Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500
Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi
Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 90 YLO
Dnro LOS-2003-Y-1273-111
Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2005 ASIA Päätös Leinovalu Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka
koskee Salossa sijaitsevan rauta- ja teräsvalimon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Lupaa haetaan 8 000 tonnin vuosituotannolle.
LUVAN HAKIJA
Leinovalu Oy Leinonkatu 5 24100 Salo LAITOS JA SEN SIJAINTI
Leinovalu Oy:n rauta- ja teräsvalimo Salon kaupungissa osoitteessa Leinonkatu 5 Salon kaupungin 2. kaupunginosa, kortteli17 ja tontti 5 kiinteistörekisteri RN:o 734-2-1 Liike- ja yhteisötunnus 03001206, 0139414-4
Toimialatunnus DJ 27510, DJ 27520 ISO 14001 ympäristöjärjestelmä
Ympäristövahinkovakuutus nro 60016 Vakuutusyhtiö Pohjolassa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 § 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 momentin kohdat 2 d ja 6 b ja c LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus ympäristönsuojelulain 31 § 1 momentin ja ympäristönsuo- jeluasetuksen 6 § 1 momentin kohdan 2 a mukaan.
ASIAN VIREILLETULO
15.12.2003 ja täydennykset 3.8. 2004, 13.12.2004 ja 14.9.2005.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 3.9.1992 laitoksen ilmansuojeluilmoituksesta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös 20.10.1997 em. päätöksestä
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös jätelupahakemuksesta 3.12.1997
Vedenhankinta- ja viemäröintisopimus nro 45 vuodelta 2002 teknisen viraston vesi- ja viemärilaitoksen kanssa
Oikeusvaikutteisessa kaavassa valimon alue ja sitä ympäröivät alueet on kaavoitettu teol- lisuus- ja varastoalueiden korttelialueeksi.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Valimo sijaitsee Salon keskustan tuntumassa noin kilometrin päässä kauppatorilta lou- naaseen Salo-Karjaa-radan varressa. Valimo ei sijaitse pohjavesialueella. Laitoksen vai- kutusalueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Alueella on ollut teollista toimintaa noin 70 vuotta.
Ympäristön luonnon tila ja ilmanlaatu
Salon seudulla ei mitata ilmanlaatua jatkuvatoimisesti, mutta vuosien mittaan on tehty lukuisia ilmanlaatututkimuksia ja vauriokartoituksia. Salon - Halikon seudun ensimmäi- nen bioindikaattorikartoitus tehtiin vuonna 1991. Kartoituksessa analysoitiin neulasnäyt- teistä kokonaisrikki, -typpi- ja klooripitoisuudet ja muutamasta näytteestä myös fosfori-, rauta-, sinkki-, kadmium- ja lyijypitoisuudet. Voimakasta mäntypuuston vauriota ei tut- kimusalueella esiintynyt. Sairaalan edustan rinteeltä läheltä Leinovalu Oy:n valimoa ke- rättiin seinäsammalnäytteitä, joista analysoitiin raskasmetallit, joiden pitoisuuksia verrat- tiin tausta-arvoihin. Kadmiumin pitoisuus oli tausta-arvojen suuruinen, mutta kuparin, nikkelin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet olivat selvästi kohonneet.
Vuonna 1996 tehdyn toisen selvityksen mukaan voimakkaita mäntypuuston vaurioita ha- vaittiin pienellä alueella Viurilanlahden lähellä olevalla teollisuusalueella. Vaurioluokka oli lieventynyt useimmilla selvitykseen kuuluvilla alueilla. Mäntypuuston vaurioituminen ei ollut voimakasta.
Vuonna 2000 on mitattu ilman hiukkaspitoisuuksia kolmessa pisteessä Salon kaupungin alueella. Yksi piste sijaitsi valimon vaikutusalueella. Sen tulokset olivat alle 50 % oh- jearvosta, kun keskustan mittausasemalla havaittiin ohjearvon ylitys syyskuussa.
Maaperän tila
Tehtaan alueella ei ole tehty maaperän tilaa koskevia selvityksiä.
Kiinteistöllä harjoitetun sahatoiminnan aikana vuosina 1937 – 1968 ei ole käytetty sinis- tymisenestoaineita, joten niitä ei ole joutunut maaperään.
Valimotoiminnassa syntyviä, kaatopaikalle toimitettavia jätteitä on välivarastoitu vali- mon piha-alueella vaihtelevia määriä. Jätehiekkaa varastoidaan kerrallaan 2 000 – 3 000 tonnia. Muut varastoitavat jätteet ovat mm. tulenkestävien vuorausten purkujätettä ja polttoleikkausjätettä. Vuodesta 1970 kaavaukseen ja keernantekoon käytetyn furaani- ja tuorehiekan ja vuodesta 1986 käytetyn fenoliresolihartsihiekan ylijäämiä (jätehiekkaa) on välivarastoitu tehtaan eteläpuolisella varastoalueella. Varastot ovat tiiviillä savipohjalla, jonka päällä on noin metrin pintamaakerros. Liukenevia aineita on saattanut joutua maa- perään ja luontoon sadevesijärjestelmän kautta.
Noin 30 vuoden ajan tehtaan eteläpuolisella piha-alueella on varastoitu kupoliuunin kuo- naa ja vuorausmateriaalia ennen toimittamista kaatopaikalle. Kuonalla on myös perustet- tu pieniä alueita. Aikanaan tehdasalueen läpi kulkeneen Vähäjoen loppupäähän on sijoi- tettu kupoliuunikuonaa täytemaaksi.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat koillisessa alle 100 metrin etäisyydellä rajasta.
Muita häiriintyviä kohteita ovat sairaala noin 400 metrin päässä, ala-aste noin 600 metrin päässä ja päiväkoti noin 900 metrin päässä pohjoisessa.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Alueen ilmaa kuormittavat päästöillään Leinovalu Oy:n lisäksi sokeritehdas, pari metalli- teollisuusyritystä ja energiantuotantolaitos. Metalliteollisuuden VOC-päästöt ilmaan ovat noin 18 tonnia ja koko Salon alueen teollisuuden noin 75 tonnia vuodessa. Läheisen so- keritehtaan ja energiantuotantolaitoksen hiukkaspäästöt ovat 94 tonnia vuodessa. Alueen ilmaa kuormittaa lisäksi mm. liikenne.
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Leinovalu Oy on rauta- ja teräsvalutuotteiden valimo. Valimon sijaintipaikka on ollut Leinon teollisuuskäytössä vuodesta 1936. Vuonna 1937 rakennettiin voimalaitos, saha, kuivaamo ja puutavaravarasto. Vuosina 1969 – 1998 laitoksella toimi kupoliuuni.
Laitos toimii tällä hetkellä kolmessa vuorossa viisi päivää viikossa, 5 160 tuntia vuodes- sa, mutta lupaa haetaan keskeytymättömälle kolmivuorotyölle. Kesäisin on kahden vii- kon seisokki huoltotöiden vuoksi. Työntekijämäärä on noin 160 henkilöä. Hakemuksessa olevat tiedot koskevat pääasiassa vuosien 1999 - 2004 toimintaa.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Valimon tuotanto tällä hetkellä noin 3 500 tonnia rautavaluja ja 2 500 tonnia teräsvaluja vuodessa. Lupaa haetaan 8 000 tonnin tuotannolle. Se käsittää yksittäiskappaleita tai ly- hyitä sarjoja ja komponentteja koneenrakennusteollisuudelle Suomessa ja muualla EU- alueella. Viennin osuus on 20 – 40 %. Tuotanto on vaihdellut viime aikoina seuraavasti, yksikkönä tonnia vuodessa, t/a:
Tuote 2000 2001 2002 2003 2004
teräsvalut 2 168 2 102 2 042 2052 1961
rautavalut 3 370 3 829 3 495 3389 2977
yhteensä 5 538 5 931 5 537 5 441 4 938
Prosessit
Valimotoiminnan osaprosesseja ovat raudan ja teräksen sulatus ja valu, muottien valmis- tus, keernojen valmistus, hiekan regenerointi ja valukappaleiden jälkikäsittelyt.
Sulatus ja valu
Raaka-aineen sulatus tapahtuu neljällä 500 – 4 000 kilon induktiouunilla. Päivässä sulate- taan 10 – 15 panosta.
Sulatuksessa käytetään romua ja erilaisia seosaineita, jotka punnituksen jälkeen kaade- taan sähköuuniin. Valmis metallisula kaadetaan valusenkkoihin. Rautavalimon puolelle täytetty senkka siirretään trukilla ja muualle siltanosturilla. Valusenkat esilämmitetään nestekaasulla.
Valu tapahtuu hallissa tiloissa, joissa ei ole yleispoiston lisäksi kohdepoistoja, koska ne on hankala järjestää muottien suuren koon vuoksi. Teräsmuottien avonaisten syöttökupu- jen päälle sirotellaan eksotermista ainetta, jolla voidaan hidastaa kuvun jähmettymistä ja välttää imuvirheiden syntymistä.
Kaikki teräsvalukappaleet lämpökäsitellään rakennematriisin muodostumiseksi noin 900 –1 100 C o karkaisussa, ja päästö tapahtuu noin 600 C o:ssa. Päästössä poistetaan kar- kaisussa syntyneet jännitykset. Käsittely tapahtuu sähkövastuslämmitteisissä vaunu- uuneissa. Varsinainen karkaisu tapahtuu veteen, jossa arinalla oleva valukappale saa jääh- tyä alle 400 C o.
Kaavaus ja keernanvalmistus
Muottien valmistusaineet ovat regeneroinnista tuleva kiertohiekka, uusi kvartsihiekka, sideaine ja esterikovete, jotka sekoitetaan ruuvisekoittimessa. Kaavauksen sideaineena käytetään Alphaset-tyyppistä fenoli-resolihartsia noin 400 tonnia vuodessa. Tietyissä muotin kohdissa käytetään kromiittihiekkaa kaavaushiekkana sen jäähdyttävän ominai- suuden vuoksi. Seos valutetaan muottiin valukanavistolla, tarvittavilla syötöillä, kokil- leilla jne. varustetun mallipohjan päälle, pohjan ympärille asetetun kaavauskehän tai tu- kikehyksen yläreunaan saakka, tarvittaessa tärytintä käyttäen. Kovettuminen tapahtuu si- deaineen ja kovetteen reagoidessa. Malli pohjineen irrotetaan syntyneestä muotin puolik- kaasta. Kovettuneet muotit peitostetaan. Muottien peitosteessa tulenkestävänä aineena on zirkoni tai alumiinisilikaatti ja liuottimena isopropanoli, joka poltetaan pois pinnan kui- vaamiseksi. Peitostetta kulutetaan vuodessa noin 100 t. Vesiohenteisten peitosteiden käyttö on Leinovalu Oy:n toiminnassa hakemuksen mukaan mahdotonta muottien vaati- man suuren tilan ja energiamäärän vuoksi.
Muotit valmistetaan kehälinjalla, kahdella lattiakaavauspaikalla ja pullakaavauksessa.
Uutta hiekkaa käytetään 20 – 30 %, ja loppu on muotin purun jälkeen regeneroitua hiek- kaa. Hartsisideaine ja uusi ja vanha hiekka sekoitetaan ruuvisekoittimessa.
Keernat valmistetaan cold-box- ja hartsihiekkamenetelmällä. Cold-box-keernoissa side- aineena käytetään fenolihartsia ja isosyanaattikovetinta yhteensä noin 15 tonnia vuodes- sa. Hiekka sekoitetaan annossiipisekoittimessa. Cold-box-keernojen kovettaminen tapah- tuu johtamalla DMEA (dimetyyliamiini)-katalysaattorihöyryn ja paineilman seos keerna- laatikossa olevan keernahiekan läpi työympäristöstä eristetyssä kammiossa. Poistoilman käsittelyä amiinien poistamiseksi ei ole. Hartsihiekkamenetelmässä sideaineet ovat samat kuin kaavauksessa, ja myös valmistusprosessi on samanlainen. Valmis keerna useimmi- ten peitostetaan samalla tavoin kuin muotit.
Kokoonpanossa muotteihin lisätään tarvittavat keernat ja muotinpuoliskot yhdistetään valmiiksi muotiksi, johon metallisula valetaan.
Hiekan käsittely
Tyhjennystäryttimellä erotellaan valukappaleet, kaavauskehät ja hiekka. Purkupaikkoja on kolme. Valukappaleet johdetaan puhdistukseen ja valuhiekka ja lohkareet murs- kaimelle, jossa ne murskataan yksiraehiekaksi ja johdetaan edelleen pneumaattisesti kuumahiekkasiiloon ja regeneroinnin kautta varastosiiloon. Elvytyksessä teräsvaluhiekka jäähdytetään 25 C o lämpötilaan johtamalla lämpö glykoli/vesiseokseen, joka puolestaan jäähdytetään nestejäähdyttimessä uudelleen käytettäväksi. Rautavalujen hiekankäsittely on muutoin samanlainen, mutta hiekan jäähdytys tapahtuu lämmönvaihtimessa jokivedel- lä, joka johdetaan takaisin Salojokeen.
Hiekan regenerointi
Hiekan regenerointi käsittää muottien purun, hiekan murskauksen ja varastoinnin.
Käytetty hiekka regeneroidaan laitoksella uudestaan käytettäväksi. Prosessissa hiekka- kokkareet murskataan yksiraehiekaksi ja siitä poistetaan pöly ja irtoava sideaine leijupe- tikäsittelyllä. Regeneroitava hiekka syötetään puhdistuslaatikkoon, johon alta päin pu- halletaan pienten reikien kautta ilmaa, joka irrottaa pölyn ja kuljettaa hiekkaa eteenpäin.
Pöly nousee hiekan läpi ylös, mistä se imetään suotimelle. Puhdistettu hiekka johdetaan laatikosta hiekanlähettimellä varastosiiloon uudelleenkäyttöä varten. Hiekan siirrossa lä- hettimillä siiloihin syntyy pölyä, joka imetään siilon suotimelle. Kaikki hiekka elvyte- tään. Noin 70 – 80 % siitä voidaan käyttää uudelleen ja loppuosa korvataan kaavauksessa uudella hiekalla. Vastaava määrä poistuu kierrosta ja joutuu jätteeksi. Suurempi uudel- leenkäyttö ei ole mahdollista muotin lujuuden heikkenemisen takia.
Valukappaleiden jälkikäsittelyt
Jälkikäsittelyprosesseja Leinovalu Oy:llä ovat teräshiekkasinkous, polttoleikkaus, hionta, hiilikaaritalttaus, hitsaus, tarkastus ja lämpökäsittely sekä maalaus.
Jälkikäsittelyprosessit
Valukappaleista puhdistetaan hiekka- ja hartsijäämät teräshiekkapuhalluksella singossa.
Poistoilma johdetaan kuivasuotimen kautta ulkoilmaan.
Singolla puhdistetuista teräsvalukappaleista irrotetaan polttoliekillä (happi ja nestekaasu) valukanavistot ja valusyötöt. Haponkestävillä kappaleilla polttamisessa tarvitaan lisäksi rautajauhetta ja suojakaasuna typpeä. Syntyvät kaasut johdetaan ulkoilmaan kuivasuoti- men kautta.
Hiontavaiheessa käsihiomalaikalla poistetaan purseet ja tasoitetaan epätasaisuudet. Hion- tapöly erotetaan ennen ulkoilmaan johtamista suotimella, johon kerääntynyt jäte toimite- taan kaatopaikalle.
Hiilikaaritalttauksessa avataan teräsvalukappaleen pintaan viallisista kohdista railoja kor- jaushitsausta varten valokaaren avulla. Huurut imetään ulos imurilla. Jätteenä syntyy hii- lipuikko- ja talttausjätettä. Metalliset jätteet toimitetaan metallikeräyksen kautta uudel- leenkäyttöön ja muut jätteet kaatopaikalle.
Hitsaamalla korjataan hiilikaaritalttauksen jälkeen teräsvalukappaleiden pintavirheitä, halkeamia, säröjä jne. Hitsaus on tavallisimmin MIG-hitsausta ydintäytelangalla. Puik- kohitsausta käytetään seostetuimmilla materiaaleilla. Syntyvät käryt imetään ulos ja hit- sauskuona ja materiaalijäte toimitetaan uudelleenkäyttöön.
Tarkastus
Valukappaleiden virhekohtia etsitään erityyppisillä aerosoleilla tai nesteillä, jolloin vika- kohdat saadaan näkyviin joko päivänvalossa tai pimeässä tehdyillä erikoisvalotutkimuk- silla.
Tunkeumanestettä käytetään haponkestävien/ei-magneettisten teräsvalukappaleiden särö- jen tutkimisessa. Väriaineen annetaan tunkeutua tutkittavan kappaleen säröihin, kappale huuhdellaan runsaalla vedellä, kuivataan ja pinnalle ruiskutetaan valkoista kehitettä, jol-
loin virheellinen kohta saadaan näkyviin. Tunkeumaneste sisältää noin 45 % or- gaanista liuotinta, 5 – 10 % tensidiä ja 1 – 5 % orgaanista väriainetta. Aiemmin huuhte- luvesi on johdettu karkaisualtaan viemäriin ja sieltä Salojokeen, mutta joen punaiseksi värjänneen episodin jälkeen selvitettiin mahdollisuus johtaa se kaupungin viemäriin ja puhdistamolle. Selvityksen mukaan tunkeumanesteen vaikutukset jätevedenpuhdista- molla ovat niin vähäiset, että neste voidaan johtaa kaupungin viemäriin.
Maalaus
Sekä teräsvalu- että rautavalukappaleista osa maalataan asiakkaiden valitsemalla maali- tyypillä. Tavoitteena on toimia mahdollisimman pienellä maalityyppimäärällä. Maalaus tapahtuu ruiskumaalauksena erillisessä pumputtomassa maalauskaapissa, joka on noin 30 cm korkean, vedellä täytetyn altaan päällä. Katolla sijaitseva imuri imee ilmaa kanavan kautta ruiskutuskaapista lattiatason yläpuolelta noin 50 mm korkean vesiverhon läpi.
Ohiruiskutetun maalin kuiva-aine jää vesiverhon veteen ja lietteenä altaan pohjalle, josta se kerätään 3 – 4 kertaa vuodessa ja toimitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Pie- net kappaleet kuivataan uunissa 60 Co lämpötilassa.
Malliveistämö
Malliveistämöllä valmistetaan halutun valukappaleen malli puusta, muovista tai metallis- ta. Veistämöllä myös kunnostetaan ja huolletaan malleja.
Raaka-aineiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi Sulatus ja valu
Pääraaka-aineena valukappaleiden valmistuksessa käytetään ostettua teräsromua, valu- romua ja harkkorautaa. Sulatuksessa on käytetty raaka-aineita seuraavasti, yksikkönä tonnia vuodessa, t/a:
Raaka-aine 2001 2002 2003 2004 haponkestävä teräsromu 21 139 253 198 valuromu 48 65 44 69 harkkorauta 797 1 158 981 423
teräsromu 4 650 4 416 4 426 4 195
yhteensä 5 516 5 778 5 704 4 885
Harkkorauta, teräsromu ja kiertoromu säilytetään hallirakennuksessa neljässä varastosii- lossa, joiden koko on 57 m3. Muualta tuleva romu tulee lähialueilta. Romun toimittajat tarkistavat sen laadun. Romu otetaan vastaan hallissa, jossa se puretaan suoraan öljynero- tuskaivolla varustettuihin varastosiiloihin.
Teräksen sulatuksessa käytetään seosaineina ferrokromia, ferromolybdeeniä, ferropiitä, nikkeliä, ferromangaania ja ferrovanadiinia. Raudan sulatuksen seosaineita ovat ferropii, ferrorikki, ferrofosfori, ferromangaani ja hiiletysgrafiitti. Seosaineita on vuonna 2004 käytetty seuraavasti:
Seosaine Käyttö (kg/a) ferrofosfori 4 000
nikkeli 5 400
ferromolybdeeni 12 000 ferroalumiini 6 000
kupari 9 500
ferromangaani 22 000 ferrokromi 46 400 hiiletysgrafiitti 69 800
ferropii 82 050
yhteensä 257 150
Sulatuksen seosaineet ovat lavoilla sulatusuunien lähettyvillä. Avaamattomat tynnyrit ja säkit säilytetään varastohallissa.
Hiekka
Muottien ja keernojen valmistukseen on käytetty raaka-aineita seuraavasti:
Raaka-aine 2001 2002 2003 2004
teräshiekka 91,0 86,0 100,0 78,0 kromiittihiekka 294,0 150,0 190,5 181,0 kvartsihiekka 7 922,0 6 810,0 6 961,0 6 429,0
yhteensä 5 035,0 7 989,0 7 151,5 6 688,0
Hiekan määrää on pystytty vähentämään kasvattamalla elvytetyn hiekan käyttömäärää.
Nykyisin kierrätysaste on 70 %, ja uutta hiekkaa lisätään 30 %.
Uusi hiekka ja kiertohiekka varastoidaan siiloissa valimorakennuksen ulkopuolella. Kier- tohiekka varastoidaan ulkona 90 m3 siilossa ja sisällä yhdessä 40 m3 ja kahdessa 30 m3:n siilossa. Jätehiekalle on ulkona 40 m3:n siilo. Uusi hiekka varastoidaan kahdessa 40 m3:n siilossa.
Kaavauksen sideaineena käytetään Alphaset- tyyppistä fenoliresolihartsia ( ärsyttävä Xi, vakavan silmävaurion vaara), jossa vapaan fenolin määrä on noin 0,2 – 1,0 %. Hartsin kovete sisältää mm. bisfenoli A:ta noin 3 – 5 %, butyrolaktonia 25 – 35 % ja propy- leenikarbonaattia 25 – 35 %. Kovettimen komponentit ovat kaikki ärsyttäviä (X), ja bis- fenoli A on lisäksi herkistävä (R 43). Hartsia käytetään noin 400 tonnia vuosittain (1,5
% hiekan määrästä). Kovetetta on vuonna 2004 käytetty 86 tonnia, joka on noin 22 % hartsin määrästä.
Cold-box-keernanvalmistuksen sideaineena käytetään fenoliformaldehydihartsia ja sen kovetteena isosyanaattia suhteessa 1:1. Vuonna 2004 käyttömäärä oli 16,4 tonnia. Va- paan fenolin (T) määrä hartsissa on alle 5 %, isoforonin (X) 2 – 5 % ja formaladehydin (T) alle 0,5 %. Kovete sisältää 80 – 90 % isosyanaattia (X, R 42/43) ja alle 0,3 % fosfo- rioksikloridia (T +). Amiinia on vuonna 2004 käytetty 780 kiloa.
Muottien valmistuksessa käytettävät hartsisideaineet varastoidaan omissa 1 600 kilon säi- liöissä lähellä käyttökohdetta. Ne täytetään pumpulla ulkona olevasta 25 m3 :n merikon- tista. Muottien ja keernojen valmistuksessa käytettävät kovetteet ja hartsit varastoidaan valimon takapihalla.
Hiekkamuottien peitosteaine on isopropanoliin liuotettua zirkonisilikaattia. Rau- tametallien valussa käytettävä eksoterminen syöttöpulveri sisältää alumiinijauhetta, - oksidia ja piidioksidia. Peitosteainetta on vuonna 2002 kulutettu noin 127 tonnia ja iso- propanolia 63 tonnia. Peitosteaineastiat säilytetään ulkona valimorakennuksen takana.
Isopropanolille on 4 000 litran säiliö Muut prosessit
Tuotteiden maalauksessa käytetään pohjamaalina alkydimaalia, jonka liuottimen pää- komponentit ovat ksyleeni (X) 25 - 50 % ja liuotinbensiini (N) 2,5 – 10 %. Kaksikompo- nenttisen epoksimaalin liuottimet ovat ksyleeni (12,5 – 25 %) ja isobutanoli (X) 2,5 – 10
%. Sen kovete sisältää 25 – 50 % ksyleeniä ja 2,5 – 10 % liuotinbensiiniä. Myös kaksi- komponenttinen epoksisinkkimaali on käytössä. Se sisältää 5 – 12,5 % ksyleeniä ja 50 – 100 % sinkkijauhetta. Maaleja on vuonna 2002 käytetty 26,7 tonnia ja ohenteita 5,5 ton- nia. Maalien kuiva-ainepitoisuus on vaihdellut noin 50 ja 80 %:n välillä. Maaliastiat säi- lytetään erillisessä maalivarastossa. Uuneissa käytetty tulenkestävää massaa 68 tonnia ja eksotermisia peiteaineita sulatuksessa 21 tonnia.
Valusenkkojen lämmitykseen ja valukappaleiden polttoleikkaukseen käytettävän propaa- nin 30 m3 :n maapeitteinen nestekaasusäiliö sijaitsee valimon etupihalla. Valukappaleiden polttoleikkauksessa käytettävä happi varastoidaan 3 m3 :n nestehappisäiliössä. Valujen korjaushitsauksessa käytettävät kaasupullot säilytetään ulkosalla. Tehtaan sisäpihalla si- jaitsee 5 000 litran polttoöljysäiliö. Polttoöljyä käytetään trukkien polttoaineena.
Valujen virhekohtien löytämiseksi käytettävän tunkeumanesteen käyttömäärä vaihtelee tuotannon mukaan. Tunkeumaneste sisältää orgaanisia yhdisteitä noin 45 %, orgaanista väriainetta 1 – 5 % ja tensidiä 5 – 10 %. Vuonna 2003 kulutus oli 130 litraa ja 40 litraa vuonna 2004.
Jätteet
Ongelmajätteet varastoidaan valimoalueen sisäpihalla katoksen alla.
Jätehiekkaa kerätään prosessin eri vaiheissa ja välivarastoidaan ulkona valimoalueella kasoissa noin 2 000 – 3 000 tonnia kerrallaan. Uuninpurku- ja polttoleikkausjätteet varas- toidaan ulkosalla, pääasiassa asfaltin päällä, josta sade- ja sulamisvedet johdetaan viemä- rikaivojen ja viemärien kautta jokeen. Pihalla varastoitavien jätteiden määrää halutaan vähentää.
Energiantuotanto ja –kulutus
Laitoksella on kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuuden energiansäästösopimus, joka päättyy vuoden 2005 lopulla. Laitoksella ei ole omaa energiantuotantoa, vaan lämpö saa- daan kaupungin kaukolämpöverkosta.
Vuonna 2004 oli valimon energian kokonaiskulutus 12 740 MWh sähköä ja 1 570 MWh kaukolämpöä. Sähkön kulutuksesta 40 % käytettiin sulatusuuneilla ja 13 % lämpökäsitte- lyuuneissa. Energiaa kuluu myös ilmastoinnissa ja eri laitteiden moottoreissa.
Valimorakennuksen katolla on ilma/vesi-glykoliseos-nestejäähdytin kahden sulatusuunin toisiopiirin jäähdytykseen. Lämmin ilma johdetaan lämmityskaudella tuloilmakoneen kautta valimohalliin. Poistoilman lämpöä käytetään lisäksi korvausilman lämmitykseen kahdessa muussa lämmöntalteenottokoneessa lämmityskaudella yhteensä noin 38 m3.
Vedenkulutus ja jätevedet
Valimon sosiaalitiloissa tarvittava vesi tulee Salon kaupungin vesilaitokselta ja proses- seissa käytettävä Salojoesta. Verkkovettä sosiaalitiloissa käytettiin 4 356 m3vuonna 2002. Salojoesta otettavan veden määrää ei mitata. Jokivettä käytetään pääasiassa jäähdy- tykseen, märkäerottimessa ja karkaisualtaassa. Muottien purussa ja kappaleiden puhdis- tuspesurissa tarvittava vesi johdetaan jokeen. Pesurin ylivuotovesi käsitellään kiintoai- neen erottimessa ennen johtamista jokeen. Hiekan (rautavalut), sulatusuunin ja kar- kaisualtaan jäähdytysvesi johdetaan takaisin jokeen.
Sadevedet johdetaan pääasiassa suoraan tai Vähäojan kautta Salojokeen tai maaperään.
Suoraan Salojokeen johdetaan lämpökäsittelyssä käytettävän karkaisultaan vesi, katoilta kertyvät sade- ja sulamisvedet osittain sekä pintasadevesikaivoihin kertyvät sadevedet.
Vähäjoen kautta Salojokeen kulkevat kaivoihin kertyvät pintasadevedet, osa kattojen su- lamis- ja sadevesistä sekä märkäerottimen ylivuotovesi. Sekä Salojokeen että Vähäojaan johdettavat sadevesiviemärit on varustettu sadevesikaivoilla.
Tunkeumaneste johdetaan viemärin kautta kaupungin jäteveden puhdistamolle. Suunnit- telukeskus Oy:n tekemän selvityksen mukaan tunkeumanesteen huuhteluvedet sisältävät laskennallisesti niin pieniä määriä liuotinta, että niistä ei ole haittaa puhdistamon toimin- nalle. Huuhteluvedet voidaan johtaa puhdistamolle, kunhan ne täyttävät selvityksessä esi- tetyt raja-arvot, joka kokonaishiilivedylle on 200 mg/l. Voimakkaan värinsä vuoksi se voi aiheuttaa veden värjääntymistä. Mikäli aistinvaraisesti voidaan olettaa haitta- ainepitoisuuksien nousseen, tulee veden johtaminen viemäriin keskeyttää. Lisäksi toi- minnanharjoittajan tulee toimittaa vesilaitokselle tiedot tunkeumanesteen komponenttien todellisista pitoisuuksista vedessä, koska johtopäätökset on tehty laskennallisten tulosten perusteella. Huuhteluvettä ei tarvitse johtaa öljynerottimen kautta, ellei se sisällä muualta peräisin olevia epäpuhtauksia, koska tunkeumaneste muodostaa veden kanssa emulsion.
Liikenne
Valimon liikenne tapahtuu pääasiassa arkipäivisin. Työpaikkaliikenteen lisäksi puretaan tai lastataan päivittäin keskimäärin 8 rekkaa. Lastaus- ja purkupaikat ovat valimoraken- nuksen takana tehdasalueella.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus BAT
Valimoteollisuuden BAT-kuvaus EU-tasolla on valmistunut tammikuussa 2004. Hakija pyrkii kierrätystä lisäämällä ja prosessia tehostamalla jatkuvasti vähentämään ympäristön kuormittamista. Viimeksi toteutetut investoinnit tehostavat ilmaan johdettavien päästöjen puhdistamista ja vähentävät jätteiden määrää.
Cold-box-keernanvalmistuksessa ei ole EU:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan kuvauk- sen mukaista amiinipesuria, koska keernojen valmistus on vähäistä ja sarjat pieniä, lähes käsityötä, joten pesurin hankinta olisi taloudellisesti kannattamatonta. Hajut eivät hake- muksen mukaan ole aiheuttaneet huomautuksia ja kyselyjä.
Rikkoutuneet ja kelpaamattomat keernat toimitetaan purkutäryn kautta uudelleen hiekan- käsittelyprosessiin.
Leinovalu Oy on osallistunut valimoiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan raportin kan- salliseen valmisteluun.
Energiatehokkuus
Energiansäästösopimuksen mukainen energia-analyysi on laitoksella tehty viimeksi vuonna 2004. Sen mukaan joitakin mahdollisia säästökohteita on löytynyt. Osa niistä on toteutettu ja osaa tutkitaan ja suunnitellaan toimenpiteitä mahdolliselle toteuttamiselle.
Energian käyttöä seurataan ja jäte- ja poistoilman lämmöt pyritään hyödyntämään.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Rautavalimon toiminnasta aiheutuu huomattava määrä ympäristöhaittoja, joista merkittä- vimmät ovat hiukkaspäästöt ilmaan ja melu. Valimotoiminnassa syntyy suuria määriä jät- teitä. Hakemuksessa esitetyt päästötiedot ja jätetiedot ovat vuodelta 2004.
Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Leinovalu Oy:llä on jätevesien johtamissopimus Salon kaupungin teknisen viraston vesi- ja viemärilaitoksen kanssa vuodelta 2002. Se ei sisällä veden laatua tai kuormitusta kos- kevia ehtoja. Sosiaalitilojen vedet johdetaan kunnalliseen viemäriin.
Laitokselta viemäriin ja jokeen johdettavien jätevesien laatua ei ole tutkittu muutoin kuin tunkeumanesteen osalta. Laskennallisesti on osoitettu, että sen aiheuttama kuormitus jä- tevedenpuhdistamolla on seuraava: haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat 0,5 – 20 mg/l ja niiden aiheuttama kuormitus 0,002 – 0,08 kg päivässä.
Jäähdytysvesi ei joudu kosketuksiin prosessin kanssa, joten se ei sisällä haitta-aineita.
Karkaisuvesi ei sisällä myöskään haitta-aineita. Pesurin ylivuotovesi johdetaan kiintoai- neen erotuksen jälkeen jokeen. Sadevedet johdetaan kaivojen kautta jokeen.
Päästöt ilmaan
Kokonaispäästöt
Hiukkaspäästöjä ilmaan syntyy raaka-aineen sulatuksessa, tärytyhjennyksessä ja hiekan ja valukappaleiden käsittelyissä. Kokonaishiukkaspäästöt ovat olleet:
Vuosi Hiukkaspäästöt Raskasmetallipäästöt
t/a kg/a
2000 5,9 98
2002 5,6 94
2004 10,0 141
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispäästö maalaustoiminnasta on ollut:
Vuosi Liuotinpäästö (t/a)
2002 17,05
2003 13,15
2004 10,50
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöä syntyy maalaamon lisäksi sulatolla peitos- teen käytöstä.
Hiukkaspäästöt ja niiden rajoittaminen Päästöt
Valimo
Päästöä syntyy metallin sulatuksessa ja valussa sähköuunin sulatushuuruista ja muottien jäähdytyksessä. Valu-uuneilla syntyy 880 kilon päästö ja hiekkasiiloilla 36 kilon päästö.
Sulatuksen huurut johdetaan suoraan ulkoilmaan. Muottien jäähdytyksestä syntyvät pääs- töt johdetaan yleispoiston kautta ulkoilmaan. Päästöjen laskemiseksi uunien huuvilta poistoimurilta on mitattu kolmelta uunilta poistoilman pitoisuudet, joiden perusteella lasketut vuosipäästöt olivat 495, 353 ja 34 kiloa, kun käyntiajat ovat olleet kahdella imu- rilla 2 394 tuntia ja kolmannella 1 200 tuntia vuodessa. Valimon sulatuksessa syntyvät hiukkaspäästöt sisältävät raskasmetalleja mm. sinkkiä, lyijyä, kuparia, kromia, kad- miumia ja nikkeliä.
Kaavaamo
Kaavaamossa syntyy hiukkaspäästöä muottien ja keernojen valmistuksessa. Muotin ko- vettuessa syntyy reaktiokaasuja ja peitostamisessa liuotinpäästöä ja peitosteen kuivauk- sessa polton palokaasuja. Ruuvisekoittimesta on kohdepoisto hiekkapölylle. Peitosteen polttamisessa syntyvät käryt johdetaan yleisilmanvaihdon kautta ulkoilmaan.
Keernojen valmistuksessa cold box-menetelmällä syntyy reaktiokaasuja, jotka johdetaan ulkoilmaan siipisekoittimen kohdepoiston kautta. Peitosteen liuotinkäryt johdetaan käsit- telemättöminä yleisilmanvaihdon kautta ulkoilmaan.
Valumuottien tyhjennys ja hiekan käsittely
Muottien purussa, hiekan murskauksessa ja elvytyksessä syntyy runsaasti hiekkapöly- päästöä. Suurin yksittäinen päästö 8 800 kiloa vuodessa, syntyy valumuottien tyhjennyk- sestä ja hiekan elvytyksestä. Muottien jäähdytyksessä syntyvät kaasut johdetaan kohde- poiston kautta ulkoilmaan. Teräsvalukappaleiden vanhan purkupaikan täryttimen pöly johdetaan teräshiekkasingon ja polttoleikkauksen poistoilmojen kanssa yhteiselle let- kusuotimelle. Purkutäryn ja murskausvaiheen poistoilma käsitellään tekstiilisuotimella, jonka toiminta-aika on noin 680 tuntia vuodessa. Poistoilman hiukkaspitoisuus on 2,4 mg/m3 ja vuosipäästö 19,5 kiloa.
Teräsvaluhiekan elvytyslaitteen letkusuotimen käyttöaika noin 1700 tuntia vuodessa.
Poistoilman hiukkaspitoisuus on 16 mg/ m3 ja kokonaisvuosipäästö noin 236 kiloa. Te- räksen hiekkasiilot on varustettu kasettisuotimella, jonka käyntiaika 1700 tuntia vuodes- sa. Hiukkaspäästö vuodessa on alle kilo.
Rautavalukappaleiden muottien jäähdytyksessä syntyvä poistoilma johdetaan sellaise- naan ulkoilmaan. Rautavalujen täryttimen, tärytunnelin ja murskaimen pölyt johdetaan yhteisen märkäerottimen kautta ulkoilmaan. Sen käyntiaika noin 1 000 tuntia vuodessa.
Poistoilman hiukkaspitoisuus on mittauksen mukaan 286 mg/ m3 ja siitä laskettu tunti- päästö 8 545 grammaa ja vuosipäästö 8 768 kiloa. Ennen huoltoa poistoilman pitoisuus oli keskimäärin 744 mg/m3 maksimipitoisuuden ollessa yli 2 000 mg/ m3. Rautavalujen hiekan elvytyslaitteen poistoilma käsitellään letkusuotimella ennen johtamista ulkoil- maan. Sen käyttöaika noin 1 000 tuntia vuodessa. Poistoilman hiukkaspitoisuus on 0,4 mg/m3 ja kokonaispäästö vuodessa noin kilo. Rautavaluhiekkojen siilot on varustettu let-
kusuotimella, jonka käyntiaika on noin 1 000 tuntia vuodessa. Poistoilman hiuk- kaspitoisuus on 7,3 mg/ m3 ja näistä laskettu kokonaispäästö 35,5 kiloa vuodessa.
Puhdistamo
Teräs- ja rautavalukappaleiden puhdistuksessa teräshiekkasingossa syntyy hiekkapöly- päästöä. Polttoleikkauksessa ja hitsauksessa syntyy polttokaasuja. Puhdistuksessa ja hi- onnassa syntyy metallipölyä.
Rautavalukappaleiden teräshiekkasingon, hionnan ja polttoleikkauksen kaksi märkäero- tinta on vuonna 2003 korvattu yhdellä letkusuotimella. Laitteen toiminta-aika vuonna 2004 on ollut noin 3 400 tuntia. Tehdyn mittauksen mukaan poistoilman hiukkaspitoi- suus on alle mittausrajan.
Teräsvalukappaleet puhdistetaan singossa, jonka poistoilma johdetaan kuivasuotimen kautta ulkoilmaan. Poistoilman hiukkaspitoisuus huollon jälkeen oli 2 mg/ m3 ja ennen sitä 50 mg/ m3. Suotimen käyttöaika vuodessa on runsaat 200 tuntia ja laskettu vuosi- päästö noin 3 kiloa.
Maalaamo
Maalauksessa syntyvä maalisumu ja ohiruiskutettu maali jäävät vesiverhokaapin vesial- taaseen ja toimitetaan jätteenä kaatopaikalle.
Yleisilmanvaihto
Kohdepoiston ja yleisilmanvaihdon kautta, ilman hiukkaserotinta johdetaan ulkoilmaan päästöt sähkösulatuksesta, muottien valmistuksesta, sekoituksesta ja jäähdytyksestä, Cold-box keernojen sekoituksesta ja kaasutuksesta, hitsauksesta, maalauksesta ja kuiva- uksesta. Näitä päästöjä, paitsi sähkösulatuksen päästöt, ei ole ilmoitettu. Sähkösulatuksen kohdepoistojen kautta kulkevat päästöt on mitattu ja ilmoitettu.
Päästömittaukset
Hiukkaspäästömittaukset tehtiin vuonna 1997 annetun päätöksen mukaisesti päästökoh- dittain vuonna 1999. Tulokset olivat seuraavat:
Mittauspiste poistoilman päästö päästö
pitoisuus
mg/m3n g/h kg/a
Teräksen sulatus 105 340 731
Raudan sulatus 15 135 181
Teräksen puhdistus 20 720 2 477
Hiekan elvytys/rauta 3 22 74
Hiekan elvytys/teräs 3 22 74
Märkäerotin/rauta/sinko 27 97 334
Märkäerotin/rauta/puhdistus 9 65 223
Märkäerotin/rauta/purku 8 81 277_
Yhteensä 4 371
Kaksi märkäerotinta on vuonna 2003 korvattu letkusuotimella.
Raudan ja teräksen sulatuksesta mitatut raskasmetallipäästöt (kg/a) ja poistoilman pitoi- suudet (mg/m3 n) olivat:
Raskasmetalli teräs- teräs- rauta- rauta-
valut valut valut valut
mg/ m3 n kg/a mg/m3 n kg/a
Kadmium 0,032 0,223 0,002 0,029
Kromi 0,025 0,174 0,011 0,133
Kupari 0,089 0,620 0,039 0,470
Lyijy 0,289 2,076 0,140 1,688
Nikkeli 0,030 0,209 0,017 0,205
Sinkki 5,630 39,219 2,295 27,678
Yhteensä 6,104 45,521 2,504 30,303
Hiukkaspäästöt on mitattu 12 eri tyyppisestä ilmanvaihdon ja sulatusuunin poistokana- vasta uudestaan keväällä vuonna 2004. Mittauksen tulokset päästökohdittain poistoilman pitoisuutena ja tuntipäästönä olivat seuraavat:
Mittauskohta Erotin Poistoilman Päästö
pitoisuus, keskiarvo
mg/m3 n g/h
Raudan puhdistus letkusuodin 0,0 0
Hiekan elvytys/rauta -,,- 0,4 8
Siilojen pölynpoisto/rauta -,,- 7,4 34
Uunihuuva/rauta ei erotinta 210
Uunihuuva/teräs ei erotinta 41 149
Uunihuuva ei erotinta 7,2 28
Purkutäry/Neuhof letkusuodin 0,7 28
Sinko/Vantaa-Gutmann -,,- 50 302
Hiekan elvytys/teräs -,,- 16 140
Purkutäryn kellari ja
hiekkasiilojen imu -,,- 0,1 0,15
Sinko, polttoleikkaus
ja purkutäry -,,- 0,0 0,46
Märkäpesuri/Bahco 744 22 323
Raportin mukaan yksittäisten mittausten suuria vaihteluita eivät prosessitiedot selitä, jo- ten kyseessä on joko erotinlaitteen toimintahäiriö tai toimimattomuus prosessin aikana.
Mittaustulosten takia kaksi erotinta (Vantaa-Gutmann ja Bahco) huollettiin ja niiden poistoilman hiukkaspitoisuus mitattiin uudestaan syksyllä 2004. Tulokset olivat seuraa- vat:
Poistoilman Päästö pitoisuus
mg/m3 n g/h Sinko/Vantaa-Gutmann 2,01 0,012 Märkäpesuri/Bahco 286 6,9
Päästöjen rajoittaminen
Hiukkaspäästöjen leviämistä rajoitetaan hiukkaspäästöjä synnyttävissä kohteissa mm.
hiekan käsittelystä, valukappaleiden jälkikäsittelystä ja varastosiiloilta erottimilla. Lai- toksella on seitsemän tekstiilisuodinta ja yksi märkäerotin. Poistokohtia on kaikkiaan 42.
Valimon suurin päästö syntyy rautavalumuottien purkutäryttimeltä ja siirtotäryrännil- tä/kellaritunnelista, joista tuleva poistoilma käsitellään märkäerottimella (Bahco) ennen johtamista ulkoilmaan. Sen nimellisilmamäärä on 36 000 m3/h. Märkäerottimen päästö sisältää pääasiassa pölymäistä hiekkaa. Päästö tästä kohdasta on 8 800 kg vuodessa. Ha- kija ilmoittaa, että märkäerotin korvataan vuoden 2007 loppuun mennessä joko uudella kuivasuodinlaitteistolla tai käyttämällä olemassa olevia laitteita. Korvaus edellyttää imu- kohteiden parempaa hallintaa mm. kotelointia.
Rautavalujen jälkikäsittelyistä singon, polttoleikkauspaikan ja hiontapaikan poistoilmat käsitellään letkusuotimella (Paulus), joka on vuonna 2003 korvannut aiemman märkä- erottimen.
Rautavaluista peräisin olevan hiekan elvytyslaitteen poistoilma käsitellään ennen johta- mista ulkoilmaan 72 letkun letkusuotimella (W L Gore).
Teräsvaluhiekan elvytyslaitteen ja 16 m3 siilon päästöt käsitellään letkusuotimella (W L Gore).
Hiekan käsittelyyn liittyvän teräsvalujen purkutäryn, murskaimen, elevaattorin ja mag- neettihihnan poistoilma käsitellään letkusuotimella (BMD Garant).
Teräsvalujen sähköriippuradalla varustetun Gutmann-singon, purkutäryn ja polttoleik- kauspaikan päästöt käsitellään 216 letkua sisältävällä letkusuotimella (ITK), jonka ilma- määrä on 45 000 m3 tunnissa.
Uuden hiekan säiliöistä (2 x 40 m3), kuuman hiekan siilosta (40 m3), elvytetyn hiekan sii- losta (40 m3), ylijäämähiekkasiilosta (40 m3) ja GFA-siilosta (12 m3) johdetaan pois- toilmat ulkoilmaan letkusuotimen kautta (W L Gore).
Kolmen varastohiekkasiilon, joiden suuruudet ovat 16, 40 ja 100 m3, poistoilma ja purku- täryn alasuppilon poistoilmat käsitellään kasettisuotimella (ITK) ennen johtamista ul- koilmaan.
Kohdepoiston kautta, ilman hiukkaserotinta johdetaan ulkoilmaan päästöt sähkösulatuk- sesta, muottien valmistuksesta ja jäähdytyksestä, Cold-box- keernahiekkasekoituksesta, keernojen kaasutuksesta, valukappaleiden hitsauksesta ja maalattujen kappaleiden kuiva- uksesta.
Valimon poistokohdat ilmaan ja erotinlaitetiedot esitetään liitteellä 1.
Hajupäästöt
Muottien valmistuksessa sideaineena käytettävä fenolihartsi aiheuttaa valutapahtuman yhteydessä kuumentuessaan hajua ympäristöön. Päästöt johdetaan ulkoilmaan yleisil- manvaihdon kautta. Cold-box-keernojen kovettamisessa käytettävää amiinia ei käsitellä ennen johtamista ulkoilmaan.
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt
Maalauksen ja kuivatuksen liuotinhuurut imetään vesiverhokaapin päällä sijaitsevasta maalauskaapista lattiatasolta ja johdetaan ulkoilmaan maalaushallin katolta.
Laitoksen maalaustoimintaa koskee valtioneuvoston asetus haihtuvia orgaanisia yhdistei- tä käyttävistä toiminnoista. Hakija on valinnut päästöjen vähentämisohjelman asetuksen vaatimuksiin pääsemiseksi. Tavoitteeseen päästään siirtymällä vähäliuotteisten maalien käyttöön ja tehostamalla maalaustoimintaa. Vesiohenteisiin maaleihin siirtymistä ei ole harkittu, mutta tuotantotilan tehokkaamman käytön kannalta uuden maalaamon rakenta- minen saattaa tulla tarpeelliseksi. Silloin myös vesiohenteisten maalien vaatimat olosuh- teet saattaisivat tulla taloudellisesti mahdollisiksi.
Hakija on esittänyt päästöjen vähentämissuunnitelman, jonka mukaan päästöjä vähenne- tään siirtymällä vähemmän liuotinta sisältäviin tuotteisiin.
VOC-asetuksen mukainen vertailupäästö ARE ja päästöjen tavoitearvo on laskettu vuo- sien 2002 – 2004 kulutuksella. Vertailupäästön (ARE) laskennassa on käytetty kerrointa 1,5 ja tavoitepäästön (TE) laskennassa prosenttimäärää 25 %. Tavoitearvo ja vähennys- tarve lasketaan koskemaan ajankohtaa 31.10.2007. Liuotinpäästön on tullut olla puoli- toista kertaa tavoitearvon TE suuruinen 31.10.2004 mennessä.
Vuosi maalin- kiintoaine VOC- ARE- TE TE
kulutus päästö päästö 2004 2007
l/a t/a t/a t/a t/a t/a
2002 33 876 27,31 17,05 40,96 15,36 10,24
2003 26 363 22,01 13,14 33,02 12,38 8,25
2004 20 199 15,70 10,49 27,54 8,83 5,89
keskiarvo 26 813 21,67 13,56 32,51 12,19 8,12
Tavoitearvo on ilmoitettu vuosien 2002 - 2004 kulutuksella, mutta koska maalien kulutus on sinä aikana vaihdellut huomattavasti, on laskennassa tarkoituksenmukaista käyttää niiden keskiarvoa vähentämistarvetta laskettaessa. Esitetyn vähentämisohjelman mukaan liuotinpäästö on 31.10.2004 saanut olla 12,19 tonnia, ja kun se on vuonna 2004 ollut 10,49 tonnia, on laitoksen toiminta VOC-asetuksen mukaista. Vähentämistarve vuonna 2007 on 5,44 tonnia nykyisellä, vuosien 2002 – 2004 keskiarvotuotannolla.
Melu ja tärinä
Valimon merkittävimmät melua ja tärinää aiheuttavat toiminnot tehdään sisätiloissa.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Valimon toiminnassa syntyy suuria määriä jätteitä, joista osa hyödynnettäviä.
Kaatopaikalle toimitettavat tavanomaiset jätteet:
1. Ylijäämähiekka, 100908, 8 000 – 10 000 tonnia vuodessa, toimitetaan kaatopaikalle ja maisemointiin sekä hyötykäyttöön täytemaaksi.
2. Kuona, 100903, 220 t/a.
2. Uunin vuorausjätteestä ja valusenkkojen purkumassasta, 161104, 100 t/a, noin 20 tonnia varastoidaan pihalla ennen toimittamista kaatopaikalle.
3. Metalliroiskeet, 100999, 120 t/a, ovat rauta- ja teräsvalua sekoittuneena hiekkaan valu- astioista, kaatoroiskeista, muotin hajoamisesta ja muista vastaavista syistä syntyvää jä- tettä.
4. Pölyjäte, 120199, 70 t/a, on mm. polttoleikkauksessa, sinkouksessa ja muotinpurussa syntyvää hiomapölyä ja metallihilsettä.
5. Teräshiekkajäte, 100912, 100 t/a, on hienoksi jauhautunutta metallipölyä singosta.
6. Suotimien pölyjäte hiekan elvytyksestä, 100910, 400 t/a.
7. Märkäerottimien liete, 100 t/a.
8. Maalauskaappien vesiliete, 2 t/a.
9. Yhdyskuntajäte, 200301, 4 t/a.
Hyödynnettävät jätteet:
9. Teräsromu, 170405, 230 t/a, toimitetaan Kuusakoski Oy:lle.
10. Teräsromu, mm. peitoste- ja maaliastiat, 50 t/a, toimitetaan Metallivälitys Oy:lle 11. Tynnyrit, 200 l, 150104, 2 t/a, toimitetaan O. Forsell Oy:lle.
12. Puutavarajäte, 150103, 40 t/a, toimitetaan Salon Jätehuolto Oy:lle.
13. Pahvi- ja paperijäte, 150101, 2 t/a, toimitetaan Salon Jätehuolto Oy:lle.
Ongelmajätteet:
Seuraavat ongelmajätteet toimitetaan Lassila & Tikanoja Oy:lle 14. Jäteöljy, 130503, 2 t/a
15. Maali- ja lakkajäänteet, 20012, 3 t/a.
16. Loisteputket, 200121, 0,2 t/a 17. Hiekan sideainejäämät, 1 t/a.
Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus
Jätehiekan koostumus ja kaatopaikkakelpoisuus kolonnitestillä on selvitetty vuonna 2003. Sen mukaan kaikkien raskasmetallien liukoisuus oli alle raja-arvon, pH oli 10,50 ja fenoli-indeksi 2,6 mg/kg. Jatkossa jätehiekan laadunvalvonta suoritetaan kaatopaikalle si- joittamista varten ottamalla hiekkanäyte keräilylavalle menevästä putkesta vuosittain ja analysoimalla siitä orgaanisen hiilen liukoisuus, vesiuutteen pH ja fenoli-indeksi. Kro- miittihiekka sisältää kuudenarvoista kromia, jota muualla tehtyjen liukoisuustestien mu- kaan ei hiekasta juurikaan liukene. Jätehiekan joukossa se joutuu kaatopaikalle tai muu- hun sovittuun sijoituspaikkaan, koska sitä ei voida erottaa kaavaushiekasta.
Raudan ja teräksen sulatuksessa syntyvän kuonan laadusta on tehty koostumusanalyysi vuonna 1998.
Vuonna 1999 tehdyn valimoiden suodinpölyjen (pl. sulatuksen pölyt) sijoittamista kos- kevan selvityksen alustavien tulosten mukaan ne kelpaavat tavanomaisen jätteen kaato- paikalle. Mikäli metallipitoisuudet kuitenkin ylittävät merkittävästi pilaantuneen maan arviointiin tarkoitetut raja-arvot, suositellaan liukoisuustestin suorittamista.
Syyskuussa 2005 tehtiin kaatopaikkakelpoisuusselvitys Leinovalu Oy:n suodinpölystä (70 t/a), johon kerätään polttoleikkauksen, singon ja muotin purkutäryn poistoilmat.
Näytteestä analysoitiin raskasmetallien ja polyaromaattisten hiilivetyjen eli PAH:en pi- toisuudet. Maaperän pilaantuneisuutta kuvaavat raja-arvot ylittyivät kromin, molybdee- nin, nikkelin, kuparin ja bariumin osalta. Korkea kromipitoisuus johtunee kaavauksessa käytettävästä kromiittihiekasta. Kromin liukoisuus ko. jakeesta on erittäin pieni pH- alu- eella 4 – 12. Nikkelipitoisuus edellyttää lisätutkimuksia pH-olosuhteiden vaikutuksesta nikkelin liukoisuuteen tästä jätteestä. Ravistelutestissä suodinpölystä liukeni fluoridia ja molybdeeniä. Tämän vuoksi jäte tulisi esikäsitellä esim. neutraloimalla tai kiinteyttämäl- lä, ja esikäsitellyn näytteen kaatopaikkakelpoisuus osoittaa ennen sijoittamista kaatopai- kalle.
Vesiverhokaappiin kertyvästä maalisakasta on tehty tutkimus vuonna 1990 sen sijoitta- miseksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jäte on täyttänyt vaatimuksen. Vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan maalausjäte sisältää jonkin verran bariumia ja sinkkiä ja raja- arvot ylittäviä määriä orgaanista hiiltä (DOC). Raportin mukaan maalausjätettä ei voida sijoittaa ilman esikäsittelyä tavanomaisen jätteen kaatopaikalla sinkin korkean kokonais- pitoisuuden ja DOC-liukoisuuden vuoksi.
Jätteiden hyötykäyttö
Ylijäämähiekkaa pyritään sijoittamaan sellaisille alueille, jotka eivät ole pohjavesialueita.
Tavoite on sijoittaa määrällisesti isompia eriä, jolloin sijoituspaikka pystytään pitämään selvillä.
Valimojätteistä valimohiekan ja suodinpölyjen hyötykäytöstä on tehty selvitykset (Tek- nillinen korkeakoulu, VTT). Kaikki tutkitut hiekat olivat kaatopaikkakelpoisia tavan- omaisen jätteen kaatopaikalle, furaanihiekka tosin neutraloinnin jälkeen. Fenolihatrsi- hiekat voidaan sen mukaan sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle maanrakennuskäyt- töön.
Maaperän pilaantuminen
Alueella vuosina 1937 – 1968 toimineella sahalla ei ole kyllästetty puutavaraa. Kupoli- uunilla sulatettaessa (1969 – 1998) syntyi kuonaa ja uuninvuorausmateriaalia. Ne varas- toitiin tehtaan eteläpuolisella piha-alueella ja toimitettiin aika ajoin Peppursuon kaatopai- kalle. Alueella on välivarastoitu lisäksi mm. valimohiekkoja ja polttoleikkausjätettä.
Maaperän pilaantuneisuusselvitystä ei ole tehty.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Valimon aluetta valvoo ulkopuolinen vartiointiliike työajan ulkopuolella öisin ja viikon- loppuisin. Koneiden, toimistojen ja kulunvalvonnan hälytykset on ohjattu työnjohtajille ja vartiointiliikkeelle.
Käyttö- ja päästötarkkailu
Sulan lämpötilaa seurataan sulatuksen edetessä valmiista sulasta otettavalla valunäytteel- lä, josta määritetään alkuaineiden oikeat määrät. Ylijäämähiekasta mitataan hehkutushä- viö kerran viikossa, jolla toimenpiteellä seurataan elvytyslaitteiden toimintaa. Hiekka ei saa sisältää liikaa sideainejäämiä tai pölyä.
Paine-eromittarin avulla seurataan suotimen kuntoa. Mittari on viidessä kuivasuotimessa:
rautahiekan elvytys Gore-kuivasuodin teräshiekan elvytys Gore-kuivasuodin hiekkasiilojen pölynpoisto Gore-kuivasuodin purkutäry, tärykellari ja hiekkasiilot ITK-kasettisuodin
teräshiekkasinko ITK-kuivasuodin
Mittari puuttuu tai ei ole mahdollista asentaa raudan hiontaan ja sinkoukseen (Paulus- erotin), purkutäryn murskaimelle (BMD Garant-suodin) ja teräsmuottien hiekan elvytyk- seen Gietart-kuivasuodin). Paine-eromittarien luennasta vastaa kunnossapidon esimies tai laitosmies. Paine-erot luetaan viikoittain ja tulokset, häiriöt ja muut huomiot kirjataan huolto-ohjelmaan. Erottimia tarkkaillaan silmämääräisesti päivittäin.
Laitoksen päästöt on mitattu vuosina1999 ja 2004. Suotimien ja erottimien toimintaa seu- rataan säännöllisesti. Mittausten tulokset on esitetty päästöjen rajoittamisen yhteydessä.
Laitos toimittaa päästö- ja jätetiedot Lounais-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain.
Vaikutusten tarkkailu
Toiminnan vaikutuksia ympäristöön ei tarkkailla systemaattisesti.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi
Prosessien häiriö- ja vaaratilanteita ovat:
- valusenkan tai –muotin rikkoontuminen - nestekaasuvuoto
- öljysäiliön rikkoontuminen - kemikaaliastian vuoto
- pölysuotimen rikkoontuminen - tulipalo
Valusenkan tai –muotin rikkoontuessa sulaa metallia pääsee tuotantotiloihin. Onnetto- muus voidaan ennaltaehkäistä senkkojen ja muottien huolellisella tarkastuksella. Neste- kaasusäilöt tarkastetaan säännöllisesti onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Onnettomuuden todennäköisyys on pieni. Vahingot olisivat omaisuusvahinkoja. Valettavan muotin rik- koontuminen ja sulan valuminen radalle ja lattialle on todennäköistä muutaman kerran vuodessa. Valimohallissa sulatuksesta aiheutuva räjähdys tai sulatusuunin käämin rik- koutuminen sulatuksen aikana on mahdollista, vaikka todennäköisyys on pieni. Vahingot olisivat kymmeniä tuhansia euroja.
Nestekaasuvuotojen todennäköisyys on pieni, eikä suuria vahinkoja nykyisellä varotek- niikalla pitäisi syntyä.
Öljyvuotoriski on hyvin pieni, koska 5 000 litran öljysäiliö on uusi ja varustettu valuma-altaalla. Kuljetusvälineiden kaatuminen tai öljyvuoto niistä ovat mahdollisia, mutta vahingot pieniä.
Kemikaalit eivät hallitiloissa pääse valumaan viemäriin. Ulkona varastoitavien tai kulje- tettavien kemikaaliastioiden vuoto on mahdollinen esimerkiksi astian pudotessa trukin piikeistä tai trukin törmätessä niihin.
Puhdistinlaitteet tarkastetaan manuaalisesti viikoittain ja mahdolliset viat korjataan nope- asti. Onnettomuuden todennäköisyys on pieni valvonnan ja suodintekniikan vuoksi. Pö- lysuotimen rikkoontuminen aiheuttaa lähinnä ajoneuvojen maalipintojen vioittumista.
Prosessien ja laitteiden jatkuvalla tarkkailulla ja ennakkohuollolla pyritään estämään ris- kit. Kaikkiin onnettomuuksiin sisältyy pieni henkilövahinkoriski.
Tulipalojen varalta laitoksella on kemikaalilain mukainen suojelusuunnitelma.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla ha- kemuksesta ilmoitustaulullaan 19.2. – 19.3.2004 ja Salon kaupungin ilmoitustaululla 16.2. – 18.3.2004 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Salon Seudun Sanomat-nimisessä sa- nomalehdessä 20.2.2004. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asian- osaisille 16.2.2004 päivätyllä kirjeellä. Asiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Salon kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskukses- sa.
Neuvottelut
Hakijan kanssa on neuvoteltu hakemuksen laajuudesta. Laitoksella on tehty lupahake- muksen käsittelyyn liittyvä tarkastus 23.11.2004. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoi- hin.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Salon kaupunginhallitukselta ja ympäristölauta- kunnalta.
Salon kaupunginhallituksen lausunto 28.4.2004 sisältää ympäristölautakunnan ja Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän lausunnot.
Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan 14.4.2004 antamassa lausunnossa esitetään, että yritystä edellytetään osallistumaan Salon kaupungin ilmanlaatua koskevien selvitysten tekemiseen. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteen toteutuminen romupihan pohjan tiiviyden ja pintavesien joh- tamisen kohdalla. Arvio maaperän mahdollisesta likaantumisesta tontilla tulee tehdä esim. yrityksen toimintahistoriaa avuksi käyttäen.
Lausunnossa esitetään myös, että toimistoon tulee vuosittain 2 – 3 valitusta todennäköi- sesti Leinovalu Oy:n aiheuttamasta hajusta. Muista ympäristövaikutuksista ei ole valitet- tu.
Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän terveystarkastajan allekirjoitta-
man lausunnon mukaan sillä ei ole huomauttamista lausunnon suhteen. Salon kaupungin tekninen virasto ilmoittaa, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on jättänyt vastineensa 24.5.2004. Siinä todetaan, että yritys on tähänkin asti osal- listunut ilmanlaatua koskeviin tutkimuksiin sovitulla osuudella ja on valmis osallistu- maan niihin jatkossakin.
Sulatettava romu ja vastaava materiaali säilytetään hallissa, jonka pohja on tiivis, ja ro- musta mahdollisesti sulava vesi tai öljy valuu erilliseen säiliöön, ja voidaan käsitellä erikseen. Alueella sijainneella sahalla ei ole kyllästetty puutavaraa, ja sahaus tapahtui vain talviaikana, jolloin hyönteiset eivät olleet ongelma. Kupoliuunin kuona ja vuoraus- materiaali varastoitiin tehtaan eteläpuolisella piha-alueella ja toimitettiin kaatopaikalle.
Panosmateriaalia on säilytetty betonipohjaisissa siiloissa ulkona alueella, joka nyt on osin asfaltoitu. Kuonalla on perustettu pieniä kantavia alueita. Aikanaan tehdasalueen läpi kulkeneen Vähäjoen loppupäähän on myös jätetty kuonaa täytteeksi. Furaani- ja tuore- hiekan sekä fenoliresolihartsihiekan ylijäämiä on välivarastoitu tehtaan eteläpuolisella varastoalueella. Alueet sijaitsevat tiiviillä savipohjalla, jonka päällä on metrin pintamaa- kerros. Jätevarastointialueilta on yhteys ulos sadevesikaivojen kautta. Tästä ei ole osoitet- tu aiheutuvan haittoja.
Kaatopaikalle meneviä jätteitä välivarastoidaan pihalla vaihtelevia määriä, jätehiekkaa saattaa olla 2 000 – 3 000 tonnia. Muu varastoitava jäte on pääasiassa kuonaa, uunin- vuorausjätettä ja polttoleikkausjätettä. Pihalla varastoitavaa jätemäärää halutaan vähen- tää. Varastointi tapahtuu pääasiassa asfaltin päällä, josta sade- ja sulamisvedet johdetaan viemärin ja kaivojen kautta jokeen.
VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu
Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Leinovalu Oy:lle ympäristönsuojelulain 28
§:n mukaisen luvan rauta- ja teräsvalimon toimintaan 8 000 tonnin vuosituotannolle edel- lyttäen, että toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lisäksi noudatetaan seuraavia määräyksiä.
Toiminta-aika
1. Valimotoimintaa saa harjoittaa vuoden ympäri keskeytymättömänä kolmivuorotyönä.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan
2. Poistoilman hiukkaspitoisuus normaalitoiminnan aikana tässä päätöksessä mainituista pistemäisistä hiukkaspoistokohdista (tärytyhjennys, hiekan käsittelyt, valujen puhdistus ja jälkikäsittelyt), lukuun ottamatta määräyksen 3 kohtaa saa olla enintään 20 mg/m3 n.
3. Märkäerottimella nyt käsiteltävien poistoilmojen hiukkaspitoisuus saa 1.1.2008 alkaen olla enintään 20 mg/m3 n.
4. Sulatettava romu tulee lajitella. Vieraat metallit ja metalliseokset esim. lyijy, messinki, tina, kupari jne. tulee poistaa raaka-aineromun joukosta.
5. Laitoksen maalaustoiminnassa syntyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästö saa olla enintään 11 tonnia vuodessa 30.10.2007 alkaen vuosien 2003 - 2004 tuo- tantomäärien mukaisella tuotannolla ja toiminnalla. Hakemuksen mukaisella maksimi- tuotannolla ja toiminnalla (8 000 tonnia valuja vuodessa) saa liuotinpäästö saman ajan- kohdan jälkeen olla enintään 17,5 tonnia vuodessa.
Päästöt vesiin ja viemäriin
6. Sade- ja prosessivedet valimon alueelta tulee johtaa hiekan/öljynerotuskaivojen kautta ennen päästämistä jokeen. Kaivot tulee tyhjentää tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
7. Tunkeumanestevesi tulee johtaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle.
8. Kaikkialle muualle kuin kaupungin jätevesiverkkoon johdettavien jätevesien ja piha- alueiden sadevesien laatu tulee kertaluonteisesti selvittää 30.6.2006 mennessä. Suunni- telma selvityksestä tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen mittauksia. Ympäristökeskus voi tulosten perusteella tarvittaessa antaa jätevesiä koskevia määräyksiä.
Melu ja tärinä
9. Ekvivalenttimelutaso (L Aeq) laitoksen lähimpien asuinrakennusten ja muiden altistu- vien kohteiden pihoilla saa olla saa olla enintään 55 dB päiväsaikaan kello 7.00 – 22.00 ja 50 dB yöaikaan kello 22.00 – 7.00. Melutason todentamiseksi tulee laitoksen aiheut- tamasta melusta tehdä meluselvitys tai mittaukset viimeistään 30.6.2006. Suunnitelma selvityksen tai mittauksen toteuttamisesta tulee esittää ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista.
Jätehuolto
10. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalli- ja paperijäte tulee toimittaa hyödynnettä- viksi.
11. Jätejakeita ei saa sekoittaa, vaan ne tulee varastoida erillään. Valimon ympäristö ja piha-alue jätevarastoineen tulee pitää järjestyksessä ja siistinä.
12. Valimohiekka voidaan toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ja hyödyntää siellä esim. välipeittomassana. Hiekan koostumus tulee selvittää kaatopaikanpitäjän vaa- timalla tavalla.
13. Vasta käytöstä poistettua, puhdasta valimon ylijäämähiekkaa voidaan hyödyntää myös täyttömaana. Se ei saa sisältää prosessin käymättömiä keernoja (susikeernoja) eikä muita jätejakeita. Hiekkaa ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Se tulee sijoittaa siten, että se ei joudu kosketuksiin pinta- eikä pohjavesien kanssa. Muualle sijoitettavan jätehiekan laatua tulee seurata vuosittain analysoimalla siitä fenolin määrä, raskasmetallit ja or- gaanisen hiilen liukoisuus. Kaupungin tai kunnan ympäristöviranomaiselle tulee ilmoit- taa jätehiekan sijoittamisesta. Suurien määrien sijoittamiseen (ammattimainen käsittely) tarvitaan ympäristölupa.
14. Ne suodinpölyt, jotka täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikan kelpoisuusvaati- mukset, kuten puhdistamon syklonipöly, singon ja regenerointilaitoksen erotinpölyt, sekä kuona ja uuninvuorausjäte voidaan toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
15. Ne suodinpölyjakeet (polttoleikkaus, sinko, muotin purkutäry), jotka eivät täytä ta- vanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksia tulee toimittaa laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto tai käsittely on sallittu tai muuttaa pölyn keräämistapaa tai käsittelyä siten, että syntyvä jäte täyttää kaatopaikkakelpoisuusvaati- muksen, jolloin se voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
16. Kaikilla tavanomaisen jätteen kaatopaikalle toimitettavilla jätejakeilla tulee olla asianmukainen kaatopaikkakelpoisuusselvitys. Vuosittain tulee lisäksi osoittaa jätteen laadun pysyminen kaatopaikkakelpoisena.
17. Maalauskaapin sakan kaatopaikkakelpoisuusselvityksessä esitetyn kaltaista maalisak- kaa ei saa sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, vaan se tulee toimittaa ongelmajä- tekäsittelyyn. Mikäli käytettävät maalit ja sakan laatu muuttuvat siten, että se täyttää kaa- topaikkakelpoisuusvaatimukset tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, voidaan se sinne si- joittaa sen jälkeen, kun kelpoisuus on analyysein osoitettu ja kaatopaikan pitäjä on sen hyväksynyt.
18. Laitoksen toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten maali- , lakka- ja sideainejään- teet, öljyiset jätteet, paristot jne. tulee toimittaa sellaiselle yritykselle tai laitokselle, jonka ympäristöluvassa ko. ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.
19. Ongelmajätteet on varastoitava lukollisissa, katoksellisissa tiloissa ja sellaisella alus- talla, josta ongelmajätteiden säiliöistä mahdollisesti ulosvuotaneet ongelmajätteet saa- daan kerätyksi. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin.
20. Ongelmajätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin ongel- majätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Niiden kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirja, jossa on oltava mm. ongelmajätteen haltijaa, kuljetuksen suorittajaa ja vastaanottajaa koskevat tiedot, siirron ajankohta, ongelmajät- teen tuottajan nimi, ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, olomuoto ja ominaisuudet. Siir- toasiakirjan on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava ongelmajätteen vastaanottajalle.
21. Yksittäisiä ongelmajäte-eriä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauempaa.
Varastointi
22. Mahdollisesti jäteöljyä sisältävä raaka-aineena käytettävä sulatusromu tulee varastoi- da sisätiloissa tai vettä läpäisemättömällä, pinnoitetulla, viemäröidyllä ja öljynerotus- kaivolla varustetulla alustalla ulkona tai katoksen alla.
23. Valimon jätehiekan, kuonan ja uuninpurkujätteen jätealueet tulee pinnoittaa ja viemä- röidä tai muutoin varustaa siten, että jätteistä mahdollisesti liukenevat raskasmetallit tai muut haitalliset aineet eivät joudu maaperään ja vesiin. Määräys tulee voimaan 1.1.2008.
Pilaantunut maaperä
24. Valimoalueen maaperän pilaantuneisuus (mm. öljy, kloorihiilivedyt, raskasmetallit ja PAH-yhdisteet) tulee selvittää 31.12.2006 mennessä. Suunnitelma tulee esittää Lounais- Suomen ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen selvityksen aloittamista.
25. Mikäli alueen käyttötarkoitus muuttuu tai sitä joudutaan kaivamaan esim. rakentami- sen yhteydessä, tulee toiminnanharjoittajan tehdä ilmoitus pilaantuneen maan käsittelystä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
26. Kukin hiukkaserotinlaite saa olla prosessin toimiessa poissa käytöstä enintään 2 % toiminta-ajasta kalenterivuoden aikana. Häiriötilanteista, niiden kestosta ja päästöistä niiden aikana tulee pitää kirjaa ja raportoida valvontaviranomaisille vuosiraportin yhtey- dessä.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
27. Laitoksen päästöjen tarkkailussa ja raportoinnissa tulee hakemuksessa esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa:
27.1. Laitoksen hiukkaserottimien toimintaa tulee seurata säännöllisesti ja merkitä tulokset viranomaisten saatavilla olevaan käyttöpäiväkirjaan. Jo- kainen erotinlaite tulee tarkistaa vähintään viikoittain. Seuraavan vuosira- portin yhteydessä tulee ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi esittää päästö- jen tarkkailusuunnitelma, jossa kuvataan kullakin erottimella tarkkailtava parametri, tarkkailun suorittaja ja tarkkailutiheys.
27.2. Laitoksen kokonaishiukkaspäästön selvittämiseksi ja erottimien toi- minnan varmistamiseksi tulee hiukkaserottimien ja ilmastoinnin päästöt mi- tata kolmen vuoden välein, alkaen vuonna 2007. Sulatuksen poistoilmasta analysoidaan nikkelin, kuparin, sinkin, kadmiumin, koboltin, tinan, arsee- nin, alumiinin ja lyijyn pitoisuudet. Mittaustilanteen ja –olosuhteiden tulee vastata normaalia käyttötilannetta. Mittaussuunnitelma tulee esittää Lou- nais-Suomen ympäristökeskukselle kuukautta ennen mittausten suorittamis- ta ja raportti viimeistään seuraavan vuosiraportin yhteydessä.
27.3. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä koskevan vähentämis- suunnitelman toteutumista tulee seurata vuosittain ja raportoida siitä ympä- ristökeskukselle ja kaupungin valvontaviranomaiselle vuosiraportin yhtey- dessä. Raportin tulee sisältää tiedot käytetyistä maaleista ja niiden sisältä- mistä kuiva-aineista ja liuottimista sekä kulutettujen liuottimien kokonais- määrä ja kokonaisliuotinpäästö.
27.4. Laitokselta johdettavan jäteveden laatua tulee seurata säännöllisesti.
Tarkkailua koskeva suunnitelma tulee esittää ympäristökeskuksen hyväk- syttäväksi määräyksessä 8 vaaditun selvityksen yhteydessä
27.5. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle toimitettavien jätejakeilla tulee olla luotettava kaatopaikkakelpoisuusselvitys. Kaatopaikan pitäjälle tulee vuosittain lisäksi osoittaa jätteen laadun olevan edelleen selvityksen mu- kaista.
27.6. Luvansaajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan
vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristölautakunnalle toiminnastaan vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin:
- tiedot toiminnasta, tuotannosta sekä raaka- ja polttoaineista
- tiedot hiukkaspäästöistä ilmaan eri päästökohdista ja päästöjen laskentape- rusteet
- tiedot päästöistä vesiin ja viemäriin
- yhteenvedon kaikista toiminnassa syntyneistä ja muualle toimitetuista jät- teistä, niiden laadusta ja määristä, toimituspaikoista sekä kuljetus- ja käsit- telytavoista
- tiedot varastoiduista jätteistä ja niiden varastointiajoista
- tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä
- pilaantuneen maaperän puhdistustoimet
- vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa VOC-asetuksen vaatimusten toteutumista tulee seurata vuosittain. Vuosira- portin yhteydessä tulee raportoida maalaustoiminnasta maalien ja niiden si- sältämien liuottimien ja kuiva-aineiden kokonaiskulutus, joista lasketaan tavoitearvo TE:n saavuttaminen.
27.7. Hetkellisistä, normaalia suurempia päästöjä ilmaan, jätevesiin, vesiin tai maaperään tai normaalista poikkeavia jätemääriä tai melua aiheuttavista tilanteista on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle ja Salon kaupungin ympäristötoimistoon.
27.8. Hakijan tulee osallistua alueella järjestettävään ilmanlaadun yhteis- tarkkailuun ja selvityksiin. Ympäristökeskus päättää tarvittaessa hakijan osuudesta erikseen.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
28. Vuoden 2005 vuosiraportin yhteydessä tulee toimittaa parhaan käyttökelpoisen tek- niikan kuvauksen (BREF) ja laitoksen toiminnan vertailu keskeisiltä osilta.
Toiminnan lopettaminen
29. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toimin- nan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma siihen liittyvistä ilmansuojelu- ja jätehuoltotoimista sekä pilaantuneen maan puhdistamisesta.
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan tässä pää- töksessä annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset, sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuo- jelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pi- laantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Hakemuksessa on ilmoi- tettu päästöt ja ympäristöhaitat noin 5 500 tonnin tuotannolle. Lupaa haetaan 8 000 ton- nin tuotannolle, joten sen mukaiset päästöt tulevat olemaan noin 1,5 kertaa hakemuksessa esitetyt.
Määräyksissä on otettu huomioon laajentuneen toiminnan aiheuttamat päästöt, laajentu- neen toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alu- een kaavamääräykset. Lausunnot on otettu huomioon päätöksen määräyksistä ja peruste- luista ilmenevällä tavalla.
Valimolla käsitellään raaka-aineena suuria määriä jätemateriaalia. Romua käyttävää va- limotoimintaa ei kuitenkaan yleensä ole tulkittu ympäristönsuojelulain tarkoittamaksi vakuutta edellyttäväksi jätteenkäsittelyksi. Koska toiminnanharjoittaja lisäksi kykenee huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta, ei ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaista vakuutta ei ole vaadittu.
Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut
Valimo sijaitsee teollisuudelle kaavoitetulla alueella, sen toiminta on kaavan mukaista, eikä sen vaikutusalueella sijaitse luonnonsuojelualueita tai Natura 2000-verkostoon kuu- luvia alueita. Valimon lähistöllä sijaitsee muutakin hiukkas- ja liuotinpäästöjä aiheuttavia laitoksia, esim. metalliteollisuuden yrityksiä, joiden VOC-päästöt ovat noin 20 tonnia.
Lähistöllä toimivan sokeritehtaan hiukkaspäästöt ovat noin 80 tonnia ja energiantuotanto- laitoksen 15 tonnia vuodessa. Koska valimo sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa, melko lähellä asutusta alueella, jossa on muitakin kuormittajia, on hiukkas- ja hajupääs- töjen rajoittaminen ja tarkkailu ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen toiminta erityisen tärkeää.
Valimon maalaustoimintaan sovelletaan VOC-asetusta, koska liuottimien kulutus maa- laustoiminnassa on yli 5 tonnia vuodessa. Peitostaminen ei ole VOC-asetuksen tarkoit- tamaa toimintaa, koska peitosteessa käytettävä liuotin poltetaan pois. Peitosteen käsitte- lystä syntyy kuitenkin VOC-päästöä ja palamistuotteita ilmaan.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Valimotoiminnan päästöjä koskevia ohje- ja raja-arvoja tai normeja ei maassamme ole annettu. Yhdyskuntailman leijumaa koskevat ohje- ja raja-arvot on annettu valtioneuvos- ton asetuksessa. Valimoalan parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittely EU-tasolla (BREF) on valmistunut vuonna 2004.
Toiminta-aika (Määräys 1)
Ottaen huomioon laitoksen ympäristöhaittojen rajoittamistoimet ja tämän päätöksen määräykset, ei ole estettä toiminnan harjoittamiselle viikonloppuina ja yöaikaan, kuten nytkin tapahtuu.
Päästöt ilmaan (Määräykset 2 – 5)
Valimon suurin ympäristöhaitta, pölypäästö ilmaan, on vähentynyt merkittävästi, kun prosessia on uudistettu ja siirrytty paljon hiukkaspäästöä aiheuttavasta kupoliuunisulatuk-
