Vuoden 1952 olympialaisten kisakylä · DIGI

OM*

Helsinki 1951

—

T. A. SahalanKirjapaino Oy.

A ▲

S

3uy

Helsingin kaupunki _onsaanut

kunniakkaan tehtävän olla kesällä 1952

pidettävien olympiakisojen isäntänä. Hyvin

keskeisen

kisojen jär-

jestelykysymyksen muodostaa

niihin

^saapuvien urheilijoiden,

Valmen-

tajien ja johtajien majoitus. Näiden

lukumäärä arvioidaan

nousevan noin

7500:ksi. Vallitsevan

asuntopulan

vuoksi

^on ylivoimainen

tehtävä

järjestää majoitus hyvin

muulla

tavoin

kuin rakentamalla erillinen

olympiakylä, kuten

tehtiin

Vuonna

1940

pidettäviä olympiakisoja _Varten.

Käytännöllisenä,

taloudellisena

ja asuntotuotannon

tehostamisen kannalta

hyvänä

ratkaisuna

^on

tällöin

^pidetty

sitä.

^että olympiakylärakennukset

rakennetaan

sellaisiksi, _ettäniitä

välittömästi

kisojen jälkeen

voidaan

käyttää asunnontarpeessa

olevien asunnoiksi.

Tässä mielessä

^onHelsingin kaupunki päättänyt perustaa

Asunto

Oy Lähtökuoppa

—

_Mdllinjen

—

Startgropen

Bostads

^Ab,

Asunto

^Oy

Maaliviiva

Bostads Ab. Asunto

^{Oy Soutaja}

— _Roddaren

Bostads Ab

^ja

Asunto

^Oy Voittaja

—

_Segrären

_{Bostads Ab}

nimiset ^asunto- osakeyhtiötja Oy Kisalämpö

Ab

nimisen osakeyhtiön, joiden yhtiöiden toimestatulee Arava-lainojen turvin ^ja Helsingin kaupungin

tukemana rakennettavaksi Koskelantien

^ja

Sofianlehdonkadun Varrelle

^Helsingin kaupungissa 14

asuinrakennusta

ja yksi lämpö- ja

huoltokeskus. Suun-

nittelujen

mukaan valmistuisivat rakennukset

viimeistelytöitä

lukuunotta-

matta

kesään 1952

^{mennessä,jolloin}

rakennusten

huoneistot,

kuten edellä

on mainittu,

ensiksi Väliaikaisesti

^käytetään olympiakisoihin saapuvien urheilijoiden, valmentajien ^ja johtajien majoitukseen. Syksyllä

1952 luovutetaan huoneistot niille

asunnontarpeessa

oleville

henkilöille,jotka ovat jälempänä

selostetuin

tavoin

ostamalla osakkeita

^yhtiöissä

tulleet

osakehuoneistojenomistajiksi.

Jotta nimisehaannuksista Vanhaan

olympiakylään

nähden

vältyttäisiin on

uuden

^kyläryhmän

nimeksi Valittu

^»VV

OD EN 1952 KISAKYLA».

Helsingin Ka\m*oi\ilfc

kirjasto

1

ASUNTO-OSAKEYHTIÖT.

Kuten

KISAKYLÄn asemapiirroksesta siv. B—98

—

_{9 ilmenee,käsit-}

tävät rakennettavat alueet kolme rakennusryhmää: Koskelantien,

Sofianlehdonkadun

^ja

Raviradan

ryhmät, joille tulee rakennetta- vaksi kaikkiaan 15 rakennusta.

Rakennukset

Koskelantie 7, 9, 11, 13,ja 15,tilavuudeltaan n.

60.500m ^3, muodostavat

Asunto

Oy Lähtökuoppa

—

Startgropen

Bostads Ab:n

ja rakennukset Koskelantie 17, 19, 23, 25 ja ^27,

tilavuudeltaan

n.57.500 m 3, AsuntoOyMaaliviiva

—

Mällinjen Bostads Ab:n. Näiden yhteinen keskuslämmitys- ja

huoltokeskus-

rakennus,

Koskelantie

^21,

tilavuudeltaan

^n.5.600 ^m3,

muodostaa

Oy Kisalämpö Ab:n, jonka perustajina tulevat olemaan yllämaini- tut asunto-osakeyhtiötja Helsingin kaupunki.

Rakennukset Sofianlehdonkatu

7 ja^9,tilavuudeltaan n.30.200 m^3,

muodostavat

^Asunto Oy Soutaja

—

Roddaren Bostads

^Ab:n ja rakennukset

Raviradan

ryhmässä eli Koskelantie 28 ja^30, tila-

vuudeltaan

^n. 23.200 ^m3,

Asunto

Oy Voittaja

—

_Segraren

Bostads Ab:n.

Kaikkien rakennusten

tilavuudet

tulevat olemaan yhteensä

n. 177.000 ^m3.

HUONEISTOTYYPIT.

Huoneistotyypit oneritelty sivulla 2 olevassa taulukossa,jossa

h

^{merkitsee huonetta,}

k keittiötä, kk keittokomeroa, kkk keittokaappia,

khwc kylpyhuonetta käymälöineen,

wc erillistä käymälää, p parveketta ja

Sp sisäparvekehuonetta.

2

Huo-neist.

Asuinhuoneistot

lukum.

1 h

+

_kkk+wc

1 h

+

kk+wc+p 1 h

+

_kk+khwc+p

1 h

+

_k+khwc

+

p 1 h+^k

+

_khwc

2 h

+

_khv/c+p+v-^I*-21*- 2 h

+

k+khwc+p 2 h

+

k+khwc+sp+p 3h

+

k+khwc+p 3h

+

_k+khwc+p+sp

3h

+

_k+khwc

+

_wc+p

4 h

+

_k+khwc-+-p

4 h

+

_k+khwc

+

_wc+p

4h+k+khwc+^wc+p+sp 4 h

+

k+khwc+p+sp 5 h

+

k+khwc+wc+p

Yhteensä

[

Sisäparvekkeella varustetut huoneistot (katso tyyppitaulukkoa ja kuvaa

N:o

⁷⁾

poikkeavat

sikäli muista huoneistoista,että niissä on

korkeampi

^{olohuone, josta} johtaa

avokaiteiset

^portaat

tähän

samaan

huoneeseen

avautuvalle

parvekkeelle.

Tätä sisäparveke-

huonetta voidaan

käyttää joko

makuutilana

tai työskentelypaikkana.

Tällaiset sp-huoneistot

^sopivat hyvin

esimerkiksi

taiteilijoiden tai muiden

henkistä

työtä tekevien asuin- ja työhuoneistoiksi.

Niiden olohuoneisiin

voidaan

vielä, mikäli osakkeenomistaja ha- luaa omalla kustannuksellaan ja Arava-lainoituksen ulkopuolella, rakentaa avotakka, jonka

hinta

ennakkolaskelmien mukaan tulee olemaan 60.000—80.000 markkaa.

Kaikki sisäparvekehuoneistot on sijoitettu ylimpään kerrok- seen rakennustenpäätyihin, ^jollainen päätyratkaisumeillä on san-

gen

harvinainen.

Kuvista N:o I—B1

—

8 selviävät tavallisimmin esiintyvät

huoneisto-

tyypit.

Pinta-ala

3-

-st. o//o Pienin m 2

Suurin m 2

Keskim.

m 2

m.

262 74 12

!1318 3557

4 2 42 2 22

4,8 13,50,4 0,2 0,43,2 39,0 6,4 28,70,7 0,40,7 0,40,4 0,40,4

23,5 28,528,5 42,0 45,040,5 46,071,0 61,588,8 69,080,5 105,188,5 100,1 100,0

23,5 30,533,0 42,045,0 49,566,0 88,4 100,682,0 69,088,5 105,188,5 100,1 100,0

23,5 29,529,8 42,045,0 48,355,7 75,268,1 94,769,0 83,288,5 105,1 100,1 100,0

>46 100,0 56,1

3

Olohuone 535 ^X 370 cm

Keittokomero

^{150 X 255 cm}

ruoka-

^ja

siivousvälinekome-

roineen-

Vaatekomero 125 X155 cm pito- ja

liinavaatteille.

Eteinen 140^X 155 cm Parveke 165 ^X 260 cm

2 h _~r

kk + _khvoc

_{4~ p pinta}

alaltaan

^{49,5 m~.}

Olohuone

405

^X

530

^cm

Makuuhuone

365 ^X 370 cm

Keittokomero

205 ^X

220

^cm kalusto-, ruoka- ja siivous-

välinekomeroineen.

Eteinen 140

^X320 cm jonka vieressä

vaatekomero 90

^X 155 cm.

3 Vaatekomeroa a 60

X55cm

Parveke 150

^X200 cm.

Lh

+

_{kk 4-}

_khiVQ +

ppinta- alaltaan ^29,5 m ^2.

<N

Sisäparvehehuoneisto, johon

kuuluu

^{3 h}

+

&

+ _khwc +

wc

+

_p

+

_sp,pinta-alaltaan 104

m*.

Viereinen

kuva esit- tää sisäparvekehuo- neen jaalempi_varsi- naisen

huoneiston.

Olohuone 420

^X

695

^cm, korkeus 540 cm.

Makuuhuone

320

^X

350

cm ja

kolmas

huone

385

^X395cm.

Keittiö 310

^X

360

^cm

ruoka-

ja

siivousvälinekomeroineen-

-2

vaatekomeroa

a

60

^X

150

cm ja 2 liinavaatekomeroa

a

60 X120 cm.

Eteisistä toinen 160 X

210

^{cm ja}

toinen 120 X 260 cm-

SisäparVekehuoneen

pinta-ala 23

^{m 2.}

Siihen

^liittyvät

kaksi

^läm- mintä komeroa

180

^{X 420 cm}

ja

200

^{X 350 cm.cm.}

7 4h -rk-r

^,

taan88,5 _m

2

^khvoc

+

_p,pinta-alal Olohuone 460 X 670 cm

Makuuhuone 350

^X 365 cm ja

kolmas olohuoneeseen

liittyvä huone 300 X 365 cm sekä neljäs huone 240 X365 cm.

Keittiö 250 ^X 320 cm.

Vaate-, kalusto-,

ruoka-

^ja siivous-

välinekomerot.

Eteinen 135 ^X 350 cm.

Parveke 140 X 250 cm.

/ //

Huoneet,keittiöt ja

keittokomerot.

Lattiat

tehdään

^ääntä eristäviksi ja päällystetään linoleumilla.

Yksi huoneista eteiseen johtavista ovista on lasiovi.

Kylpyhuoneidenkatot ja seinät maalataan öljyväreillä. Amme on^ns. sisäänmuurattua mallia. Kylpyhuoneidenseinät laatoitetaan tarpeellisilta

kohdilta.

Lattia

tehdään

joko permantomassasta tai laatoista.

8 9

10

Komerot.

Komerot

tehdään

yleensä tehdasrakenteisista valmiiksi maala- tuista tyyppikomeroista. Rinnan tyyppikomeroiden

kanssa

^käyte- tään tiiliseinäisiä,rapattuja ja sisältämaalattuja komeroita.

Kome-

roistaosasisustetaan vaatetangoilla jakenkätelineillä,osahyllyillä.

Asuntojen parvekkeet.

Asuntojen

parvekkeet tehdään melkein poikkeuksetta

»sisään- vedettyjä». Ne varustetaan

vaatteiden

tuuletustangoilla ja pelti- sellä kukkalaatikolla.

Ullakkotilat.

Käyttöullakot tehdään vain

Raviradan

^ryhmän

rakennuksiin

ja toiseen Sofianlehdonkadunryhmän rakennuksista.

Jokaista huo-

neistoa

kohti

tulee palosuojeiumääräysten mukainen varasto- komero.

Talouskellarit.

Jokaista huoneistoa

kohti tulee

huoneiston

numerolla varus- tettu, hyvin eristetty talouskellari.

Standardisisustukseen kuuluu

juurikastaan jahyllyt.

Varastokomerot.

Mikäli

talossa ei ole käyttöullakkoa, varataan kellarissa tilaa yhdelle varastokomerolle jokaista

huoneistoa kohti. Tällaisen

varastokomeron suuruus on ^n. 2

—

4 m^2.

Varastokomero tehdään

lämpimäksi, kuivaksi jahyvin tuuletettavaksi.

Saunat.

Jokaiseen

taloon kuuluu puilla lämmitettävä ^sauna

pesuhuo-

neineen,

pukuhuoneineen

y.m. mukavuuksineen.

Kellaritilat.

11

Askarteluhuoneet.

Silmällä

pitäen erittäinkin nuorison vapaa-aikojen^viettoa,tulee jokaisen talon kellarikerrokseen varattavaksi riittävästi askartelu- tilaa. Askartelukaluston

hankkiminen

^{jää kunkin} yhtiön

hallinnon

asiaksi.

Yhteiset

säilytyshuoneet.

Pyöriä, suksia ja kelkkoja varten on pyritty varaamaan kella- reihin yhteinenurheiluvälinevarasto. Lastenvaunuja varten eroite- taanurheiluvälinevarastosta erillinen tila.

Pesulat

Koskelantien

alueen taloja varten rakennettavaan lämpö- keskusrakennukseen

tehdään

yhteinen pesula kaikkine nykyaikai- sinekoneistoineen,jossa perheenemännät voivat joko itse toimit- taa pesunsa tai antaa pyykkinsä pestäväksi samassa

rakennuksessa

olevaan tilauspesulaan.

Sofianlehdonkadun

^ja

Raviradan

alueille rakennettavia taloja varten tulee kumpaisenkin taloryhmän yhteyteen koneistettu pesula, jossa perheenemännät itse voivat suorittaa pesunsa.

Kunkin

^pesulan yhteyteen

tehdään

luonnollisesti tarpeelliset kuivaustilat ja koneellisesti toimivat kuivauslaitteet.

Vuokrattavat tilat.

Paitsi vuokrattavia autotalleja, myymälöitä, ravintolaa y.m.

tiloja, rakennetaan

Koskelantien

ja Raviradan rakennusryhmiin kuuluviin

taloihin

muutamia taiteilijoitten työhuoneiksi tarkoitettuja

vuokrattavia

huoneistoja, jotka

käsittävät

^ison, korkean taiteilija- työhuoneensisäparvekkeineen, keittokomeron, kylpyhuoneen

\a

WC:n.

Pihamaat.

Pihamaat viimeistellään

nurmikoilla

ja istutuksilla.

Lapsia

var- ten

tehdään pihamaille

leikkikenttiä keinuineen, telineineen ja hiekkalaatikkoineen.

12

Tomutustelineet

^ja

maahan

upotetut roskalaatikot pyritään sijoittamaan mahdollisimman huomaamattomiksi, _esim.

pihamaille

tulevien istutusten avulla.

Rakennusten lämmitys- y.m.

huolto.

Kaikki rakennukset varustetaan täysin nykyaikaisilla ^lämmitys-, lämminvesi- jakylmävesi- ^sekä viemärilaitteilla,

sähkö-

^ja

puhelin-

asennuksilla sekä

keskusradioantennilla.

Asuntojenkellarien ilman-

vaihto

toimii luonnollisella kierrolla. Myymälöiden,ravintolan sekä eräiden

muiden

vuokrattavien tilojen ilmanvaihto järjestetään toi- mimaan koneistettuna.

Koskelantien,

Sofianlehdonkadun

ja Raviradan alueille

teh-

dään kullekin oma lämpökeskuksensa.Ensiksimainittu lämpökeskus poikkeaa sikäli toisistalämpökeskuksista,että ^se,kuten aikaisemmin on^mainittu,

muodostaa

erillisenosakeyhtiön,Oy Kisalämpö Ab:n, joka ei ainoastaan tule

huolehtimaan Koskelantien

7, 9, 11, 13, 15, 17, 19, 23, 25 ja 27 rakennusten lämmityksestä ja lämpimän veden jakamisesta niihin,_vaanmyöskinsanotun taloryhmän

asuk-

kaiden pesulatarpeesta ja keskitetysti kiinteistöjen

huollosta

^ja korjaamisesta.

OSAKKEIDEN MYYNTI Y.M

Asukkaiden valinta

Niille henkilöille,jotka

haluavat

ostaaosakehuoneistoja

edellä

mainittujen asunto-osakeyhtiöidentoimesta rakennettavista

raken-

nuksista,jaetaan oheisena erikoisesti tätä varten painettu merkintä- ja kyselykaavake, joka asianmukaisesti täytettynä on palautettava kyselykaavakkeessamainitulla osoitteella ja

kaavakkeessa

mainitun määräajan kuluessa.

Olympiarakennustoimikunnan valitsema jakoelin tutkii sitten hakijain asunnontarpeen ja

muut

asiaan vaikuttavat seikat sekä antaa

hakemuksen

johdostalausuntonsa asianomaisenyhtiön johto- kunnalle.

Mikäli

hakemus antaa

aihetta

toimenpiteisiin, annetaan siitä tietohakijalle

kehoituksella

saapua

lähemmin

neuvottelemaan

mahdollisesta

osakekaupasta.

13

Osakkeiden

myyntihinta.

Ennakkolaskelmien

mukaan tulee myytävien huoneistojen ^m

2

-hinta olemaan nykyisen

hintatason

mukaan noin 8.500

—

9.500 markkaa.

Osakkeiden

myyntihinnan osalta viitataan asuntolainojen,

-takuiden

ja -avustusten myöntämisestä

Valtioneuvoston

19 päivänä tammikuuta 1950 antaman päätöksen 10 § 1 momenttiin, jossa sanotaan:

»Jos

asunto-osakeyhtiön^{perustaja on} merkinnyt yhden tai useamman asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet,

voidaan

asuntolaina myöntää tai asuntotakuu antaa edellyttäen, että täl- lainen perustaja sitoutuu asuntotuotantotoimikunnan hyväksymästä

hinnasta

ja sen määräämässä

kohtuullisessa

ajassa luovuttamaan osakkeensa sellaisille yksityisille asunnontarvitsijoille, jotka voivat olla osakkeenomistajina asunto-osakeyhtiössä.»

Osakkeiden

lopullinen hinta onmyöskinAravan

vahvistuksen

varassa sikäli, että jos rakennuskustannukset

kohoavat

ja Arava hyväksyy tämän kustannusten ^nousun,

kohoaa hinta

vastaavasti.

Mahdollinen

lisähinta

on ostajan maksettava heti, kun Arava on sen

vahvistanut.

Kauppahinnan

suoritus ja

osakkeiden

luovutusostajalle.

Kauppahinnasta on

1/5

maksettava kun rakennusten perus- tusten valaminen on aloitettu,

1/5 ^heinäkuun

^{31 päivänä 1951,}

1/5

marraskuun 30 ^{päivänä 1951,}

1/5 ^helmikuun

28 päivänä 1952 ja viimeinen silloin,kun ostaja saa huoneiston hallintaansa.

Ostajan on suoritettava myösensimmäisen maksuerän yhte- ydessä osakkeista menevät osakeanti- ja mahdollisesti tarvittavan lisärahaston leimaverot,kummastakin 2

°/o.

Leimaverot palautetaan kuitenkin myöhemmin ostajalle siinä järjestyksessäkuin laissa siitä on erikseen säädetty.

Omistusoikeus

osakkeisiin siirtyy ostajalle ja hän ^{saa ne}hal- lintaansa huoneistojen lopullisesti valmistuttua ja ostajan täytettyä maksusitoumuksensa, mutta kuitenkin aikaisintaan olympiakisojen

jälkeen.

14

Sakkokorko maksuerien suorittamisen

myöhästymisestä.

Ellei

sovittuja maksueriä määräajassa suoriteta on ostaja vel- vollinen maksamaan erääntyneiden maksujen myöhästymisajasta korkoa 2

°/o

yli liikepankkien korkeimman käyvän talletuskoron.

Kaupan peruutus.

Ostajalla onoikeus

purkaa kauppa

mikäli ei myyjä

noudata Aravan vahvistamia osakkeiden

myyntihintaa

koskevia

määrä- yksiä.

Myyjällä ^on vastaavanlainen oikeus siinä

tapauksessa,

_että ostaja ei suorita sovittuja maksueriä 30 päivän kuluessa maksujen erääntymisestä.

Jos kauppa

purkautuu, on ostajalla

oikeus saada

^maksamansa pääoma takaisin sen jälkeen kun siitä ensiksi ^on vähennetty

mah-

dollinen sakkokorko.

Vastikevuokra.

Huoneistostaan

osakkeenomistaja maksaa asianomaiselle yhti- ölle

kuukausittain

vastikevuokraa, jonka yhtiökokous vahvistaa.

Vastikkeeseen

^sisältyy

korvaus

lämmityksestä ja

huoneistoon

^kuulu- vista eduista.Lämpimästä vedestä suoritetaan eri maksu.

Vuokravastikkeeseen

sisältyy sekä ensisijaisten ettämyöskin Arava-lainojenkorot ja kuoletukset. Toistaiseksi Arava lainatoimin- nassaansoveltaa pisintä

mahdollista

kuoletusaikaa,eli siis 45 vuo- den kuoletusaikaa.

Arava-lainasta

on ensimmäisen 5

vuoden

^aikana vuosittain kuoletettava l/g ^{%, seuraavan}5

vuoden

aikana 1 °/o ja senjälkeen 35 vuoden aikana kunakin vuonna yhtä suuri ^osa lainan alkuperäisestämäärästä eli ^2,64

%.

Keskimääräinen vuosit-

tainen kuoletus tulee näin ollen olemaan^2,22 %.

Vastikevuokran suuruus tulee ennakkolaskelmien mukaan ole- maan n. 175

—

₁₈₅

markkaa kuukaudessa ^m2:ltä.

15

Verohuojennukset.

Perustettavien

^{yhtiöiden ja}

niiden osakkeiden

verohuojen- nuksista viitataan siihen,mitä siitä laissa ^onerikseen säädetty.

Osakkeiden

^lunastus.

Keinottelun

estämiseksi yhtiöiden

osakkeilla

^onniiden myynti ja lunastus tarkoin säännöstelty 19 päivänä tammikuuta 1950 ^anne- tussa

Valtioneuvoston

päätöksessäasuntolainojen-,

-takuiden

^ja -avustusten myöntämisestä.

Määräykset

osakkaista

asunto-osakeyhtiöissä ja

heidän

^velvol- lisuudestaan käyttää

hallitsemaansa huoneistoa

omana asuntonaan.

Asunto-osakeyhtiön

osakkaina

voivat lukuunottamatta yhtiön perustajia olla vainyksityiset

henkilöt

^siten,että

kukin heistä

omis- taa ainoastaan sen asunnonhallintaan oikeuttavat osakkeet, jota

hän

käyttää omana asuntonaan.

Osakkeenomistaja ^saa käyttää

hallitsemaansa

asuntoa vain omana japerheensä sekä häneltä elatuksen saantiin oikeutettujen ja

hänen

talouteensa kuuluvien

henkilöiden

asuntona.Yhtiön halli- tuksen luvalla olkoon osakkeenomistajalla oikeus määräajaksi luo- vuttaaasuntonsamuidenkin,ei kuitenkaan toisen osakkeenomista- jan,käyttöönja älkööntätäevättäkö,jos sitä pyydetäänosakkeen- omistajan

paikkakunnalta

muuton tai ^muunpätevän syyn nojalla.

Osakkeenomistajalla

olkoon

niin ikään erityisistä syistä oikeus yhtiönhallituksen luvalla luovuttaa asunnostaan yksi tai useampia huoneita, ei kuitenkaan enempää kuin puolet ^niisfä,määräajaksi toisen käyttöön,ehdolla, ettei siitä

aiheudu

yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle

huomattavaa haittaa.

16

ⁱ

j^

Kuten

tästä

vihkosesta

käy ilmi,^on KISAKYLÄn rakennuttaja pyrkinyt suunnittelemaanKISAKYLÄn myöskinsiten,että on otettu

huomioon

^nekin tekijät, jotkavaikuttavatkylän tulevien

asukkaiden

viihtyisyyteen

kodin

^piirin

ulkopuolellakin,

mutta silti sen välittö- mässä läheisyydessä.Tässä mielessä ^onesim.

askarteluhuoneet

^ja

pihamaat

ajateltu niiksi

paikoiksi,

joissa nuorisolla ja aikuisillakin olisi

mahdollisuus

viettää vapaa-aikansa tervein ja

kehittävin har-

rasteluin.

Olisi

toivottavaa,että asukkaat itse ymmärtävät ^sen,että

parhaimpiin tuloksiin

ajanvietettävartentarkoitettujen tilojen käy- tössä päästään vain asukkaiden oma-aloitteisella, sovittelevalla yhteistoiminnalla.

t&9S*b

|inktfmj

<

KISAKYLÄn rakennuttaja toivoo, että KISAKYLÄn

asukkaat

tulisivat

^viihtymäänhyvin

kodeissaan

hyvän naapurisuhteeseenperustuvan sovun ^ja yhteisymmärryksen

vallitessa heidän keskuudessaan'

:"

VOITTAJA

—

_SEGRAREN

Helsinki 1951

—

T. A. SahalanKirjapaino Oy.