan olevia booripitoisuuksia sekä merkkejä fenolista ja formaldehy- distä. Vuoden 2001 pohjavesinäytteistä havaittiin boorin ja fenolin lisäksi määritysrajat ylittäviä metallipitoisuuksia (arseeni, kadmium, kromi, kupa- ri, lyijy, nikkeli ja sinkki). Arseenin, kromin, lyijyn, nikkelin ja boorin pi- toisuudet ylittivät sosiaali- ja terveysministeriön asettamat juomaveden laa- tuvaatimukset.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Ekokem Oy:n toiminta koostuu ongelmajätteiden alueelliseen palvelukes- kuksen sekä sähkö- ja elektroniikka-laiteromun vastaanottopisteen toimin- nasta. Laitoksella ei ole omaa energiatuotantoa. Kiinteistö lämmitetään kau- kolämmöllä. Toiminnan tarvitsemat kuljetukset hoidetaan joko omalla ka- lustolla tai sopimussuhteisten kuljetusliikkeiden kautta. Ekokem Oy:llä on tällä hetkellä kaksi omaa ajoneuvoa ja se on ilmoittautunut Hämeen ympä- ristökeskukseen ammattimaiseksi ongelmajätteen kuljettajaksi. Liikenneka- lustoa tullaan säilyttämään piha-alueella.

Ongelmajätteiden alueellisen palvelukeskuksen toiminta muodostuu ongel- majätteiden pienerien vastaanotosta, niiden lajittelusta ja yhdistämisestä se- kä käsittelyerien muodostamisesta ja varsinaiseen käsittelyyn toimittamises- ta. Keskuksessa vastaanotetaan kotitalouksista, laitoksista ja pk-yrityksistä peräisin olevia maaleja, liimoja, liuotteita, öljyjä, akkuja, paristoja, happoja, emäksiä, lääkkeitä, laboratoriokemikaaleja, torjunta-aineita, loisteputkia ja muita ongelmajätteitä. Niitä tullaan käsittelemään vuosittain enintään 5 000 tonnia ja suurin kerralla varastossa oleva määrä on 300 tonnia. Lisäksi va- rastoidaan, pestään ja puhdistetaan erilaisia ongelmajätteiden varastointiin ja kuljetukseen myytäviä ja vuokrattavia astioita. Toiminta on vaarallisten aineiden vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia. Lisäksi Ekokem Oy kul- jettaa erilaisia ongelmajätteitä ja toimittaa ne suoraan ilman välivarastointia Ekokem Oy:n jätteenkäsittelylaitokselle käsiteltäväksi. Tällaisia jätteitä on noin 20 000 t/v, ja niihin kuuluvat mm. PCB-pitoiset jätteet.

Ongelmajätteiden pienerät tulevat palvelukeskukseen saapuvan tavaran ovi- en kautta. Ongelmajätteet siirretään lajittelualueelle, jossa niiden laatu ja määrä todetaan sekä kirjataan tiedot tietojärjestelmään. Sellaiset ongelma- jätteet, joiden koostumustiedot ovat puutteelliset, ohjataan suoraan ongel- majätelaitokselle. Ongelmajätteet lajitellaan ja pakataan uudelleen ns. käsit- telyeriksi varsinaiseen käsittelyyn toimittamista varten. Samassa erotellaan myös mahdollinen hyödynnettävä materiaali. Eteenpäin toimitettavat käsit- telyerät tehdään erilaisiin kuljetukseen hyväksyttyihin astioihin (mm. tynny- rit, suurpakkaukset, kontit, kuljetussäiliöt ja lavat). Akut ja paristot lajitel- laan omiksi eriksi niille soveltuviin kuljetusastioihin. Pakatut ongelmajätteet lastataan lastauslaiturin kautta autokuormittain käsittely- ja hyötykäyttökoh- teisiin

Ongelmajätteiden lajittelu- ja varastotila on allastettu ja pinnoitettu. Pakat- tuja ongelmajätteitä ei varastoida ulkona. Kiinteitä öljy- ja maalijätteitä va- rastoidaan tiiviillä lavoilla. Lavat varastoidaan katetulla lähtevän tavaran alueella. Lastauslaiturin alue on asfaltoitu ja lastauslaiturin sadevedet kerä- tään öljynerotuskaivon kautta viemäriin johdettavaksi.

Astiavarastossa säilytetään jätteiden kuljetukseen ja keräilyyn tarvittavia pienastioita, tynnyreitä, IBC-kontteja ja muuta pakkausmateriaalia, joita myydään ja vuokrataan asiakkaille. Varastotilassa voidaan säilyttää myös

asiakkaille palautettavia astioita. Astiat tarkastetaan ja tarvittaessa kunnoste- taan sekä merkitään ja niistä pidetään kirjaa. Pesua ja puhdistusta vaativat astiat varastoidaan sisätiloissa erillisellä alueella, missä ne pestään ja puh- distetaan. Astioiden pesussa käytetään normaaleja emäksisiä teollisuuspesu- aineita. Katsastusta ja kunnostusta vaativat suurastiat ja kontit toimitetaan luvanvaraiseen paikkaan.

Varastoitavat jätelaadut pidetään erillään noudattaen yhteenpakkaus- ja kul- jetusmääräyksiä sekä muita erillisiä paloviranomaisten ja TUKESin määrä- yksiä. Ongelmajätteiden suurin kerralla varastossa oleva määrä on 300 ton- nia.

Rakennuksessa on erillinen paloteknillinen osasto palavia nesteitä varten.

Kyseisestä tilasta on automaattinen palohälytys pelastuslaitokselle sekä Ekokemille. Tila on varustettu sprinklerijärjestelmällä.

Kirkkaille jäteöljyille ja pesuvesille on erilliset suoja-altailla varustetut säi- liöt (2x24 m³), jotka on sijoitettu säiliöhuoneeseen. Säiliöiden kunto tarkas- tetaan viiden vuoden välein, ja viimeisin tarkastus on tehty 7.8.2007. Säili- öiden täyttö tapahtuu lastaus- ja purkualueella sijaitsevien täyttöyhteiden kautta. Säiliöissä on ylitäyttöön reagoivat ääni- ja valomerkkihälytykset.

Hapoille ja emäksille on oma erillinen, altaalla varustettu tila, josta on eril- linen ilmanvaihto. Hapettavat aineet säilytetään erillään kaikesta palavasta materiaalista. Erittäin myrkyllisille aineille on oma lukittava tila. Öljyjä, pa- lavia nesteitä ja likaisia vesiä varten varastotilana toimivat myös kuljetus- säiliöt, joilla jätteet kuljetetaan varsinaiseen ongelmajätteiden käsittelyyn.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (=SER) vastaanottopisteen toimintaan kuuluu romun vastaanotto, varastointi sekä edelleen toimittaminen. SE- romun käsittely on lopetettu kiinteistöllä. Vastaanotettu romu ohjataan var- sinaiseen käsittelyyn muille toimijoille. Suurin kerralla varastossa oleva määrä on 1000 tonnia.

Ekokem-Palvelu Oy:n maalaboratorion toimintoihin kuuluu pilaantuneiden ja puhtaiden maa-ainesten ja erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja jättei- den tutkimukset ja testaukset. Tutkimuksissa käytettävät kemikaalit varas- toidaan maalaboratoriossa. Näytteiden määrä varastossa on muutamia ton- neja. Näytteet sisältävät puhtaita ja pilaantuneita maita tai vesiä. Varastohal- lissa tehdään maaperän puhdistuksissa käytettävien laitteiden huoltoa ja ke- hitystyötä.

Testattavat vedet ovat pilaantuneita pohjavesiä, teollisuuden erityisjätevesiä ja kaatopaikkavesiä, joissa kemiallisten haitta-aineiden lisäksi voi olla mm.

kohonnut hapenkulutus, hienoaines-, fosfori- tai typpipitoisuus. Vesien si- sältämät haitta-aineet ovat mm. öljyhiilivedyt, klooratut liuottimet, raskas- metallit sekä erilaiset tuhkat ja teollisuuden jäteliemet. Tutkimuksessa käy- tetään yleisiä vesienkäsittelykemikaaleja, kuten alumiinisulfaattia, ferriklo- ridia, ferrosulfaattia, polyalumiinikloridia, natrium- ja kalsiumhydroksidia sekä rikki- ja suolahappoa sekä vetyperoksidia. Koekäsittelyyn otetaan ve- siä, joista on ennakkotiedot. Käsiteltävästä vedestä ja lietteestä otetaan näyt-

teitä ennen kokeita ja sen jälkeen käsittelytavoitteiden mukaan haitta- ainekohtaisesti.

Vesien käsittely tapahtuu suoja-altaiden sisällä, ja altaiden tilavuus on enin- tään 10 m³. Suoja-altaat toteutetaan harkko-, betoni- tai puurunkoperustei- sena. Altaat pinnoitetaan veden- ja kemikaalinkestävällä PU-pinnoitteella.

Kokeiden jälkeen puhdas vesi johdetaan viemäriin ja käsittelyssä syntyneet lietteet ja sakat sekä käsittelyn jälkeen likaiseksi jäänyt vesi toimitetaan kä- sittelyyn Ekokem Oy:n jätteenkäsittelylaitokseen.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Suunnittelussa on noudatettu seuraavia ympäristönsuojelun kannalta keskei- siä periaatteita: ongelmajätteiden käsittely tapahtuu rajatulla alueella, pro- sesseissa ei ole maanalaisia putkistoja, käsittelyprosessien nestemäärät mi- nimoidaan, eikä vesiä johdeta prosesseista viemäriin tai luontoon. Lisäksi jätteet kierrätetään hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana ja il- mapäästöt minimoidaan ja kerätään kohdepoistoin. Toiminnan turvallisuus- /onnettomuus-/ympäristöriskit kartoitetaan ja minimoidaan Ekokemin ko- kemusten perusteella ja työpistekohtainen riskinarviointi tehdään toimintaa käynnistettäessä henkilöstön kanssa.

Ongelmajätteiden käsittelyssä tarvittava kemian tuntemus sekä pumppaus- laitteisiin, säiliö- ja putkistoratkaisuihin ja turvajärjestelyihin liittyvä osaa- minen perustuvat Ekokem Oy:n asiantuntemukseen.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt viemäriin tai vesiin

Laitokselta ei johdeta viemäriin tuotantotiloista muodostuvia jätevesiä. Ai- noastaan saniteettivedet johdetaan sekä lastaus- ja purkualueen hulevedet pumpataan käsiteltäväksi Riihimäen jätevedenpuhdistamolle. Tuotantoti- loissa ei ole lattiakaivoja, joista olisi yhteyttä kunnalliseen viemäriin. Tuo- tantotiloista kertyvät vedet kerätään talteen ja kuljetetaan Ekokem Oy:n jät- teenkäsittelylaitokselle käsittelyyn. Likaiset pesuvedet, jotka sisältävät jää- miä jätteistä, pesuliuotteista ja muista pesuaineista, kerätään erilliseen kulje- tussäiliöön tai kiinteään säiliöön, josta ne toimitetaan käsittelyyn. Käsitte- lyyn kuljetettavia pesuvesiä muodostuu myös käsittely- ja varastotilojen puhtaana pitämisestä. Vesiä arvioidaan kertyvän vuositasolla enintään 200 m³.

Asfaltoidun piha-alueen hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta välivarastointialtaaseen (tilavuus 70 m³), josta vesi pumpataan Rii- himäen kaupungin viemäriverkostoon. Öljynerotuskaivon tilavuus on noin 23 m³, josta öljytilavuutta on noin 2400 litraa. Öljynerotuskaivossa on öljy- tilan täyttymishälytin, ja kaivo tyhjennetään hälytysten perusteella. Huleve- den laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa Riihimäen vesihuoltolaitoksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulokset on esitetty kohdassa viemärivesien tarkkailu.

Piha-alueen sorapinnalla säilytetään tyhjiä kuljetuskontteja, säiliötä ja kuorma-autoja. Alueella on kaksi sadevesikaivoa, joista vesi johdetaan kiin- teistön länsipuolella virtaavaan ojaan, josta vesi valuu Punkanojaan. Hule- vesiviemärissä ei ole sulkuventtiilikaivoa. Sadevedet katoilta ja päällystä- mättömältä piha-alueelta johdetaan sadevesiviemärin kautta läheiseen Pun- kanojaan.

Ekokem Oy:n jätevesiviemärit on kuntotarkastettu maaliskuussa 2008. Ra- portin mukaan jätevesiviemärin putkistot olivat moitteettomassa kunnossa lukuun ottamatta muutamaa lievää painumaa. Tarkastus tehtiin kuvaamalla viemärit.

Päästöt ilmaan

Laitoksen ilmapäästöjä on tutkittu voimassa olevan ympäristölupamääräyk- sen nro 20 mukaisesti. Päästömittaukset tehtiin 8.-10.2.2005. Päästömitta- usten lisäksi laitoksen sisätilan ilmaa on tutkittu työntekijöiden altistusta selvittämällä. Työntekijöiden elohopea-altistusta on tutkittu loisteputkien käsittelypisteessä. Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen ja aldehydien pitoi- suuksia on tutkittu pienerien käsittelypisteessä työskennelleiltä.

Piippupäästöjen mittauksessa tutkittiin laitoksen poistoilman laatua yhteen- sä 11 ilmanvaihtokanavasta. Tutkitut aineet olivat hiukkaset, haihtuvat or- gaaniset yhdisteet, ammoniakki, elohopea ja hapot. Mittaukset tehtiin hiuk- kasten osalta standardin SFS 3866 mukaisesti, VOC-keräys adsorboimalla aktiivihiiliputkeen (SFS 3861) ja happovaraston ilmanvaihtokanavan hapot adsorboimalla hapot tislattuun veteen.

Mitatut pitoisuudet ja kokonaispäästöt ilmanvaihtokanavissa on kuvattu al- la olevassa taulukossa.

aine pitoisuus, mg/m³ tuntipäästö, g/h

hiukkaset <0,01-<0,3 <1

elohopea 0,0002 0,0007

ammoniakki 0,01 0,02

kloridi 0,005 0,01

bromidi 0,1 0,02

VOC (hiilenä laskettu) 0,6-6 7

-liuottimien käsittely 35 35

klooratut hiilivedyt 8,5 8,5

Kaikkien päästökohteiden poistokanavissa mitatut ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ja näin ollen myös tuntipäästöt olivat pieniä. Pitoisuustasot oli- vat suuruusluokaltaan samalla tasolla kuin edellisellä mittauskerralla vuon- na 2002.

Ilman elohopeapitoisuus loisteputkien käsittelypisteessä tutkittiin sijoitta- malla näytteenottoputki (aktiivihiiliputki) keskeiselle työskentelyalueelle.

Saatuja tuloksia verrattiin valtioneuvoston asetuksen (109/2005) mukaisiin työpaikan ilman haitalliseksi tunnettuihin pitoisuuksiin (HTP-arvoihin).

Elohopealle annettu haitalliseksi tunnettu pitoisuus kahdeksan tunnin kes-

kiarvostusajalle on 0,05 mg/m³ (HTP8h). Tutkimuksen perusteella loiste- putkien käsittelypaikan elohopeapitoisuus oli 0,00065 mg/m³, joten HTP- pitoisuus oli yhden prosentin tasolla HTP_8h-arvoon verrattuna. Loisteputki- en käsittelyä ei tehdä enää Agantien toimipisteessä.

Työntekijöiden altistumista tutkittiin hiilivedyille ja aldehydeille pienerien siirto- ja tyhjennystöissä. Näytteet kerättiin aktiivihiiliputkiin ja ne analy- soitiin kaasukromatografisesti. Mitatut pitoisuudet olivat molempien tutkit- tujen työntekijöiden hengitysvyöhykkeessä pieniä ja selvästi alle HTP:n.

Melu

Tehtaan toiminnasta aiheutuva melu muodostuu lähinnä kuorma-

autoliikenteestä aluekeräyspisteeseen. Liikennemääräksi arvioidaan noin 30 kuorma-autoa ja 25 henkilöautoa päivässä. Laitoksen toiminnasta ei aiheu- du hakijan mukaan melu- tai tärinähaittaa. Melun häiritsevyys on pieni kan- tatie 54:n vieressä.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

Lajitellut ja suuremmiksi eriksi yhdistetyt ja pakatut jätteet lähetetään auto- kuormittain ongelmajätteen käsittelyyn, hyötykäyttökohteisiin tai muihin luvan omaaviin käsittelykohteisiin. Jätteiden käsittelystä muodostuu lähinnä pakkausjätteitä ja erilaisia puhdistusjätteitä. Pakkausjätteet voivat olla me- talli-, muovi-, puu- ja pahviastioita, jotka puhdistetaan ja toimitetaan hyöty- käyttökohteisiin tai ongelmajätteiden käsittelylaitoksille.

Laitoksella on käsitelty vuosien 2006-2008 aikana alla olevassa taulukossa esitetyt jätemäärät.

EWC-KOODI 2006 (t) 2007 (t) 2008 (t)

01 mineraalien hyödyntämisessä syntyneet jätteet 0,75

02 maa- ja metsätalouden jätteet 0,05 1,96

03 Puun ja paperin käsittelyssä syntyneet jätteet 1,31

05 öljynjalostuksessa syntyneet jätteet 2,42 1,19 0,34

06 epäorgaanisen kemian prosessijätteet 43,42 52,62 5,57

07 orgaanisen kemian prosessijätteet 108,47 100,03 14,49

08 pinnoitteiden, liimojen, tiivistysmassojen jätteet 1017,45 1271,95 246,26

09 valokuvausteollisuuden jätteet 161,71 169,58 51,27

10 termisissä prosesseissa syntyvät jätteet 5,73 3,57 6,02

11 metallien pintakäsittelyssä syntyvät jätteet 109,39 98,24 20,28 12 metallien ja muovien fys.-kemiallisessa pintakäsittelyssä synty-

neet jätteet 476,43 267,54 30,07

13 öljyjätteet ja polttonestejätteet 1326,9 1231,46 268,78

14 orgaanisten liuottimien ja jäähdytysaineiden jätteet 183,12 191,21 44,31 15 pakkausjätteet, suodatinmateriaalit ja suojavaatteet 83,18 71,04 28,03

16 jätteet, joita ei ole mainittu muualla 1466,1 1415,16 494,1

17 rakentamisessa ja purkamisessa syntyneet jätteet 19,28 17,63 2,84 18 ihmisten ja eläinten hoidossa syntyneet jätteet 168,2 169,4 76,11 19 jätehuoltolaitoksissa ja jätevedenpuhdistamoissa syntyneet jätteet 8,74 11,57 0,8

20 yhdyskuntajätteet 578,31 658,01 335,33

YHTEENSÄ, tonnia 5758,9 5732,3 1626,6

Käsiteltyjen jätteiden määrät ovat laskeneet vuonna 2008, kun Ekokemin jätteidenkäsittelyn toimintatapaa on muutettu. Yhä suurempi osa käsitte- lyyn tulevista jätteistä kuljetetaan suoraan jätteenkäsittelylaitokselle ilman välivarastointia.

Maaperä- ja viemäripäästöjen estäminen

Laitoksella käytettävät ja varastoitavat ympäristölle haitalliset ja vaaralliset kemikaalit muodostavat alueella maaperän pilaantumisriskin. Riskiä on pienennetty kuormausalueen päällystämisellä ja erillisellä HDPE-kalvosta rakennetulla tiivistyskerroksella. Ongelmajätteiden käsittelytilat hallin sisä- tiloissa on betonipäällysteisiä ja ne on pinnoitettu vesitiiviiksi polyure- taanipinnoitteella (Uredur 500), joka on kovaa fysikaalista ja kemiallista kulutusta kestävä liuotteeton 2-komponenttinen pinnoite. Pienerien käsitte- lyalueen lattian kaato muodostaa nestetiiviin altaan, jonka tilavuus on noin 50 m³. Mahdollisen tulipalon aikana altaan koko riittää koko alueen tulipa- lotilanteessa noin 30 minuutin yhtäjaksoista sprinklerisammutusta varten.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN PÄÄSTÖJEN TARKKAILU Pohjavesitarkkailu

Toiminnan pinta- ja pohjavesitarkkailua on tehty Hämeen ympäristökeskuk- sen hyväksymän tarkkailuohjelman (0300Y0232-11, 20.12.2000) mukaises- ti vuosien 2002-2008 aikana. Pohjavesitarkkailussa on tutkittu kolmen tark- kailuputken Hp4 (korvattu kuivumisen takia vuodesta 2006 lähtien havain- toputkella HP1C), Hp2A ja Hp5 kautta alueen pohjaveden tilaa kaksi kertaa vuodessa. Pohjavedestä on analysoitu pH, sähkönjohtavuus, metallit (As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni ja B), mineraaliöljyt, formaldehydi, fenolit, haihtu- vat hiilivedyt ja halogenoidut liuottimet.

Tarkkailun perusteella alueen pohjavedessä on havaittu pieniä pitoisuuksia fenoleita (2-26 µg/l). Havaintopisteessä Hp1C, josta ensimmäiset näytteet on otettu vuonna 2006, havaittiin booria keväällä 2007 22 mg/l ja syksyllä 57 mg/l. Talousvedelle asetettu laatuvaatimus on 1 mg/l. Muista näytteenot- topisteissä ei havaittu booria yli talousveden laatuvaatimusten. Havaintopis- teessä Hp2A havaittiin syksyllä 2007 bensiinin lisäaineen (MTBE) 3 µg/l pitoisuus. Havaintoputkessa Hp4 on havaittu lieviä talousveden laatuvaati- musten ylityksiä kromin, lyijyn ja nikkelin osalta vuosien 2002-04 ana- lyyseissä. Havaintoputki Hp4:n antoisuus on ollut huono, mistä johtuen ha- vaintoputki on korvattu havaintoputkella Hp1C.

Pintavesitarkkailu

Pintavesien tarkkailua on tehty Hatlamminsuonojasta laitoksen yläpuolelta (Oja 3), laitosalueelta laskevan hulevesiviemärin alapuolelta Punkanojasta (Oja 4) sekä laitosalueelta lähtevistä ojista (Oja 1 ja Oja 2). Näytteitä on otettu kaksi kertaa vuodessa; keväisin huhti-toukokuussa ja syksyisin syys- lokakuussa vuodesta 2002 alkaen. Pintavesistä on analysoitu pH, sähkön- johtavuus, metallit, kokonaisorgaanisen aineen määrä (öljyt ja rasvat), haih-

tuvat hiilivedyt, halogenoidut liuottimet sekä kokonaisorgaaninen hiili (TOC).

Pintavesissä on havaittu vuonna 2002 pieniä pitoisuuksia metalleja, öljyjä ja rasvoja. Vuonna 2002 laitosalueelta tulleessa hulevedessä havaitut metalli- pitoisuudet ovat olleet hieman korkeammat kuin laitoksen yläpuolelta ana- lysoidut Hatlamminsuonojan pitoisuudet. Pitoisuudet ovat kuitenkin alitta- neet talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Kevään 2004 näytteenoton pe- rusteella havaittiin ojapiste 4:n kromipitoisuudeksi 0,76 mg/l:ssa, mikä ylit- tää talousveden laatuvaatimuksen (0,05 mg/l). Myös arseenia, kadmiumia, kuparia, lyijyä ja nikkeliä on havaittu alueen ojista, mutta niiden pitoisuudet eivät ole ylittäneet talousveden laatuvaatimuksia.

Öljyjä ja rasvoja on havaittu laitoksen yläpuolisessa ojapisteessä 3, jossa pi- toisuudet ovat vaihdelleet 8-84 mg/l:ssa. Pitoisuudet ovat olleet keväisin syksyn tuloksia korkeampia. Myös laitosalueen ojassa 2 on havaittu kevääl- lä 2003 ja 2005 37-91 mg/l:ssa öljy- ja rasvapitoisuus. Pintavesien tarkkai- lun yhteydessä ei ole havaittu laboratorion määritysrajoja ylittäviä pitoi- suuksia haihtuvia hiilivetyjä eikä halogenoituja liuottimia.

Yhdestä ojanäytepisteestä (Oja 2) ei enää saada näytettä, koska oja on maansiirtotöiden yhteydessä peitetty, ja näin ollen näytteenotosta vastaava konsultti on esittänyt näytepisteen poistamista velvoitetarkkailusta.

Viemärivesien tarkkailu

Viemäriin johdettava vesimäärä on ollut vähäinen. Vedestä on analysoitu pH, sähkönjohtokyky, kiintoaine, kokonaisrikki, raskasmetallit, öljyt ja ras- vat, mineraaliöljyt, kokonaisorgaaninen hiili, syanidi, fenoli, haihtuvat hii- livedyt ja halogenoidut liuottimet. Näytteet on otettu umpikaivosta, josta jä- tevesi pumpataan viemäriverkostoon.

Vuosien 2002-2007 aikana Riihimäen kaupungin viemäriin on johdettu jä- tevettä 398-1670 m³/a. Rasvojen ja öljyjen pitoisuus on vuonna 2002 ja 2005 ylittänyt raja-arvon 100 mg/l, ollen 160 ja 110 mg/l:ssa. Jätevesi ei ole tarkkailun perusteella sisältänyt haihtuvia hiilivetyjä, eikä halogenoituja liuottimia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittain jätevedenpuhdis- tamolle johdettu vesimäärä ja lyhyt kuvaus vaatimusten täyttymisestä.

vuosi vesimäärä, m³/a vaatimusten täyttyminen

2002 532 rasvojen ja öljyn pitoisuus

ylittyi

2003 727 täytti vaatimukset

2004 1507 täytti vaatimukset

2005 398 keväällä öljyjen ja rasvojen

pitoisuudet ylittivät niukasti sopimuksen raja-arvot

2006 1435 täytti vaatimukset

2007 1670 täytti vaatimukset

2008 1370

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Laitoksella on tehty riskinarviointeja, joihin on kirjattu mm. vaaraa aiheut- tavat tilanteet, seuraukset, varautumistapa, toimenpide-ehdotukset ja vas- tuuhenkilö. Toteutetut toimenpiteet on käyty läpi henkilöstön kanssa vuosi- en 2007-2008 aikana. Toimipaikalle on laadittu pelastussuunnitelma, joka on päivätty 14.2.2008. Lisäksi on laadittu turvallisuuteen liittyviä toiminto- ohjeita.

Häiriökirjanpidon mukaan voimassa olevan luvan aikana on tapahtunut Agantien toimipisteessä yksi häiriötilanne, joka on kirjattu vahinkotieto- kantaan. Ajoneuvojen pysäköintipaikalla havaittiin 1.10.2002 polttoaine- vuoto maaperään, jonka seurauksena noin 190 tonnia pilaantunutta maata jouduttiin poistamaan ja toimittamaan ongelmajätteiden käsittelyyn.

TOIMINNANHARJOTTAJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA

Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt näkemystään lupamääräysten tarkista- miseksi.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 10.6.2009.

Hakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustauluil- laan ja Riihimäen kaupungin ilmoitustaululla 17.6.-21.8.2009 sekä ilmoit- tanut kuulutuksesta Aamuposti -nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on 17.6.2009 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisil- le. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Riihimäen kaupungin- talolla.

Tarkastus

Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitoksella on suoritettu lupatarkastus 13.10.2009. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto Riihimäen kaupunginhallitukselta ja Riihimäen ympäristölautakunnalta.

Riihimäen kaupunginhallitus on todennut teknisen lautakunnan lausuntoon viitaten, että valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa tontti sijaitsee merkinnällä TT (ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teol- lisuustoimintojen alue) osoitetulla alueella. Riihimäen kaupungin oikeus-

vaikutuksettomassa yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksy- nyt 9.6.1997, tontti sijaitsee merkinnällä T (Teollisuus- ja varastoalue. Alue varataan teollisuus- ja varastotoiminnoille) osoitetulla alueella. Tontilla on voimassa kaupunginvaltuuston 8.12.2008 hyväksymä asemakaava. Tontin käyttötarkoitus on asemakaavassa T (teollisuus- ja varastorakennusten kort- telialue). Kaupunginhallituksen 17.3.2009 hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan hakemuksen mukaisen kiinteistön länsipuolella osoitteessa Kataja- tie 5 sijaitsevaa kiinteistöä (694-24-2404-4) laajennetaan pohjoiseen päin noin 500 m² kaupungin omistamalle alueelle ja tontilla sijaitsevaa teolli- suusrakennuksen rakennusalaa laajennetaan nykyisestä 180 kem²:stä 280 kem²:in. Muilta osin kyseiselle alueelle ei ole vireillä asemakaavan muu- toksia. Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta on voimassa olevien asemakaavamääräysten mukaista. Kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa Ekokem Oy:n ympäristölupahakemukseen.

Riihimäen ympäristölautakunta on todennut lausunnossaan, että voimassa olevan ympäristöluvan ehdot ovat varsin kattavat ja pääsääntöisesti ajan ta- salla. Kiinteistöllä tapahtuva toiminta tulee järjestää niin, ettei haitallisia päästöjä pintavesiin, maaperään tai pohjaveteen synny. SE-romun varas- tointi tapahtuu pihalla päällystämättömällä alueella, minkä johdosta varas- tointiin käytettyjen konttien tiiveydestä on varmistuttava. Kuljetuskaluston säilytys tulee tapahtua tiiviillä alustalla, mikäli on mahdollista, että haitalli- sia aineita vuotaa maaperään. Öljyä sisältävät vedet on johdettava öljynero- tuksen kautta jätevesiviemäriin. Jätevesi- ja sadevesiviemärit on oltava sul- jettavissa.

Öljynerotuskaivon tyhjentämisestä ja huollosta on huolehdittava riittävän usein. Erotuskaivon mitoituksen riittävyys käsiteltäville pintavesille tulee varmistaa. Jätevesiviemäriä ei tule kuormittaa puhtailla pintavesillä. Asfal- toidun piha-alueen puhtaat pintavedet ja kattovedet tulee johtaa sade- vesiviemäriin, ei jätevesiviemäriin. Punkanojaan johdettavien pintavesien ja pohjaveden laatua on edelleen seurattava seurantaohjelman mukaisesti.

Jätevesien vedenlaadun seuranta on tehtävä vesihuoltolaitoksen edellyttä- mällä tavalla.

Tehdyn tarkkailun perusteella vesissä on havaittu merkkejä haitallisista ai- neista. Lautakunta pitää todennäköisenä, että kiinteistöllä aiemmin harjoite- tusta toiminnasta on päässyt kemikaaleja maaperään. Maaperä saattaa olla paikoin pilaantunutta. Pilaantumista ei ole tutkittu, eikä puhdistettu. Jatkos- sa kiinteistöllä tehtävien maansiirtotöiden yhteydessä tulee aina selvittää myös maaperän mahdollinen pilaantuminen.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 17.9.2009 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista.

Hakija on todennut 2.10.2009 saapuneessa vastineessaan Riihimäen ympä- ristölautakunnan lausuntoon seuraavaa. "Ympäristölautakunnan lausunnos- sa todetaan, että pohjavesien seurannassa on näkynyt merkkejä haitallisista aineista, ja että ne ovat todennäköisesti peräisin aiemmin kiinteistöllä har- joitetusta toiminnasta. Samoin todetaan, että pilaantumista ei ole tutkittu ja maansiirtotöitä tehtäessä tulee aina selvittää myös maaperän pilaantuminen.

Ekokem on selvittänyt perustilatutkimuksessa alueella esiintyvät haitta- aineet ennen toimintansa aloittamista. Ne ovat peräisin aiemmasta toimin- nasta. Ekokemin toiminnan aikana pohja- ja pintavesien laatu on säilynyt ennallaan. Koska toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä pohjavesiin, ei Ekokemiä voida velvoittaa seuraamaan aiemman toiminnan vaikutuksia alueella ympäristönsuojelulain 46 §, 77 § ja 75 § perusteella. Tällä perus- teella esitämme nykyisen pohja- ja pintavesitarkkailun lopettamista. Vie- märöitäviä vesiä tarkkaillaan Riihimäen Veden kanssa olevan teollisuusjä- tevesisopimuksen mukaisesti."

Riihimäen kaupunginhallituksen lausuntoon Ekokemillä ei ole huomautet- tavaa.

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus tarkistaa ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momen- tin mukaisesti Ekokem Oy:n Riihimäen kaupungissa sijaitsevan Agantien toimipisteen ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan lupa- määräyksiä. Ympäristölupapäätöksestä nro YLO/lup/50/02 poistetaan lu- pamääräykset 3, 7, 9, 11 ja 20, muutetaan lupamääräyksiä 1, 5, 6, 8, 12-14, 16, 18, 22-25 sekä lisätään uudet lupamääräykset 27-32. Muita ympäristö- lupapäätöksen lupamääräyksiä ei ole tarpeen muuttaa, joten ne ovat edel- leen voimassa sellaisenaan. Laitosta koskevat lupamääräykset esitetään ko- konaisuudessaan jäljempänä.

Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Riihimäen ympäristölautakunnan lausunnossa esitetty SE-romun varastointi ja ongelmajätteitä sisältävän kuljetuskaluston säilytys päällystämättömällä piha-alueella on huomioitu määräyksellä 32. Hulevesiviemärin sulkuvent- tiilin asentamista ei ole katsottu tarpeelliseksi, kun ongelmajätteitä sisältä- viä kuorma-autoja ei pysäköidä ja SER-jätettä ei varastoida päällystämät- tömällä pihalla määräyksen 32 vastaisesti. Öljynerottimen hälyttimen toi- minnan tarkkailusta on annettu määräys 30, jolla voidaan varmistua siitä, että öljynerottimen öljytila ei pääse täyttymään huomaamatta. Pinta- ja poh- javesien sekä viemärivesien tarkkailusta on annettu määräykset 22-23.

Tarkistetut lupamääräykset kokonaisuudessaan

Jätteen vastaanotto

1. Ekokem Oy saa kerätä ja kuljettaa sekä lajitella, välivarastoida ja toimittaa edelleen käsiteltäväksi ympäristölupahakemuksen mukaisia jätteitä ja on- gelmajätteitä kyseisessä paikassa. Laitoksessa voidaan esikäsitellä ongelma- jätteiden pieneriä 5000 t/v ja vastaanottaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromua yhteensä 1000 t/v. Sähkö- ja elektroniikkajätteen kierrätyskeskuksen toi- minta muodostuu romun vastaanotosta ja varastoinnista ja edelleen toimit- tamisesta. (YSL 43, 45 §, JäteL 6)

2. Ekokem Oy:n on huolehdittava jätteiden ja ongelmajätteiden toimittamisen ja vastaanoton järjestämisessä kaikista tarkoituksenmukaisista toimista vä- hentääkseen niiden käsittelystä aiheutuvia haittoja. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä ainakin seuraavista asioista: jätteen fysikaalinen ja mah- dollisuuksien mukaan kemiallinen koostumus sekä muu jätteen jatkokäsitte- lyyn tarvittava tieto, sekä jätteen käsittelyyn liittyvät vaaratekijät, kuten ai- neet, joiden kanssa jätettä ei voida sekoittaa ja jätteen käsittelyssä noudatet- tavat turvallisuustoimet.

Jätteiden ja ongelmajätteiden vastaanotto laitoksella edellyttää ainakin, että 1) määritetään jätteen paino ja alkuperä / lähettäjä, haltija

2) tarkastetaan asiakirjat, jotka liittyvät erityisesti ongelmajätteiden pak- kaamiseen ja merkitsemiseen sekä vaarallisten aineiden kuljettamiseen 3) otetaan tarpeelliset ja edustavat näytteet. (YSL 45 §, JäteL 6, 51 §, JäteA 8 §, VNp 659/96)

Yleinen ympäristönsuojelu

4. Laitoksen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei sen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai vie- märiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista toimin- nan vaikutuspiirissä oleville. Tarvittaessa on ryhdyttävä Hämeen ympäris- tökeskuksen edellyttämiin toimenpiteisiin, joista päätetään erikseen. (YSL 43 §, NaapL 17 §, JäteL 6 § ja JäteA 8 §)

Päästöt vesiin ja viemäriin

5. Ongelmajätteiden käsittely- ja varastotilojen lattia on pidettävä jatkuvasti nestetiiviinä. Jätteiden eri käsittelypaikoilla muodostuvat sulamis- ja puh- taanapitovedet on imuroitava ja ohjattava ongelmajätteiden käsittelyyn.

(YSL 7, 8, 43, 45 §, JäteL 6 § ja JäteA 8 §)

6. Asfaltoidun lastauspiha-alueen sadevedet on kerättävä erillisen öljynerotus- kaivon kautta umpikaivoon sekä ohjattava valvotusti kaupungin viemäri- verkkoon. Riihimäen kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen ja Ekokem Oy:n teollisuusjätevesien johtamissopimus on tarkistettava tarvittaessa ja sen mu- kaisesti seurattava muodostuvien jätevesien määrää ja laatua. (YSA 36 §, YSL 7, 8, 43, 45 §, JäteL 6 § ja JäteA 8 §)

Päästöt ilmaan

8. Ongelmajätteiden käsittelypisteiden kohdepoistot on mitoitettava niin, että muodostuvat kaasut saadaan mahdollisimman tehokkaasti kerättyä ja joh- dettua katoilla oleviin poistoilmakanaviin. Tärkeimpien päästökohtien pois- toilma on tarvittaessa puhdistettava ennen ulkoilmaan johtamista parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa käyttäen. Hajapäästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. Häiriötilanteissa ja puhdistuslaitteiden huoltojen aikana tulee toimia siten, ettei tilanteesta aiheudu vaaraa tai haittaa tervey- delle tai ympäristölle. Asiasta tulee tiedottaa ja raportoida raportointimäärä- ysten mukaisesti. (YSL 43, 46 §, NaapL 17 §)

Melu ja tärinä

10. Melutaso häiriintyvien kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää melun A-

painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB päivällä kello 7-22 välisenä aikana, eikä 50 dB yöllä kello 22-7 välisenä aikana. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttamat lähtöme- lutasot sekä laskentamallin tai mittauksen avulla arvioimaan melutasot lai- toksen ympäristössä. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 42, 43, 46, 108 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 12. Ongelmajätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kaikki teknisesti

ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. (YSL 45 §, JäteL 4, 6 §, VNp 101/1997, VNA 852/2004) 13. Ongelmajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkaromu on toimitettava käsiteltä-

väksi laitokseen, jolla on ympäristölupa käsitellä kyseisiä jätteitä. Ongelma- jätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siir- toasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä neljän vuoden ajan.(YSL 45 §, JäteL 6, 15 §, Vnp 659/96)

Varastointia koskevat määräykset

14. Käsittelyä odottavat ongelmajätteet ja SE-romu tulee varastoida siten, että niistä ei aiheudu maaperään, pohjavesiin, sadevesiviemäriin, avo-ojaan tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelma- jätteet on varastoitava asianmukaisissa astioissa sekä varoaltain varustetuis- sa astioissa tai tiloissa. Samaa ongelmajätettä sisältäviä eriä saa yhdistää eri- tyistä huolellisuutta ja asiantuntemusta noudattaen, mutta erilaatuisia on- gelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. (YSL 7, 8, 42, 43, 45 §, JäteL 6, 19§)

15. Maanpäällisten kemikaalisäiliöiden tulee olla kaksoisvaippaisia tai niissä on oltava valuma-allas. Muutoin kemikaalit tulee varastoida tiivispohjaisessa ja kynnyksellä varustetussa varastossa siten, että suoja-altaaseen mahtuu suu-

rimman varastoitavan astian rikkoutuessa sen sisältö, eikä kemikaalia pääse vuotamaan ympäristöön. (YSL 7, 8, 42, 43, 45 §, JäteL 6 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

16. Häiriötilanteista, joissa kemikaaleja tai muita aineita pääsee maaperään, pin- ta- tai pohjavesiin, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Riihi- mäen ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hämeen ympäristökeskukselle ja tarvittaessa Riihimäen vesihuoltolaitokselle. Ympäristövahinkojen torjun- taan on ryhdyttävä heti, kun vahinko on havaittu. Tapahtumasta on lisäksi raportoitava kuukauden kuluessa Hämeen ympäristökeskukselle. Toimin- nanharjoittajan on pidettävä huolta kohdepoistolaitteiden ja pölynsuodatti- mien kunnosta ja tarkkailtava niiden toimintaa. Häiriötilanteissa laitteet on saatettava toimintakuntoon mahdollisimman pian. Vahinko- ja onnetto- muustilanteiden varalle on tehdasalueella oltava riittävä määrä imeytysma- teriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit on kerät- tävä välittömästi talteen. (YSL 46, 62, 76 §, YSA 30 §)

17. Laitoksen toiminnan riskinarviointi, suunnitelma toimista onnettomuuksien estämiseksi sekä kirjalliset toimintaohjeet onnettomuus-, häiriö- ja muiden mahdollisten poikkeustilanteiden varalle on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla ja esitettävä pyydettäessä viranomaisille (YSL 7, 8, 42, 43 §).

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

18. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Hämeen ympäris- tökeskukselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on ilmoitettava kir- jallisesti vaihtumisesta Hämeen ympäristökeskukselle ja Riihimäen kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään 6 kuukautta, ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuoje- lua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 43, 45, 81, 90 §, JäteA 9 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

19. Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. (YSL 46 §)

21. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua alueella tehtäviin päästö- jen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Hämeen ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla. (YSL 46 §)

22. Laitosalueen pohja- ja pintavesien sekä viemäröitävien vesien tarkkailua tu- lee tehdä lupamääräyksissä 22-23 määrätyllä tavalla. Tarvittaessa valvonta- viranomainen voi tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomansa muutokset ja lisäykset. Tarkkailua tarkistetaan tarvittaessa vuo- siraportoinnin yhteydessä.

Laitosalueen pohjavesien tilaa on seurattava pohjavedentarkkailupisteiden Hp2A ja Hp5 kautta kerran vuodessa otettavin näyttein. Näytteistä on ana- lysoitava ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen vähintään pH, sähkönjohta- vuus, metallit (As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn), öljyhiilivedyt ja haihtuvat hiilivedyt (TVOC). Pohjaveden pinnankorkeus tulee myös mitata. Mikäli vesissä havaitaan korkeita haitta-ainepitoisuuksia, on ryhdyttävä toimenpi- teisiin Hämeen ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

(YSL 7, 8, 43, 46 §)

23. Lastaus- ja purkualueelta jätevesiviemäröitävästä hulevedestä tulee tutkia kaksi kertaa vuodessa kokoomanäytteestä ulkopuolista asiantuntijaa käyttä- en vähintään pH, sähkönjohtokyky, kiintoaine, raskasmetallit (As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn), öljyt ja rasvat, öljyhiilivedyt ja haihtuvat hiilivedyt (TVOC). Jätevesiviemäriin pumpattavien hulevesien määrää tulee mitata.

Laitosalueen kattovedet sekä asfaltoimattoman piha-alueen sadevedet on ohjattava keräilyjärjestelmän kautta Punkanojaan. Laitosalueelta muodostu- vien pintavesien laatua on seurattava kaksi kertaa vuodessa (kevät- ja syys- ylivaluma) pysäköintialueen alapuolisesta näytepisteestä (Oja 1). Näytteistä on tutkittava ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen vähintään pH, sähkönjohta- vuus, metallit (As, Hg, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni), öljyhiilivedyt ja haihtuvat hiili- vedyt (TVOC).

Ohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa vuosiraportoinnin yhteydessä. Mikäli ve- sissä havaitaan korkeita haitta-ainepitoisuuksia, on ryhdyttävä toimenpitei- siin Hämeen ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. (YSL 43, 46 §)

24. Laitoksen on valvottava päästöjään ja jätehuollosta on pidettävä kirjaa.

Ekokem Oy:n toiminnasta on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Riihimäen ympäristönsuojelulautakunnalle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi mm. seuraavat tiedot:

Yhteenveto laitoksen toiminnasta

Yhteenvedot jätteistä ja ongelmajätteistä luokiteltuna ympäristöministeriön asetuksen (YMA yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001) mukaisesti:

- laitokselle toimitetuista jätteistä, ongelmajätteistä ja niiden alkuperästä - laitoksella käsitellyistä jätteistä, ongelmajätteistä ja käsittelymenetelmistä - laitoksella varastoitavista jätteistä

- laitokselta eteenpäin muualle toimitetuista jätteistä, ongelmajätteistä ja niiden toimituskohteista

Päästöistä vesiin ja viemäriin raportoidaan ympäristöhallinnon vuosirapor- toinnin mukaisesti.

Päästöjä koskevia ja jätehuoltoon liittyvien tietojen perusteena olevat asia- kirjat tai laitoksen käyttöä koskevat tallenteet, kuten käyttöpäiväkirjat, häi- riökirjanpito, huoltotodistukset ja mittaustulokset sekä jätekirjanpito ja on-

gelmajätteiden siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä neljältä (4) vuodelta viranomaisten nähtävillä. Tiedot on annettava yhteenveto- raportteina tarvittaessa. (YSL 46 §, JäteL 51, 52 §, YMa 1129/2001) 25. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liit-

tyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja ja hänelle sijainen. Mikäli vastaavan hoitajan tai hä- nen sijaisen yhteystiedot muuttuvat, tulee muutos saattaa tiedoksi Hämeen ympäristökeskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle. (JäteA 10 §)

Vakuuden määrä

26. Toiminnanharjoittajan asettama vakuus ongelmajätteiden pienerien ja SE- romun vastaanottoa varten (67 275,17 euroa) säilyy ennallaan ja vakuus- asiakirjat säilytetään Hämeen ympäristökeskuksessa, joka voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän. (YSL 42, 45 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus

27. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen, energiate- hokkuuden huomioivan, tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tek- niikkaa on hyödynnettävä kaikissa toiminnan vaiheissa sekä päästöjen puh- distamisessa siten, että toiminnan aiheuttamat päästöt ja ympäristövaikutuk- set ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 5, 43 §, YSA 37 §, JäteL 6 §) Tarkkailu

28. Öljyjen ja pesuvesien kiinteät maanpäälliset säiliöt (2x24 m³) tulee kunto- tarkastaa vuosien 2010 ja 2015 aikana. Säiliöt on kuntotarkastettava Turva- tekniikan keskuksen hyväksymän asennus-/tarkastusliikkeen toimesta. Tar- kastuspöytäkirjan kopiot tulee toimittaa 14 vuorokauden kuluessa tarkastuk- sesta Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 4, 7, 43 §)

29. Tuotanto- ja varastointitilojen lattioiden, suoja-altaiden, kuormaus- ja lasta- uspaikkojen, lattiakaivojen, viemäreiden, sulkuventtiilien ja tarkastuskaivo- jen sekä niiden liitosten tiiviys on tarkastettava henkilökunnan toimesta vuosittain. Jätevesiviemäri tulee videokuvata tai tarkistaa viemärin kunto muulla vastaavalla tavalla tonttiliittymään asti vuoden 2015 aikana. Ulko- puolisen asiantuntijan yksityiskohtainen lausunto on esitettävä Hämeen ym- päristökeskukselle viipymättä tehtyjen tarkastusten ja tutkimusten valmis- tuttua. (YSL 43, 45 §, JäteL 6 §)

30. Jäteöljy- ja pesuvesisäiliöiden ylitäyttöhälyttimien ja öljynerottimen täytty- mishälyttimen toiminta on tarkistettava riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Toteutetusta valvonnasta ja tarkastuksista on pidettävä kir- jaa ja tehdyistä tarkastuksista on raportoitava vuosiraportin yhteydessä.

(YSL 43, 46 §) Maaperän suojelu

31. Voiteluöljy- ja pesuvesisäiliön täyttöalueen maaperän suojaus tulee toteut- taa niin, että mahdollisen säiliöiden täytön tai tyhjennyksen yhteydessä ta- pahtuvan putkivuodon myötä maaperään ei pääse imeytymään haitallisia ai- neita. Alueen maaperän suojausta tulee parantaa 31.10.2010 mennessä. Ra- kennettavista suojauksista tulee esittää suunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi viimeistään kuukautta ennen työn toteutusta. (YSL 7, 43§) 32. Päällystämättömälle piha-alueelle ei saa pysäköidä ongelmajätteitä sisältä-

viä kuljetusautoja. Sähkö- ja elektroniikkajätteen varastointi on tehtävä pää- sääntöisesti sisätiloissa. Piha-alueella varastoitavan SER-jätteen määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä. Pihalla varastoitavat sähkö- ja elektro- niikkajätteet on varastoitava tiiviissä, allastetuissa ja lukituissa konteissa.

Nesteitä sisältämätön SE-romu voidaan varastoida ulkotiloissa lukituissa konteissa. Mikäli edellä mainittuja kontteja ei käytetä tai piha-alueella halu- taan pysäköidä ongelmajätteitä sisältäviä kuljetusautoja, tulee piha-alue päällystää nestetiiviillä päällysteellä ja johtaa alueen hulevedet öljynerotti- men ja sulkuventtiilikaivon kautta hallitusti maastoon. Öljynerotin tulee va- rustaa öljytilavuuden hälyttimellä. (YSL 7, 43 §, JäteL 6 § ja JäteA 8 §, VNA 852/2004)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupamääräysten tarkistamisen perusteet

Ekokem Oy:n ongelmajätteiden alueellisen palvelukeskuksen sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanottopisteen toiminta edellyttää YSL 28

§:n mukaista ympäristölupaa. Kyseiselle toiminnalle on annettu toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Toistaiseksi voimassa olevan ympäristölu- van lupamääräyksiä on YSL 55 §:n 2 momentin mukaan määräajoin tarkis- tettava. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan tarkistettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää lainsäädännön edellytykset.

Toimittaessa ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti laitoksen toimin- nasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu yksinään tai muiden toiminto- jen kanssa sanottavaa ympäristö- tai terveyshaittaa. Päätöksessä on annettu tarpeelliseksi katsotut toiminnan pilaantumisen ehkäisemistä varmentavat, valvontaa mahdollistavat ja valvontaa toteuttavat lupamääräykset. Määrä- yksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Määrä- ysten antamisen toimivallan perustana ovat seuraavat säännökset: YSL 43- 49 §, YSA 19-20 §. Määräyksen antamisen sisällölliseen säännökseen on viitattu kunkin lupamääräyksen yhteydessä.

Lupaa myönnettäessä on otettu huomioon alueen kaavamääräykset. Ase- makaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialu- eeksi. Sijoituspaikka ovat asemakaavan mukainen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminnassa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetel-

miä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mah- dollista toteuttaa.

Lupamääräyksiä 2, 4, 10, 15, 17, 19, 21 ja 26 ei ole tarpeen muuttaa, koska lainsäädännössä, toiminnassa ja sen ympäristövaikutuksissa ei näiden lu- pamääräysten osalta ole tapahtunut muutoksia lupapäätöksen antamisen jälkeen.

Perustelut poistetuille lupamääräyksille

Koska SER-jätteen esikäsittely on lakannut kiinteistöllä, sitä koskeva mää- räys on poistettu tarpeettomana (määräys 3).

Lupamääräys 7 on poistettu, koska sadevesien keräilyjärjestelmä on käy- tössä ja vesien laaduntarkkailusta on annettu oma tarkentava määräys.

Laitoksella ei ole käytössä ilmapäästöihin liittyviä puhdistinyksiköitä, joten lupamääräys on poistettu tarpeettomana (lupamääräys 9).

SER-jätteen käsittelyn meluntorjuntaan liittyvä määräys on poistettu, koska kyseessä olevaa jätettä ei käsitellä enää (määräys 11).

Ilmapäästöjä koskeva mittausvelvoite on toteutettu, joten sitä koskeva mää- räys on voitu poistaa (määräys 20).

Tarkistettujen lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Vastaanotettavien ja alueella varastoitavien jätteiden määrää ja laatua voi- daan ympäristöluvassa rajoittaa. Asetetut määrälliset rajoitukset takaavat riittävän käsittelykapasiteetin, mutta toimiminen niiden puitteissa myös en- naltaehkäisee häiriötilanteita. Käsittely- ja varastointimäärien rajoittamisella varmistetaan, että laitokselle tuleva jäte toimitetaan hyötykäyttöön tai jatko- käsittelyyn eikä keräänny laitokselle aiheuttaen ympäristöön epäsiisteyttä.

(määräys 1)

Jätteiden käsittelijän on järjestettävä toimintansa niin, että toiminnan har- joittamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Toiminnan suunnitelmallisen toteutuksen kannalta on perusteltua tuntea jät- teen koostumus, määrä, vaaratekijät, turvallisuustoimet ja jäte-erää koskevat asiakirjat. (määräys 2)

Laitoksen ympäristönsuojelusta on huolehdittava ja sitä on kehitettävä par- haan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, jotta toiminnasta ei aiheudu ym- päristönsuojelulain 42 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ym- päristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei saa epäsuorastikaan aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Lupamääräys kieltää myös sellaiset ympäristöä pilaavat päästöt, jotka eivät ole olleet ennakoita- vissa lupapäätöstä laadittaessa. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta, Hämeen ympäristökeskuksella on oikeus määrätä toiminnanhar- joittaja ryhtymään erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemi-

seksi tai poistamiseksi. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta mahdollista tekniikkaa terveys- ja ympäristöhaittojen torjumiseksi. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti.

(määräys 4)

Maaperän pilaantumisen estämiseksi jätteidenkäsittelytilojen nestetiiveydes- tä on pidettävä huolta. Rakennuksen lattia muodostaa osan suojausrakennet- ta toimien suurena valuma-altaana. On tärkeää, että betonilattian pinnoite pysyy ehjänä, koska betoni itsessään ei ole täysin tiivis rakenne. Sulamis- ja puhtaanapitovedet voivat sisältää haitallisia aineita siinä määrin, etteivät ne ole viemäröintikelpoisia. (määräys 5)

Lastaus- ja purkualueen hulevedet voivat sisältää ympäristölle ja jäteveden puhdistamolle haitallisia aineita. Tästä johtuen ne on käsiteltävä öljynerot- timen avulla ja johdettava jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Öl- jynerotin ja umpisäiliö muodostavat onnettomuustapauksessa riittävän nes- teen keräysmahdollisuuden, jolla voidaan estää haitallisten kemikaalien jou- tuminen viemäriverkostoon ja jätevedenpuhdistamolle. Toiminnanharjoitta- jan on seurattava ympäristönsuojelulain toiminnanharjoittajan selvilläolo- velvollisuuden vuoksi muodostuvien vesien määrää. (määräys 6)

Toiminnasta aiheutuvat vähäiset hajupäästöt tulee ohjata poistoilmakanavi- en kautta tuotantotiloista ulos. Näin toimien kontrolloimattomat hajapäästöt voidaan pitää mahdollisimman pieninä ja rajoittaa hajapäästöjen haitalli- suutta. Hajupäästöjen syntymistä voidaan rajoittaa tehokkaasti myös käyttö- teknisin toimin. (määräys 8)

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa asuinkiin- teistöille. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja. (määräys 10)

Jätelain mukaan jätteiden hyötykäyttöaste ensisijaisesti aineena ja toissijai- sesti energiana tulee pitää mahdollisimman korkeana. (määräys 12)

Ongelmajätteet saa toimittaa vain laitokselle, jolla on lupa käsitellä ongel- majätteitä. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tie- doista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 1996/659) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirto- asiakirjaa koskeva määräykset. Siirtoasiankirjan avulla voidaan valvoa on- gelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittely- paikkaan. (määräys 13)

Jätteiden asianmukaisen varastoinnin varmistamiseksi on annettu määräys.

Ongelmajätteiden ympäristöön joutumisen ehkäisemiseksi on annettu mää- räys varastoastioista ja niiden suojauksista. Jätelain roskaamiskiellon vas- tainen tilanne tulee myös estetyksi. (määräys 14)

Varastoitavien kemikaalien ominaisuudet ja vaarallisuus ympäristölle huo- mioiden on perusteltua varastoida ne kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai va- rastossa, jossa tila muodostaa valuma-altaan. Näin voidaan estää astioiden rikkoutumisten tai vuotojen yhteydessä kemikaalien valuminen viemäriin, maaperään tai pohjaveteen. (määräys 15)

Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön ti- lan tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan toi- minnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava lupaviranomaiselle tavan- omaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. (määräys 16)

Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja ilmapäästöjen estämiseksi on pe- rusteltua pitää riskinarviointi ja toimintaohjeet mahdollisten onnettomuusti- lanteiden varalta jatkuvasti ajan tasalla. Ympäristönsuojelulain 43 §:n mu- kaan luvassa on myös annettava määräys toimista häiriö- ja muissa poikke- uksellisissa olosuhteissa sekä toimista, joilla ehkäistään pilaantumisen vaa- raa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (määräys 17)

Toiminnan valvomiseksi tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoit- taa ympäristökeskukselle hyvissä ajoin. Samalla voidaan tarvittaessa arvioi- da muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn kannalta. Ympäristönsuo- jelulain 90 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa harjoittanut vastaa lupamää- räysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi myös toiminnan lopettamisen jälkeen. Ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:n mu- kaan lupapäätöksessä on annettava määräys ympäristön pilaantumisen vaa- raa ehkäisevistä toimista, jotka liittyvät toiminnan lopulliseen lakkauttami- seen. Myös jäteasetuksen mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikka on viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristö-, terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Vaadittua määräaikaa on lyhennetty yhdek- sästä kuuteen kuukauteen. (määräys 18)

Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäris- tövaikutusten selvittämiseksi sekä valvonnallisista syistä. Ympäristönsuoje- lun edistämiseksi ja toiminnan päästöjen aiheuttamien haittojen ehkäisemi- seksi ja poistamiseksi toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Paikallinen valvontaviranomainen tarvitsee tietoja tämän luvan valvontaa varten. Tarkkailu on tarpeen myös vaadittavien toi- menpiteiden määrittämiseksi ja toiminnasta aiheutuvien ympäristö- ja ter- veyshaittojen selvittämiseksi. (määräys 19)

Mikäli alueella tulee tarvetta tarkkailla yhteistarkkailuna jotakin päästö- komponenttia tai ympäristötekijää, lupaviranomainen tekee tästä erillisen päätöksen. (määräys 21)

Toiminnan luonne ja laitoksen läpi kulkevat aineet huomioiden pohjavesi- vaikutusten seuraaminen on perusteltua, vaikkei toiminto sijaitsekaan poh- javesialueella. Toiminnasta on aiheutunut maaperän pilaantumista (öljy- vuoto pysäköintialueella) ja se on mahdollista myös jatkossa. Maaperään joutuvien aineiden kulkeutuminen pohjaveteen on mahdollista. Pohja- vesitarkkailua on päätetty supistaa parhaiten toiminnan mahdollisia vaiku- tuksia kuvaaviin tarkkailupisteisiin. Koska kauempana sijaitsevien tarkkai- lupisteiden laadussa ei ole havaittu toiminnasta johtuvia vaikutuksia, eikä maaperä ole erityisen vettä läpäisevää, voidaan pohjavesitarkkailua supis- taa. (määräys 22)

Viemäriin ei saa johtaa vesiä, joista voi aiheutua haittaa viemäriverkostolle, puhdistusprosessille, viemärilaitoksen henkilöstölle tai lietteenkäsittelylle.

Johdettavan veden laadun tarkkailemiseksi on perusteltua määrätä ottamaan vuosittain näytteitä vedestä. Laitosalueella välivarastoidaan sorapinnalla SE-romua ja tyhjiä kuorma-autoja, joista voi aiheutua pintavesivaikutuksia.

Vaikutuksia on perusteltua seurata pysäköintialueen alapuolisessa ojapis- teessä kaksi kertaa vuodessa. Aiemman luvan perusteella tehdyn tarkkailun mukaan Punkanojan veden laadussa ei ole havaittu toiminnasta johtuvia muutoksia. Laitoksen ylä- ja alapuolisen (näytepisteet Oja 3 ja Oja 4) Pun- kanojan tarkkailulle ei ole normaalioloissa perusteita, koska toiminnan mahdollinen vähäinen vaikutus veden laatuun ei ole nähtävissä suhteellisen suuresta virtaamasta johtuen. Myös alueen kiinteistön koillisosassa sijaitse- va oja on peitetty, joten tarkkailu pisteestä Oja 2 ei ole enää mahdollista.

(määräys 23)

Jätelain 51 §:n mukaan ympäristöluvan haltijan on pidettävä kirjaa toimin- nassaan syntyneen, kerätyn, varastoidun tai välivarastoidun, kuljetetun, hyödynnetyn tai käsitellyn sekä myydyn tai välitetyn jätteen määrästä, lajis- ta, laadusta ja alkuperästä, sekä toimitettaessa jäte muualle, sen syntypaikas- ta samoin kuin toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljetus- ja hyödyn- tämis- tai käsittelytavasta. Valvonta- tai lupaviranomainen voi yksittäista- pauksessa antaa määräyksiä tai ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpito- velvollisuus on täytettävä. (määräys 24)

Jäteasetuksen 10 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikalla tu- lee olla nimetty vastaava hoitaja. Valvonnallisista syistä vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ympäristöviranomaisille. (määräys 25) Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan ongelmajätteen hyödyntämis- tai kä- sittelytoimintaa harjoittavan tulee asettaa toiminnan laajuus, luonne ja toi- mintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistami- seksi. Asetettu vakuus (67 275,17 euroa) voidaan katsoa riittäväksi kiinteis- tölle varastoitavien jätteiden ja ongelmajätteiden käsittelyyn ja kiinteistön siivoamiseen. (määräys 26)

Perustelut lisätyille lupamääräyksille

Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökel- poisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelu- toimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa ympäristöhait- tojen minimointia. (määräys 27)

Ympäristönsuojelulain ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaan on perusteltua määrätä tarkastamaan säännöllisesti käytössä olevien jo melko vanhojen säiliöiden kunto (määräys 28).

Ympäristösuojausten kunnon tarkkailu varmistaa rakenteiden tiiviinä pysy- mistä ja se edesauttaa mahdollisten korjaustarpeiden esille tuloa. Viemäri- kuvaus on tarkoituksenmukainen keino kartoittaa viemäreiden kuntoa. Ha- kemuksessa esitettyjen videokuvaustulosten perusteella uusintakuvaukseen on tarvetta havaittujen painumien seuraamiseksi. (määräys 29)

Viemäriverkostolle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on annettu määrä- ys, jotta mahdolliset puutteet valvontalaitteistoissa havaittaisiin mahdolli- simman aikaisessa vaiheessa. Näin mahdollinen päästö voidaan ehkäistä tai rajoittaa mahdollisimman pieneksi, estää laajemmalle leviäminen ja ryhtyä puhdistustoimenpiteisiin. (määräys 30)

Tehdyn tarkastuksen perusteella voiteluöljy- ja pesuvesisäiliön täyttöpaikan läheisyydessä maaperän suojaus on puutteellinen. Mahdollisten putkisto- ja venttiilivuotojen yhteydessä maaperään voi imeytyä maaperää pilaavia ai- neita. Ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskiellon perusteella on pe- rusteltua määrätä parantamaan suojausrakenteita täyttö- ja purkualueella.

(määräys 31)

Ongelmajätteitä sisältävien kuljetusautojen pysäköinnistä sekä sähkö- ja elektroniikkajätteen varastoinnista ulkona on annettu määräys, koska toi- minnasta voi aiheutua maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. (määräys 32)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edel- lyttää ympäristölupaa.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2019 mennessä tehdä uusi hakemus lu- pamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lu- pamääräysten tarkistamista varten muun tarvittavan selvityksen ohella sel- vitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytön toteutumisesta laitoksen toiminnassa.

Korvattavat lupamääräykset

Tämä päätös korvaa Hämeen ympäristökeskuksen 10.6.2002 myöntämän ympäristölupapäätöksen (päätös nro YLO/lup/50/02) lupamääräykset 1, 5, 6, 8, 12-14, 16, 18, 22-25. Lisäksi tällä päätöksellä poistetaan edellä maini- tun lupapäätöksen lupamääräykset 3, 7, 9, 11 ja 20.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myön- netyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia sään- nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 4, 5, 7-8, 28, 43, 45, 46, 55, 62, 76, 81, 90, 96-97, 105, 108 §

Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 1, 6, 23, 30, 36, 37 § Jätelaki 3.12.1993/1072 (JäteL) 4, 6, 15, 19, 51-52 §

Jäteasetus 22.12.1993/1390 (JäteA) 8, 9, 10, 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 17 § Maksuperustelaki 1.3.1992/150 4 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNA 214/2007)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongel- majätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997)

Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001)

Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (VNA 852/2004)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) alueellisen ym- päristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 4380 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutauluk- koon. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä pe- ritään maksu, joka on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Asian käsittelyn vaatima työmäärä on kuitenkin vastannut uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, joten luvan käsittelystä peritään täysimääräi- nen maksu.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Ekokem Oy, saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä

Riihimäen kaupunginhallitus Riihimäen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä