Laitos sijaitsee Salon kaupungin Kärkän kaupunginosassa osoitteessa Sokerikatu 10

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 3 YLO

Dnro LOS-2004-Y-1052-111

Annettu julkipanon jälkeen 16.1.2009 ASIA

Päätös Voimavasu Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen hakemus, joka koskee Sa- lon voimalaitoksen toimintaa Salon kaupungissa.

LUVAN HAKIJA

Voimavasu Oy

Kotipaikka: Jyväskylä

Yhteystiedot: PL 111, 30101 FORSSA LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Voimavasu Oy, Salon voimalaitos Sokerikatu 1, 24100 SALO

Toimialatunnus: 40115 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 3b ja 5a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojelulain 31 §:n ja ympäristönsuojeluasetus 6 §:n kohta 3 ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 28.12.2004.

VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUVAT

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa nro 39 Ys 10.11.1999.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Voimavasu Oy:n Salon voimalaitostoiminta käsittää voimalaitoksen sekä kotimaisten polttoaineiden varastot, hiili- ja öljyvarastot niille varatuilla alueilla. Voimassa olevassa rakennuskaavassa alue on varattu teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusalueeksi. Laitos sijaitsee Salon kaupungin Kärkän kaupunginosassa osoitteessa Sokerikatu 10. Voimavasu Oy:n voimalaitos sijaitsee kiinteistöillä: 16-2-1, 16-9901-0, M601.

Laitoksen lähiympäristö

Voimalaitos sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Salon kaupungin keskustasta. Voi- malaitosalue rajoittuu idässä Tehdaskatuun, etelässä Merikulmantiehen, lännessä Ceiko- mix Oy:n tonttiin sekä Salonjokeen ja pohjoisessa Meriniitynkatuun. Lähimmät asuintalot ovat Sucros Oy:n hallitsemia asuintaloja Sokerikadun varrella sokeritehtaan tontilla. Kiu- rukadun varrella 100-200 metrin päässä laitosalueesta ja yli 300 metrin päässä voimalai- toksesta on useita kymmeniä asuintaloja. Tehdasalueella sijaitsee myös Sucros Oy:lle kuuluva Kärkän tilan päärakennus. Salon aluesairaala sijaitsee noin kilometrin päässä lai- toksesta. Samalla tehdasalueella toiminut Sucros Oy:n Salon sokeritehtaan tuotanto lop- pui vuonna 2006 ja sen lopettamistoimet on määrä saada päätökseen 2010 mennessä.

Suojelukohteet

Teollisuusalueen toiminnan vaikutuspiirissä ovat Natura 2000 verkostoon kuuluvat Viuri- lanlahti ja Rauvolanlahti (Natura-tunnus F1020027). Sucros Oy:n toiminnan vaikutuspii- rissä on myös Natura 2000 verkostoon kuuluva Vaisakko (Natura-tunnus F10200125).

Purkuvesistö

Voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan Uskelanjokeen, josta ne johtuvat myös Natura- alueelle. Voimalaitoksella on oma jäähdytysveden otto- ja purkuputki uuden ja vanhan laitoksen osalta, mutta vanhan laitoksen jäähdytysvedet johdetaan jokeen osittain entisen sokeritehtaan vanhan verkon kautta. Voimalaitoksen puhdas regenerointivesi johdetaan käänteisosmoosin jälkeen öljynerotuskaivon kautta jokeen.

Halikonlahti on kapea Saaristomereen kuuluva merenlahti, jonka suurimpia kuormittajia ovat Salon kaupungin jätevedenpuhdistamo sekä Uskelanjoen ja Halikonjoen tuoma haja- kuormitus, joista jokien tuoma kuormitus on selvästi merkittävämpi. Voimavasun jäähdy- tysvesien osalta kyse on puhtaista, joskin lämmenneistä, vesistä eikä niillä arvioida ole- van vaikutusta veden laatuun. Kesällä lämpökuorma on huomattavasti pienempi kuin tal- vella.

Ilman laatu

Salossa on mitattu ilmanlaatua .hiukkaspitoisuusmittauksella syys- ja lokakuussa 2000.

Mittaus koski alle 10 µm halkaisijaltaan olevia hiukkasia. Keskustan alueella havaittiin lähellä ohjearvoa ja ylitse ohjearvon olevia pitoisuuksia. Muissa mittauspisteissä mitatut pitoisuudet olivat selkeästi alle ohjearvojen. Raportin perusteella keskustan kohonneissa arvoissa oli selvästi nähtävillä liikenteen vaikutus. Lisäksi silloin toimineen sokeritehtaan käynnistys ja Voimavasun tuotannon kasvu näkyivät syyskuun lopulla hieman korkeam- pina pitoisuuksina. Vaikutusalueen pitoisuudet olivat kuitenkin silti selkeästi alle ohjear- vojen.

Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet

Tehdasalueella on havaittu vuonna 1999 jokivesipumppaamon rakennusvaiheessa alueen maaperässä öljyä. Öljyn todettiin olevan peräisin vuonna 1966 tapahtuneesta öljysäiliön vuodosta. Maa-alue puhdistettiin pumppaamon alueelta vuonna 1999. Nykytilanteesta ja jatkotoimenpiteistä on tehty erillinen selvitys Salon sokeritehtaan öljyvahingon ympäris- tötutkimus 5.12.2000. Muita vahinkoja ei alueella ole tiedossa.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Voimavasu Oy:n Salon voimalaitostoiminta, joka käsittää voimalaitoksen sekä kotimais- ten polttoaineiden varastot, hiili- ja öljyvarastot niille varatuilla alueilla, sijaitsee Sucros Oy:n tehdasalueesta vuokratulla, voimassa olevassa rakennuskaavassa teollisuus-, toimis- to- ja varastorakennusalueeksi varatulla alueella. Voimavasu Oy:n voimalaitos tuottaa kaukolämpöä Salon kaupungille ja sähköä Vapo Oy:lle. Lisäksi Voimavasu Oy toimittaa energiaa alueen muille teollisuuslaitoksille. Kesällä laitos on huoltoseisokissa.

Kaukolämmön tuotanto on noin 145 GWh/a, maksimikapasiteetin ollessa yli 200 GWh/a.

Sähkön tuotanto on noin 35 GWh/a (netto), maksimikapasiteetin ollessa noin 50 GWh/a.

Voimavasu Oy on omistanut voimalaitoksen vuodesta 1999 alkaen.

Voimalaitoksen tarvitsema jäähdytysvesi otetaan joesta, mihin se myös palautetaan 10-15

°C lämmenneenä. Voimalaitoksen tarvitsema muu vesi ostetaan Salon vesilaitokselta.

Voimalaitoksen kattilat ja niissä käytettävät polttoaineet ovat seuraavat:

K1, kivihiiliarinakattila 34 MW; kivihiili, turvepelletti, biokaasu K2, kivihiiliarinakattila 8 MW; kivihiili, turvepelletti

K3, raskasöljykattila 27 MW; raskas polttoöljy K4, raskasöljykattila 18 MW; raskas polttoöljy

K5, leijukerroskattila 38 MW; puu, turve ja turvepelletti, kierrätyspolttoaineet, raskas ja kevyt polttoöljy, biopolttoaineet,

Keskuslämmityskattila 2 MW; raskas polttoöljy Polttoaineet

Polttoaineet:

Hiili 20-40 %

Öljy 10-20 %

Turve 30-60 %

Puu* 15-40 %

* tässä kierrätyspuu (0-7 %) sisältyy puuhun.

Polttoaineen käytön osuus kattilakohtaisesti:

Hiili K1, K2 0-100 % Turve K1, K2 0-50 % Biokaasu K1 0-30 % Öljy K3, K4 100 %

Turve K5 0-100 %

Puu* K5 0-100 %

Ruokohelpi K5 0-25 %

* tässä kierrätyspuu sisältyy puuhun

Kattilan K5 käynnistyksessä käytetään öljyä. Viljellyt polttoaineet käytetään kattilalla K5.

Kierrätyspolttoaineen hetkellinen maksimiosuus ei ylitä 20 % polttoainevirrasta. Kierrä- tyspolttoaineisiin ei sisälly jätteidenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia jätteitä.

Turve on laatuluokiteltua jyrsinturvetta J8 tai palaturvetta P11, jonka kuiva-aineen rikkipitoisuus on alle 0,2 p-%. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 1,0 p-% ja ke- vyen polttoöljyn alle 0,10 p-% (VNp 766/2000). Kivihiilen rikkipitoisuus on alle 390 mg/MJ (VNp 888/1987).

Polttoaineiden varastointi

Kivihiilivarastot

Kivihiili tuodaan rekoilla Kantvikista Saloon ja sitä käsitellään vuosittain Salossa noin 12 000 tonnia. Hiiltä ei varastoida suuria määriä Salossa, kerralla voidaan varastoida noin 3 000 t. Kivihiili kuljetetaan varastoalueelta kauhakuormaajalla kuljettimelle. Alue on as- faltoitu ja valumavedet kulkeutuvat toistaiseksi Sucros Oy:n kiertovesialtaiden kautta jo- keen

Öljyt

Raskasta polttoöljyä varten on tehdasalueella teräksinen 1600 m3:n säiliö, joka on Sucros Oy:n omistuksessa ja vastuulla. Säiliöllä on osittainen suoja-allas (470 m3), mutta öljysäi- liö täytetään vain 1/3 tilavuuteen. Voimavasulla on raskaalle polttoöljylle on 22 ja 39 m3 päiväsäiliöt, joka sijaitsevat laitoksen sisätiloissa 100 % suoja-altaissa. Kevyt polttoöljy varastoidaan Voimavasun100 m3 terässäiliössä, jolla on 100% suoja-allas. Turbiineissa käytettävä voiteluöljy varastoidaan turbiinien sisällä olevissa säiliöissä. Voimalaitoksen lattiakanaalit toimivat öljynerotuskaivoina.

Pellettivarasto

Pellettiä ei ole aiemmin käytetty voimalaitoksella. Pellettiä tullaan varastoimaan laitok- sella vain muutaman päivän tarpeen verran. Varasto tulee olemaan katettu.

Puupohjaiset polttoaineet

Puupohjaiset polttoaineet välivarastoidaan varastoalueelle, joka on Vapo Oy:n hallussa.

Kemikaalit

Laitoksella käytetään elintarviketeollisuuden käyttöön hyväksyttyjä kattilavesikemikaale- ja 400 kg/a. Kemikaalit hajoavat vesi-höyryprosessissa. Kemikaaleja on varastoituna enimmillään 200 kg. Voiteluaineita ja kunnossapidon apuaineita on varastoituna voima- laitoksen eri tiloissa noin 600 kg. Kemikaalien käyttö ja varastointi on vähäistä ja laitos on ilmoitusvelvollinen kunnan kemikaaliviranomaiselle (Salossa ympäristönsuojelutoimi) ja pelastusviranomaiselle. Kertavarastomäärä lipeälle (NaOH) ja suolahapolle (HCl) on molemmille noin 2 x 2 m3 ja vuosikulutus noin 6000 kg (6 t) per kemikaali.

Voimalaitostoiminnassa syntyy tuhkaa noin 5000 t/a. Suurimmillaan lentotuhkaa syntyy rekkakuormallinen päivässä. Tuhka toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijai- sesti kaatopaikalle.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Jäähdytysvettä otetaan Uskelanjoesta vuosittain 700 000 m3, enimmillään noin 1 000 000 m3. Lämmenneet jäähdytysvedet johdetaan takaisin Uskelanjokeen. Jätevesijärjestelmän erottelu on käynnissä ja tarkoitus on ettei entisille prosessivesialtaille lasketa enää mitään vesiä, koska Sucroksella on tarkoitus maisemoida altaat.

Vesijohtovettä otetaan Salon kaupungin vesijohtoverkosta vuosittain noin 30 000 m3, mistä määrästä syntyy Salon kaupungin jätevesijärjestelmään johdettavia prosessijäteve- siä noin 3 000 m3 ja suoraan jokeen johdettavia noin 7 000 m3.

Energiatehokkuus ja paras käyttökelpoinen tekniikka

Voimalaitoksen hyötysuhdetta ja toimintaa seurataan jatkuvasti ja tiedot raportoidaan kuukausittain.

Voimalaitoksen puhdistustekniikka ja päästöt vastaavat parasta käytettävissä olevaa tek- niikkaa ja täyttävät Suomen ympäristökeskuksen julkaisun 649 "Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW polttolaitoksille Suomessa, 2003 esitetyt vaatimukset.

Liikenne

Voimalaitokselle tulee noin 12 turvekuormaa ja muutama hiilikuorma vuorokaudessa.

Lisäksi voimalaitokselta lähtee arkisin keskimäärin 1 rekkakuorma vuorokaudessa. Muu liikenne on huoltoliikennettä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Päästöt ilmaan

Voimalaitoksen merkittävimmät päästöt ovat hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt.

Voimalaitoksessa käytetyt polttoaineet ja päästöt ilmaan olivat v. 2007 seuraavat:

Polttoaine Määrä Yksikkö Kokonaisenergia(TJ)

Jyrsinturve 26 536,00 t 529,50

Kierrätyspuu 11 196,25 t 210,72

Kivihiili, bituminen 5 955,00 t 159,50

Kuori 0,00 t 0,00

Metsätähdehake ja -murske 2 904,70 t 55,50

Puutähdehake tai -murske 0,00 t 0,00

Raskas polttoöljy, S< 1% 272,00 t 11,20

Päästö ilmaan Määrä Yksikkö Arseeni ja arseeniyhdisteet (arseenina) 0,39 kg Elohopea ja elohopeayhdisteet (elohopeana) 1,24 kg

Hiilidioksidi, BIO 28 890,18 t

Hiilidioksidi, FOSS 87 104,23 t

Hiukkaset 33,28 t

Kadmium ja kadmiumyhdisteet (kadmiumina) 0,02 kg Kromi ja kromiyhdisteet (kromina) 1,23 kg Lyijy ja lyijy-yhdisteet (lyijynä) 1,43 kg Nikkeli ja nikkeliyhdisteet (nikkelinä) 4,41 kg

Rikin oksidit (SOx/SO2) 200,98 t

Typen oksidit (Nox/NO2) 133,27 t

Vanadiini 12,86 kg

Leijukerroskattilan (K5) savukaasut (hiukkaset) puhdistetaan sähkösuodattimella, jonka erotusaste on 99,9 % ja hiukkaspäästön takuuarvo 50 mg/Nm3. Suotimelta leijukerroskat- tilan savukaasut ohjataan 50 m korkeaan teräspiippuun. Kivihiiliarinakattiloiden (K1 ja K2) savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella, jonka erotusaste on yli 99 %.

Kaikki suodattimet ovat kaksikammioisia. Suotimelta kattiloiden K1 ja K2 savukaasut ohjataan 56 m korkeaan tiilipiippuun. Raskasöljykattilan K3 savukaasut ohjataan 40 m korkeaan teräspiippuun, raskasöljykattilan K4 savukaasut 30 m korkeaan teräspiippuun ja 2 MW:n keskuslämmityskattilan savukaasut 22 metriä korkeaan teräspiippuun.

Leijukerroskattilan typenoksidien päästöksi mitattiin v. 2003 179 mg/MJ ja keskimääräi- nen vuosiominaispäästö on 150 mg/MJ.

Päästöt vesistöön ja viemäriin

Kiinteistöllä syntyvät saniteettijätevedet johdetaan viemäriin. Voimalaitoksella syntyy puhtaita prosessivesiä noin 10 000 m3 vuodessa, joista noin 70 % johdetaan suoraan ve- sistöön ja loput (vanhalta laitokselta) Salon kaupungin jätevesiverkostoon.

Kattilalaitoksilla mahdollisesti tapahtuva öljy tai muu vuoto kulkeutuisi voimalaitoksen lattiakanaaleihin, jotka toimivat öljynerotuskaivoina. Jäähdytysvesiä syntyy noin 700 000 m3 vuodessa ja sen aiheuttama lämpökuorma vesistöön on noin 12 200 MWh. Jos käyte- tään apujäähdystä (ei yleistä), lämpökuorma nousee noin 15 000 MWh:lla vuodessa. Tä- mä kohdistuisi lähinnä kevät ja kesäajalle. Muilta osin lämpökuorma kohdistuu voimalai- toksen toiminta-aikoihin eli muulle kuin kesäajalle.

Melupäästöt sekä tärinä

Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää eikä häiritsevää melua ympäristöön. Voi- malaitos ei ole ns. erityinen melulähde Laitosten käyntimelua rajoitetaan äänenvaimenti- min (varoventtiilien ulospuhallus, puhaltimien imuilman aukot) ja rakenteellisin keinoin.

Päästöt maaperään

Toiminnasta ei aiheudu normaalitilanteessa päästöjä maaperään.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Jätteiden lajittelusta, keräämisestä, käsittelystä ja varastoimisesta on laadittu tehtaalla oh- jeet kaikkia tehdasalueella toimijoita ja jätteiden kuljettajia varten. Voimavasu noudattaa näitä ohjeita. Jätteiden määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä pidetään kirjaa. Tiedot toimitetaan vuosittain ympäristöhallinnolle.

Tuhkat

Voimalaitostoiminnassa syntyy tuhkaa noin 5000 t/a. Suurimmillaan tuhkaa syntyy rek- kakuormallinen päivässä. Lentotuhka kerätään kontteihin ja kuljetetaan väliaikaisille kä- sittelyalueille tehdasalueella, josta ne toimitetaan edelleen hyötykäyttöön. Kivihiilituhka ja biotuhka sijaitsevat eri alueilla. Kivihiilikattiloista syntyvä pohjakuona ja lentotuhka kerätään saman tuhkanpoistojärjestelmän kautta ja toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyt- töön. Tuhkasta suoritetut analyysit ovat osoittaneet, että tuhka soveltuu hyvin hyötykäyt- töön, kun pohjakuona ja lentotuhka ovat samassa seoksessa. Ainoana rajoituksena on, että mitään tuhkaseosta ei käytetä pohjavesialueilla.

Tuhkan käyttö

• Kivihiilituhka – maanrakennukseen

• KPA kattilan tuhka – maanrakennukseen

– viljely ja maanparannus ( SJK tutkimus, Vapo tuotekehitys) – Betoniteollisuus

• Käyttö ohjeistettu:

– käytöstä ilmoitettava kunnalliselle ympäristöviranomaiselle – vain pohjavesipinnan yläpuolisiin rakenteisiin

– ei pohjavesialueelle

– suositellaan peittämistä esim. sorastus tai nurmetus Sekajätteet

Sekajätettä syntyy vuosittain alle 0,5 t ja se toimitetaan jätehuoltoyritykselle Ongelmajätteet

Voimalaitoksella syntyy voiteluöljyä noin 200 l/a ja noin seitsemän vuoden välein tur- biiniöljyä 7 m3. Lisäksi laitoksella syntyy liuottimia (ei halogeenisia) 0,2 t/a. Muita toi- minnalle ominaisia ongelmajätteitä kuten käytettyjä loisteputkia ja paristoja syntyy vähäi- siä määriä. Ongelmajätteet toimitetaan sokeritehtaan toimesta ongelmajätelaitokselle kä- siteltäviksi.

Seuraavassa taulukossa on laitoksen jätetiedot vuodelta 2007:

LAITOKSEN TOIMINNAN VAIKUTUKSET JA TARKKAILU

Päästöjen tarkkailu

Laitokselle on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen (10.11.1999, nro 39 Ys) mukainen tarkkailusuunnitelma, joka on päivitetty 15.12.2004 vastaamaan lupa- hakemuksen yhteydessä vaadittavaa suunnitelmaa.(liite 1)

Voimalaitoksen toimintaa tarkkaillaan ja ohjataan voimalaitoksen valvomosta, joka toimii miehitettynä jatkuvassa kolmivuorossa. Mittareita tarkkaillaan normaalin kunnossapito- toiminnan yhteydessä. Laitteet huolletaan ja kalibroidaan valmistajan ohjeiden mukaises- ti.

Valtioneuvoston päätöksen (861/97) mukaisesti laitos tekee vuosittain tuhka-analyysin.

Kivihiilituhkan osalta voidaan hakijan mukaan hyödyntää Kantvikin voimalaitoksen tuh- ka-analyysia, koska käytössä on ollut sama kivihiili. Lounais-Suomen ympäristökeskuk- sen päätöksen (10.11.1999, nro 39 Ys) mukaisesti laitos osallistuu Salon kaupungin il- manlaadun yhteistarkkailuun.

Päästöt raportoidaan vuosittain taselaskentaan perustuen. Laitoksella suoritetaan kolmen vuoden välein päästömittaukset seuraavasti:

- K5: hiukkaset, NOx, SO2 - muut kattilat: hiukkaset.

Jätelaji EWC- Tunnus Paino

(t/a)

Tyyppi Sijoitus Vastaan- ottaja

Biotuhka 100103 Turpeen ja käsitte- lemättömän puun poltossa syntyvä lentotuhka

3 689 Tava- nomainen

Muu hyödyntämis- tapa

Käyttöpai- kat

Voiteluöljy,

musta 130208 Muut moottori-, vaihteisto- ja voite- luöljyt

0,60 Ongel-

majäte Muu vastaanotto- paikka (esim. on- gelmajätteiden ke- räilijä)

Lassila&Ti kanoja

Liuottimet, ei

halogeenipit .

140603 Muut liuottimet ja

liuotinseokset 0,40 Ongel-

majäte Muu vastaanotto- paikka (esim. on- gelmajätteiden ke- räilijä)

Lassila&Ti kanoja

Kivihiili-

tuhka 100102 Hiilen poltossa syn-

tyvä lentotuhka 458,0 Tava- nomainen

Maa- ja vesiraken-

nusmateriaalina Kohteet

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on tehnyt 19.6.2001 arvion

Sucros Oy:n Salon tehdasalueen toiminnan vaikutuksista Halikon Viurilanlahden (koodi F10200027) ja Vaisakon (koodi F10200125) Natura-alueisiin. Arviossa todetaan, että lai- toksen tehdasalueen toiminnasta ei aiheudu sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka merkit- tävästi heikentäisivät niitä Viurilanlahden tai Vaisakon Natura-alueiden luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura-verkostoon. Hankkeesta ei ole tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista arviointia. Arviossa tarkastellaan erik- seen laitoksen toiminnassa syntyvien jätevesien, ilmapäästöjen ja melun vaikutuksia suo- jeltaviin luonnonarvoihin.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Puhtaat, 10-15 °C lämmenneet voimalaitoksen jäähdytysvedet johdetaan Uskelanjokeen, joka laskee kilometrin päässä Halikonlahden pohjoisosaan Viurilanlahteen. Jäähdytysve- det sekoittuvat tehokkaasti jokeen ja meriveteen. Uskelanjoen keskivirtaama 90-luvulla on vaihdellut välillä 4-6 m3/s (Suomen ympäristökeskus). Vuoden 1999 virtaamalla 5,6 m3/s laskettuna vesimäärä vuorokaudessa on noin 484 000 m3. Voimalaitoksen maksimi jäähdytysvesimäärä vuodessa on noin 1 000 000 m3, mikä tarkoittaisi keskimäärin enim- millään 4 000 m3/vrk (laskettuna 250 tuotantopäivällä). Tämä on alle 1 % Uskelanjoen keskimääräisestä vuorokausivirtaamasta.

Jäähdytysvesien lämpenemisellä purkupaikka ja sekoittuminen muihin vesiin huomioiden ei siten nähdä olevan haitallista vaikutusta vesiluonnolle, vesistön veden laadulle eikä ranta-alueiden eri käyttömuodoille. Jäähdytysvesien johtamiselle ei ole edellytetty haetta- vaksi vesilain 10 luvun 3 ja 24 §:issä tarkoitettua lupaa. Veden ottaminen ja johtaminen ei luvan hakijan mukaan edellytä vesilain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettua ympäristölupaviraston lupaa, koska siitä ei voi aiheutua em. säännöksessä ja saman luvun 1 §:ssä tarkoitettuja vaikutuksia.

Vaikutus ilman laatuun, yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen

Voimavasu Oy:n voimalaitoksen päästöjen vaikutusta ilman laatuun on arvioitu rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten leviämismallilaskelmien avulla vuoden 1999 ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Ohjearvoihin (vuonna 1999) verrattaessa pitoisuudet jäivät rikkidioksidin osalta alle 50

%:iin, typen oksidien osalta alle 25 %:iin ja hiukkasten osalta alle 2 %:iin ohjearvosta. Pitoisuudet jäävät merkittävästi alle raja-arvojen.

Salossa vuonna 2000 tehtyjen mittausten perusteella aluesairaalan mittauspisteessä oli havaittavissa selvä hiukkaspitoisuuksien kasvu, kun sokeritehdas käynnistettiin uudelleen syyskuun lopulla ja samalla Voimavasu Oy:n tuotanto kasvoi. Aluesairaalan mittausase- malla suurimmat mitatut tuntipitoisuudet olivat kuitenkin noin puolet Salon keskustassa mitatuista pitoisuuksista, joiden pääasiallinen aiheuttaja on liikenne. Aluesairaalalla pitoisuudet olivat 43 – 49 % ohjearvosta ja Pappilassa 37 % ohjearvosta. Näin ollen ei ole oletettavissa, että voimalaitos aiheuttaisi raja-arvot ylittäviä hiukkaspitoisuuksia yhdessä muiden laitosten kanssa.

Teollisuusalueelle sijoittuvalla tehokkaalla sähkösuotimella varustetulla peruskuormakat- tilalla ei ole arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia ympäristön ilman hiukkaspitoisuudel- le. Kivihiilivarastointialue ei sijaitse pölyn leviämisen kannalta epäedullisesti, eikä kivi- hiilen varastoinnilla arvioida olevan vaikutusta ympäristöön tai lähialueen asukkaille.

Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Laitos ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen normaalitoiminnalla ole vaikutuksia maape- rään.

Melun ja tärinän vaikutukset

Lähtökohtaisesti kaavassa osoitetulle teollisuusalueelle sijoittuvalla hankkeella ei ole ar- vioitu olevan haitallisia meluvaikutuksia ympäristöön ja sillä olevalle asutukselle, eikä hakija sen vuoksi ole pitänyt tarpeellisena tehdä siitä erityisselvitystä. Voimalaitoksen ympäristömelu muodostuu tasaisemmasta käyntimelusta ja erilaisesta lyhytkestoisesta melusta.

Voimalaitoksen meluvaikutuksia voidaan arvioida 100 MW:n Säkylän voimalaitoksesta tehdyllä ympäristömeluselvityksellä, jonka mukaan 45-50 dB(A) meluvyöhyke ulottuu etäisimmillään noin 250 m etäisyydelle voimalaitoksesta jääden teollisuusalueen sisäpuo- lelle. Salossa lähin asutus sijaitsee voimalaitoksesta yli 300 m päässä Kiurukadun varrel- la, joten voimalaitoksesta ei aiheudu melutason ohjearvoja (Vnp 993/1992) ylittävää me- lua.

Voimalaitoksen suurimmat melulähteet ovat ilmapuhaltimet. Ne on sijoitettu erilliseen ääntä hyvin eristävään huonetilaan, jolla estetään melun leviäminen ulkotilaan. Melupääs- tö alittaa melukohteen välittömässä läheisyydessä 85 dB. Poikkeavaa melua syntyy höy- ryn ulospuhallusventtiileissä voimalaitoksen käynnistämisen, huoltojen ja häiriötilantei- den yhteydessä. Kyseessä on hetkellinen tilanne, joka esiintyy hyvin lyhytaikaisesti ja enimmillään muutaman kerran vuodessa ja tarkastusten yhteydessä kahden vuodenvälein.

Ulospuhallusventtiileissä on melunvaimentimet. Muita melulähteitä voivat olla ilmanot- timet, joista aiheutuu huminaa, ja polttoaineen kuljettimet

YMPÄRISTÖRISKIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY

Ympäristöriskien tunnistus

Salon voimalaitokselle on tehty vaaranarviointiselvitys on tehty vuonna 2002. Vaaranar- viointi käsitti myös ympäristöriskit. Lisäksi ympäristövaikutuksien tunnistus ja siihen pe- rustuva toimenpidesuunnitelma on tehty vuonna 2002. Vaaranarviointiselvityksen perus- teella ympäristöriskeiksi tunnistettiin:

- öljy- ja kemikaalivuodot ympäristöön - varastosäiliön palo

- muut tulipalot

Öljy- ja kemikaalivuodot ovat mahdollisia säiliöistä, putkista tai öljynkuljetusautosta maaperään tai jätevesijärjestelmään. Raskaalla polttoöljyllä seuraukset ovat kuitenkin vä- häisiä öljyn ominaisuuksista johtuen (ei juurikaan imeydy maaperään, vaan jähmettyy jäähtyessään).

Merkittävimmiksi ympäristöriskeiksi arvioitiin:

- Sucros Oy:n öljysäiliön juuriventtiilin vuoto ympäristöön

- Laajamittaisesta öljypalosta, esim. öljysäiliöpalosta seuraa savu- ja nokihaittoja sekä mahdollisesti myrkyllisiä yhdisteitä. Myös muut laajat tulipalot lisäävät ympäristöriskiä.

- Öljyn epätäydellinen palaminen kattilassa aiheuttaa vastaavasti noki- ja savuhaittaa ympäristölle.

Vaaratilanteisiin varautuminen

Kattilalaitokselle laaditaan turvallisuussuunnitelma/sisäinen pelastussuunnitelma, joka tehdään yhteistyössä tehdasalueen kanssa.

Normaalikäyttö

Kattilalaitoksen käytöstä on laadittu kirjalliset työohjeet ja käyttöhenkilökunnalle on an- nettu polttoöljyn käytöstä täydentävää koulutusta. Öljyvahinkojen varalta uuden laitoksen viemäröinti on varustettu öljyvuotohälyttimillä ja sulkuventtiileillä.

Korjaus- ja huoltotyöt

Kattilalaitoksen huolto suoritetaan toimittajan ohjeiden mukaisesti. Korjaus ja huoltotöi- den aikana esiintyviin vaaratilanteisiin on varauduttu suojalaitteita käyttämällä sekä aja- malla laitos mahdollisimman turvalliseen tilaan. Tulitöissä noudatetaan kirjallista tulityö- lupaa, jonka antaa kunnossapitotehtävistä vastaava henkilö.

Häiriötilanteet

Käyttöhenkilökunta on koulutettu mahdollisesti esiintyvien häiriötilanteiden hoitamiseen.

Turbiinisalit ja Fosterin polttoainejärjestelmät on varustettu automaattisella paloilmoitin- keskuksella, josta hälytys menee automaattisesti keskusvalvomoon tai hätäkeskukseen.

Uudella puolella on sprinklaus ja savunpoistoluukut. Häiriötilanteesta annetaan aina sel- vitys laitoksen vastuuhenkilölle, jonka valvonnassa puutteet korjataan. Vakavimmista häiriöistä laaditaan kirjallinen raportti.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Salon kaupungin ilmoitustaululla 15.4.-14.5.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 11.4.-

11.5.2005 ja Salon Seudun Sanomat -lehdessä 15.4.2005. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 11.4.2005.

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristöluvan käsittelyyn liittyvä tarkastus on tehty 21.2.2006. Tarkastusmuistio on lii- tetty hakemusasiakirjoihin.

Lausunnot

Salon kaupunginhallitus 20.6.2005

Kaupunginhallitus yhtyy rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon.

Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta 8.6.2005

Salon kaupungin kasvihuonekaasujen vähentämisohjelman mukaisesti laitoksessa käytet- tävien polttoaineiden painopiste tulisi siirtää polttoturpeesta muihin polttoaineisiin, kuten kierrätyspolttoaineeseen, jonka käyttö edistää kestävää kehitystä ja toteuttaa jätelakia.

Lupamääräyksiä harkittaessa tulee tarkastella varastoalueen yleistä järjestystä ja arvioida sen sijoittamista näkösuojaan.

Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymä 13.5.2005

Kuntayhtymällä ei ole huomauttamista hakemuksesta. Lähimmille häiriytyville kohteille kuuluvan melun määrä on huomioitava.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty kirjallisia muistutuksia tai huomautuksia. Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on ilmoitettu puhelimitse, että voimalaitoksen varasto- alue aiheuttaa maisemahaittaa, lähinnä Merinkulmantielle.

Hakijan vastine lausuntoihin ja muistutuksiin

Hakijalle täydensi vastineenaan hakemusta 23.4.2008 päivätyllä kirjeellä:

Nykyiset tilat

Tehdasalueella on aloitettu vuoden 2007 alusta koneistojen ja eri laitteiden purkutöitä lä- hinnä sisätiloista. Rakennuksista tullaan poistamaan suurin osa tehdasalueelta. Alueella on erilaisia tuotantolaitteistoja ja varasto-, asuinrakennuksia. Suurin osa vanhaa tehtaan kes- kiosaa jäänee Voimavasu Oy:n käyttöön, koska siellä sijaitsee voimalaitoksen kaukoläm- pölaitteet vaihtimet, pumput yms. Eräitä piha-alueita on myös esitetty voimalaitoksen käyt- töön. Jäteveden puhdistamo on poistettu. Kalkkiuuni on kaadettu ja purkujätteen poistami- nen on käynnissä. Kuivaamo ja rehuvarastot ovat vuorossa syksyllä -08. Pesutalo ja haih- duttamo purku 2009 alussa. Lopullisesti alue on oltava 2010 syyskuussa ennallistettu.

Lupahakemus

Tuotannon muutokset

Tehtaan lämpöenergian kulutus vuonna 2007 oli 3,4 GWh ( -06, 86 GWh) ja sähköenergi- an kulutus 2,4 GWh ( - 06, 12,5 GWh). Tarvittava tehtaan energia tehtiin pääasiassa kivi- hiilellä ja raskaalla polttoöljyllä. Kaukolämpöä toimitimme 149 GWh ( - 06, 145 GWh).

Lämpöä Salon kaupunki kulutti suhteessa vähemmän edelliseen vuoteen nähden, koska oli lauha talvi. Kasvuennuste kaukolämmössä on ollut 3 – 5 % /vuosi. Polttoainekäyttö 2007 oli 82 % biopolttoaine, kivihiili 16 %, raskas polttoöljy 2 %

Tuotantolaitteet

Olemassa olevat tuotantolaitteistot, höyrykattilat ovat samat. Tarkoituksenmukaista on kui- tenkin, että vanhaa B&W- kattilaa (K2) ei käytetä vaan se on äärimmäinen varakattila ai- noastaan isommassa vikatilanteessa.

Polttoaineet

Voimalaitoksessa poltetaan vain tavanomaisia polttoaineita. Jätteiden rinnakkaispolttolu- paa ei haeta. Tilanteen muuttuessa katsotaan hakumenettely uudestaan, jos on tarvetta.

Savukaasumittaus

Pölymittaus on uusittu / korjattu v. 2007. O2, CO ja NO -mittauslaitteet on uusittu v. 2007.

Energia-analyysi

Forssan voimalaitokselle on tehty ja seuraavaksi tulee Haapaveden voimalaitos. Voima- vasu Salo on suunnitelmissa tehdä kahden vuoden päästä 2010.

Melu

Alueen melu on huomattavasti pienentynyt, joskin se ei ollut aiemminkaan merkittävää.

Liikenne ym. toiminta on vähäistä nykyisellä tehdasalueella. Teknisestä toiminnasta ei ole alueen ympäristölle ollut haittaa ja yhtään meluhaittailmoitusta ei ole ollut 2005 – 2007.

Ilman laatu

Olemme osallistuneet bioindikaattoritutkimukseen vuonna 2006 ja hiukkasten pitoisuus- mittauksiin Salon alueella 2006 – 2007.

Varastoalueen järjestys

Vapo Oy on ilmoittanut luopuvansa syksyn 2008 aikana Merikulmantien varressa olevista kanto- ja risukasojen varastoinnista. Alue on tällä hetkellä Sucros Oy:n ja alue tullaan to- dennäköisesti vuokraamaan kaupungin käyttöön.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Voimavasu Oy:lle ympäristönsuojelulain 28

§:n mukaisen ympäristöluvan Salon voimalaitoksen toimintaan. Lupa myönnetään edel- lyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemukses- sa esitetyllä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Ilmansuojelu

1. Voimalaitoksessa käytettävän kivihiilen rikkipitoisuus saa olla enintään 390 mg/MJ, turpeen ja turvepelletin kuiva-aineen rikkipitoisuus enintään 0,2 painoprosenttia, ras- kaan polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rik- kipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia.

Kierrätyspolttoaineet eivät saa sisältää jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (362/2003) soveltamisalaan kuuluvia jätteitä eikä ensisijaisesti materiaali- kierrätykseen soveltuvia jätteitä.

2. 38 MW leijukerroskattilan hiukkaspäästö saa olla vuorokausikeskiarvona enintään 50 mg/m3(n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuudella 6 tilavuusprosenttia ja typenok- sidien päästö vuorokausikeskiarvona enintään 500 mg NO₂ / m3(n).

3. 34 MW kivihiiliarinakattilan ja 8 MW kivihiiliarinakattilan hiukkaspäästö saa olla vuorokausikeskiarvona enintään 100 mg/m3(n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuu- della 6 tilavuusprosenttia.

4. 27 MW ja 18 MW raskasöljykattiloiden hiukkaspäästö saa olla vuorokausi-

keskiarvona enintään 140 mg/m3(n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuudella 3 tila- vuusprosenttia.

5. 2 MW raskasöljykattilan hiukkaspäästö saa olla vuorokausikeskiarvona enintään 200 mg/m3(n) kuivaa kaasua jäännöshappipitoisuudella 3 tilavuusprosenttia.

6. Voimalaitoksen savukaasut on johdettava ilmaan vähintään seuraavan korkuisten piippujen kautta: 38 MW kattilan 50 metriä korkean piipun kautta, 34 MW ja 8 MW kattiloiden 56 metriä korkean piipun kautta, 27 MW kattilan 40 metriä korkean piipun kautta,18 MW kattilan 30 metriä korkean piipun kautta ja 2 MW kattilan 22 metriä korkean piipun kautta.

Meluntorjunta

7. Laitoksen melupäästöjä tulee vähentää parhaan tekniikan mukaisesti siten, että il- manottoaukot ja höyryn ulospuhallusventtiilit on varustettu äänenvaimentimilla.

Jätehuolto

8. Laitoksella syntyvät hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijätteet on ke- rättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet on toimitettava sel- laiselle yritykselle tai laitokselle, joka saa ympäristöluvan perusteella ottaa vastaan ko. ongelmajätteitä. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviissä säiliöissä tai astioissa, jotka on merkitty vaarallisuutta osoittavin merkinnöin.

9. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirja, jossa on oltava mm. on- gelmajätteen haltijaa, kuljetuksen suorittajaa ja vastaanottajaa koskevat tiedot, siirron ajankohta, ongelmajätteen tuottajan nimi, ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, olo- muoto ja ominaisuudet. Siirtoasiakirjan on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutettava ongelmajätteen vastaanottajalle.

10. Voimalaitoksessa syntyvät lento- ja pohjatuhkat ja petihiekka tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Lento- ja pohjantuhka voidaan toimittaa vain paikkaan, jolla on ympäristölupa sen vastaanottoon tai jossa niitä hyödynnetään maarakentamisessa.

Hyödyntämisessä maarakentamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston asetus (591/2006) ja tehtävä asianmukainen ilmoitus. Kaatopaikalle sijoitettavasta lento- ja pohjatuhkasta ja petihiekasta on tehtävä kaatopaikkakelpoisuuden määritykset valtio- neuvoston asetuksen (202/2006) mukaisesti. Lento- ja pohjatuhkakuormat sekä peti- hiekkakuormat on tarvittaessa peitettävä pölyämisen estämiseksi.

Selvitys lento- ja pohjatuhkan laadusta, haitallisten aineiden liukoisuudesta sekä hyö- dyntämismahdollisuudesta maarakentamisessa ja kaatopaikkakelpoisuudesta on toimi- tettava ympäristökeskukselle 30.9.2009 mennessä.

Ympäristöriskien hallinta

11. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai vesien pilaantu- mista eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

Laitoksella on noudatettava riskien hallintaa koskevaa suunnitelmaa ja se on

pidettävä ajan tasalla. Suunnitelman muutoksesta tulee välittömästi ilmoittaa Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Päästöt vesiin

12. Voimalaitoksen lopullisesta jätevesijärjestelmästä on esitettävä suunnitelma ympäris- tökeskukselle 1.6.2009 mennessä. Ympäristökeskus voi sen perusteella antaa tarvitta- essa tarkentavia määräyksiä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä.

Energiatehokkuus

13. Toiminnan energiatehokkuutta on seurattava jatkuvasti ja kehitettävä suunnitelmal- lisesti. Voimalaitoksen energia-analyysi on tehtävä viimeistään vuoden 2010 aikana.

Energiatehokkuudesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä on raportoitava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä.

Käyttö ja päästötarkkailu

14. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua on tehtävä lupahakemuksessa esitetyn tarkkailu- suunnitelman mukaisesti. Päästöjen tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä 1.6.2009 mennessä tässä ympäristölupapäätöksessä annettujen määräysten tarkkailun ja val- vonnan toteuttamiseksi tarvittavilla toimenpiteillä. Täydennetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkistaa esitettyä suunnitelmaa.

Leijukerroskattilan hiukkas- ja hiilimonoksidipäästöjä on mitattava jatkuvatoimisilla mittareilla, jotka on kytketty laitoksen hälytysjärjestelmään. Leijukerroskattilan hiuk- kas-, typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöt on mitattava vähintään joka kolmas vuosi asiantuntijalaitoksen tekemin vertailumittauksin. Samalla on tarkistettava päästöjen tarkkailuun ja polttoaineen palamiseen käytettävien jatkuvatoimisten mittauslaitteiden toimivuus. Seuraavat päästömittaukset on tehtävä 31.12.2009 mennessä.

Muiden käytössä olevien kattiloiden hiukkaspäästöt on mitattava 5000 käyttötunnin välein. Mittauksia ei kuitenkaan tarvitse tehdä kuin enintään joka kolmas vuosi. Seu- raavat päästömittaukset on tehtävä 31.12.2009 mennessä.

Jatkuvatoimisten mittauslaitteiden kalibroinnit tulee tehdä mittauslaitteiden valmista- jien ohjeiden mukaisesti. Mikäli mittausjärjestelmissä havaitaan puutteita, on ne kor- jattava välittömästi. Mittaustulokset ja -raportit on tallennettava ja niitä on säilytettävä vähintään kolme vuotta.

Voimalaitoksen merkittävimpien melupäästölähteiden melupäästöt on mitattava Salon kaupungissa tehtävän meluselvityksen yhteydessä ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein.

Vaikutustarkkailu

15. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava Salon kaupungin ilmanlaadun ja melun yh- teistarkkailuun. Tarkkailun tulokset on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökes- kukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle..

Kirjanpito

16. Käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mit- tauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Kir- janpitoa tallenteineen on säilytettävä vähintään viisi vuotta. Kirjapito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

Kirjanpidon tulee lisäksi sisältää ainakin seuraavat tiedot:

• tuotantotiedot, käyntiajat ja päästötiedot kattiloittain

• päästöt viemäriin, vesistöön ja maaperään

• tiedot päästöraja-arvojen ylityksistä

• käytetyt polttoaineet sekä niiden laatutiedot

• tiedot kierrätyspolttoaineen alkuperästä, eri jakeista ja niiden määristä

• käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit

• veden käyttö- ja kierrätysmäärät

• energian tuotanto- ja käyttötiedot

• puhdistinlaitteiden, suodatinten ja äänenvaimentimien käyttö- ja toi- mintatiedot

• päästömittareiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot

• kattiloiden ylös- ja alasajot

• poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niistä aiheu- tuneet päästöt ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

• tiedot laitoksella tehdyistä mittauksista

• ympäristöpäästöjen vähentämistoimenpiteet ja niihin vaikuttaneet te- kijät

• suoritetut huoltotoimenpiteet

• toiminnassa muodostuneet jätteet ja niiden laatu sekä käsitellyt, väli- varastoidut, hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetutut jätteet sijoi- tuskohteineen

• tiedot tuhkien laadusta ja toimituspaikoista sekä laadunvalvontatestien tuloksista

• toiminnassa syntyneet ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi, edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat

• ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä

• ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet

Raportointi ja tiedottaminen

17. Ilma- melu- tai jätevesipäästöihin olennaisesti vaikuttavista häiriötilanteista ja niiden johdosta tehtävistä päästöjen vähentämistoimista tulee ilmoittaa välittömästi Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Ilmoitukset tehdään sähköisesti TYVI-järjestelmän kautta.

Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle

edellistä vuotta koskeva yhteenveto em. kirjapidosta. Raportointi tulee sisäl- tyä laitoksen käyttö- ja tarkkailusuunnitelmaan.

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

18. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta etukäteen ympäristökeskukselle. Toiminnan lopet- tamisilmoitukseen tulee liittää suunnitelma lopettamisen yhteydessä tehtävistä toi- menpiteistä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristön pilaantumisen arvioinnissa ja pilaantumisen ehkäisemistä koskevia mää- räyksiä annettaessa on otettu huomioon hakemuksesta annetut lausunnot. Päätöksessä on otettu huomioon mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupaharkin- nassa on otettu huomioon luvan hakijoiden esittämät toiminnot ja niistä aiheutuva pi- laantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta ja lähialuetta koskevien oikeusvaikutteisten kaavojen määräykset. Lupahakemuksessa esitetyt toimet ympä- ristön pilaantumisen ehkäisemiseksi vastaavat vanhoilta voimalaitoksilta vaadittavaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain, naapuruus- suhdelain ja jätelain vaatimukset, vaikutukset lähiympäristöön sekä lausunnoissa esi- tetyt vaatimukset.

Kattilalaitoksen normaalitoiminnoista ei aiheudu sellaisia päästöjä ilmaan tai melua, joista aiheutuisi ympäristön merkittävää pilaantumista, mikäli päästöjä rajoitetaan esi- tetyillä ja päätöksessä määrätyillä tavoilla. Kattilaitoksen merkittävimmät ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat päästöt ovat häiriötilanteissa aiheutuvat päästöt il- maan, melupäästöt, päästöt maaperään tai vesiin.

Ilmansuojelu

Kattiloille annetut päästömääräykset ja päästöjen tarkkailuvaatimukset vastaavat ko.

kokoluokan kattiloilta vaadittavaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa eikä niitä noudatettaessa aiheudu yhdessä lähialueen muiden laitosten ja liikenteen kanssa ilman laadun raja- tai ohjearvojen ylityksiä, kun otetaan huomioon laitoksen päästöt ja pääs- tökorkeus.

Meluntorjunta

Laitoksen toiminnasta ei selvitysten mukaan aiheudu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettujen melun ohjearvojen ylityksiä eikä merkittävää viihtyisyyshait- taa. Meluntorjuntaa koskevat määräykset perustuvat parhaan tekniikan käytön vaati- muksiin.

Jätehuolto

Jätteiden lajittelu- ja hyödyntämisvaatimukset perustuvat jätelain 6 §:ään. Ongelma- jätteiden varastointia sekä pakkaamista, kuljetusta, toimittamispaikkoja ja siirto-

asiakirjaa koskeva määräykset perustuvat jäteasetuksen 5 ja 6 §:ään sekä val-

tioneuvoston päätökseen 659/1996. Jätelain 15 §:ssä määrätään jätteen luovuttamises- ta ja vastaanottajan velvollisuuksista.

Ympäristöriskien hallinta

Ympäristöriskejä koskevilla määräyksillä ehkäistään ja estetään maaperän pilaantu- misvaara ja ympäristölle haitallisten aineiden joutuminen vesiin ja viemäriin. Määrä- ykset on annettu ympäristönsuojelulain 7 ja 8 §:n perusteella.

Päästöt vesiin

Laitoksen toiminnasta aiheutuva merkittävin riski vesistöön on häiriötilanteessa ai- heutuva öljy- tai kemikaalipäästö. Päästöriskiä vähennetään noudattamalla riskienhal- lintasuunnitelmaa ja estetään haitallisten aineiden pääsy vesistöön parhaan tekniikan mukaisesti öljynerotuskaivoilla ja niiden tarkkailulla.

Voimalaitoksen jätevesijärjestelmän erottelu lopetetusta sokeritehtaasta on kesken.

Tästä syystä ympäristökeskus varaa mahdollisuuden tarkentaa jätevesien käsittelyä ja johtamista koskevia määräyksiä.

.

Energiatehokkuus

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan on lupamääräyksiä annettaessa otettava huo- mioon energian käytön tehokkuus ja pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toi- mien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta. Energiatehokkuuden ylläpitämi- nen edellyttää, että seurataan ja kehitetään suunnitelmallisesti laitoksen käytön aikana.

Tarkkailu, raportointi ja kirjapito

Määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 5 §:ään, jonka mukaan toiminnanhar- joittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä päätök- sen noudattamisen tarkkailuun ja valvontaan. Savukaasujen kertaluonteisilla ja jatku- vatoimisilla mittauksilla seurataan polton ja hiukkaserotinlaitteen tehokkuutta ja päästöjä. Kirjanpito ja raportointi jätteiden osalta perustuu myös jätelain 51 ja 52

§:ään.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 28 § ja 90 §:ään.

VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisussa, lupamääräyk- sissä sekä päätöksen perusteluissa ilmenevällä tavalla.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Korvattavat päätökset

Tällä päätöksellä korvataan seuraava päätös: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa nro 39 Ys 10.11.1999.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus on jätettävä viimeistään 31.12.2018 mennessä lupamääräysten tarkistamista varten.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3-8, 35, 40-43, 45- 47, 52, 55, 62 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 9, 21 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5-8 §

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5610 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan kattilalaitos, jonka suurin polttoaineteho on 50 - 150 MW.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Voimavasu Oy

PL 111, 30101 FORSSA

Jäljennös päätöksestä

Voimavasu Oy, Salon voimalaitos, Sokerikatu 1, 24100 SALO Salon kaupunginhallitus

Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Salon kaupungin ilmoitustaulu ja ilmoitus sanomalehti: Salon Seudun Sanomat

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama

Ylitarkastaja Eljas Hietamäki

LIITE Valitusosoitus