LUVAN HAKIJA Ekokem-Palvelu Oy PL 181 11101 RIIHIMÄKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Anjalankosken kaupungin Ekopark -alueelle Viialan ky- lään sijoittuvaa teollisuusjätteen käsittelykeskusta

•

•

•

•

Nro A 1116

Dnro KAS-2006-Y-181-111 Annettu julkipanon jälkeen 16.11.2006

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 §).

LUVAN HAKIJA

Ekokem-Palvelu Oy PL 181

11101 RIIHIMÄKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Ympäristölupahakemus koskee Anjalankosken kaupungin Ekopark -alueelle Viialan ky- lään sijoittuvaa teollisuusjätteen käsittelykeskusta. Kyseessä on uusi toiminta. Toimin- taan kuuluvat jätteen käsittelyalue sekä loppusijoitusalue. Käsittely- ja hyötykäyttö- alueille sijoitetaan jäte-erien vastaanotto, pienerien ja ongelmajätteiden lajittelupiste, jätteiden käsittely- ja varastohalli, hyötyjätekenttä, lietealtaat sekä vesienkäsittelyalue.

Loppusijoitusalueeseen kuuluvat sisääntulotie, jätteiden käsittely- ja välivarastointi- kenttä, läjitysalue ja vesienkäsittelyalue. Läjitysalue jaetaan rakenteellisesti kahteen osaan, tuhkan kaatopaikka-alueeseen ja muuhun kaatopaikka-alueeseen. Ennen käsitte- lyä jätteitä välivarastoidaan sekä loppusijoitusalueella että käsittelyalueella. Käsittely- keskuksen kiinteistörekisteritunnukset ovat 754-412-0003-0283-2, määräala M0602 ja 754-412-0003-0282.

Molemmat alueet omistaa Anjalankosken kaupunki. Anjalankosken kaupunginvaltuusto on kuitenkin hyväksynyt kyseisten alueiden myynnin Ekokem-Palvelu Oy:lle.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohta 4.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 3 momentti.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdat 12a ja 12c.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 3.5.2006.

Hakemusta on täydennetty 27.6.2006 ja 11.10.2006.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Koska kyseessä on uusi toiminta, ei sillä ole aikaisempia lupia. Hankkeesta on 28.9.2005 valmistunut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen selostus, josta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 2.2.2006. Lausunnon mukaan selostus ei ollut kaikilta osin riittävä. Hakija onkin toimittanut Kaakkois-Suomen ympäristökes- kukselle lausunnossa mainitut täydennykset, jotka olivat yhdessä ympäristölupahake- muksen kanssa kuulutusajan yleisön nähtävillä.

Ekokem-Palvelu Oy:llä on Ekopark -alueella Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen an- tamat seuraavat ympäristöluvat:

- pilaantuneen maan käsittelyalue: lupa annettu 26.3.2002 (A 1031 / 0401Y0898-121) - ongelmajätteiden alueellinen palvelulaitos: lupa annettu 22.8.2001 (A 1077 /

0401Y0780-111 / 0401Y0781-111)

Aluetta koskeva voimassa oleva asemakaava on saanut lainvoiman 8.8.2006. Kaavassa alue on osoitettu jätteenkäsittelyalueeksi (EJ).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Teollisuusjätteen käsittelykeskusalue sijaitsee Anjalankosken kaupungissa, Viialan kylän alueella tilojen Huhtala ja Pyörässuo määräaloilla. Suunnittelualueen etelä- ja länsipuo- lella sijaitsee Anjalankosken kaupungin yhdyskuntajätteen käytöstä poistettu kaatopaikka (Keltakangas). Vanhan kaatopaikan eteläpuolella sijaitsee Kymenlaakson Jäte Oy:n käy- tössä oleva kaatopaikka jätteenkäsittelyalueineen. Suunnittelualueen pohjoispuolella si- jaitsee Anjalankosken ajoharjoittelurata alle kilometrin etäisyydellä. Lisäksi suunnittelu- alueen läheisyydessä sijaitsevat JM-Ekoturve Oy, Kouvolan seudun kuntayhtymän pien- jäteasema, ISS-Teollisuuspalvelut Oy:n toimipiste sekä Ekokem-Palvelu Oy:n nykyinen toimipiste (ongelmajätepalvelut) ja Kymenlaakson Jäte Oy:n alueella toimiva pilaantu- neiden maiden käsittelyalue. Lähimmät vakituisessa asuinkäytössä olevat kiinteistöt si- jaitsevat n. 0,3 km päässä Matarojantien toisella puolella. Etäisyys lähimpään taajamaan, Keltakankaalle on noin 1,5 km.

Pintaveden tila

Keltakankaan alueella keskimääräinen vuosisadanta on noin 500 - 800 mm. Ekopark - alueen pohjoispuolella oleva valuma-alue on laajuudeltaan n. 32 ha. Laakkamännynsuol- ta muodostuvat pintavedet ja valumavedet laskevat etelään Anjalankosken vanhan yh- dyskuntajätteen kaatopaikan (Keltakangas) suuntaan. Vanhan kaatopaikan jätetäytön laa- jennuttua itään on avo-oja korvattu putkella. Pohjoispuolelta tulevat kaatopaikan ulko- puoliset valumavedet johdetaan putkella jätepenkereen läpi sen eteläpuoliseen avo-ojaan.

Oja kulkee uuden Ekopark -jätekeskuksen alueen halki luode/kaakkosuunnassa jakaen Ekopark -alueen kahtia. Oja laskee kaakkoon yhtyen Rouvankorvenojaan ja muihin ojas- toihin, jotka edelleen laskevat Sippolanjokeen.

Ilman laatu

Kymenlaaksossa on toteutettu ilmanlaadunmittauksia vuodesta 1993. Mittaukset ovat kä- sittäneet pääasiallisesti rikkidioksidin, typenoksidien, hajurikkiyhdisteiden, leijuman, laskeuman ja säätietojen mittausta. Anjalankoskella on mitattu rikkidioksidia (Myllykos- ki, Pappilantie 7), kokonaispölypitoisuutta ja laskeumia (Myllykoski, Paperitehtaantie 10, Sippolan laskeumakeräin). Ilmanlaatu täyttää kyseisten mittausten perusteella yhdyskun- tailman ohjearvot (Vnp 480/1996).

Maaperän tila

Suunnittelualueen molemmat osa-alueet eli käsittelyalue ja kaatopaikka-alue ovat luon- nontilaisia. Alueen maasto on loivarinteistä metsämaata, jonka maanpinta vaihtelee taso- välillä +64 - +60 m merenpinnasta (N₆₀). Maaperä alueella on tutkimusten mukaan pää- asiallisesti sora-/hiekkamoreenia. Alueen kaakkoisreunassa kallio on paljaana, korkeim- millaan noin tasolla +68 m. Kaatopaikka-alueen maaperä on kantavaa moreenia ja alue soveltuu siten hyvin läjitykseen. Maapohjan kantavuus on hyvä ja kokoonpuristuvuus pieni.

Pohjaveden tila

Ekopark -alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta, eikä se myöskään sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. Alue on pääasiallisesti moreeni- ja kallioaluetta, jolla ei muodostu runsaasti pohjavettä, ja jolla ei ole yhtenäistä pohjavesivarastoa. Maaperään suotautuva vesi varastoituu eri korkeustasoihin pääsiallisesti alueen kalliopinnan topografian mukai- sesti. Maapeitteen kerrospaksuus on tehtyjen tutkimusten mukaan hankealueella keski- määrin n. 0 – 7 m. Keltakankaan pohjavesialue (05754 02) sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä hankealueen länsipuolella. Alueella on Keltakankaan pohjavedenottamo ja pohja- vesipumppaamo.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Anjalankoskella on laadittu meluselvityksiä pääasiassa 1990-luvun alussa. Lisäksi Eko- park -alueella on tehty toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailua. Suurimpia melupäästö- jen aiheuttajia ovat jätteiden käsittelytoiminnasta johtuvien koneiden ja laitteiden aiheut- tamat melupäästöt sekä liikenteen melu.

Käsittelyalue sijoittuu Kotka-Kouvola valtatien (VT 15) itäpuolelle ja maantien Sippola- Alaportti 371 (Matarojantie) eteläpuolelle teiden väliin jäävälle alueelle. Matarojantieltä on yhteys käsittelyalueelle Ekokaarta pitkin. VT 15 vuorokauden keskiliikenne (KVL 2003) oli vuonna 2003 4 900 – 7 900 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvo- ja oli noin 15 – 21 % (keskimäärin 18 %; 882 – 1 422 kpl/vrk).

Muut selvitykset

Alueella on tehty 8.9.2005 Museoviraston toimesta maastotarkastus. Alueelta ei löydetty merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä, minkä vuoksi Museovirasto katsoi maastotar- kastuksesta laaditussa raportissa, ettei Ekopark -alueen rakentamiselle ja laajentumiselle näyttäisi olevaan estettä.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Käsittelykeskus koostuu kahdesta osasta, joita ovatkäsittely- (1 ha) jaloppusijoitusalue (kaatopaikka-alue) (7,5 ha). Tulotien varrella sijaitsee hyötykäyttöalue, jossa vastaan- otettavat jätteet, sivutuotteet ja maa-ainekset punnitaan ja esikäsitellään. Punnitus voi- daan mahdollisesti toteuttaa myös ostopalveluna muilta Ekopark –alueen yrityksiltä.

Loppusijoitusalue jaetaan rakenteellisesti pystyeristysseinillä mm. tuhkan kaatopaikka- alueeseen ja muihin loppusijoitettavien jätteiden kaatopaikka-alueisiin. Ennen käsittelyä jätteitä välivarastoidaan sekä loppusijoitusalueella että käsittelyalueella.

Alueella vastaanotetaan, käsitellään ja lajitellaan jätteitä. Osa jätteistä ohjataan hyöty- käyttöön muualle ja osa hyödynnetään alueella. Hyötykäyttöön tai kierrätykseen kelpaa- maton osa jätteistä sijoitetaan rakennettavalle kaatopaikalle.

Seuraavassa on esitetty hakemuksen mukaiset käsittelykeskukseen tarkoitetut toiminnot:

- teollisuudessa ja rakennustoiminnassa syntyvien jätteiden ja sivutuotteiden käsittely, hyötykäyttö ja loppusijoitus,

- teollisuusjätteiden käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus,

- voimalaitostoiminnassa muodostuvien sekä jätteen ja ongelmajätteenpoltossa muodostuvien tuhkien ja kuonien käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus,

- pilaantuneiden maa-aineksien, sedimenttien ja lietteiden käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus,

- ylijäämämaiden hyötykäyttö,

- em. jätteiden, sivutuotteiden, teollisuusjätteiden, tuhkien ja kuonien, pilaantuneiden maa-aineksien, sedimenttien, lietteiden ja ylijäämämaiden välivarastointi sekä

- öljyisten vesien vastaanotto ja käsittely.

Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet voivat olla luokitukseltaan pysyviä, tavanomaisia tai ongelmajätteitä. Pilaantuneet maa-ainekset voivat olla lievästi tai voimakkaasti pilaan- tuneita. Erittäin voimakkaasti pilaantuneet maa-ainekset luokitellaan ongelmajätteiksi.

Käsittelykeskuksen rakenteissa hyödynnetään mahdollisimman paljon jätemateriaaleja.

Ensimmäisessa vaiheessa rakennettava loppusijoitusalue luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikan rakenteet toteutetaan valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (Vnp 861/1997) vaatimusten mukaisesti.

Käsittelykeskuksessa käsitellään vuosittain 50 000 - 170 000 t jätettä, mistä ongelma- jätteen osuuden on arvioitu olevan 11 250 - 73 500 t/a.

Käsittely ja loppusijoitusalueet rakennetaan pohjarakenteiltaan tiiviiksi maaperän ja poh- javesien likaantumisen välttämiseksi. Käsittely- ja loppusijoitusalueilla jätteiden kanssa tekemisissä oleva ja mahdollisesti likaantuva sadevesi kerätään talteen altaisiin ja tarvit- taessa puhdistetaan puhdistusjärjestelmällä ennen vesien johtamista viemäriin.

Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätemäärät

Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty arviot vuosittain vastaanotettavien jätteiden määristä ja ongelmajätteiden osuudesta. Mitään radioaktiivisia, räjähdysvaarallisia, tartuntavaaral- lisia tai syttyviä maita, jätteitä, teollisuusjätteitä tai sivutuotteita ei oteta vastaan.

Taulukko 1.

Jätelaji Määrä (t)

min. max.

Ongelma- jätteen osuus (%)

Ongelmajätteen määrä (t) min. max.

Voimalaitostuhkat 10 000 20 000 0 0 0

Jätteen- ja ongelmajätteen polton tuhkat ja kuonat 0 30 000 100 0 30 000

Savukaasujen puhdistusjätteet 0 5 000 100 0 5 000

Lajiteltava teollisuusjäte:

-purku- ja rakennusjätteet -siivousjätteet

0 5 000 10 0 500

Teollisuuden ongelmajätteet ja sivutuotteet:

-pölyt -metallisakat -muut

0 5 000 50 0 2 500

Lietteet ja pilaantuneet sedimentit:

-pilaantuneet ruoppaussedimentit -vedenpuhdistuksen lietteet ja sakat

-korkean vesipitoisuuden omaavat jätteet ja sivu- tuotteet

10 000 25 000 50 5 000 12 500

Prosessijätteet ja sivutuotteet:

-valimojätteet -pölyt

-rejektit (mm. teollisuusprosessien epäkurantit tuotteet)

-rakennusteollisuuden sivutuotteet

5 000 10 000 50 2 500 5 000

Pilaantuneet maa-ainekset:

-hiekkapuhallussivutuotteet -valimohiekat

-hiekoitusmateriaalit -erotuskaivojen sakat

15 000 45 000 25 - 40 3 750 18 000

Lievästi pilaantuneet maa-ainekset ja ylijäämä- maat

10 000 25 000 0 0 0

Yhteensä 50 000 170 000 11 250 73 500

Kokonaisjätemääristä arvioidaan muodostuvan käsittelyn jälkeen n. 10 000 – 50 000 m³ läjitysalueelle sijoitettavaa jätettä vuodessa.

Raaka-aineet

Käsittelykeskuksen toiminnassa tarvittavia raaka-aineita ovat vesi, puhtaat maa-ainekset, stabilointikäsittelyn seosaineet, vesienpuhdistuskemikaalit ja aktiivihiili.

Puhdasta vettä tarvitaan alueella noin 300 - 500 m³ vuodessa. Vesi hankitaan alueelle kunnallisesta verkosta. Puhtaita maa-aineksia tarvitaan pohja- ja pintarakenteisiin noin 2 000 - 4 000 t vuodessa.

Stabilointikäsittelyn sideaineita tarvitaan 1 000 - 5 000 t vuodessa. Vesienpuhdistus- kemikaaleja kuten ferrosulfaattia tarvitaan arviolta 200 - 1 000 kg vuodessa ja vesien- ja kaasunpuhdistukseen käytetään aktiivihiiltä arviolta 2 000 kg vuodessa.

Kemikaalit varastoidaan niille tarkoitetuissa astioissa turvallisuusmääräykset huomioi- den. Nestemäiset haitalliset kemikaalit (esim. vesienkäsittelyn voimakkaat hapot ja emäkset) säilytetään niille varatuissa valuma-altaallisissa tiloissa.

Polttoaineet

Työkoneiden polttoaineen (kevyt polttoöljy) kulutus on arviolta 52 m³/a. Polttoaineet varastoidaan valuma-altaallisissa säiliöissä käsittelykentällä. Polttoaineen varastoalueelta vedet johdetaan öljynerottimen kautta tasausaltaaseen.

Jätteiden käsittelymenetelmät

Jätteitä ja pilaantuneita maamassoja välivarastoidaan halleissa, peitettynä tiiviillä kentillä tai altaassa. Jätemateriaaleja voidaan varastoida myös siiloissa, säiliöissä tai muissa tar- koitukseen soveltuvissa astioissa. Tarvittaessa massoja esikäsitellään seulomalla ja/tai murskaamalla. Massoja käsitellään niiden pilaantuneisuuden mukaisesti joko stabiloimal- la, alipainekäsittelyllä, pesemällä, kompostoimalla tai loppusijoittamalla ne kaatopaikal- le.

Seuraavassa taulukossa 2 on esitelty erilaisia jätteiden esikäsittelymenetelmiä ja taulu- kossa 3 erilaisia käsittelymenetelmiä.

Taulukko 2. Esikäsittelymenetelmät

Menetelmä Soveltuvuus Kuvaus

Lajittelu Teollisuusjätteet

Pilaantuneet maa-ainekset

Lajittelulla erotetaan erityyppiset jätejakeet hyödynnet- täviksi erikseen.

Seulonta Pilaantuneet maa-ainekset Karkeat kuonat

Suurten kappaleiden, kuten kivien, lohkareiden, kanto- jen ja rakennusjätteen erottelu maamassoista.

Murskaus Betoni, tiili ja puujäte Kivet ja lohkareet

Kappaleet murskataan paremmin hyödynnettävään rae- kokoon.

Pesu Pilaantuneet maa-ainekset Teollisuuden sivutuotteet

Pesua käytetään hienoaineksen erottamiseen sekä haitta- aineiden liuottamiseen pesuaineiden avulla maamas- soista.

Kuivaus Lietteet ja sedimentit Teollisuuden sakat

Veden poistaminen mekaanisesti laskeuttamalla, puris- tamalla, linkoamalla tai lämmittämällä.

Välivarastointi Pilaantuneet maa-ainekset Teollisuusjätteet

Muualla käsiteltäväksi tarkoitetut esikäsitellyt massa- erät.

Välivarastoon kootaan pieniä yksittäisiä eriä myöhem- min paikan päällä tai muualla tapahtuvaa käsittelyä var- ten.

Taulukko 3. Käsittelymenetelmät

Menetelmä Soveltuvuus Kuvaus Stabilointi Teollisuuden proses-

sijätteet Sakat ja lietteet Tuhkat

Pilaantuneet maa- ainekset

Stabilointi voidaan jakaa kiinteytykseen (sideainestabiloin- tiin) ja kemialliseen stabilointiin. Kiinteytyksessä muutetaan jätteen fysikaalista olomuotoa sideaineiden avulla muuttamat- ta jätteen kemiallisia ominaisuuksia. Kiinteytyksessä sideai- neiden avulla pienennetään massan vedenläpäisevyyttä. Ke- miallisessa stabiloinnissa seosaineiden avulla pienennetään massan sisältämien haitta-aineiden vaaraominaisuuksia.

Stabiloinnissa seosaineen (kiinteytyksessä sideaineen) avulla käsiteltävä massa kiinteytetään, jolloin sen haitta-aineiden liukoisuus pienenee oleellisesti. Seosaineina voidaan käyttää sementtiä, kalkkia, bitumia, tuhkia tai muita soveltuvia mate- riaaleja.

Stabilointi parantaa jätteen kaatopaikka-kelpoisuutta ja hyö- tykäyttömahdollisuuksia. Tietyissä tapauksissa jätteet stabi- loidaan niiden jäteluokituksen muuttamiseksi ongelmajättees- tä tavanomaiseksi, jotta jätteen hyötykäyttö tai loppusijoitus on mahdollista.

Stabiloinnin soveltuvuus varmistetaan aina ennakkokokein.

Stabiloinnissa voidaan myös pienentää haitallisten aineiden liukoisuutta tai muuttaa niiden olomuotoa sekoittamalla jät- teeseen hapettavia tai pelkistäviä yhdisteitä.

Alipaine- käsittely

Pilaantuneet maa- ainekset

Haihtuvia aineita si- sältävät materiaalit

Käsittely tapahtuu alipaineistetussa hallissa tai peitetyssä au- massa.

Alipaine synnytetään imulla. Imetty ilma puhdistetaan ja sii- hen haihtuneet haitalliset yhdisteet hävitetään paikan päällä tai kerätään talteen ja viedään hävitettäväksi muualle.

Biologinen käsittely

Pilaantuneet maa- ainekset

Orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätteet

Biologisella käsittelyllä eli kompostoinnilla vähennetään hai- tallisten aineiden kuten öljyjen pitoisuuksia.

Kompostoinnilla parannetaan materiaalin soveltuvuutta hyö- tykäyttöön tai varmistetaan sen kaatopaikkakelpoisuus.

Alueella käytettävät jätteiden käsittelylaitteet ovat siirrettäviä ja niitä käytetään tarpeen mukaan. Laitokset sijoitetaan asfaltoiduille kentille hule- ja suotovesien keräämiseksi kä- sittelyyn.

Käsiteltyjen materiaalien käyttö- ja sijoitusperusteita

Pienerinä vastaanotetut, kaatopaikkasijoitukseen soveltuvat ongelmajätteet sijoitetaan kä- siteltyinä kaatopaikan jätetäyttöön. Ongelmajätteet, jotka eivät sovellu kaatopaikkasijoi- tukseen toimitetaan ongelmajätevarastoon ja edelleen käsittelyyn.

Betoni- ja tiilijäte käytetään hyödyksi käsittely- ja hyötykäyttökentän sekä kaatopaikan rakenteissa. Käyttökohteita ovat kenttien rakennekerrokset, kaatopaikan kuivatuskerrok- set sekä läjityksen työmaatiet.

Eroteltu puujäte toimitetaan hyödynnettäväksi muualla.

Asbestijäte haudataan kaatopaikan jätetäyttöön aina erillisiin kaivantoihin, jotka täyte- tään välittömästi.

Kivihiili-, turve- ja puunpolttoainevoimalaitosten tuhka ja kuona sijoitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön suoraan voimalaitoksilta. Toissijaisesti tuhkaa käytetään hyödyksi kaato- paikan rakenteissa sekä stabiloinnin sideaineena.

Jätteenpoltossa syntyvän tuhkan ja kuonan koostumus vaihtelee riippuen poltetusta mate- riaalista, seossuhteesta muun polttoaineen kanssa, kaasunpuhdistuksesta sekä poltto- tai kaasutustekniikasta. Mikäli hyötykäyttö ei ole mahdollista, jätteenpoltossa syntyvä lento- tuhka ja pohjatuhka joudutaan läjittämään loppusijoitusalueelle. Jätteenpolton tuhkien kaatopaikkakelpoisuuden saavuttaminen edellyttää useassa tapauksessa käsittelyä, kuten stabilointia, jotta niiden sisältämien haitallisten aineiden liukoisuudet saataisiin kaato- paikkakriteerien edellyttämälle tasolle. Käsittelynä tuhkille on esim. kemiallinen tai fysi- kaalis-kemiallinen stabilointi.

Lietteet varastoidaan aluksi altaisiin ja niiden vesipitoisuutta vähennetään esimerkiksi saostamalla. Stabiloimalla kiinteytetyt lietteet sijoitetaan pääsääntöisesti kaatopaikan jä- tetäyttöön. Osalle lietteistä käsittelyksi riittää pelkkä kuivaus ennen niiden sijoittamista.

Ylijäämämassat sijoitetaan aluksi välivarastoon kaatopaikka-alueelle ja sen jälkeen tar- peen mukaan jätetäytön esipeittoon tai pintaeristyksen kerroksiin rakeisuudesta riippuen.

Massoja voidaan käyttää myös runkoaineksina stabilointi- ja rakennemassasekoituksissa.

Lievästi pilaantuneet maa-ainekset käytetään hyödyksi kaatopaikan jätetäytön väli- ja esipeittokerroksiin.

Suuri osa käsitellyistä pilaantuneista maa-aineksista voidaan käyttää hyödyksi käsiteltyi- nä tai sellaisenaan jätekeskuksen rakenteissa. Ylijäämät käytetään hyödyksi muissa sopi- vissa kohteissa tai sijoitetaan kaatopaikan jätetäyttöön. Käsiteltyinä pilaantuneita maa- aineksia käytetään kaatopaikan tiivistyskerroksessa ja sellaisenaan kaatopaikan sisällä.

Kaatopaikan suotovesiä ja vastaanotettavia nestemäisiä jätteitä hyödynnetään mahdolli- suuksien mukaan alueen käsittelyprosesseissa, esim. pölymäisten jätteiden kostutuksessa sekä stabiloinnissa.

Jätevedenpuhdistus

Käsittelykeskuksen alueelle rakennetaan kaksi käsiteltävien vesien tasausallasta, joista toiseen kerätään tuhkan kaatopaikalta muodostuvat käsiteltävät vedet ja toiseen muualta käsittelykeskuksen alueelta kertyvät käsiteltävät vedet. Vedet käsitellään yhdessä alueelle rakennettavassa vesienkäsittely-yksikössä.

Saniteettivedet johdetaan kaupungin viemäriin.

Ulkopuolisten vesien johtaminen

Käsittelyalue rakennetaan rapakivikalliosta louhittavalle tasanteelle ja louhinnan yhtey- dessä tehdään sivuojat estämään ulkopuolisten vesien pääsy käsittelyalueelle.

Alueelle rakennetaan uusi sadevesiviemäri. Sadevesiviemärin linjaus kulkee tulevan täyt- töalueen alitse suunnilleen sen keskikohdalta, ja siitä edelleen tulevan käsittelyalueen ja vanhan Keltakankaan kaatopaikan välisellä alueella laskien Rouvankorvenojaan. Sade- vesiviemäriä pitkin on tarkoitus johtaa alueen pohjois- ja itäpuolelle jäävän valuma- alueen pintavedet, kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerroksesta suotautuvat sadevedet ja käsittelykentän alapuolisen kuivatuskerroksen vedet.

Käsittelyalueen rakenteet

Alueen eristysrakenteissa käytetään kahta eri toteutusperiaatetta, joista toisessa hyödyn- netään pilaantuneita maa-aineksia ja toisessa käytetään neitseellisiä materiaaleja. Eristys- rakenteiden alapuolelle rakennetaan salaojituskerrokset, joita käytetään alueen perus- kuivatuksen lisäksi myös tiivistyskerroksen toimivuuden tarkkailuun.

Väliaikaiset rakenteet

Alueen rakentamisessa hyödynnetään pilaantuneita maa-aineksia, joita tarvittaessa joudu- taan välivarastoimaan väliaikaisin rakentein ennen varsinaisten kenttien valmistumista.

Väliaikaisissakin ratkaisuissa huolehditaan siitä, ettei varastoitavista materiaaleista koidu haittaa ympäristölle. Kuvaukset tarvittavista väliaikaisista rakenteista toimitetaan kunkin rakennusvaiheen tarkempien rakennussuunnitelmien mukana.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Alueen pohjaeristysratkaisut tehdään ratkaisuilla, jotka täyttävät Vnp:n 861/1997 määrä- ykset kaatopaikkarakenteista. Alueella käytettäviä käsittelytekniikoita on käytetty ylei- sesti pilaantuneiden maiden kunnostusprojekteissa eri puolilla Suomea.

Käsittelyn aikana haitallisia aineita ei laimenneta ilmaan, veteen tai maaperään. Haitalli- set yhdisteet hävitetään, otetaan talteen ja hävitetään toisaalla tai ne immobilisoidaan ja sidotaan kiintoainekseen haitattomaan muotoon. Haihtuvien yhdisteiden osalta tämä tar- koittaa sitä, että tuotavista haihtuvia yhdisteitä sisältävistä jätteistä tai maamassoista pe- räisin oleva ilma puhdistetaan ennen sen johtamista ilmakehään. Pölyn mukana leviävien yhdisteiden osalta tämä taas tarkoittaa jätteiden ja maamassojen peittämistä ja kastelua tarpeen mukaan. Pilaantuneiden maiden kanssa tekemisissä ollutta vettä ei päästetä sel- laisenaan ympäristöön. Tiiviillä kenttärakenteilla huolehditaan siitä, ettei pilaantuneiden maiden kanssa tekemisissä ollut vesi pääse rakenteiden läpi maaperään.

Ensisijaisena tarkoituksena on, että alueella syntyisi mahdollisimman vähän likaantunutta vettä. Tästä huolehditaan massojen huolellisella peittämisellä ja kenttien vesien asian- mukaisella johtamisella. Märkiä ja helposti liukenevia yhdisteitä sisältävät massat vas- taanotetaan tiivispohjaisiin umpikaivoilla varustettuihin halleihin. Salaojituksilla pide- tään pohjavesi erillään alueelle loppusijoitettavista massoista ja näin estetään haitta- aineiden suora liukeneminen pohjavesiin.

Toiminnan laadunvarmennuksen työkaluna käytetään Ekokem-Palvelu Oy:n laatujär- jestelmää.

Sähköenergian tarve alueella on n. 200 MWh vuodessa. Suurimmillaan sähkön kulutus on alueella stabilointi- tai pesukäsittelyiden ollessa käynnissä. Muina aikoina suurimman sähköntarpeen muodostavat hallien kaasunpuhdistus ja vesien pumppaus. Kaasunpuhdis- tuksessa käytettävä katalyyttinen polttoyksikkö hyödyntää puhdistettavasta kaasusta polt- tamalla saatavaa energiaa ja samalla vähentää ulkoisen energian tarvetta. Alueella käytet- tävät pumput on varustettu pintakytkimillä, jotka estävät niiden turhan kuivakäynnin.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Ekokem-Palvelu Oy:n noudattaa toiminnassaan Ekokem Oy Ab:n laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmiä:

- Sertifioitu laatujärjestelmä SFS-ISO 9001 - Sertifioitu ympäristöjärjestelmä SFS-ISO 14001.

JÄTTEENKÄSITTELYALUEET Yleistä käsittelykeskuksesta

Käsittelykeskus on auki klo 7.00–16.00 ja alue aidataan ja varustetaan lukittavalla portil- la. Keskuksessa on hoitohenkilökunta maanantaista perjantaihin 7.00 – 16.00. Muina ai- koina alueille kuljetaan sähköisesti avautuvan portin kautta ja jätteet sijoitetaan ennalta annettujen kirjallisten ohjeiden mukaan.

Käsittelykeskus koostuu kahdesta alueesta. Hyötykäyttöalueesta, jossa jätteet otetaan vastaan ja käsitellään sekä kaatopaikka-alueesta, jonne hyötykäyttöön tai kierrätykseen kelpaamattomat jätteet loppusijoitetaan.

Hyötykäyttöalueen kokonaispinta-ala on noin 1 ha. Hyötykäyttöalueen varustus:

− alueen hoitajan toimisto- ja huoltoparakki,

− lukittava puomi, aita ja toimintojen esittelytaulu,

− vastaanotto- ja käsittelykentät,

− varasto/käsittelyhallit,

− vesiallas ja vesienkäsittelylaitteet,

− lieteallas sekä

− mahdollinen vaaka.

− Lisäksi alueella on tarpeen mukaan siirrettävää kalustoa:

− työkoneita (kaivinkone, pyöräkuormaaja ja kuorma-auto),

− seula,

− murska,

− sekoitusasema ja

− kaasunpuhdistuslaitteet.

Kaatopaikka-alueen kokonaispinta-ala on noin 7,5 ha, jonka lisäksi suoja-alueita on noin 2,9 ha. Kulloinkin käytössä oleva täyttöalue on pienempi kuin 3 ha. Kaatopaikan varus- tus:

− lukittava puomi ja aita,

− eri toimintojen sijainnin kertova opastaulu,

− kieltotaulu, jossa ilmoitetaan kyseessä olevan yksityinen kaatopaikka sekä

− vesiallas ja pumppaamo.

Käsittelyalueiden rakenteet

Teollisuusjätteen käsittely- ja hyötykäyttöalueelle tulee seuraavia osakokonaisuuksia:

1. liikennealueita ja mahdollisesti autovaaka 2. välivarastointialueita

3. käsittelyalueita

4. toimisto- ja sosiaalitilat 5. käsittelyhalleja

6. lieteallas

7. hule/suotovesiallas (tasausallas) ja vesienkäsittely-yksikkö Liikennealueet

Ekokaarelta rakennetaan asfaltoitava tie käsittely- ja hyötykäyttöalueen vastaanottopis- teen ja mahdollisesti rakennettavan autovaa’an kautta varasto- ja käsittelykentille, varas- to- ja käsittelyhalliin ja edelleen takaisin yksityistielle.

Kentät

Alueen kentät asfaltoidaan vesitiiviillä asfalttibetonilla ja muotoillaan siten, että huleve- det voidaan kerätä ja johtaa tasausaltaan kautta käsiteltäviksi. Kenttien kantavissa kerrok- sissa varaudutaan käyttämään stabiloimalla kiinteytettyjä pilaantuneita maamassoja, teol- lisuuden sivutuotteita tai voimalaitostuhkia.

Käsittelyalueilla (vastaanotto-, välivarastointi-, esikäsittely- ja käsittelyalueet), joiden ra- kenteissa käytetään pilaantuneita maita, on seuraavat rakennekerrokset: kulutuskerros, pinnan tiivistyskerros, stabiloitu kerros, kuivatus- ja tarkkailukerros, pohjan tiivistysker- ros ja kallio.

Käsittely/varastointikenttinä voidaan käyttää myös kaatopaikka-aluetta.

Halli

Käsittelyalueelle tulee kevytrakenteinen, alipaineistettu halli, jossa varastoidaan ja käsi- tellään herkkäliukoisia komponentteja sisältäviä tai haihtuvia yhdisteitä sisältäviä materi- aaleja. Hallin lattian rakennekerrokset ovat: pinnalle tiivis asfaltti kahtena kerroksena, tii- vistyskerros (k < 2*10^-10), suodatinkangas ja kuivatuskerros.

Lieteallas

Käsittelyalueelle varaudutaan rakentamaan noin 200 – 1 000 m³ vetoinen vesitiivis lie- teallas/altaita teollisuudessa syntyviä lietteitä varten. Altaan rakenteet tehdään käyttäen pintaan joko kaksi HDPE -kalvokerrosta, joiden väliin tulee suojageotekstiili tai betoni- laatta, jonka alle tulee HDPE –kalvo. Edellisen alle tiivistyskerros (k < 6*10^-10), suoda- tinkangas ja kuivatuskerros ja jälkimmäisen alle bentoniittimatto ja kuivatuskerros.

Toimisto- ja sosiaalitilat

Alueelle rakennetaan toimisto- ja sosiaalitilat. Toimistotilat mitoitetaan 2 hengelle ja so- siaalitiloissa varaudutaan 10 hengen yhtäaikaiseen vahvuuteen. Toimiston tarvitsema ta- lousvesi saadaan alueelle vedettävästä vesijohdosta. Saniteettivedet johdetaan Anjalan- kosken kaupungin viemäriin.

Tasausaltaat

Kaikki asfaltoiduilla liikennealueilla ja käsittelykentillä muodostuva hulevesi johdetaan tasausaltaisiin. Tasausaltaiden tilavuus on mitoitettu kuukauden maksimisadannan perus- teella viimeisten 30 vuoden ajalta (95 % mittaustuloksista). Haihduntana on kenttäalueil- la käytetty 10 %, kaatopaikka-alueella 30 % ja tuhkan kaatopaikka-alueella 20 % sadan- nasta. Asfaltoitujen kenttien pinta-alana on käytetty 6 000 m², kaatopaikka-alueen pinta- alana 2 ha ja tuhkan kaatopaikka-alueen pinta-alana 1 ha. Näiden tietojen perusteella on tasausaltaiden yhteistilavuus noin 3 000 m³. Tasausaltaan vettä käytetään hyödyksi jäte- massojen käsittelyssä ja tekemisessä haitattomaksi. Tasausaltaiden pohjarakennevaih- toehdot ovat samat kuin lietealtaiden.

Jätteiden käsittely

Jätteiden vastaanottomenettely

Jätteitä, sivutuotteita tai pilaantuneita maa-aineksia otetaan vastaan ainoastaan ennakkoti- lausten perusteella.

Vastaanotettavien jätteiden vastaanottomahdollisuuksien selvittäminen ja käsittelymene- telmän valinta etenee seuraavissa vaiheissa:

1. Asiakkaalta saatujen esitietojen perusteella arvioidaan jätteen vastaanottomahdolli- suudet.

2. Tarvittaessa pyydetään lisätietoja jätteen koostumuksesta tai muista ominaisuuksista.

3. Soveltuvuus käsittelyyn selvitetään tarvittaessa kokeellisesti.

4. Päätös jätteen vastaanottokelpoisuudesta.

5. Lopullinen käsittelymenetelmän valinta ja tarvittaessa esikokeet.

6. Tarjous vastaanotosta tai luokittelu hinnaston mukaan.

7. Tilaus/Sopimus.

8. Vastaanotto, laadun tarkistus ja punnitus.

9. Tarvittaessa välivarastointi.

10. Käsittely.

11. Sijoitus hyötykäyttöön, vienti muualle loppusijoitukseen tai hyötykäyttöön tai loppu- sijoitus läjitysalueelle.

Punnitus ja tilastointi

Punnituksen yhteydessä tarkastetaan kuormat ja niitä koskevat asiakirjat, minkä jälkeen alueen hoitaja ohjaa jätekuormat haluttuihin paikkoihin varastokentille tai kaatopaikalle sekä kirjaa jätekuormien loppusijoituspaikat. Alueen hoitaja ottaa jätteitä vastaan ma-pe klo 7.00 – 16.00. Alueet ovat suljettuja muina aikoina. Aukioloaikojen ulkopuolella alu- eelle kuljetaan sähköisesti avautuvan portin kautta. Joillekin jätteiden vakiotoimittajille (esim. tehtaat, joissa muodostuu jätettä säännöllisin välein ja jäte on heti toimitettava kä- sittelykeskukseen) annetaan kulkulupa ja kirjalliset ohjeet, joiden mukaan jätteet sijoite- taan alueelle.

Kaatopaikan pitäjä kirjaa jäte-erät tietojärjestelmään ja vastaa kaatopaikkakelpoisuuden tarkastamisesta. Kustakin jäte-erästä kirjataan ylös laji, määrä, alkuperä, toimituspäivä- määrä, tuottaja ja tuoja. Jätteiden määrä mitataan punnitsemalla. Myös keskuksesta pois- vietävistä kuormista kirjataan vastaavat tiedot.

Jätteen vastaanottokenttä

Jätteet otetaan vastaan hyötykäyttöalueelle rakennetulla vastaanottokentällä, josta ne pun- nituksen, asiakirjojen ja kuorman tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohja- taan edelleen:

− pienerien ja ongelmajätteen lajittelupisteeseen,

− pilaantuneiden maiden vastaanottokentälle/tai halliin,

− tuhkan käsittelyalueelle,

− kuivattavien lietteiden vastaanottopisteeseen,

− hyötyjätekentille,

− loppusijoitusalueelle tai

− ylijäämämaiden vastaanottokentälle.

Jätteen pienerien vastaanotto

Alueelle voi tuoda jätteitä vain ennakkotilausten perusteella. Vakiojätteentoimittajien kanssa tehdään sopimukset. Muiden kuin vakiotoimittajien jäte-eriä otetaan alueelle vas- taan vain kun paikalla on vastaanottavaa henkilökuntaa.

Alueella syntyvien ja alueelle vastaanotettavien ongelmajätteiden pienerien vas- taanotto ja välivarastointi

Ongelmajätteen pienerät varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan erilleen laji- teltuna varastossa niille varatuissa astioissa. Ongelmajätteet käsitellään laatunsa perus- teella paikalla ja hyödynnetään tai loppusijoitetaan kaatopaikka-alueelle tai toimitetaan erissä käsiteltäviksi ao. luvan saaneelle ongelmajätteen käsittelijälle. Pienerinä toimitetut ongelmajätteet voidaan ongelmajätevaraston sijaan varastoida myös ongelmajätekonteis- sa tai ongelmajätteet voidaan toimittaa Ekokem-Palvelu Oy:n ongelmajätepalveluiden varastoon.

Tarkastukset ja testit

Sopimusperusteisesti pitkäjaksoisesti tuotavien jätteiden laatu tarkistetaan vuosittain vas- taavuustestillä. Jätteen tuottaja vastaa siitä, että jäte on ennakkotietoina saadun kuvauk- sen mukaista.

Yksittäisistä jäte-eristä selvitetään niiden laatu ja kaatopaikkasijoitettavista jätteistä selvi- tetään niiden kaatopaikkakelpoisuus.

Ekokem-Palvelu Oy esikäsittelee jätteitä kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevalla hyöty- käyttöalueellaan. Loppusijoitettavan jätteen laatu varmistetaan kullekin käsittelymene- telmälle etukäteen laaditun laadunvarmistussuunnitelman mukaisesti.

Jätekuormat tarkastetaan silmämääräisesti niitä vastaanotettaessa ja myös tyhjennettäessä sijoituskohteessa. Mikäli jäte ei vastaa ilmoitettua laatua, kuormat palautetaan tai varas- toidaan välivarastoon odottamaan niiden laadun selvittämistä.

Mahdollisten ulkopuolisten luvaton jätteen tuonti estetään.

Teollisuusjätteen käsittely

Teollisuusjätteestä erotellaan hyötykäytettävät ja loppusijoitettavat jakeet. Teollisuusjät- teen palavasta osasta valmistetaan polttoainetta toimitettavaksi luvanvaraisiin vastaanot- topaikkoihin. Käsittelyssä syntyvät rejektit käsitellään niiden koostumuksen mukaisesti.

Mekaanisessa käsittelyprosessissa sekalainen teollisuusjäte murskataan ja siitä erotetaan palamattomat aineosat kuten metalli, lasi, posliini, suuret ja kovat kappaleet sekä ei- rautametallit. Prosessissa käytetään kulloinkin soveltuvimpia erottimia laatuvaatimusten saavuttamiseksi. Hyvälaatuinen osa materiaalista voidaan ohjata murskauksen jälkeen suoraan loppukäyttöön.

Teollisuuden sivutuotteet

Keskuksessa hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita alueen rakenteissa sekä käsittely- prosesseissa. Käsittelyprosesseissa sivutuotteita voidaan käyttää seosaineina, joilla pa- rannetaan loppusijoitettavien jätteiden liukoisuus- ja vedenläpäisevyysominaisuuksia.

Hyötykäyttö voi tapahtua myös alueen ulkopuolella, jolloin käsittelyalue toimii sivutuot- teiden varastona.

Teollisuuden prosessijätteet

Teollisuuden prosessijätteistä alueella tullaan käsittelemään pääasiassa pieniä ja kes- kisuuria eriä. Osa prosessijätteistä pystytään ohjaamaan hyötykäyttöön. Hyötykäyttö voi tapahtua alueen ulkopuolella, jolloin käsittelyalue toimii varastona. Osa teollisuuden pro- sessijätteistä ei sellaisenaan täytä kaatopaikkasijoittamisen ehtoja mm. liian suuren hai- tallisten aineiden liukoisuuden vuoksi. Näitä jätteitä käsitellään fysikaalis-kemiallisella tai kemiallisella stabiloinnilla. Stabiloimalla käsitellyt jätteet pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan kaatopaikan rakenteissa.

Hyödynnettävän rakennusjätteen käsittely

Rakennusjätteet tyhjennetään varastokentille, joista ne toimitetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn. Betoni- ja tiilijäte murskataan urakoitsijan toimesta ja murske käytetään hyödyksi käsittelyalueen kenttärakenteissa, kaatopaikan rakennekerroksissa tai toimite- taan muualle hyötykäyttöön. Puujäte murskataan ja siitä valmistetaan kierrätyspoltto- ainetta tai se toimitetaan muuhun hyötykäyttöön.

Lietteiden ja pilaantuneiden sedimenttien käsittely

Lietteet ja pilaantuneet pohjasedimentit välivarastoidaan tiiviissä altaissa. Lietteillä tar- koitetaan pääasiassa teollisuuden märkiä jätteitä; ei sedimenttejä, sakkoja tai yhdyskunta- jätevesilietettä. Esikäsittelyssä lietteiden ja sedimenttien vesipitoisuutta vähennetään mm.

saostamalla ja suodattamalla tai muulla vesipitoisuuden pienentämiseen soveltuvalla tek- niikalla, kuten mekaanisella kuivaamisella. Lietteistä ja sedimenteistä erottuva vesi käsi- tellään ennen vesien poisjohtamista. Esikäsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen lietteet ja sedimentit stabiloidaan pilaantuneen maan kanssa tai toimitetaan muuhun soveltuvaan käsittelyyn, joka minimoi mahdollisista haitta-aineista aiheutuvat haitat. Sedimenttien ja lietteiden esikäsittely toteutetaan soveltuvaa vedenpoisto/saostustekniikkaa hyödyntäen siten, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristöpäästöjä.

Pilaantuneiden maiden käsittely

Pilaantuneet maat vastaanotetaan päällystetyille kentille. Mikäli massoista ei ole olemas- sa sijoituskelpoisuuslausuntoa, otetaan massasta näytteet sijoituskelpoisuuden varmista- miseksi. Tämän jälkeen massat aumataan ja aumat peitetään.

Ongelmajätteeksi luokiteltavat maat

Ongelmajätteeksi luokiteltavat maat joko loppusijoitetaan kaatopaikalle tai käsitellään vaarattomiksi. Loppusijoitus tehdään vain, mikäli maamassat täyttävät ongelmajätteen kaatopaikan sijoituskelpoisuuskriteerit.

Epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmiä ovat pesu ja stabilointi. Käsitellyt massat joko hyötykäytetään, tai mikäli niitä ei voida hyötykäyttää, voidaan ne sijoittaa kaatopaikalle.

Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneita maamassoja käsitellään alueelle raken- nettavassa kevytrakenteisessa hallissa tai alipaineistetuissa, peitetyissä aumoissa.

Alueelle tehtäviä halleja käytetään alipainekäsittelyn lisäksi myös muilla menetelmillä puhdistettavien maiden välivarastointiin.

Osa alueelle vastaanotettavista massoista voidaan toimittaa muualla tapahtuvaan käsitte- lyyn. Tällöin alueella tapahtuu massojen esikäsittely ja välivarastointi.

Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maat

Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat, epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maa-ainekset käsitellään joko sijoittamalla ne sijoituskelpoisuutensa perusteella kaato- paikalle tai stabiloimalla ne fysikaalis-kemiallisesti haitattomaan muotoon. Stabiloinnissa voidaan käyttää eri tekniikoita kuten sementti- tai bitumistabilointia. Stabilointitekniik- kaa voidaan soveltaa myös orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneille maa-aineksille. Massas- ta tehdään ennen käsittelyä esikokeet aina käytettäessä käsittelymenetelmänä stabilointi- tekniikkaa.

Alueella käsiteltäviä epäorgaanisilla yhdisteillä pilaantuneita maita ovat raskasmetalleil- la, suoloilla ja arseenilla pilaantuneet maa-ainekset. Stabiloitavan maamassan määrää voidaan pienentää käyttämällä esikäsittelynä seulontaa tai pesua.

Stabiloidusta massasta tehdään hyötykäyttökenttä, joka peitetään tiiviillä asfaltilla (tyhjä tila alle 3 %) ja luiskat tiiviillä moreenilla tai bentoniittimatolla. Routarajan yläpuolelle sijoitettavat massat tehdään pakkasenkestäviksi.

Stabiloidut massat jäävät pysyvästi alueelle. Stabiloitavat massat, joita ei hyödynnetä alueen rakenteissa voidaan toimittaa hyödynnettäviksi muualla tarvittavissa kenttäraken- teissa edellyttäen, että käyttökohteessa on ympäristölupa massojen käyttöön.

Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maat Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat, orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maa- ainekset käsitellään joko sijoittamalla ne sijoituskelpoisuutensa perusteella kaatopaikalle tai käsittelemällä ne alueella.

Haihtuvat yhdisteet poistetaan maamassoista alipainekäsittelyssä ja biologisesti hajotet- tavat yhdisteet kompostointikäsittelyssä. Haihtuvia yhdisteitä ovat mm. liuotinaineet ja polttonesteet. Kompostoitavia ovat mm. osa öljy-yhdisteillä pilaantuneista (kuten kevyel- lä polttoöljyllä pilaantuneet maat) maista ja lievästi PAH-yhdisteillä pilaantuneet maat.

Orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia voidaan myös hyödyntää stabiloi- tuina. Stabiloinnissa käytetään tällöin sideaineita, jotka soveltuvat orgaanisille yhdisteil- le.

Alueella voidaan myös välivarastoida ja esikäsitellä pilaantuneita maamassoja, jotka ei- vät sovellu alipaine- tai biologiseen käsittelyyn. Nämä massat voidaan toimittaa muuhun luvan omaavaan käsittelypaikkaan.

Muut kuin ongelmajätteeksi luokiteltavat sekä epäorgaanisilla että orgaanisilla haitta- aineilla pilaantuneet maat

Pelkillä orgaanisilla tai epäorgaanisilla yhdisteillä pilaantuneiden maa-ainesten lisäksi käsiteltävät maamassat voivat sisältää molempia yhdistetyyppejä. Näiden massojen käsit- telyyn voidaan soveltaa eri menetelmien yhdistelmiä mikäli massoja ei pystytä käsittele- mään vain yhdellä menetelmällä.

Kiireelliset tapaukset

Kiireellisiä tapauksia ovat mm. onnettomuudet ja äkilliset säiliö- ym. vuodot. Näissä ta- pauksissa maa-aines otetaan vastaan kentälle ja siitä otetaan näytteet. Onnettomuusmas- sat pidetään erillään muista maaeristä ennen kuin niiden haitta-ainepitoisuudet on tutkit- tu. Jokaisesta kiireellisestä erästä otetaan vähintään yksi näyte (kokoomanäyte) ja lisä- näytteet alkavaa 200 t kohden. Näytteistä tutkitaan se haitallinen kemikaali, joka kysei- sessä vuodossa tai onnettomuudessa on joutunut maaperään. Ennen massojen vastaanot- toa edellytetään jätteen tuojalta tietoa siitä, mikä on vahingon yhteydessä maaperään jou- tunut kemikaali.

Käsiteltävien massojen laatu ja määrät

Seuraavassa taulukossa 4 on esitetty arvio käsiteltävien maamassojen määristä. Käsitte- lykeskuksessa varaudutaan käsittelemään myös TBT- ja TPT -yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia, lietteitä ja sedimenttejä.

Taulukko 4: Käsiteltävien massojen laatu ja määrät

Käsittelymenetelmä Luokitus Massamäärät

t/a

Ongelmajätteeksi luokiteltavat maat, jotka ovat sijoituskelpoisia ongelmajätteen kaato- paikalle

Maat, jotka ovat sijoituskelpoisia pysyvän jätteen kaatopaikalle

Loppusijoitus kaatopaikalle

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat maat, jotka ovat sijoituskelpoisia tavanomaisen jätteen kaatopaikalle

20 000

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat maat Stabilointi/kiinteytys,

stabiloidun massan hyödyntämi- nen kenttä- tai kaatopaikkaraken- teissa

stabiloidun massan kiinteytys ja sijoitus kaatopaikalle

Maat, jotka liukoisuusominaisuuksiensa pe- rusteella eivät ole sijoituskelpoisia kaato- paikalle.

TBT- ja TPT –yhdisteet.

17 000

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Alipainekäsittely

Biologinen käsittely

Biologisesti hajoavat orgaaniset yhdisteet, TBT- ja TPT –yhdisteet.

8 000

Orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet. CN- yhdisteet.

Pesu

Välivarastointi ja esikäsittely: kä- sittely muualla

PCDD/F-, PCB, öljyt, PAH- ja CN- yhdisteet korkeat pitoisuudet.

5 000

YHTEENSÄ (max.) 50 000

Pilaantuneen maan käsittelytoimintojen kuvaukset Massojen vastaanotto

Pölyämisen ja haihtumisen minimoimiseksi pilaantuneet maamassat kuljetetaan aina pei- tettyinä. Vastaanotettavista pilaantuneista maamassoista on oltava valtioneuvoston pää- töksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja.

Vastaanoton yhteydessä tarkastetaan kuormat ja niitä koskevat asiakirjat, minkä jälkeen kuorma opastetaan oikealle purkupaikalle. Kuormat puretaan alueen välivarastokentälle, aumataan ja peitetään muovikalvolla tai kuormat puretaan suoraan käsittelyhalliin. Muo- vikalvo estää sade- ja pintavesien pääsyn kosketuksiin pilaantuneen maa-aineksen kans- sa.

Massojen esikäsittelyt ja välivarastointi

Alueella välivarastoidaan pilaantuneita massoja, jotka ominaisuuksiensa perusteella so- veltuvat käsiteltäviksi joko käsittelyalueella tai muussa paikassa, jolla on käsittelyyn asianmukainen lupa.

Massoja esikäsitellään seulomalla ja homogenisoimalla. Seulomalla poistetaan maamas- sasta ylisuuret kivet ja muut kappaleet. Massoista seulomalla tai muuten lajittelemalla erotetut kivet ja muut kappaleet välivarastoidaan alueella. Seulaylitettä voidaan hyödyn- tää alueen kenttärakenteissa tai se toimitetaan paikkaan, jolla on voimassa oleva lupa massojen vastaanottoon. Massoissa mahdollisesti olevat kierrätyskelpoiset materiaalit (esim. rakennus- ja metallijäte) toimitetaan kierrätykseen. Seulaylitteen määräksi on ar- vioitu n. 5 000 t/a.

Käsittelykeskukseen vastaanotettuja haitta-aineiden laadun tai pitoisuuden perusteella eri tavalla luokiteltuja pilaantuneita maa-aineseriä ei sekoiteta keskenään. Käsittelyteknisistä syistä voidaan joitakin maamassaeriä joutua yhdistämään muihin maamassoihin. Joissa- kin tapauksissa erilaatuisten ongelmajätteiden sekoittaminen keskenään voi esimerkiksi pienentää jätteiden liukoisuutta (stabilointi). Jätteitä ei sekoiteta tarpeettomasti keske- nään.

Ensimmäisessä vaiheessa pilaantuneita maita välivarastoidaan Ekokem-Palvelu Oy:n ny- kyisellä pilaantuneen maan käsittelyalueella laitoksen luvan puitteissa. Kymenlaakson Jäte Oy:n vuokra-alueen välivarastointikapasiteetti on rajallinen ja siksi heti toiminnan alkuvaiheessa voi olla tarpeen rakentaa väliaikaista välivarastointitilaa suunnitellulle hankealueelle alueen rakenteissa hyödynnettäviä maamassoja varten. Väliaikaisella väli- varastointikentällä varastoidaan pilaantuneita maa-aineksia korkeintaan 18 kuukauden ajan. Väliaikaisen varastointitarpeen päätyttyä väliaikainen rakenne puhdistetaan ja joko puretaan tai sitä käytetään puhtaiden materiaalien varastokenttänä.

Pilaantuneiden maiden stabilointi

Raskasmetalleilla pilaantuneet maamassat stabiloidaan siirrettävällä tähän tarkoitukseen suunnitellulla sekoitusasemalla. Stabiloinnissa pilaantuneeseen maamassaan sekoitetaan side- ja lisäaineita, jotka pienentävät haitta-aineiden liukoisuutta, massan vedenläpäise- vyyttä ja jotka kiinteyttävät massan monoliittiseksi rakenteeksi.

Ennen käsittelyä maamassoista poistetaan seulomalla yli 40 – 100 mm:n kivet ja muut kappaleet. Maamassoihin voidaan esikäsittelyn yhteydessä lisätä aineita, jotka pienentä- vät haitta-aineiden liukoisuutta ja massan vedenläpäisevyyttä. Maamassat välivarastoi- daan alueelle aumamuovilla peitettynä. Pölyämisen estämiseksi maamassoja kastellaan tarvittaessa. Välivarastoinnin aikana maamassoille tehdään laboratoriotutkimuksia, joilla selvitetään stabilointiin sopivat side- ja lisäaineet. Tutkimustulosten perusteella valitulla reseptillä valmistetaan koekappaleita, joista määritetään puristuslujuus betoninormien mukaisella testillä, vedenläpäisevyys ja pakkasenkestävyys, minkä jälkeen kappaleille

tehdään hollantilainen diffuusiotesti NEN-7345, jolla selvitetään haitta-aineiden liukoi- suus.

Stabiloinnissa käytettävä resepti valitaan stabiloidun massan hyötykäyttö- tai sijoituskoh- teen vaatimusten mukaisesti. Kullekin stabilointierälle laaditaan oma laadunvarmistus- suunnitelma.

Pilaantuneiden maiden alipainekäsittely

Alipainekäsittelyllä puhdistetaan maamassoja, jotka ovat pilaantuneet helposti haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä. Menetelmää voidaan käyttää myös useilla erityyppisillä yhdis- teillä pilaantuneiden maa-ainesten yhtenä käsittelyvaiheena. Käsittely toteutetaan tiivis- pohjaisissa halleissa. Käsittelyssä VOC -yhdisteet haihdutetaan maamassoista alipaineel- la. Höyrystyneet VOC -yhdisteet kerätään aktiivihiileen, johdetaan katalyyttiseen poltti- meen tai käsitellään muulla tavoin siten, että haitallisia päästöjä ilmaan tai muuhun ym- päristöön ei pääse syntymään. Käsittelyn aikana VOC -pitoisuuksia seurataan säännölli- sin mittauksin sekä käsiteltävästä maamassasta että sen kanssa kosketuksiin joutuneesta ilmasta. Vastaanoton ja käsittelyn aikana pumpattavat ilmamäärät ja käsittely mitoitetaan siten, että ympäristössä ei ole HTP -arvoja ylittäviä pitoisuuksia eikä räjähdysherkkiä kaasuseoksia pääse muodostumaan.

Katalyyttisen polttimen ja aktiivihiilisuodatuksen reduktiot ovat 95 % ja 96 – 99 %. Ali- painekäsittelyä jatketaan kunnes VOC -yhdisteiden pitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetusluonnoksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun ylemmän ohjearvon. Käsittelytulos varmennetaan jokaista 200 m³ kohden otettavan ko- koomanäytteen laboratorioanalyysillä. Käsittelyn jälkeen maamassat toimitetaan kaato- paikalle peittomassoiksi tai muuhun hyötykäyttöön. Mikäli käsitellyt massat sisältävät heikosti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä yli ylemmän ohjearvon, käsittelyä jatketaan jälki- kompostoinnilla tai ne toimitetaan laitokseen, jolla on lupa niiden käsittelyyn.

Pilaantuneiden maiden pesu

Maan pesussa maahiukkasten pinnalle kiinnittyneet haitta-aineet irrotetaan pesunesteiden avulla. Haitta-aineet siirtyvät liuokseen tai rikastuvat hienoainekseen. Massat pestään siirrettävällä pesulaitteistolla, jossa on vesikierto. Prosessista saatava karkea aines (sora, hiekka) on yleensä puhdasta ja sitä voidaan käyttää normaalisti maanrakennustöissä sen jälkeen kun sen puhtaus on varmistettu. Hienoaines ja muut fraktiot, joihin osa haitta- aineista rikastuu, stabiloidaan tai käsitellään muulla sopivalla menetelmällä. Hienoaines varastoidaan alueella vesitiiviillä lavoilla tai niitä varten rakennetaan myöhemmin tiivis- pohjainen varastoallas. Pesunesteeseen liuenneet haitta-aineet poistetaan saostamalla, flokkaamalla, biologisilla menetelmillä tai suodattamalla aktiivihiilen läpi. Puhdistettu vesi palautetaan kiertoon. Mikäli pesussa muodostuu vesiä tai maa-aineksia, joita ei voi- da käsitellä em. menetelmillä, toimitetaan ne käsiteltäväksi laitokseen, jolla on siihen asianmukaiset luvat.

Pesemällä voidaan käsitellä mm. raskasmetalli-, PAH-, kloorifenoli- ja mineraaliöljypi- toisia maamassoja, jotka täyttävät menetelmän asettamat tekniset vaatimukset. Pesutek- niikan soveltuvuus selvitetään etukäteen tehtävillä laboratoriomittakaavan pesukokeilla.

Pilaantuneiden maiden biologinen käsittely

Kompostoimalla käsitellään massoja, jotka ovat pilaantuneet biologisesti hajoavilla hait- ta-aineilla. Kompostointi toteutetaan aumakäsittelynä joko käsittelykentällä tai hallissa.

Kompostointia käytetään myös alipainekäsittelyn jatkopuhdistuksena heikommin haihtu- ville yhdisteille.

Ennen aumaamista maamassat esikäsitellään seulomalla. Isot kivet, kannot ym. poiste- taan, jotta aumoja voidaan käsitellä koneellisesti. Esikäsittelyn jälkeen massaan lisätään

tukiaineeksi kuoriketta tai puuhaketta. Tukiainelisäyksen yhteydessä massat homogeni- soidaan ja rakennetaan kompostiaumat. Sekoitusvaiheessa lisätään myös tarvittavat ra- vinteet. Massojen pH mitataan ja säädetään optimaaliseksi.

Kompostoinnin aikana aumoja sekoitetaan säännöllisesti. Tarvittaessa maamassoja kas- tellaan. Puhdistumisen edistymistä seurataan näytteenoton ja analysoinnin avulla. Kom- postointikäsittelyä jatketaan kunnes kompostoitavien haitta-aineiden pitoisuudet alittavat ylemmän ohjearvon. Käsittelytulos varmennetaan jokaista 200 m³ kohden otettavan ko- koomanäytteen laboratorioanalyysillä. Käsittelyn jälkeen maamassat toimitetaan kaato- paikalle peittomassoiksi tai muuhun hyötykäyttöön. Mikäli käsitellyt massat sisältävät käsittelyn jälkeen yhdisteitä yli ylemmän ohjearvon, toimitetaan ne laitokseen, jolla on lupa niiden käsittelyyn.

Ylijäämämaat ja lievästi pilaantuneet maa-ainekset

Ylijäämämaat käytetään peitemaana ja täyttöalueen teiden sekä muiden kaatopaikkara- kenteiden rakentamiseen ja kulkuväylien vahvistamiseen. Ylijäämämaat varastoidaan täyttöalueella.

Lievästi pilaantuneita maita käytetään peitemaina ja esipeittokerroksessa. Lievästi pilaan- tuneita maita ei käytetä kulkuväylillä. Lievästi pilaantuneet maat varastoidaan täyttöalu- eella valmistuneen pohjarakenteen osan päällä.

TEOLLISUUSJÄTTEEN KAATOPAIKKA Yleiskuvaus

Teollisuusjätteen kaatopaikan pinta-ala on 7,5 hehtaaria, jonka lisäksi suoja-alueita on 2,9 hehtaaria. Kaatopaikalle tulee useampia läjitysalueita eri jätejakeille.

Alustavan täyttösuunnitelman mukaan läjityskapasiteetti nettotilavuutena ilmaistuna on suuruusluokkaa 680 000 m³ rtr. Läjitysmäärät vaihtelevat vuosittain, mutta tilavuuden arvioidaan riittävän 20 vuodeksi.

Kaatopaikan korkeus tiivistyskerroksen päältä on n. +85 m (N₆₀). Lopullisiksi jäävät luis- kat tehdään täyttövaiheessa kaltevuuteen 1:3.

Sijoitettavat jätteet ja kaatopaikan luokitus

Kaatopaikalle sijoitetaan käsittelyn jälkeen ne jätefraktiot, joille ei voida osoittaa hyöty- käyttöä tai kierrätyskohdetta. Nämä fraktiot ovat peräisin useista erityyppisistä teolli- suusprosesseista ja osa niistä voi olla luokiteltu ongelmajätteiksi. Tästä syystä kaatopai- kan ensimmäisessä rakennusvaiheessa tehtävä läjitysalue rakennetaan täyttämään ongel- majätteen kaatopaikalle asetetut vaatimukset. Myöhäisemmässä vaiheessa rakennettavan (2. vaihe) kaatopaikan luokitusta ei ole vielä päätetty. Toisen vaiheen luokitus päätetään tarkemmin kun 1. vaiheen täytöstä saatujen kokemusten perusteella osataan arvioida sin- ne sijoitettavien jätteiden luokitus ja ongelmajätteiden todellinen toteutuva määrä.

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan valtioneuvoston asetuksen 202/2006 liitteen 2 mukaisin perustein. Tavanomaisen jätteen lohkoon sijoitettavien jätteiden arviointi- luokkana käytetään tavanomaisen jätteen kaatopaikkaa ja muiden jätteiden osalta ongel- majätteen kaatopaikkaa.

Jätteiden esikäsittely kaatopaikka-alueella

Myös kaatopaikka-alueella varaudutaan jätteiden esikäsittelyyn, kuten jätteen kiinteytyk- seen stabiloimalla kaatopaikkakelpoiseksi. Sekoitus tehdään siirrettävällä asemalla.

Kaatopaikan pohjaeristys

Kaatopaikan läjitysalueen pohjaeristys tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen vnp 861/1997 vaatimuksia vastaavaksi.

Ensimmäisessä vaiheessa tehtävän kaatopaikan pohja rakennetaan täyttämään ongelma- jätteen kaatopaikalle asetetut vaatimukset. Rakenne tehdään kaksikerrosrakenteena 50 cm + 50 cm. Rakenteen tulee vastata 5 m kerroksen läpäisevyysvaatimusta k < 10 ^-9 m/s.

Tästä saadaan laskemalla ylemmän 50 cm:n kerrokselle läpäisevyysvaatimukseksi k <

4*10^-10m/s.

Tiiviimmän ylemmän kerroksen vedenläpäisevyyden k-arvo on < 4*10^-10m/s ja alemman kerroksen k-arvo on < 1*10^-8m/s. Ylempi tiivistyskerros tehdään sekoittamalla moree- niin tai muuhun laadultaan soveltuvaan luonnonmaamateriaaliin (savi, siltti) bentoniittia.

Alempi kerros rakennetaan paikalla olevasta, tai mikäli paikalla olevat maat eivät täytä tiiveysvaatimusta niin muualta tuodusta, tiiviistä luonnonmaasta (moreeni, savi, siltti).

Kuivatuskerroksessa on varauduttu käyttämään useita eri materiaaleja, joita ovat sepeli, sora, rengasrouhe, tiilimurske, jätteen tai ongelmajätteenpolton kuona ja seulaylitekivet pilaantuneen maan käsittelystä.

Alustava täyttösuunnitelma ja käytöstä poistaminen

Kaatopaikka-alue jaetaan lohkoihin, joihin voidaan sijoittaa erityyppiset jätejakeet. Loh- koista voidaan kerätä suotovedet erillisesti ja ne eristetään toisistaan soveltuvista jätema- teriaaleista rakennettavilla pystyeristysseinillä.

Kaatopaikan käytöstä poistaminen tapahtuu vaiheittain eri osien valmistuttua.

Kaatopaikkaveden käsittely

Kaatopaikan läjitysalueelta jätetäytön läpi suotautuva kaatopaikkavesi kerätään ja käsitel- lään kemiallisesti sekä suodattamalla ennen sen laskemista viemäriin. Kemiallisessa kä- sittelyssä vedestä saostetaan haitallisia aineita niukkaliukoiseen muotoon. Suodatuksella poistetaan kiintoaineita sekä liuenneita yhdisteitä. Kemiallisessa käsittelyssä käytetään yleisesti vedenpuhdistuksessa käytettäviä kemikaaleja. Suodatukseen käytetään hiek- kasuodatusta ja tarpeen mukaan aktiivihiilisuodattimia. Saostettu sakka sijoitetaan kaato- paikan läjitykseen tarvittaessa stabiloituna.

Vastaanotettavista jätteistä selvitetään ennakkokokein niistä liukenevat haitalliset yhdis- teet. Jätteen esikäsittelyillä voidaan vähentää haitallisten aineiden liukoisuutta. Näin läji- tysalueelle sijoitettavista jätteistä liukenevista haitta-aineista saadaan hyvä ennakkotieto.

Tämän ennakkotiedon perusteella voidaan edellä kuvattua puhdistusjärjestelyä säätää tai lisätä siihen vedenpuhdistuksen yksikköprosesseja tarpeen mukaan.

Kaatopaikan pintaeristys

Kaatopaikan pintaeristysrakenne tehdään vnp 861/1997 vaatimusten mukaisesti. Eristys- rakenteessa hyödynnetään pilaantuneita maa-aineksia, teollisuuden sivutuotteita tai muita jätemateriaaleja.

Lopullinen pintaeristyssuunnitelma laaditaan myöhemmin kun käytettävissä olevat mate- riaalit ovat tiedossa ja niiden hyötykäyttökelpoisuus on testattu.

Jätteiden käsittely ja sijoittaminen

Jätteiden tiivistäminen kaatopaikka-alueella

Jätetäyttö tehdään täyttösuunnitelman mukaan lohkoittain kerrostäyttönä. Kerrospaksuu- tena käytetään 0,2 – 1,5 m materiaalista ja tiivistystavasta riippuen. Jäte pyritään tiivis- tämään maksimitilavuuspainoon. Jätekuormat puretaan kulloisellakin täyttölohkolla val-

miin täyttökerroksen päälle. Täyttöpengertä ja -luiskaa tasataan ja tiivistetään työkoneella ajaen useaan kertaan. Liikennöitävyyteen täyttöalueella kiinnitetään etenkin kelirikkoai- koina erityistä huomiota. Varsinaisen peitemaan lisäksi alueella tarvitaan runkoteiden kunnossapitoon kantavuutta parantavia massoja.

Jätteet peitetään, jos jätemateriaali ei sellaisenaan muodosta riittävän kantavaa alustaa jä- tekuormien purkamiselle. Peittomateriaalina hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan jä- temateriaaleja. Avoinna olevan jätetäytön pinta-ala pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ja jätteet tiivistetään päivittäin.

Peitemaan väliaikainen varastointi suoritetaan täyttöalueella.

Kaatopaikan hoitaja tiivistää jätteet kaatopaikkakoneella/jyrällä. Lisäksi kaatopaikalla on tarvittaessa puskutraktori.

Erityis- ja ongelmajätteiden käsittely Voimalaitostuhka

Sähkö- ja lämpövoimalaitoksista tuotavat tuhkat ohjataan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijaisesti tuhka sijoitetaan täyttöalueelle. Tuhkat pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön suoraan sähkö- ja lämpövoimalaitoksilta. Tarvittaessa hyötykäytettävää tuhkaa välivaras- toidaan käsittelykeskuksen alueella.

Jätteen- ja ongelmajätteen poltossa tai pyrolyysissä muodostuvat savukaasujen puhdis- tusjätteet, tuhkat ja kuonat

Jätteenpolttolaitoksista tuotava kuona pyritään hyödyntämään kaatopaikan kuivatusker- roksessa sekä esipeittokerroksessa. Hyötykäyttökelpoisuus varmistetaan ympäristökel- poisuuskokein. Hyötykäyttöön kelpaamattomat kuonat loppusijoitetaan läjitysalueelle.

Alustavien suunnitelmien mukaan Ekokem Oy Ab:n ongelmajätteen polton tuhka mah- dollisesti loppusijoitetaan perustettavan teollisuusjätteen käsittelykeskuksen tuhkan kaa- topaikalle. Tuhkan kiinteytystä on kokeiltu em. Ekokem Oy Ab:n ongelmajätteen polton tuhkalla, jota muodostuu vuodessa noin 4 500 tonnia.

Suolapitoiset tuhkat ja savukaasujen puhdistusjäte sijoitetaan kaatopaikalle. Tuhkien si- joituskelpoisuus varmistetaan stabiloimalla ne tarvittaessa epäorgaanisilla sideaineilla.

Jätteentuottaja järjestää kuljetuksen. Tuhkat punnitaan vastaanotettaessa käsittelyalueelle ja varastoidaan ennen käsittelyä peitettynä käsittelykentällä tai hallissa tai välivarastointia varten rakennetuissa siiloissa. Kenttä- ja hallivarastoinnissa pölynsidontaan käytetään kostutusta ja siilot varustetaan pölynsuodattimilla.

Käsitelty/tiivistetty tuhka sijoitetaan loppusijoitusalueelle ja muotoillaan niin, että sen pintakaltevuus on vähintään 5 %. Sijoitettu massa peitetään tiivistyksen jälkeen välipeit- tomateriaaleilla. Käytettäessä mineraalista tiivistysrakennetta välipeiton paksuus on vä- hintään 100 mm ja vedenläpäisevyyden k-arvo on < 1*10^-9 tai vastaavan suojauksen an- tava bentoniittimatto tai muovikalvo (0,5 mm).

Asbestipitoiset jätteet

Jäteasemalle tuodulle asbestipitoiselle jätteelle on varattu täyttöalueelta oma, muusta täyttötoiminnasta erillään oleva sijoitusalue. Asbestijäte sijoitetaan kaivantoihin, jotka peitetään välittömästi. Sijoitusalueet merkitään karttaan alueen myöhäisempää käyttöä silmälläpitäen.

Öljyonnettomuuksissa muodostuvat jätteet

Ekokem-Palvelu Oy on mukana SÖKÖ-hankkeessa, jossa laaditaan Etelä-Kymenlaakson kuntia koskeva logistinen selvitys Suomenlahdella tapahtuvan merkittävän öljyvahingon varalle. Kuvaus koskee neljän eri kunnan – Pyhtään, Kotkan, Haminan ja Virolahden – alueella mahdollisesti tapahtuvaa merkittävää öljyvahinkoa. Anjalankosken käsittelykes- kuksessa varaudutaan ottamaan vastaan, välivarastoimaan tai käsittelemään mahdollisten öljyonnettomuuksien jätteitä. Jätteet otetaan vastaan sellaisille käsittelykeskuksen alueil- le, joilta vedet voidaan kerätä käsittelyyn.

Öljy-, emulsio- ja liuotinpitoisten vesien käsittely

Ekokem-Palvelu Oy:n teollisuusjätteen käsittelykeskukseen voidaan vastaanottaa ja käsi- tellä Ekokem-Palvelu Oy:n ongelmajätepalvelun vastaanottamia jätevesiä (pääasiassa öl- jynerotuskaivojen öljyisiä vesiä). Ennen siirtoa käsittelykeskukseen jätevedet lajitellaan siten, että esim. vain öljyä sisältävät vedet otetaan vastaan eri säiliöön kuin liuottimia si- sältävät vedet. Näin sellaiset vedet, joita ei voida käsitellä käsittelykeskuksen vesienkä- sittelylaitteistolla voidaan ohjata muuhun käsittelyyn (Ekokem Oy Ab). Säiliöistä käsitte- lyyn soveltuva vesifaasi siirretään teollisuusjätteen käsittelykeskuksessa oleviin varas- tosäiliöihin. Varastosäiliöstä vesi pumpataan öljynerottelulaitteiston kautta hiekkasuoda- tuksen ja tarvittaessa aktiivihiilisuodatuksen läpi käsitellyn veden altaaseen ja edelleen viemäriin tai vaihtoehtoisesti siirtoviemäriä pitkin Kymijokeen.

Jätelajien sijoittaminen kaatopaikka-alueelle

Kaatopaikasta on tehty täyttösuunnitelmakartta, jossa määritellään eri lohkoihin sijoitet- tavat jätteet. Karttaa päivitetään aina merkittävien jätemäärä- tai laatumuutosten yhtey- dessä. Kartassa esitetään kulloinkin käytössä olevat kulkureitit sijoitusalueella (tulotiet, renkaiden puhdistus ja poistumisreitit).

Jätteiden sijoituslohko määräytyy jäteluokittelun ja jätteen pitkäaikaisten sijoitusominai- suuksien mukaan.

Läjitettyjen jätteiden sijainti mitataan ja sijaintitiedot kirjataan ylös käyttöpäiväkirjaan.

Kaatopaikan hoitaja säilyttää ajan tasalla olevaa tietoa sijoitetuista jätemääristä ja niiden sijoituspaikoista.

Tavanomaisen jätteen lohko

Tähän lohkoon sijoitettavien jätteiden on oltava tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoi- tuskelpoisia.

Tuhkan kaatopaikka

Tuhkan kaatopaikka-alueelle sijoitetaan jätteenpolton ja energian tuotannon tuhkia.

Emäksisinä niukkaliukoisten jätteiden lohko

Lohkolle sijoitetaan kemiallisesti emäksisiksi stabiloidut tai käsittelemättöminä valmiiksi emäksiset jätteet, joista ei liukene haitallisia aineita emäksissä olosuhteissa. Lohkoon voidaan sijoittaa myös jätteitä, joiden haitta-aineiden liukoisuuteen pH-arvolla ei ole vai- kutusta.

Neutraalien jätteiden lohko

Jätteet, joiden sisältämien haitallisten aineiden liukoisuuteen pH:lla ei ole merkittävää vaikutusta tai neutraalilla pH-alueella niukkaliukoiset jätteet sijoitetaan tälle lohkolle.