Biokaasulaitoksen tulee omis- tamaan Puljonki Oy

PL 69, 80101 JOENSUU Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 690 168

31.08.2007

Dnro PKA-2006-Y-334 (111)

1 ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisesta Puljonki Oy:n lupahakemuksesta, joka koskee elintarviketehdasta, jätteen polttoa, kattilalaitosta, jätteen ammattimaista käsittelyä ja polttoaineen valmistusta.

2 LUVAN HAKIJA Puljonki Oy Vepsänjoentie 10 83900 Juuka

3 LAITOS JA SEN SIJAINTI

Puljonki Oy:n kastiketehdas sijaitsee Juuan kunnan teollisuusalueella osoitteessa Vepsän- joentie 10, 83900 Juuka. Biokaasulaitos on suunniteltu rakennettavaksi kastiketehtaan lä- heisyyteen Teollisuustien toiselle puolelle. Kaavamuutokseen liittyen Teollisuustie tullaan katkaisemaan siten, että se jää Puljonki Oy:n laitosalueen sisäiseksi tieksi. Suunnitellun biokaasulaitoksen alue yhdistyy tällöin nykyiseen tehdasalueeseen eikä läpikulkuliikennet- tä enää ole. Koko laitosalue tullaan aitaamaan ja sen yhteiseksi osoitteeksi tulee Vepsän- joentie 10, 83900 Juuka. Laitosalueen korttelinumero on 151 ja tonttinumero 5.

4 KIINTEISTÖN HALTIJA

Juuan kunta omistaa nykyiset tehdasrakennukset ja tontin. Biokaasulaitoksen tulee omis- tamaan Puljonki Oy.

5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Laitos on luvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4 (jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen ja käsittely) perusteella sekä ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 3 b (kattilalaitos), 5 c (kiinteän, nestemäi- sen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitos), 10 h (einestehdas), 13 c (toiminta, jo-

hon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta 362/2003) sekä 3 momentin (jäteasetuksen 1390/1993 liitteissä 5 tai 6 määritelty jätteen hyödyntäminen tai käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista) perusteella.

6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee luvan ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momen- tin kohtien 5 c (polttoaineen valmistuslaitos) ja 12 b (jätteenpoltto) perusteella.

Hakijan toimintoihin kuuluvien einestehtaan (tuotantokapasiteetti alle 20 000 tonnia vuo- dessa), kattilalaitoksen ja jätteen laitos- tai ammattimaisen hyödyntämisen ja käsittelyn (alle 5 000 tonnia vuodessa) ympäristöluvan käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 7 § 3, 10 f ja 13 kohtien mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelu- lain 31 §:n 4 momentin perusteella alueellinen ympäristökeskus ratkaisee kuitenkin 35 §:n 4 momentissa tarkoitettujen, samalla toiminta-alueella sijaitsevien ja toisiinsa teknisessä ja toiminnallisessa yhteydessä olevien toimintojen ympäristöluvan, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan.

7 ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET

Hakemus on saapunut ympäristökeskukseen 11.8.2006 ja sitä on täydennetty 29.1., 1.2., 21.3., 27.4. 25. ja 29.5., 12.7. sekä 23. ja 28.8.2007.

8 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS 8.1 Voimassa olevat luvat ja sopimukset

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on myöntänyt Puljonki Oy:lle ja Puljonki Food Pak Oy:lle ympäristöluvan 21.3.2002 Dnro 0702Y0016. Yritykset on myöhemmin yhtiöitetty Puljonki Oy:ksi.

Tukesin päätös 1722/36/2006 vaarallisten kemikaalien laajamittaisesta teollisesta käytöstä ja varastoinnista ja päätös 2286/36/2007 peroksidin käytöstä. Viimeisin Tukesin tarkastus laitoksella on tehty 20.11.2006.

8.2 Kaavoitus

Tehdaskiinteistö sijaitsee asemakaava-alueella, joka on kaavoitettu teollisuustoiminnalle (T). Juuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.4.2007 asemakaavan muutoksen, jolla bio- kaasulaitoksen suunniteltu sijaintipaikka kaavoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Yleismääräyksen mukaan tälle alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aihe- uttaa lähialueen asukkaille kohtuutonta haju- tai meluhaittaa.

9 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 9.1 Tehdasalue

Tehdas toimii Teollisuustien ja Vepsänjoentien kulmassa sijaitsevassa rakennuskomplek- sissa, jonka kokonaiskerros-ala on noin 3 171 m². Tontilla ei ole muita rakennuksia.

Biokaasulaitos on suunniteltu rakennettavaksi samalle kiinteistölle Teollisuustien toiselle puolelle nykyistä tehdasta vastapäätä.

9.2 Kohteet, joihin toiminnalla on vaikutusta

Laitos sijaitsee Juuan kunnan teollisuusalueella. Naapurustossa on teollisuuslaitoksia ja varastorakennuksia. Lähimmät häiriytyvät asuinrakennukset ovat noin 170 metrin etäisyy- dellä nykyisestä tehtaasta ja noin 250 metrin etäisyydellä suunnitellusta biokaasulaitokses- ta.

9.3 Ympäristön tila ja laatu 9.3.1 Ilma

Alueen ilman laadusta ei ole tietoja.

9.3.2 Maaperä ja pohjavesi

Kiinteistön maaperän laadusta ei ole tietoja. Kastiketehtaan piha-alue on asfaltoitu. Hule- vedet johdetaan asfaltoidulta alueelta maastoon. Rasvasäiliön ja kevytpolttoainesäiliön tankkauspaikan lähistöllä (alle 10 metrin etäisyydellä) on sadevesikaivot. Biokaasulaitok- sen piha-alue ja syötteiden siirtoreitti asfaltoidaan.

Laitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä vedenottamoiden suoja-alueella.

9.3.3 Ympäristön luonnon tila

Lähialueilla ei ole Natura-alueita tai muita luonnonsuojelukohteita. Vepsänjoki kulkee lä- himmillään runsaan 200 metrin etäisyydellä suunnitellusta biokaasulaitoksesta.

9.3.4 Liikenne ja liikennejärjestelyt

Henkilöautoliikenne (10–20 kpl vuorokaudessa) tehdasalueella ajoittuu pääasiallisesti klo 6–8 ja klo 14–16 väliselle ajalle. Raskasta liikennettä on vaihtelevassa määrin pääasialli- sesti klo 6–8 sekä klo 12–16 välillä.

Kastiketehtaan keittojäännöstä kuljetetaan trukilla biokaasulaitokselle. Biokaasulaitokselta siirretään loppumädätettä (lannoitevalmistetta) ympäri vuoden peltojen lähelle satelliittiva-

rastoihin tankkiautolla, kuorma-autolla ja traktorilla. Liikenne on vilkkaimmillaan keväi- sin viljankylvön aikaan.

Mädätteen kuivaustarpeen ratkaisee sen levitysalue tai jatkokäsittelypaikka. Laitoksen lä- hialueen pelloille mädäte voidaan levittää sellaisenaan, kauemmas kuljetettaessa sitä jou- dutaan kuivaamaan. Mikäli suurin osa mädätteestä kuivataan, biokaasulaitoksen käyttöön- otto ei juurikaan lisää laitoksen kokonaisliikennemäärää nykyisestä. Tällä hetkellä biojäte- lava noudetaan ja palautetaan jokaisena arkipäivänä. Tulevaisuudessa on mahdollista kes- kittää kuljetukset muutamalle päivälle viikossa.

10 LAITOKSEN TOIMINTA 10.1 Yleiskuvaus toiminnasta

Puljonki Oy valmistaa kastikkeita ja pakkaa ne aseptisesti. Kastikkeen valmistusprosessi koostuu raakaluiden paahtamisesta, keittoprosessista, haihduttamisesta ja kastikkeen vii- meistelystä. Kastike lämpökäsitellään, pakataan ja varastoidaan.

Toiminnassa muodostuvien sivuvirtojen (biojäte) käsittelemiseksi on suunnitteilla biokaa- sulaitos, jossa orgaaninen aine muutetaan metaaniksi ja loppumädäte saatetaan peltolevi- tykseen soveltuvaksi lannoitevalmisteeksi. Ennen mädätystä raaka-aineet esikäsitellään murskaamalla ja sekoittamalla. Mädätyksen jälkeen liete pumpataan reaktorista jälkimädä- tykseen, jossa se saavuttaa riittävän stabiilisuuden lannoitevalmisteeksi. Jälkimädätyksestä liete pumpataan välivarastoon, josta se siirretään lietteen kuljetukseen soveltuvilla ajoneu- voilla satelliittivarastoihin tai suoraan peltolevitykseen. Biokaasulaitos on suunniteltu otet- tavaksi käyttöön aikaisintaan vuoden 2009 alkupuolella. Ennen laitoksen käynnistämistä prosessiolosuhteita testataan ja kehitetään pienimuotoisten pilottikokeiden avulla.

Yrityksessä on noin 20 työntekijää. Tehdas on arkisin jatkuvatoiminen ja työpäiviä on vuodessa noin 240. Henkilöstöä on paikalla 12 tuntia päivässä 5–7 päivänä viikossa. Hen- kilökunnan ollessa poissa toimintaa valvotaan automaattisen ohjausjärjestelmän kautta, joka hälyttää häiriötapauksissa päivystävän huoltomiehen matkapuhelimeen.

10.2 Kastiketehdas

Laitoksella valmistetaan ja pakataan liha-, kala-, kana-, kasvis-, maito/kerma- ja tomaatti- pohjaisia kastikkeita. Yrityksen tuotanto on kasvanut viime vuosina merkittävästi ja kas- vun odotetaan edelleen jatkuvan. Vuonna 2005 vuosituotantomäärä oli 1 700 m³, vuonna 2006 noin 2 460 m³ja vuonna 2013 sen ennustetaan olevan jo noin 7 350 m³.

Tuotannon raaka-aineet ovat joko tuoreita, pakastettuja tai kuivia. Tärkeimpiä raaka- aineita (lihaa, kalaa ja maitotuotteita) käytettiin vuonna 2004 yhteensä 1 140 tonnia ja vuonna 2013 raaka-aineiden kulutuksen arvioidaan olevan jo noin 4 900 tonnia. Prosessis- sa raaka-aineita paahdetaan ensin 8 minuutin ajan +350°C:eessa, minkä jälkeen niitä keite- tään useiden tuntien ajan (8 h, +108°C). Merkittävimmät tuotannossa käytettävät laitteistot ovat propaanilla toimiva luupaistouuni, keittokattilat (kolme 8 m³ kattilaa), haihdutin, UHT-laite (lämpökäsittely), pakkauskoneet ja höyrynkehitin. Keittokattiloiden määrää ol- laan nostamassa lähiaikoina. Vuoden 2007 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön kolme uutta kattilaa ja myöhemmin kattiloiden kokonaismäärä lisätään kahdeksaan. Laitteistot on sijoi- tettu omille osastoilleen tehdastiloissa. Tehdas jakautuu vastaanottoon, paisto- (osio A),

keitto- ja haihdutusosioihin (osio B), viimeistelyosastoon (osio C) ja pakkaamoon sekä erilaisiin varastotiloihin (osio D). Pesukeskus ja jätetila sijaitsevat osiossa B ja höyrykatti- latila on osion D yhteydessä.

10.3 Biokaasulaitos

10.3.1 Laitteet ja raaka-aineet

Biokaasulaitos on suunniteltu rakennettavaksi kastiketehtaan läheisyyteen Teollisuustien toiselle puolelle. Sen suunniteltu kapasiteetti on 4 800 tonnia biojätettä vuodessa. Biojäte koostuu luista, liha- ja rustokudoksista, vihannesten uutossa syntyvistä kasviperäisistä biomassoista sekä jätevesissä ja kondenssivesissä olevista elintarvikerasvoista. Kaikki raaka-aineiden esikäsittely ja sekoitus tehdään biokaasulaitoksella sivuvirtojen käsittelyyn ja säilytykseen rakennettavassa tilassa. Esikäsittelylaitteisto koostuu pääraaka-aineen murskaimesta, hylkytavaran erottelulaitteistosta, toisiovesien säiliöstä ja sekoitussäiliöstä.

Muu prosessilaitteisto koostuisi kahdesta betonisesta reaktorista (1 000 m³), kahdesta be- tonisesta jälkimädätyssäiliöstä (2 000 m³), kahdesta syöttösäiliöistä (noin 70 m³) sekä mä- dätteen jälkikäsittelytiloista (320 m²). Välivarasto mitoitetaan siten, että sinne mahtuu noin kahden kuukauden aikana muodostuva liete.

Kaikki raaka-aineiden, syötteiden ja mädätteen siirrot laitosalueella tapahtuvat suljetuissa astioissa, kuljettimilla ja pumpuilla siirtoputkistoja käyttäen. Syöttösäiliöt mitoitetaan kolmen päivän syöttöä varten. Tämä parantaa syötteen tasalaatuisuutta, vakauttaa biokaa- sutusprosessia ja mahdollistaa riittävän syötön myös niinä päivinä, jolloin raaka-ainetta ei tuoteta. Syöte siirretään biokaasutukseen lämmitettyä putkistoa pitkin. Siirtolinjan on olta- va lämmitetty, jotta seassa olevat eläinrasvat eivät erotu tai jähmety laitteisiin ja putkistoi- hin. Lietteen siirtoputkistot ovat haponkestävää terästä. Pumput ovat lietteen siirtoon tar- koitettuja sähkömoottorilla toimivia erikoispumppuja. Venttiileinä käytetään ruostumat- tomia sähköisiä venttiileitä, joita voidaan häiriötilanteissa käyttää myös käsin. Prosessiau- tomaatio ohjaa kokonaisuutta syötteestä loppumädätteen ulostuloon saakka. Kaikissa säi- liöissä ja reaktoreissa on sekoitus ja eri aineiden (neste ja kaasut) mittausjärjestelmät.

Koko kaasuntuotantolaitteisto erotetaan ympäristöstä suoja-aidalla. Prosessiin liittyvät pumput, moottorit ja muut oheislaitteet sijoitetaan pääsääntöisesti kaasuntuotantoalueelle.

Prosessi automatisoidaan kokonaisuudessaan.

Mädätysprosessin pääraaka-aine on liemen keiton sivuvirta (biojäte), joka kuljetetaan tru- killa tai vastaavalla koneella tehtaan ulostuloputkesta kuumana suljetuissa astioissa suo- raan biokaasulaitoksen esikäsittelyyn (murskaukseen). Kuljetusastioina voidaan käyttää esimerkiksi teurastamoissa käytettäviä trukkiin sopivia kipillä varustettuja astioita tai tätä varten erikseen suunniteltavia ja teetettäviä astioita. Käytettävien astioiden tulee suojata keittojäännöstä tarpeettomalta jäähtymiseltä sekä kontaminoitumiselta. Kuljetuksiin käyte- tyt astiat ja koneet puhdistetaan höyryllä ja tiivistynyt pesuvesi ohjataan biokaasutuksen prosessivedeksi.

Biokaasulaitoksella käsitellään myös hylkyyn joutunut valmis kastike/liemi, jota muodos- tuu noin 1 m³/tuotantopäivä. Tällaiset hylkyyn joutuvat UHT-määräysten mukaan varas- toidut kontrollipakkaukset ja normaalista tuotantotoiminnasta eräajojen ja säätöjen yhtey- dessä tulevat pakkaukset ovat aseptisesti pakattuja ja täysin mikrobivapaita. Nämä kuljete- taan kuormalavoilla biokaasulaitokselle, jossa niistä poistetaan pakkaukset ja kastike ohja- taan suoraan syötteeseen.

Tukiaineina voidaan käyttää nurmiheinää (säilörehu), viljaa (ohraa) ja glyserolia (biodie- selin tuotannon sivuvirta). Nurmiheinä tuodaan biokaasulaitokselle pyöröpaaleissa, jotka murskataan pieneksi silpuksi erillisellä repijällä. Vilja tuodaan vastaanottosiiloon jyvinä ja jyvät jauhetaan erillisellä myllyllä. Heinäsilppu ja jauho syötetään suoraan reaktoriin ja/tai sekoitetaan syötteeseen.

10.3.2 Biokaasulaitoksen prosessi

Raaka-aineet esikäsitellään biokaasulaitoksella murskaamalla ja sekoittamalla. Sekoituk- sen yhteydessä syötteeseen lisätään tarpeellinen määrä prosessivettä laimentamaan syöte mädättämiseen soveltuvaksi. Syötteen laimentamiseen tarvitaan vettä noin 40 m³/vrk.

Laimennusvetenä voidaan käyttää kastiketehtaan toisiovesiä ja rasvaisia jätevesiä, jotka eivät sisällä pesu- ja puhdistusaineita. Osa tarvittavasta prosessivedestä voidaan erottaa mädätetystä lietteestä ja saada siten prosessivesi kiertämään biokaasulaitoksen sisällä. Pro- sessiveden kierrättäminen voi toimia osittain ymppinä prosessissa ja parantaa siten reakto- rin toimintaa. Laimennusvesille rakennetaan erillinen lämmitetty sekoittimella varustettu vesivarasto. Lämmityksellä ja sekoituksella varmistetaan, että vedessä oleva rasva ei pääse erottumaan.

Esikäsittelystä syöte siirretään pumppaamalla suljettuun syöttösäiliöön, jossa siihen sekoi- tetaan tukiainetta. Syötettä syötetään reaktoriin automaattisesti tasaerinä 1–4 tunnin välein.

Reaktorin täyttökorkeutta säädellään automaattisesti, jotta jälkimädätykseen poistettavan biomassan ja syötettävän raaka-aineen määrä pysyy vakiona.

Reaktorissa syötteen orgaanista ainetta hajotetaan anaerobisesti metaanibakteerien avulla, jolloin hajotusprosessissa kehittyy biokaasua. Prosessin käynnistäminen tapahtuu mesofii- lisellä lämpötila-alueella (+34–+37ºC), josta lämpötila nostetaan termofiiliselle alueelle (+54–+57ºC) käynnistysprosessin aikana. Tavoitteena on, että reaktorissa lietteen sisältä- mässä orgaanisesta aineesta hajoaa 70 %. Biokaasuntuoton tavoite on 1 m³ orgaanista kui- va-ainekiloa kohti.

Reaktorista käsitelty liete poistetaan siirtopumpun avulla jälkimädätykseen, jossa se saa- vuttaa riittävän stabiilisuuden lannoitevalmisteeksi. Jälkimädätys/-käyminen tapahtuu +10–+20°C:een lämpötilassa ja sen kuluessa lietteen orgaaninen aine hajoaa edelleen (jäl- kimädätyksen osuus hajoamisesta yleensä 10–20 %). Tarvittaessa lietettä kuivataan lingol- la. Lopuksi liete pumpataan biokaasulaitoksen tontilla sijaitsevaan välivarastoon, josta se siirretään lietteen kuljetukseen soveltuvilla ajoneuvoilla satelliittivarastoihin tai suoraan peltolevitykseen.

10.3.3 Biokaasun varastointi ja käsittely

Sekoitussäiliössä, reaktorissa ja jälkimädätyksessä tuotettu biokaasu ohjataan suoraan bio- kaasuvarastoon. Alustavan suunnitelman mukaan biokaasu varastoitaisiin kaksinkertaises- ta muovipressusta tehdyssä kaasuvarastossa, jonka koko olisi noin 1 000 m³. Ensimmäinen varasto tultaneen sijoittamaan jälkimädätyssäiliön päälle ja toinen mahdollinen varasto sen läheisyyteen erillisen betonisen alustan päälle. Kaasuvarastojen kaasutilassa on kaasun pi- toisuutta valvovat anturit. Laitoksen käynnistyttyä ja todellisen kaasumäärän selvittyä va- raudutaan varastoimaan metaania myös painevarastoihin. Varastoina tulevat olemaan asianmukaisesti hyväksytyt painepullot, joissa paine voi nousta 250 bariin asti. Paineva- rastot tullaan sijoittamaan kastiketehtaan tai biokaasulaitoksen alueelle siten, että korkea-

paineisen kaasun siirtomatka tulee olemaan mahdollisimman lyhyt. Kaikki kaasuvarastot tullaan sijoittamaan ihmisten ja ajoneuvojen normaalien kulkuväylien ulkopuolelle.

Puhdistamatonta biokaasua voidaan käyttää 4 MW:n höyrykattilan polttoaineena. Kaikki muuhun käyttöön menevä biokaasu puhdistetaan ja konsentroidaan metaaniksi ja käyte- tään suoraan kaasu-uunissa ja höyryn tuotannossa. Kaasun kulutuksen ollessa pientä me- taani varastoidaan kulutushuippuja varten erillisiin painevarastoihin. Tarvittaessa paineva- rastotilaa lisätään erillisillä paineastioilla.

10.3.4 Mädätteen käsittely, välivarastointi ja käyttö

Liete voidaan käyttää sellaisenaan lannoitteena tai siitä voidaan tarvittaessa poistaa vettä mekaanisesti esimerkiksi linkouksella, jolla päästään 25–35 % kiintoainepitoisuuteen.

Vettä poistetaan vain siinä tapauksessa, että kaikkea mädätettä ei saada levitettyä lähialu- een pelloille. Osa erotetusta vedestä voidaan käyttää syötteen ymppinä ja osa johdetaan sellaisenaan viemäriin. Liete välivarastoidaan biokaasulaitoksen alueella varastossa, jonka koko vastaa noin kahden kuukauden varastotarvetta. Sitä voidaan myös viedä suoraan so- pimusviljelijöiden pelloille tai viljelijöiden omiin satelliittivarastoihin. Lietettä voidaan myös toimittaa jatkojalostukseen (esim. terminen kuivaus/rakeistus). Mädätteen kuljetta- miseen satelliittivarastoihin ja peltoon levitys tapahtuu asianmukaisilla kuljetusvälineillä.

Kuljetukseen sopii parhaiten kuorma-auto lavalla tai säiliöllä. Peltolevitykseen sopii par- haiten traktorin vetämä levitin.

Mädätteen käyttövaihtoehdot ovat peltojen (ruoka-, rehu- ja energiakasvien viljely) ja metsän lannoitus. Hakija on alustavasti kartoittanut Juuan keskustan läheisyydessä sijait- sevien mädätteen levittämiseen soveltuvien peltojen määrää ja kartoituksen mukaan pelto- pinta-ala tullee riittämään kaikelle Puljonki Oy:n tuottamalle mädätteelle.

10.4 Energian käyttö ja tuotanto Nykytilanne

Kastikevalmistusprosessissa (keittovaiheessa) tarvitaan höyryä, joka kehitetään kahdella höyrynkehittimellä (1,3 MW ja 4 MW). Höyrykattilat on sijoitettu omaan erilliseen tilaan- sa. Pienemmän kattilan piipunkorkeus on noin 15 metriä ja isomman 18 metriä. Pienempi kattila (Steam 2000) toimii kevytpolttoöljyllä ja on käytössä vain silloin, kun 4 MW katti- la ei ole toiminnassa. Suurempi kattila on rasvanpolttoa varten modifioitu Grönroos Oy:n tulitorvi/tuliputki-kattila.

Tilanne biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen

Biokaasulaitoksella tuotetusta metaanista noin 30 % kuluu biokaasutusprosessin energian- tarpeeseen, mutta ylijäämämetaania (noin 70 % eli 560 000 m³ vuodessa) voidaan polttaa kastiketehtaan höyrykattilassa, kunhan siihen on tehty tarvittavat tekniset muutokset. Kat- tilaan vaihdetaan sellainen syöttölaitteisto, joka mahdollistaa sekä biokaasun (puhdista- mattoman ja puhdistetun) että rasvasta tehtävän biodieselin polton. Kattilan varapolttoai- neena käytetään kevyttä polttoöljyä. Luunpaahtouunin pääpolttoaine tulee olemaan edel- leen nestekaasu, myöhemmin siinä mahdollisesti poltetaan puhdistettua biokaasua.

Biopolttoaineen valmistus ja käyttöönotto

Hakija on ilmoittanut 12.7.2007 saapuneessa lupahakemuksen täydennyksessä, että rasvan poltto lopetetaan ja rasvasta aletaan valmistaa biopolttoainetta. Laitteiston suunnitteluun ja

toteutukseen tarvittavan ajan vuoksi biodieselin valmistus aloitetaan hakijan mukaan ai- kaisintaan vuoden 2009 alkupuolella. Biopolttoaineen valmistuslaitteisto tullaan sijoitta- maan mahdollisimman lähelle nykyisiä keittokattiloista kerätyn rasvan varastosäiliöitä.

Lopullista paikkaa ei ole vielä päätetty. Biodieselin tuotantoprosessi on suljettu eikä siinä synny päästöjä. Huolto- ja pesuseisokkien aikana voi muodostua jätevettä sekä pieniä määriä kunnossapitojätteitä.

Biopolttoaineen valmistusprosessissa kastiketehtaan sivuvirtana muodostuvasta rasvasta valmistetaan metanolin avulla biodieseliä ja glyserolia. Mahdollisesti rasvaa ostettaisiin biopolttoaineen raaka-aineeksi edelleen myös muualta, ellei tarvittavaa energiaa tuoteta polttamalla kevyttä polttoöljyä. Muualta tuotavaa polttoainetta/biodieselin raaka-ainetta tarvitaan noin 40 tonnia kuukaudessa.

Biodieseliä ja glyserolia tullaan tuottamaan noin kolme tonnia päivässä, millä voidaan korvata nykyisin 4 MW:n kattilan polttoaineena käytetty rasva.

10.5 Kemikaalien käyttö ja varastointi

Puljonki Oy:llä on Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lupa kemikaalien laajamittaiseen käsittelyyn. TUKES tekee tehtaalla viiden vuoden välein määräaikaistarkastukset, joista viimeisin oli 20.11.2006. Tarkastuskertomuksessa kiinnitettiin huomiota mm. kemikaalien käsittelypaikkojen merkintöjen parantamiseen ja kemikaalien vuodonhallinnan tehostami- seen. Lisäksi laitos velvoitettiin tekemään tai täydentämään muutoksenhallintaohjetta, si- säistä pelastussuunnitelmaa, tilaluokitusta, räjähdyssuojausasiakirjaa ja turvallisuustason mittausta sekä tekemään ilmoituksen peroksidin käsittelystä TUKES:lle. TUKES on hy- väksynyt kyseisen ilmoituksen 17.7.2007 (päätös 2286/36/2007).

Laitoksella käytetään laitteiston ja tuotantotilojen pesuihin emäksisiä ja happamia nesteitä, emäksisiä ja happamia vaahtopesu- ja desinfiointiaineita ja muita pesu-, puhdistus- ja ras- vanpoistoaineita. Pesuihin käytetään mm. typpihappoa (60 %), fosforihappoa (> 30 %) ja vetyperoksidia ( 30 %) sekä emäksisiä liuoksia, jotka sisältävät mm. kaliumhydroksidia (5–30 %), natriumhydroksidia (5– 30 %), alkyylimetyylibentsyyliammoniumkloridia (5–

15 %) ja alkyylialkoholietoksylaattia (5–15 %). Lisäksi myöhemmin käynnistettävän bio- dieselin tuotannossa käytetään metanolia, lipeää ja mahdollisesti myös rikkihappoa. Tuo- tantoprosessi pyritään hakijan mukaan kuitenkin suunnittelemaan sellaiseksi, ettei rikki- happoa tarvita.

Kuljetusyritys kuljettaa kemikaalisäiliöt tontille ja vie tyhjät kontit pois. Kuljetuksen mu- kana tulevat asiapaperit (vaarallisen aineen maantiekuljetuksen ohjekortti ja tulorahtikirja) säilytetään. Kemikaaleja tulee tehtaalle konteissa (paino noin 900 kg, tilavuus 1,2 m³ ), tynnyreissä (paino noin 200 kg, tilavuus 0,3 m³) sekä 5–20 litran kanistereissa. Kontteja tuodaan noin kerran kuukaudessa 1–3 kpl kerrallaan ja tynnyreitä 2–4 kpl kuukaudessa.

Tehtaalta lähtee vain tyhjiä pesuainekontteja.

Kemikaalit varastoidaan alkuperäispakkauksissaan niille varatuilla paikoilla tehtaan sisäti- loissa. Kemikaalisäiliöiden ja varastoastioiden tiiveyttä seurataan ja niiden käyttöä valvo- taan. Kemikaalien varastoinnista vastaavat osastoittain nimetyt kemikaalikäytönvalvojat.

Pesukemikaalit pidetään pesukeskuksissa, siivouskomeroissa ja satelliittiasemilla. Pesu- keskuksia on kaikkiaan 4 kpl (pakkaamon UHT-pesukeskus, pakkauskonepesuri, ns. van- ha CIP (osiot C ja D) ja uusi CIP (osiot A ja B)). Siivouskomeroita on kaksi ja satelliit- tiasemia useissa tuotannon pisteissä. Tuotantolaitoksella kemikaaliastiat on sijoitettu käyt-

töpisteiden lähelle sisätiloihin niille varatuille paikoille. B 1-osan CIP-pesukeskuksen viemärissä on sulkuventtiili, joka voidaan häiriötilanteessa sulkea.

Laitoksen toiminnassa käytetään seuraavia kemikaaleja:

Kemikaali Kulutus

v. 2006 t/a

Suurin kulutus t/a

Maksimi- varasto

Varastointi ja suojaukset emäksiset pesuaineet (sisäl-

tävät mm. 5– 30 % NaOH ja 5–30 % KOH)

25 50 8 x 1,2 m³ kontti Kontit sisätiloissa, osa suoja- altaassa ja osa tuotantotiloissa happamat pesukemikaalit

(60 % HNO3)

6 12 8 x 1,2 m³ kontti Kontit sisätiloissa, osa suoja- altaassa ja osa tuotantotiloissa vetyperoksidi ( 30 %) 4 8 5 x 1,2 m³ kontti

tai 200 l tynnyri

Kontit sisätiloissa Butanoni, metanoli (mus-

tesuihkukemikaalit)

< 1 < 1 100 kg enintään 10 l astioissa sisäti- loissa

voiteluaineet < 1 < 2 500 l tynnyrit ja pullot sisätiloissa laboratoriokemikaalit <1 <1 < 5 l/kemikaali laboratoriotilat

Metanoli (biodieselin tuo- tannon käynnistyttyä)

- 600 l/d 3 000 l palaville nesteille tarkoitettu maanalainen säiliö tai viileä tila

Lipeä (NaOH) (biodieselin tuotannon käynnistyttyä)

- 15 kg/d 750 kg kuiva varastotila lähellä bio- dieselin valmistuslaitteistoa

Kemikaalien kulutus kirjataan tiedostoihin. Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteita säi- lytetään valvomossa, pakkaamossa ja palvelimella henkilökuntakansiossa.

Huoltomiehillä on käytössä kattiloiden huoltoon ja ylläpitoon tarkoitettuja kemikaaleja, joiden käyttöturvallisuustiedotteet sekä imeytysmateriaalia mahdollisia vuotoja varten säi- lytetään kattilahuoneessa.

10.6 Polttoaineet, niiden käyttö ja varastointi

Kastiketehtaan prosessissa muodostuva rasva johdetaan keittokattiloista ja luiden paahdos- ta putkia pitkin säiliöön, jossa rasva kerätään nesteen pinnalta. Tämän jälkeen rasva johde- taan putkia pitkin varastoitavaksi isompaan rasvasäiliöön ja sieltä edelleen polttoon. Ras- vasta erottunut vesi johdetaan rasvanerotuskaivojen kautta viemäriin.

Polttoaineena käytettävästä eläinperäisestä rasvasta (vuonna 2004 noin 506 tonnia ja vuonna 2006 noin 700 tonnia) noin 1/3–1/2 on peräisin laitoksen omasta tuotannosta ja loppu on ostettu Honkajoki Oy:ltä. Jatkossa rasvan tuotannon tehtaalla ennakoidaan kol- minkertaistumaan. Muualta ostettu rasva kuljetetaan laitokselle lämpöeristetyssä säiliöau- tossa ja se pumpataan kuumana samaan rasvasäiliöön, missä omassa tuotannossakin syn- tynyt rasva varastoidaan.

Rasvan laatu on tutkimustulosten (yksittäisnäytteet) perusteella seuraava:

a) Puljonki Oy:n omassa tuotannossa syntynyt rasva:

Määritys Tulos Yksikkö

Fluori (tot) <5 mg/kg

Kalsium 70 mg/kg

Rauta 4 mg/kg

Magnesium 2 mg/kg

Natrium 14 mg/kg

Fosfori 39 mg/kg

Kloori 40 mg/kg

Tuhka 0,037 %

Hiiltojäännös MCR 0,32 p-%

Tehollinen lämpöarvo 36,6 MJ/kg

Vesipitoisuus 0,2 %

Viskositeetti kin. +50ºC 29,6 mm²/s

b) Honkajoki Oy:n rasva

Määritys Tulos Yksikkö

Hiili 73,5 %

Vety 11,2 %

Typpi 0,12 %

Rikki 0,01 %

Kokonaiskosteus 0,52 %

Tuhka 775 ºC 0,03 %

Kiinteät epäpuhtaudet 0,06 p-%

Saippuoitumaton jäännös 1,0 p-%

Vapaat rasvahapot 10,9 p-%

Vesipitoisuus (tisl.) < 0,1 p-%

Lämpöarvo 36,9 MJ/kg

Laitoksen polttoaineen kulutuksesta ja varastoinnista on esitetty seuraavat tiedot:

Polttoaine Kulutus

v. 2006 t/a

Suurin kulutus t/a

Maksimi- varasto

Varastointi ja suojaukset

nestekaasu (propaani) 20 40 10 m³ maanalainen säiliö

(omistaja Shell)

kevyt polttoöljy 14 15

biodieselin tuotan- non käynnistyttyä:

5 000 l/d

10 m³ 1-vaippainen säiliö sisätiloissa, suoja-allas

glyseroli, biodiesel - - 10 m³ 1-vaippainen säiliö

sisätiloissa, suoja-allas Yksivaippainen kevytpolttoöljysäiliö on sijoitettu kastiketehtaan D-osion yhteydessä ole- viin sisätiloihin betoniseen suoja-altaaseen, jonka tilavuus sama kuin öljysäiliön tilavuus.

Käytettävän öljyn rikkipitoisuus on noin 0,1 painoprosenttia.

Paahtouunissa käytettävän propaanin säiliö (10 m³) on upotettu maahan kiinteistön kaak- koisreunalle vajaan 20 metrin etäisyydelle tehdasrakennuksesta (osioista A ja B). Propaani johdetaan säiliöstä käyttöpisteeseen (luidenpaistouuni) putkistoa pitkin. Säiliön varustei- neen omistaa Shell Gas, joka vastaa laitteiden ja säiliön kunnon tarkastuksista ja huollosta.

Rasvan poltto sellaisenaan tullaan lopettamaan ja siitä aletaan valmistaa biodieseliä aikai- sintaan vuoden 2009 alkupuolella. Biodieselille hankitaan tilavuudeltaan 10 m³ oleva polt- toainesäiliö, joka sijoitetaan tuotantolaitokselle lähelle höyrykeskusta.

10.7 Vedenhankinta ja -käyttö

Laitoksen käyttövesi otetaan Juuan kunnan vesijohtoverkosta. Vedenkulutus on vuosina 2002–2005 ollut 21 540–34 541 m³ ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2011 mennessä 105 000 m³:iin vuodessa. Vedenkulutuksen ennakoitu kasvu johtuu suunnitellusta tuotan- non kasvusta, biokaasulaitoksen käyttöönotolla ei ole merkittävää vaikutusta vedenkulu- tukseen. Mädätteen loppukäsittelystä riippuen jätevesimäärä saattaa jopa hieman vähentyä nykyisestä.

Kastiketehtaan prosessista kerätään talteen ns. toisiovesiä (lauhteet yms.) 100 m³ säiliöön ja niitä käytetään automaattipesujen esihuuhdevetenä. Talteen otettavan toisioveden mää- rää pyritään jatkuvasti lisäämään keräyspisteiden määrää lisäämällä. Esihuuhdevetenä käytettävään toisioveteen sekoittuu rasvaa, ja sitä voidaan jatkossa käyttää biokaasulaitok- sen prosessivetenä.

10.8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Biokaasutuksessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jossa hyödynnetään ulko- mainen monivuotinen osaaminen sekä huomioidaan Suomen olosuhteet. Biokaasuttamalla sivuvirrat hallitusti voidaan ottaa metaani talteen, käyttää sitä energian tuotannossa ja vä- hentää siten fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviä päästöjä. Lisäksi käytetään ympä- ristön kannalta parhaita käytäntöjä.

Yrityksellä on käytössä BRC-laatujärjestelmä (British Retail Consortium), joka huomioi tuote- ja ympäristölaatuasiat.

11 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 11.1 Jätevedet ja päästöt viemäriin

11.1.1 Laitoksella muodostuvat prosessijätevedet Pesut

Manuaaliset pesut (laitteiden pinnat ja lattia) tehdään painepesulaitteella. Pesuvesi pesuai- neineen (laimea emäs- tai happopohjainen pesuaine) johdetaan lattiakaivojen kautta ras- vanerotukseen ja edelleen vesihuoltolaitoksen viemäriin. Myös osion D rasvaiset keitto- kattilat esihuuhdellaan painepesurilla, jolloin mahdolliset rasvajäämät menevät rasvanero- tukseen. Rasvansiirtolinjassa (osio D) siirto viimeistellään vesityönnöllä, joka samalla huuhtoo linjastoa. Huuhde menee lattiakaivoon ja edelleen rasvanerotukseen.

Kaikki laitteet (putkistot, säiliöt, kattilat, UHT ja pakkauskoneet), jotka ovat suljetussa pe- sukierrossa, pestään automaattipesuilla (CIP). Pesu voi olla emäs-happopesu, emäspesu tai happopesu. Pesutyyppi valitaan kohteen ja muodostuneen lian mukaan. CIP-pesun vaiheet ovat seuraavat: esihuuhtelu, emäspesu, välihuuhtelu, happopesu, toinen välihuuhtelu, lop-

puhuuhtelu. Esihuuhteluun käytetään osioilla A ja B toisiovettä ja osioilla C ja D verkos- tovettä. Esihuuhteluvedet johdetaan neutralointisäiliöiden kautta viemäriin. Emäs- ja hap- popesujen pesuaineet tehdään joko pesukertakohtaisesti (pesuvaiheen päätyttyä koko käy- tetty pesuainemäärä johdetaan viemäriin) tai erilliseen säiliöön, jolloin väkevöimällä sitä välillä sitä voidaan käyttää useita kertoja. Tällöin neutralointiin johdetaan vain sekoitus- alueen (emäspesu/huuhtelu -alue) pesuaine. Välihuuhteluvedet sisältävät laimentunutta pe- suainetta, ja ne viemäröidään neutraloinnin kautta. Osioilla A ja B ne loppuhuuhteluvedet, joiden sähkönjohtavuus poikkeaa verkostovedestä, johdetaan neutralointiin ja loput ote- taan talteen ja käytetään esihuuhteluissa (ns. toisiovesi). Osiolla C/D kaikki loppuhuuhde viemäröidään neutralointi/tasaussäiliön kautta.

Jätevedet johdetaan Juuan vesihuoltolaitoksen viemäriin. Vuonna 2004 viemäröitävän jä- teveden määrä oli 20 011 m³. Hakemusasiakirjoissa esitetyn arvion mukaan jäteveden määrä tulee kasvamaan tehtaan tuotannon kasvaessa vuoteen 2013 mennessä lähes 86 000 m³:iin vuodessa, mikä vastaa vuorokausitasolla 350 m³ jätevesivirtaamaa.

Muut jätevedet

Muu laitoksella muodostuva jätevesi koostuu sosiaalitilojen jätevesistä ja vesi/tuote- raja- pinnoista. UHT-laitteiston vesi/tuote- rajapinnat ohjataan osioilla A, B ja C rasvanerotuk- sen ja osiolla D neutraloinnin kautta viemäriin. Aidon tuotteen hävikki viemäriin on haki- jan arvion mukaan enintään 300 litraa päivässä.

Biokaasulaitoksen jätevedet

Biokaasulaitos itsessään ei aiheuta jäteveden määrän lisääntymistä.

Mikäli kaikki mädäte saadaan levitettyä lähiseudun pelloille, mädätyksestä ei synny jäte- vettä. Muussa tapauksessa loppumädätteen rejektivesi ja kiintoaine erotetaan toisistaan ja rejektivesi johdetaan sellaisenaan viemäriin.

Kaasun puhdistuksessa biokaasusta pestään vedellä hiilidioksidia ja rikkiä, jotka jäävät ve- teen ja ohjataan loppumädätteen sekaan. Ensisijaisesti pesuun käytetään rasvaisia toisiove- siä, toissijaisesti rejektivettä ja kolmantena puhdasta verkostovettä. Pesuvettä tarvitaan muutama sata litraa kuukaudessa valittavasta pesujärjestelmästä riippuen. Vuositasolla kaasun puhdistuksessa muodostuu jätevettä enintään muutamia kymmeniä kuutioita. Jäte- vesi sisältää rikkiä ja hiilidioksidia niin paljon kuin siihen saadaan liukenemaan.

Kaasun kuivauksessa kertyvä kondenssivesi voidaan ohjata joko loppumädätteen sekaan tai suoraan viemäriin. Vesi ei sisällä rasvaa, ravinteita tai haitta-aineita.

11.1.2 Esikäsittely ja viemäröinti Nykytilanne

Puljonki Oy:n prosessijätevedet esikäsitellään laitoksella ja johdetaan sen jälkeen vesi- huoltolaitoksen runkoviemäriin kolmen eri tonttiviemärin kautta. Lisäksi yhden liittymän kautta (numero 1) menee vähäisiä määriä sosiaalijätevesiä. Raaka-aineen vastaanottotilo- jen, paisto-osaston, keitto-osaston, rasvasäiliötilan ja pesuainekeskuksen lattia-altaat ja kaivot johdetaan esikäsittelyyn ensin rasvanerottimelle ja sieltä neutralointikaivolle. CIP- keskuksen pesukoneen pesuvedet viemäröidään suoraan neutralointikaivoon.

Osioiden A ja B jätevedet johdetaan rasvanerotukseen ja/tai neutralointiin, ja sieltä edel- leen liittymän 4 kautta pumppaamolle. Lattiakaivojen vedet menevät rasvanerotuksen ja

neutraloinnin kautta, CIP-pesujen vedet pelkän neutraloinnin kautta. CIP-pesujen vedet ovat viemäriin johdettaessa kuumia.

Osion C lattiakaivoihin johdettavat jätevedet menevät rasvanerottimelle ja tästä liittymän 2 kautta pumppaamolle. Laitteiden CIP-pesut menevät neutralointi-tasaussäiliöön ja liitty- män 3 kautta pumppaamolle.

Osion D lattiakaivoihin johdettavat jätevedet menevät rasvanerotukseen ja laitepesujen jä- tevedet rasvanerotukseen ja neutralointi-tasaussäiliöön, josta ne johdetaan liittymän 3 kautta pumppaamolle.

Liittymän 4 kautta viemäröitävien vesien rasvanerottimen rasvasäiliössä olevan rasvan määrää valvotaan automatiikan avulla. Rasvanerottimessa talteen otettu rasva tyhjenne- tään rasvasäiliöstä imuautolla noin puolentoista viikon välein ja toimitetaan kaatopaikalle.

Tyhjennyksen yhteydessä säiliö pestään ja pesuvesi johdetaan viemäriin. Muiden liittymi- en yhteydessä olevia rasvanerottimia tyhjennetään tarpeen mukaan. Käytännössä niihin kertyvän rasvan määrä on ollut hakijan mukaan vähäinen.

Suunnitelma prosessijätevesien esikäsittelyn tehostamiseksi

Hakija on ilmoittanut 12.7.2007 saapuneessa lupahakemuksen täydennyksessä, että jäteve- siä varten tullaan rakentamaan maanpäällinen säiliö, johon kaikki tuotannossa muodostuva vesi CIP-vedet mukaan lukien kootaan ennen hallittua johtamista biokaasulaitoksen pro- sessivedeksi tai viemäriin. Viemäröinti tapahtuu yhden viemäriliittymän kautta. Säiliö(t) suunnitellaan sellaiseksi, että vesi saadaan sekoittamalla neutraloitumaan ja veden lämpö- tila tasaantumaan. Jätevettä seisottamalla rasva saadaan nousemaan veden pinnalle, jolloin se voidaan kerätä pois. Kerätty rasva johdetaan biokaasulaitoksen raaka-aineeksi. Kastike- tehtaalla käytettävät pesuaineet eivät haittaa biokaasulaitoksen prosessia tai jätevesien ras- vanerotusta. Pesuaineissa ei ole rasvanpoistoaineita. Säiliön yhteyteen sijoitettavalla lait- teistolla mitataan jatkuvatoimisesti virtausmittauksena tuotannossa muodostuvan jäteve- den määrää sekä seurataan pH:ta. Säiliöstä voidaan tarvittaessa ottaa edustavia näytteitä jätevesistä. Säiliön koko tulee olemaan arviolta 100–500 m³.

Säiliö rakennetaan samanaikaisesti biokaasulaitosten rakennusten kanssa. Täsmällisiä to- teutusvaihtoehtoja mietitään syksyn 2007 aikana ja pyydetään tarjouksia laitetoimittajilta.

Ympäristökeskukselle toimitetaan tarkka tekninen suunnitelma laitteistosta/säiliöstä vii- meistään syksyllä 2008. Säiliö otetaan käyttöön vuoden 2009 alkupuolella.

Hakija ja Juuan kunnalla on käynnissä talousveden toimittamiseen ja teollisuusjäteveden johtamiseen liittyvät sopimusneuvottelut.

11.1.3 Jätevesitutkimusten tulokset

Puljonki Oy:n toiminnassa muodostuvien viemäröitävien vesien laatua selvitettiin ottamal- la kokoomanäytteitä 23., 24. ja 26.4 sekä 2., 3. ja 4.5.2007. Näytteet pyrittiin ottamaan sel- laisena ajankohtana, jolloin tehtaalla pestiin laitteita ja putkistoja. Näytteitä otettiin liitty- män 2 rasvanerotuskaivon jälkeen (L2), liittymästä 3 ennen (L3/E) ja jälkeen (L3/J) ras- vanerotuskaivon, liittymän 4 kautta viemäröitävistä CIP-vesistä (L4/CIP) sekä liittymän 4 rasvanerotuskaivon jälkeisestä näytteenottokaivosta (L4/J). Näytteiden perusteella jäteve- sien laatu on seuraava (tulokset on esitetty kolmen kokoomanäytteen keskiarvona, suluissa tulosten vaihteluväli):

Näy- te

pH Kok.typpi mg/l

Kiintoaine mg/l

CODCr

mg/l

BOD7-ATU

mg/l

Kok.P mg/l

Öljy + rasva mg/l

L2 7,6

(5,3-11,3) 60 (24-88)

1 103 (470-2 300)

4 033

(3 000-5 400) 2433

(1 400-3 800) 44 (26-55)

980

(180-2 200) L3/E 8,8

(6,2-11,7) 160 (120-210)

873

(300-1 700)

6 925

(2800-19 000) 3400

(1 200-9 300) 24 (18-19)

390 (71-790) L3/J 9,2

(7,3-10) 108 (63-140)

840

(130-2 000)

4 525

(1 200-11 000) 2487 (660-5 600)

44 (21-100)

248 (83-500) L4/

CIP

10,1 (9-12,1)

28 (4-62)

23 (6-38)

397 (<30-620)

189 (10-400)

1,4 (0,2-3)

12 (<10-16) L4/J 9,7

(5,2-12) 79 (47-330)

63 (23-150)

1 365 (540-3 100)

420

(220-2 100) 3,2 (2-5)

16 (<10-25) Edustavan näytteen ottaminen liittymien 2 ja 3 kautta viemäröitävistä jätevesistä oli haki- jan mukaan vaikeaa, sillä jätevesivirtaamat olivat pienet. Näytteenottohetkillä em. liitty- miin tulevan jäteveden seassa oli selvästi erottuva määrä kastiketta.

Alla on esitetty arvio viemäriliittymän 4 kautta Juuan kunnan jätevedenpuhdistamolle joh- dettavasta jätevesikuormituksesta. Viemäriliittymän 4 osuus Puljonki Oy viemäröitävistä jätevesistä on noin 2/3 kokonaisjätevesimäärästä. Kuormitusarviossa käytetty jätevesivir- taama on arvioitu näytteenottopäivinä käytetyn raakaveden määrän (46–240 m³ vuorokau- dessa) perusteella.

Kuormitus kg/d

CODCr BOD7-ATU Kok. P Kok. N Öljy

+rasva

Kiinto- aine

24.4.2007 60 40 0,09 7,1 1,4 2,8

26.4.2007 6,4 2,6 0,14 0,19 0,74 1,3

3.5.2007 150 96 0,13 - 2,4 9,1

keskiarvo 72 46 0,12 3,6 1,5 4,4

11.2 Päästöt ilmaan

Kastiketehtaan 4 MW:n kattilalaitoksen päästöt olivat 12.8.2003 tehtyjen päästömittausten mukaan seuraavat:

Päästö Kattilateho

1,9 MW

Kattilateho 3,1 MW

CO-pitoisuus redusoituna 6 % O2 mg/m³n 1 1

CO-ominaispäästö mg/MJ 0,5 0,4

CO-päästö g/s 0,001 0,001

SO2-pitoisuus redusoituna 6 % O2 mg/m³n 10 9

SO2-ominaispäästö mg/MJ 3 3

SO2-päästö g/s 0,007 0,010

NOx-pitoisuus redusoituna 6 % O2 mg/m³n 394 340

NOx-ominaispäästö NO2:na mg/MJ 136 118

NOx-päästö NO2:na g/s 0,287 0,415

Kiintoainepitoisuus redusoituna 6 % O2 (kuiva) mg/m³n 46 43

Kiintoaineominaispäästö mg/MJ 16 15

Kiintoainepäästö g/s 0,034 0,053

Vuonna 2006 kattiloista aiheutui laskennallisesti arvioiden seuraavat ilmapäästöt: rikkidi- oksidi 0,08 tonnia, typen oksidit (NO2:na) 3,5 tonnia ja hiilimonoksidi 0,01 tonnia.

Luiden paahdossa syntyvät kaasut johdetaan ilmastointikanavissa olevien rasvankeräimien kautta ulos.

Biokaasun polttamisesta aiheutuvat päästöt ovat hakijan mukaan lähinnä hiilidioksidia ja vettä.

Biodieselin tuotannossa ei synny päästöjä ilmaan. Biodieselin käyttäminen höyrykattilan polttoaineena ei aiheuta merkittäviä muutoksia laitoksen ilmapäästöihin.

Biokaasutuslaitos on suljettu prosessi eikä se itsessään aiheuta hajuja. Ainoa hajua aiheut- tava riski on biokaasun rikkivetypitoisuuden kasvu jostain raaka-aineesta johtuen. Tätä riskiä hallitaan kaasun vesipesulla.

11.3 Päästöt maaperään tai pohjaveteen

Kastiketehtaan ja biokaasulaitoksen toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu merkittä- viä päästöjä maaperään tai pohjaveteen.

11.4 Melu ja tärinä

Eniten melua tuottaa liikennöinti. Biokaasulaitoksen käyttöönotto ei aiheuta merkittäviä muutoksia liikennemääriin, sillä osa nykyisistä kaatopaikkakuljetuksista korvautuu mädät- teen kuljetuksilla.

Tehtaan ja biokaasulaitoksen toiminta sekä biopolttoaineen valmistus tapahtuu sisätiloissa eikä niistä normaalitilanteessa aiheudu merkittävää melua tai tärinää lähiympäristöön.

Tehtaan ilmanvaihtolaitteistosta aiheutuu jonkin verran melua. Lisäksi kattiloiden ulospu- halluksista tulee päiväaikaan yksittäisiä kovempia ääniä. Biokaasulaitoksella käsiteltävän raaka-aineen murskaus (etenkin luiden) aiheuttaa melua ja tärinää, mutta käytännössä sitä ei aiheudu ympäristöön. Murskaus tapahtuu arkipäivisin päiväsaikaan sisätiloissa.

Biokaasulaitoksen prosessiin liittyvät pumput, moottorit ja muille oheislaitteille rakenne- taan sääsuojat, jotka samalla eristävät laitteista aiheutuvaa ääntä ja näin pienentävät ympä- ristölle aiheutuvaa haittaa.

11.5 Jätteet ja jätehuolto

Tehtaan toiminnassa on syntynyt jätteitä seuraavasti (vv. 2002–2004 tiedot Vahti- tietojärjestelmästä):

Jätelaji EWC-tunnus 2002–2004 2007 (ennuste) 2013 (ennuste)

Biojäte t/a 02020200 797–1 617* 2 171 4079

Keräyspaperi** t/a 20010100 11–16 28 53

Tietosuojapaperi t/a 20010100 0,1–1 1,2 1,6

Loisteputket t/a 20012100 0–1 1,2 1,6

Sekajäte t/a 20030100 66–784 262 495

*= v. 2002 tieto sisältää sekä rasvan että luumassan

**=sisältää myös konttorikeräyspaperin

Jätteet välivarastoidaan jätekatoksessa ennen niiden toimittamista eteenpäin. Loisteputket on toimitettu ongelmajätekeräykseen ja muut jätteet Nurmeksen kaatopaikalle. Biokaasu- laitoksen valmistuttua biojätteet voidaan mädättää siellä ja hyödyntää lannoitteena pelloil- la. Tehtaan toiminnan sivutuotteena syntynyt rasva on poltettu 4 MW kattilassa.

Jokaisena arkipäivänä muodostuu noin 10 m³ (määrä ilmeisesti kasvaa selvästi tuotannon kasvaessa) liemen keittojätettä, joka koostuu pää-asiassa lihaisista luista (85 %) ja kasvik- sista (15 %). Kerran kuukaudessa keitetään kalasta, kanasta, lampaasta yms. lientä, päivit- täiseen jätemäärään tällä ei ole vaikutusta.

Lisäksi hylkytuotteita tulee noin 1 m³/työpäivä. Hylkytuotteista erotellaan pakkaukset ja sisältö. Hylkypakkauksista syntyvä pahvijäte ohjataan kierrätykseen, liemi lisätään bio- kaasulaitoksen syötteeseen.

12 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 12.1 Käyttötarkkailu

Laitoksen toimintojen ja prosessien seuranta ja tarkkailu on osa tehtaan laatujärjestelmää.

Laitoksen käyttämien raaka-aineiden, kemikaalien, polttoaineiden (polttoöljy, omassa tuo- tannossa muodostunut rasva sekä ostettu rasva), sähkön ja veden kulutusta ja määrää seu- rataan. Poltettavan rasvan laatu on analysoitu kertaluonteisesti. Lisäksi seurataan kastike- tehtaan ja höyrykattiloiden tuotantoa ja käyntiaikaa. Näistä pidetään kirjaa ja yhteenveto kunkin vuoden kirjanpidosta raportoidaan ympäristökeskukselle ja Juuan kunnan ympäris- töviranomaiselle.

Kemikaalisäiliöiden ja varastoastioiden tiiveyttä seurataan ja niiden käyttöä valvotaan.

Kemikaalien varastoinnille on nimetty osastoittain kemikaalikäytönvalvojat.

Neutralointikaivojen toiminnan automaattinen valvontayksikkö on toiminnassa viemäri- liittymässä 4. Valvontayksikkö hälyttää, jos jäteveden pH on alle arvon 5,5 tai yli 10,5.

Valvontayksikön toimivuutta seurataan viikoittain. Yksikön huollosta ja kunnossapidosta vastaa huoltomies.

Polttolaitoksen ympäristövaikutusten minimoinnin kannalta keskeisiä seurattavia kohteita ovat

- polttoaineen syötön häiriöttömyys - palamisen valvonta

- polttolämpötilan seuranta - ilman syötön seuranta

Häiriötilanteissa järjestelmä lähettää hälytyksen päivystävän huoltomiehen puhelimeen.

Muutoin prosessia ohjataan manuaalisesti.

Näitä seurataan valvontakäynnein. Miehittämättömässä kattilalaitoksessa on automaatti- nen turvallisuus- ja hälytysjärjestelmä. Hälytykset menevät kunnossapidon päivystäjälle.

Kattiloiden huollot tallentuvat kunnossapitojärjestelmään. Kattiloiden käyttötunnit kirja- taan kuukausiraporttiin.

Nestekaasun kulutusta seurataan nestekaasusäiliössä olevasta mittarista, joka kertoo säili- össä olevan kaasun määrän prosentteina säiliön tilavuudesta. Määrän seuranta tapahtuu manuaalisesti, lukema kirjataan ylös vähintään kerran kuukaudessa. Rasvankeräimet puh- distetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa ja hormistot nuohotaan joka vuosi.

Biokaasulaitoksen valvonta-automatiikka sijoitetaan kastiketehtaan yhteyteen.

12.2 Päästötarkkailu

Laitoksen toiminnassa muodostuvista hyödynnettävistä ja hyötykäyttöön tai kaatopaikalle toimitettavista jätteistä sekä ongelmajätteistä pidetään kirjaa. Jätekirjanpito koskee jätteen määrää, laatua, alkuperää sekä muualle toimitettavien jätteiden toimituspaikkaa ja päivä- määrää, kuljetus-, hyödyntämis- tai käsittelytapaa.

Ilmapäästöt on mitattu vuonna 2003, minkä jälkeen ilmapäästöt (typen oksidit, rikkidiok- sidi ja hiilimonoksidi) on arvioitu päästömittausten tuloksista saatujen kertoimien avulla.

Jätevesien määrää ei mitata, mutta sitä on arvioitu käyttöveden kulutuksen ja tuotteisiin si- toutuvan veden määrän avulla. Jätevesien laatua on selvitetty keväällä 2007.

13 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 13.1 Kastiketehdas

Yritykselle on laadittu vuonna 2002 turvallisuussuunnitelma, jota ylläpidetään vuosittai- sella tarkastuksella Puljonki Oy:n oman henkilöstön toimesta. Laitoksen turvallisuussuun- nitelma ja riskikartoitus on päivitetty vuonna 2005.

Toimintaan liittyvät riskit ovat lähinnä kemikaalien, rasvan, öljyn, nestekaasun tai metaa- nin vuodon vaara tai tulipalon vaara. Vuotoihin on varauduttu laitteistojen säännöllisillä tarkastuksilla sekä jatkuvalla tarkkailulla. Piha-alue on asfaltoitu, joten pihalle mahdolli- sesti vuotaneet aineet eivät pääse imeytymään maaperään vaan ne on helppo kerätä talteen Höyrykattiloita valvotaan jatkuvasti tietokonejärjestelmällä, joka antaa tarvittaessa häly- tyksen huollolle. Lain asettamat paineastiatarkastukset tehdään määräajoin. Palotarkastuk- set on suoritettu määräysten mukaisesti ja mahdollisesti ilmenneet epäkohdat on korjattu määräaikaan mennessä. Lisäksi henkilökuntaa on koulutettu turvallisuusasioissa.

Kemikaalionnettomuuden sattuessa ihmiset poistetaan välittömästi tilasta ja paikalle kut- sutaan palokunta. Merkittävissä häiriötilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin tai maape- rään, ilmoitetaan välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit kerätään välit- tömästi talteen ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli poikkeustilanteissa ai- heutuu päästöjä ympäristöön, käynnistetään tarpeellinen ympäristövaikutusten tarkkailu yhteistyössä valvontaviranomaisen kanssa.

Mahdollisessa biokaasun käytön häiriötilanteessa ylimääräkaasu poltetaan soihdussa.

13.2 Biokaasulaitos

Biokaasulaitokselle tehdään erillinen riskienhallinta- ja omavalvontasuunnitelma. Pahim- mat riskit ovat metaanipäästö ja siihen mahdollisesti liittyvä tulipalo. Sellainen kaasuva- raston tai putkiston mekaaninen rikkoutuminen, joka aiheuttaa pelkän metaanipäästön, li- sää hetkellisesti kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Mikäli rikkoutumiseen liittyy tulipalo, metaani palaa hiilidioksidiksi. Pahimmassa tapauksessa kaasuvaraston PVC- pinnoitettu polyesterikangas palaisi. Biokaasulaitoksen alueella ei ole sähköjohtojen lisäk- si muuta palavaa materiaalia. Kaasun tilaa valvotaan automaattisesti ja tuotannon häiriöti- lanteissa kaasu poltetaan soihdussa, joka on kaasumääräysten mukaan pakollinen turvalai- te.

Mädätteen joutuminen biokaasulaitokselta hallitsemattomasti ympäristöön on mahdollista vain teknisen vian tai onnettomuuden seurauksena. Pahimmassa tapauksessa mädätteen vesi pääsisi imeytymään maahan ja kiintoaine pitäisi kerätä talteen maan pinnasta. Tämä aiheuttaisi hetkellisen ravinnepäästön ympäristöön. Ravinteiden kulkeutuminen lähimpään vesistöön saakka on hakijan arvion mukaan erittäin epätodennäköistä. Riskiä pienennetään asentamalla putkistot erilliseen kanaaliin ja pinnoittamalla sellaiset alueet, joilla lietettä käsitellään.

Häiriötä biokaasulaitoksen toimintaan voivat aiheuttaa raaka-aineiden määrän äkillinen väheneminen tai isot laatumuutokset sekä biokaasutusprosessin sisäiset häiriöt, jotka voi- vat olla mikrobiologisia tai teknisiä. Häiriötilanteissa käyttö siirtyy automaattisesti vara- järjestelmille ja häiriöstä menee välittömästi ilmoitus toimintaa valvomaan nimetylle kou- lutetulle henkilölle.

Mikäli Puljonki Oy:n tuotantolaitoksen toiminta pysähtyy yli kolmeksi päiväksi, loppuu biokaasutuksen pääraaka-aine ja prosessivetenä käytettävä toisiovesi. Pääraaka-ainetta ei voida varastoida pidemmäksi aikaa sen pilaantumisvaaran takia. Bakteeritoiminta saadaan pidettyä käynnissä pienemmällä intensiteetillä, käyttämällä raaka-aineena hylkytuotteita (liemi/kastike) ja kasviperäistä biomassaa (lisäsyöte), prosessivetenä voidaan käyttää ta- vallista vettä. Jos tuotannon katkos on pidempiaikainen, tulee harkita biokaasutusprosessin alas ajamista, joka kestää noin kolme viikkoa. Alas ajamisessa tyhjennetään ja puhdiste- taan biokaasutusprosessin alkupään laitteet jälkimädätyssäiliöön asti. Jälkimädätys voi toimia niin pitkään, että se voidaan tyhjentää suoraan peltoon tai jatkojalostukseen.

Mikäli biokaasutusprosessi häiriintyy siinä määrin, että se ei voi vastaanottaa pääraaka- aineita (kesällä kahteen päivään, talvella pakkasista riippuen noin viikkoon), ne ohjataan jätelavalle, josta ne toimitetaan kaatopaikalle tai muuhun sopivaan jätteen käsittelyyn.

Toisiovedet ohjataan suoraan viemäriin. Hylkytuotteet varastoidaan säilytysaikojen puit- teissa tilapäisesti tehdasalueelle. Tämä on nykyinen käytäntö käsitellä kaikki sivuvirrat.

Biokaasutusprosessin varmuutta lisätään kahdentamalla kaikki tärkeimmät toiminnot. Tä- mä mahdollistaa sen, että esimerkiksi luun aiheuttaman holvautumisen poistamiseksi toi- nen biokaasutuslinja voidaan tilapäisesti sulkea ja tyhjentää huollon ajaksi.

Häiriötilanteiden aiheuttamat pahimmat riskit ovat, että kesken hajoamisen olevaa lietettä joudutaan toimittamaan satelliittivarastoihin tai suoraan peltolevitykseen ja tällöin aiheu- tuu metaani- ja hajupäästöjä ilmakehään. Tästä ei kuitenkaan aiheudu välitöntä vaaraa ih- misille tai ympäristölle. Mikrobiologisesti mädäte on turvallista, koska taudinaiheuttaja- bakteerit kuolevat mädätyksen aikana.

Yksityiskohtaiset ohjeet erilaisissa häiriötilanteissa toimimiseen tulevat sisältymään lai- toksen käyttöohjeisiin ja omavalvontasuunnitelmaan. Biokaasulaitoksen osalta riskit voi- daan jakaa taloudellisiin, tuotannollisiin ja teknisiin riskeihin. Riskien hallinta sisällyte- tään myös laitoksen omavalvontasuunnitelmaan. Seuraavaan taulukkoon on poimittu ym- päristön kannalta keskeisimmät biokaasun tuotantoon ja hyödyntämiseen vaikuttavat riskit ja niiden ehkäisemiseksi suositeltavat vähimmäistoimenpiteet.

Havaittu riski Todennä- köisyys %

Suositeltavat toimenpiteet Huom.

Taloudelliset

Loppulietteen käyttömah- dollisuudet

10 Varaudutaan kiristyviin viranomais- määräyksiin ennakolta tekemällä nor- meja tehokkaammat puhdistusjärjeste- lyt laitokselle. Hygienisointi, desinfi- ointi, kattaminen yms.

Kumppani jatkojalostaa mädätteen lannoiteval- misteeksi.

Tuotannolliset

Bakteerien toiminta häi- riintyy

10 Elätetään ns. varmuuskopiota eli ymp- piä itsellä tai sovitaan sen saamisesta ennakolta jo toisesta laitoksesta.

Biokaasulaitoksen toiminta keskeytyy

10 Sivuvirtojen käsittelyn varamenetelmä on niiden kuljettaminen kaatopaikalle, kompostiin tai muualle. Voidaan varas- toida kesällä vain 1 vrk, talvella use- ampia vuorokausia.

Varalla nykyinen käytän- tö

Suuret äkilliset vaihtelut raaka-aineen laadussa (erilainen orgaaninen koos- tumus)

15 Tehdään riittävän suuret (3 vrk) syöt- tösäiliöt, jossa syöte tasalaatuistetaan ja kuormituspiikit tasataan.

Asia on ennakoitavissa ja hoidettavissa bakteerien totutuksella.

Huonoa raaka-ainetta 1 Valvotaan jatkuvasti raaka-aineiden laatua ja puututaan havaittuihin epä- kohtiin jo epäilyvaiheessa.

Vaikuttaa lähinnä kaasun tuottoon.

Reaktorin olosuhteet häi- riintyvät, lämpö, tiiveys, kuiva-aine pitoisuus, sedi- mentoituminen

25 Jatkuva valvonta, ennakolta säädetyt hälytysrajat, automatisointi. Etukäteen mietitty ohjeistus eri häiriötilanteita varten. Ennalta ehkäistään rakenteita suunniteltaessa ja tehtäessä. Ei tehdä sellaisia rakenteita, joissa luu pääsee seisomaan.

Luu voi holvautua ja tukkia ahtaita kohtia

Hajut 5 Poltto, (biosuodattimet), umpinaiset

käsittelytilat, alipaineistus.

Ei käytetä haisevia raa- ka-aineita

Kaasuräjähdys 1 Valvonta. Rakenteiden sijoittelu suun- nittelun yhteydessä - minimivahingot.

Ilkivalta ja sabotaasi 25 Rakenteet, lukitseminen, aitaus ja val- vonta. Matala puuttumiskynnys.

Laitos ei ole häiriöalttiil- la alueella.

Tekniset

Lämmön riittävyys 5 Liitetään biokaasuprosessin laitteet pääprosessin pää- ja varalämmönläh- teisiin.

Olemassa olevan lämpö- keskuksen hyödyntämi- nen.

Putkistojen ja pumppujen soveltuvuus raaka-aineen, kaasun ja mädätteen siir- toon.

5 Ennakoidaan rakennettaessa ja materi- aalivalinnoissa. Raaka-aineen syöttö- putket lämmitetään ja pestään käytön jälkeen (pelkkää vettä voi jäädä put- kiin). Suunnitellaan putkistot ja säiliöt avattaviksi ja puhdistettaviksi.

Estetään luun kertymi- nen, rasvan kovettumi- nen ja metaanin muodos- tuminen siirtolinjoihin.

Laitteiden kestävyys 5 Pitkät takuuajat ja säännöllinen huolto ja seuranta, ennalta ehkäisevät korja- ukset ja huollot.

Vuotojen syntyminen ehkäistään rakenne- ja materiaaliratkaisuilla sekä ennalta suunnitel- lulla huolto-ohjelmalla. Vahinkoihin varaudutaan tiivistämällä maasto rakenteiden ympä- riltä, asfaltoimalla pihalla ja estämällä kallistuksin valumat pihan ulkopuolelle. Rakenteis- ta tehdään tiiviitä ja pinnoista helposti puhdistettavia.

Kaasun käsittelyn häiriötilanteissa metaani pyritään ensisijaisesti ohjaamaan soihtupolt- toon. Jos järjestelmässä on äkillinen ulkoinen vuoto, kaasua pääsee haihtumaan vuotokoh- dasta ilmaan, kunnes vuotokohta eristetään muusta järjestelmästä. Tällöin kaasu ilmaa ke- vyempänä haihtuu nopeasti eikä aiheuta ympäristölleen välitöntä vaaraa. Metaani tarvitsee syttyäkseen ulkoisen lämmönlähteen ja sopivan happi-metaani- seoksen. Biokaasulaitok- sen alueella avotulen teko ja tupakointi on kielletty.

Kaikkia prosesseja ja säiliöitä valvotaan jatkuvasti automaatiojärjestelmän avulla. Valvon- tajärjestelmään ohjelmoidaan riskianalyysin perusteella ensivaiheen toimenpiteet erilaisis- sa häiriötilanteissa. Häiriöistä lähtee hälytykset päivystäjälle. Prosessin valvoja tarkastaa ja valvoo laitteiden kuntoa ja toimintaa. Korjaustoimenpiteet riippuvat vahingon laadusta ja ne yksilöidään omavalvontasuunnitelmassa, joka valmistuu laitossuunnittelun, rakenta- misen ja käynnistykseen liittyvän parametrisoinnin yhteydessä.

14 TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITYS TARKKAILUSSUUNNITELMAKSI

Toiminnanharjoittaja esittää laitoksen päästö- ja käyttötarkkailun jatkamista hakemusasia- kirjoihin liitetyn, 20.4.2007 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma vas- taa sisällöltään pääosin nykyistä tarkkailukäytäntöä seuraavin poikkeuksin:

- omassa toiminnassa muodostuvan rasvan laatu analysoidaan kolmen vuoden välein

- viemäröitävän jäteveden määrää, lämpötilaa ja pH:ta aletaan mitata jat- kuvatoimisesti, kun suunnitellut viemäriliittymien ja jätevesien esikäsitte- lyjärjestelmän muutostyöt on saatu loppuun. Siihen saakka hakija tarkkai- lee viemäriverkkoon johtamansa jäteveden määrää ja laatua säännöllisellä näytteenotolla (yhden päivän aikana liittymistä 3 ja 4 otettavat kokooma- näytteet kolmesti vuodessa). Näytteistä analysoidaan pH, johtokyky, BOD7-ATU, CODCr, kokonaisfosfori ja -typpi sekä rasvapitoisuus.

- 4 MW:n kattilan ilmapäästöt mitataan kolmen vuoden välein. Ensimmäi- set mittaukset tehdään biokaasulaitoksen käyttöönoton jälkeen. Mitattavat parametrit ovat happi, häkä, rikkidioksidi, typen oksidit ja pöly.

Hakija tekee esityksen biokaasulaitoksen käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaksi laitok- sen teknisen toteutussuunnitelman valmistuttua. Hakemusasiakirjoihin liitetyssä suunni- telmassa on kuitenkin jo käsitelty biokaasulaitosta seuraavasti:

- biokaasulaitoksen laitteiden kuntoa ja toimintaa tarkkaillaan ja valvotaan empiirisin havainnoin. Biokaasureaktoreita ja kaasulinjoja huolletaan myöhemmin laadittavien huolto-ohjelmien mukaisesti.

- metaanin hallitsemattoman nopean palamisen estämiseksi kaasupitoi- suuksia tarkkaillaan kaikissa kaasutiloissa ja EX-tiloissa käytetään EX- hyväksyttyä tekniikkaa

- biokaasulaitoksen ilmapäästöt arvioidaan laitoksen teknisten toteutus- suunnitelmien tarkennuttua

15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 15.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Juuan kunnan ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen viral- lisilla ilmoitustauluilla 25.5.–26.6.2007. Ympäristölupahakemus asiakirjaliitteineen on ol- lut saman aikana yleisesti nähtävänä Juuan kunnanvirastossa osoitteessa Poikolantie 1, 83900 Juuka ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksessa. Hakemuksesta on lähetetty erilli- sillä kirjeillä tieto laitoksen naapureille. Lupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Vaarojen Sanomat- nimisessä paikallislehdessä.

15.2 Neuvottelut ja tarkastukset

Lupahakemuksesta on neuvoteltu ja laitos tarkastettu 17.3.2006 sekä 22.1. ja 23.8.2007.

Tarkastusmuistiot on liitetty hakemusasiakirjoihin.

15.3 Lausunnot

Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Juuan kunnanhallitukselta ja ympäristölauta- kunnalta sekä elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta 23.5.2007.

Juuan kunnanhallitus tuo esille 19.6.2007 päivätyssä lausunnossaan, että Juuan kunnan- valtuusto on tänä keväänä hyväksynyt toiminnan laajentamista varten räätälöidyn kaava- muutoksen. Kaavatarkastelussa on harkittu toimintojen paikallinen sijoittelu.

Puljongin toiminnan vuoksi vesihuoltolaitos on joutunut tekemään investointeja sekä ve- denhankinnan että jätevesien käsittelyn osalla. Tämän ympäristölupahakemuksen mukai- nen laitoksen puhtaan veden tarve kasvaa vuoteen 2011 mennessä yli 2,5-kertaiseksi vuo- teen 2006 verrattuna. Uusien vedenottoalueiden kartoittaminen on pantu vireille Taivaan- pankon, Surmansärkän ja Turunkankaan alueilla.

Käsiteltävien jätevesien määrä tulee lisääntymään myös huomattavasti. Siitä huolimatta, että jätevedet on johdettu olevien neutralointi- ja rasvanerotinjärjestelmien kautta, on vie- märiverkostoon kulkeutunut laadultaan sellaisia jätevesiä, jotka ominaisuuksiensa puolesta ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa viemärilaitoksen toiminnalle, etenkin rasvan määrä on aiheuttanut toistuvaa ongelmaa. Kunnan vesihuoltolaitoksen ja Puljonki Oy:n välillä ei ole teollisuusjätevesi- ja talousvedentoimitussopimusta. Neuvottelut sopimuksen laatimi- seksi ovat käynnissä.

Kunnanhallitus on pyytänyt kunnan vesihuoltolaitokselta teollisuusjäteveden käsittelyä ja talousveden toimitusta koskevan lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavaa:

Kirkonkylän puhdistamon tulokuorma on ollut viime vuosina etenkin jätevesimäärän ja biologisen hapenkulutuksen osalta lähellä mitoitusarvoja eikä puhdistamolla ole kapasi- teettia ilman prosessin tehostamista ja/tai laitoksen laajennusta käsitellä mainittavasti ny- kyistä suurempaa tulokuormaa. Kunta esittää, että Puljonki Oy:lle asetetaan vesihuoltolai- toksen viemäriverkkoon johdettavien jätevesien osalta seuraavan taulukon mukaiset enimmäismäärä- ja ominaisuus/ainespitoisuusraja-arvot, jotka perustuvat puhdistamon ja viemäriverkoston nykyisiin kapasiteetteihin: