Asunto-osakeyhtiöt energiayhteisönä

(1)

Pusa Juuso

ASUNTO-OSAKEYHTIÖT ENERGIAYHTEISÖNÄ

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta

Diplomityö

Toukokuu 2021

(2)

TIIVISTELMÄ

Juuso Pusa: Asunto-osakeyhtiöt energiayhteisönä Diplomityö

Tampereen yliopisto

Sähkötekniikan DI-tutkinto-ohjelma Toukokuu 2021

Suomen ja koko Euroopan Unionin energiantuotanto on suuressa muutoksessa ja kasvihuo- nepäästöjä pyritään jatkuvasti vähentämään. EU:n tavoitteena on saada kasvihuonepäästöjen jatkuva kasvu loppumaan ja saada päästöt kääntymään laskuun poliittisilla päätöksillä ja säädök- sillä. Myös yksittäisten kansalaisten halukkuus vaikuttaa asioihin ja päätökset tehdä osansa pääs- töjen vähentämiseksi ajavat puhtaampiin energiaratkaisuihin yhä useammin. Toisaalta myös Suo- men valtakunnan tasolla, EU:n päätöksien lisäksi, pyritään jatkuvasti lisäämään hajautettua säh- köntuotantoa kysyntäjoustojen lisäämiseksi ja sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Hajau- tettu energiantuotanto perustuu yhä useammin uusiutuviin energianlähteisiin.

Tässä työssä on tarkoitus tutkia hajautetun energiantuotannon ja energiayhteisöjen mahdollisuuksia ja kiinnostavuutta suomalaisille asunto-osakeyhtiöille. Työssä selvitetään millaisia ener- giaratkaisuja suomalaiset asunto-osakeyhtiöt ovat tehneet ja millaisia ne pyrkivät tekemään sekä millaiset ovat asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuudet ja kiinnostus omavaraiseen sähköntuotan- toon. Lisäksi selvitetään, mikä on asunto-osakeyhtiöiden tietämys ja kiinnostus energiayhteisöjen perustamiseen.

Työn aluksi käsitellään energiayhteisöjä sekä energiayhteisöjen muodostamisen malleja ja mahdollisuuksia. Lisäksi esitellään teoriapainotteisesti energiayhteisöjen perustamista asunto- osakeyhtiöissä taloudellisista ja sosioekonomisista näkökulmista, energiayhteisöihin liittyviä si- dosryhmiä sekä haasteita asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöihin liittyen, perustuen kerättyyn lähdemateriaaliin.

Työssä käytetty tutkimusmenetelmä valikoitui haastattelututkimukseksi. Tutkimuksessa haas- tateltiin asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäseniä sekä isännöitsijöitä. Haastattelut tehtiin etänä käyttäen etäkokoussovelluksia. Haastatteluissa esitettiin haastateltaville henkilöille 21 kysymystä liittyen asunto-osakeyhtiöiden energiaratkaisuihin, omavaraiseen sähköntuotantoon sekä ener- giayhteisöihin.

Haastatteluista saatujen vastauksien pohjalta tehtiin yhteenveto, joka esitetään työn tulokset ja analyysi luvussa. Tuloksista voitiin päätellä, että tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden osalta asunto-osakeyhtiöiden tärkeimmät energiansäästö investoinnit liittyvät suurelta osin läm- mitysenergian vähentämiseen ja edullisempien lämmitysmuotojen hankkimiseen, sillä suoma- laissa kotitalouksissa lämmitysenergia kattaa valtaosan kaikesta energiankulutuksesta. Omava- raiseen sähköntuotantoon liittyen kiinnostusta ilmeni jonkin verran, mutta nykyisten aurinkosäh- köjärjestelmien hinnat sekä toimintavarmuus osoittautuivat epätietoisuutta herättäviksi. Tämä joh- tui vähäisestä konkretiasta liittyen onnistuneisiin hankkeisiin aurinkosähkön osalta asunto-osake- yhtiöissä. Samoin myös energiayhteisöt olivat melko epäselvä aihe monelle haastateltavalle ja niiden osalta olisi toivottu enemmän selkeää viestintää asunto-osakeyhtiöiden suuntaan, vaikka myös kiinnostusta löytyi jonkin verran energiayhteisötoimintaan liittyen.

Loppuyhteenvedossa käydään tiivistetysti läpi työssä esitetyt asiat sekä tutkimuksesta saadut tulokset. Lisäksi pohditaan, millaisia toimenpiteitä energiayhteisötoiminnan kehittämiseksi voitaisiin tehdä sekä jatkotutkimusten mahdollisuuksia.

Avainsanat: asunto-osakeyhtiö, energiayhteisö, aurinkosähkö, isännöinti,

Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.

(3)

ABSTRACT

Juuso Pusa: Housing cooperatives as local energy communities Master thesis

Tampere University

Master’s thesis programme in Electrical Engineering May 2021

Energy production in Finland and across the European Union is changing and greenhouse gas emissions are being curbed. The EU's aim is to stop the steady increase in greenhouse gas emissions and to reverse the decline through policy decisions and legislation. Individual citizens' decisions to do their part to reduce emissions are also increasingly driving cleaner energy solutions. On the other hand, in addition to EU decisions, there are ongoing efforts in Finland to increase decentralised power generation to increase demand response and improve security of electricity supply. Increasingly, decentralised energy production is being built around renewable energy sources, such as solar and wind power.

The aim of this work is to explore the potential and attractiveness of distributed generation and energy communities for Finnish housing cooperatives. It will examine what kind of energy solutions Finnish housing cooperatives have implemented and what kind of energy solutions they are aiming to implement, what are the possibilities and the interest of housing cooperatives in self- sufficient power generation. It also examines the knowledge and interest of housing cooperatives in setting up energy communities.

The first part of the paper deals with energy communities, with models and possibilities of forming energy communities. In addition, a theoretical presentation will be given on the establish- ment of energy communities in housing companies from an economic and socio-economic pers- pective, the stakeholders involved in energy communities and the challenges related to energy communities in housing cooperatives, based on collected source material.

The research method used in this work was selected as an interview study. The research involved interviews with members of the boards of housing cooperatives and with property ma- nagers. The interviews were conducted remotely using teleconferencing applications, asking the interviewees 21 questions related to energy solutions in housing companies, self-sufficient electricity production and energy communities.

The responses to the interviews were summarised and the summary of results are presented in the results and analysis chapter.The results concluded that, for the participants in the study, the most important energy saving investments in housing companies are largely related to redu- cing heating energy and purchasing cheaper forms of heating, as heating energy accounts for the majority of all energy consumption in Finnish households. There was some interest in self-sufficient electricity production, but the prices and reliability of existing photovoltaic systems were not clear, due to a lack of concrete information on successful projects for solar electricity in housing cooperatives. Similarly, energy communities were a rather unclear topic for many interviewees and more clear communication towards housing cooperatives would have been desirable, alt- hough there was also some interest in energy community activities.

The final overview summarises the issues raised and the results of the study. It also discusses what measures could be taken to develop energy community activities and the possibilities for further research.

Keywords: housing cooperatives, energy communities,

The originality of this thesis has been checked using the Turnitin OriginalityCheck service.

(4)

ALKUSANAT

Tämä diplomityö on kirjoitettu syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana kotioloissa. Työ on tehty Tampereen yliopiston sähkötekniikan laitokselle professori Pertti Järventaustan valvonnassa ja ohjauksessa.

Tahdonkin esittää kiitokseni Pertille hyvästä avusta, neuvoista ja ammattitaitoisesta työnohjaamisesta. Lisäksi kiitokset kuuluvat myös Jussille sekä Sakulle, jotka osallistui- vat kiitettävästi työn ohjaukseen ja antoivat arvokasta apua. Kiitokset myös kaikille haas- tatteluun osallistuneille hyvistä ja arvokkaista vastauksista. Parhaimmat kiitokseni kuuluvat kuitenkin isälle sekä äidille sekä kaikille hyville kavereilleni, jotka ovat tukeneet mi- nua monin tavoin läpi opintojeni.

Vantaalla, 11.5.2021

Juuso Pusa

(5)

SISÄLLYSLUETTELO

1.JOHDANTO ... 1

2. ENERGIAYHTEISÖT ... 3

2.1 Kiinteistön sisäinen energiayhteisö ... 4

2.2 Kiinteistön rajat ylittävä energia yhteisö... 6

2.3 Energiayhteisöjen tulevaisuuden näkymät ... 8

3. ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ENERGIAYHTEISÖNÄ ... 10

3.1 Energiankulutus ja lämmitysmuodot asunto-osakeyhtiöissä ... 11

3.2 Energiaresurssit asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöissä... 13

3.3 Energiayhteisöjen perustamista tukevat tekijät asunto-osakeyhtiöissä16 3.3.1Taloudelliset tekijät ... 16

3.3.2 Sosioekonomiset ja arvoihin perustuvat tekijät ... 17

3.4 Energiayhteisöjen sidosryhmät ja liiketoimintamallit ... 18

3.5 Haasteet asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen perustamisessa .. 23

3.5.1Teknologiset haasteet ... 23

3.5.2Lainsäädännön tuomat haasteet energiayhteisöille ... 27

4.TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTON HANKINTA ... 31

4.1 Haastattelu tutkimusmenetelmä ... 31

4.2 Haastattelujen valmistelu ... 32

4.3 Haastattelujen toteutus ... 33

4.4 Haasteet haastattelujen toteuttamisessa ... 36

5. KYSELYN TULOKSET JA ANALYYSI ... 37

5.1 Tutkimukseen osallistuneet asunto-osakeyhtiöt ... 37

5.2 Energiansäästö ratkaisut asunto-osakeyhtiöissä ... 39

5.3 Asunto-osakeyhtiöiden rahoitusmahdollisuudet energiansäästö investointeihin ... 42

5.4 Sähkönkulutuksen sekä sähköenergian ja siirtohintojen muutokset asunto-osakeyhtiöissä ... 44

5.5 Sähköautojen latausmahdollisuudet ... 46

5.6 Aurinkoenergian hyödyntäminen asunto-osakeyhtiöissä ... 48

5.6.1 Aurinkoenergian kannattavuus asunto-osakeyhtiöissä ... 48

5.6.2 Tiedon saatavuus aurinkoenergiasta asunto-osakeyhtiöissä ... 50

5.7 Energiayhteisöt ja hyvityslaskentamalli ... 51

5.7.1Energiayhteisöjen ja hyvityslaskentamallin tuntemus asunto- osakeyhtiöissä ... 52

5.7.2Potentiaaliset palveluntarjoajat... 53

5.7.3Potentiaaliset energiayhteisö kohteet ... 54

6.PÄÄTELMIÄ JA POHDINTAA ... 57

(6)

7. YHTEENVETO ... 61 LÄHTEET ... 65 LIITE A: HAASTATTELUKYSYMYKSET ... 68 LIITE B: HAASTATELTAVAT, HAASTATTELUJEN KESTO SEKÄ HAASTATTELU AJANKOHTA ... 70

(7)

LYHENTEET JA MERKINNÄT

EU Euroopan Unioni

V2G Vehicle to grid, lataus autosta verkkoon

(8)

1. JOHDANTO

Euroopan unionilla on tavoitteena vähentää vuosikymmeniä kasvussa olleita kasvihuo- nepäästöjä ja yhä useammin EU:n kansalaiset ovat myös valveutuneita ja aktiivisia il- mastonsuojelemisessa ja kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Uusiutuvan energiantuotannon lisääminen on yksi hyvä ja konkreettinen tapa edistää kasvihuonekaasujen vähentämistä ja tätä voidaan ajaa EU:ssa poliittisilla ratkaisuilla ja kansalaisten osalta uusiutuvan energiantuotannolla ja -käytöllä.

Tämän työn tavoitteena on selvittää asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuuksia hankkia sähköä käyttämällä uusiutuvilla energialähteillä toimivia omia pientuotantoresursseja sekä perustaa energiayhteisöjä. Energiayhteisöjen mahdollisuuksia ja toimivuutta on jo Suomessa kokeiltu, mutta laajemmin ei ole tiedossa millaisina ne koetaan yleisesti asunto-osakeyhtiöiden hallituksien ja isännöitsijöiden osalta [1]. Lisäksi tiedetään, että asunto-osakeyhtiöt ja isännöitsijät tarvitsevat lisää koulutusta ja tietoa energiayhteisöihin liittyen, mutta tarkempaa tutkimustietoa esimerkiksi mielekkäistä tiedotustavoista- ja vä- lineistä ei ole [2]. Työ toteutettiin haastattelututkimuksena suomalaisille asunto-osake- yhtiöille ja isännöitsijöille, keräten tällä tavalla tietoa asunto-osakeyhtiöiden tietoisuu- desta ja kiinnostuksesta uusiutuvien energianlähteiden hankkimiseksi omavaraisen säh- köntuotannon lisäämiseksi.

Asunto-osakeyhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, joka hallinnoi yhtä tai useampaa sa- massa kiinteistössä olevaa asunto-osaketta. Asunto-osakeyhtiöiden hallinosta, kiinteis- töjen pidosta sekä varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä vastaa vuosittain valit- tava, asunto-osakeyhtiön osakkaista koostuva, hallitus. Hallituksen kanssa yhteistyössä asunto-osakeyhtiön juoksevista asioista vastaa isännöitsijä, joka toimii usein yhteyshen- kilönä erilaisten palveluntarjoajien, kuten teknisten palveluiden ja taloushallinnon, ja asunto-osakeyhtiön välillä.

Vuoden 2020 joulukuussa Suomen hallitus on saattanut voimaan uuden asetuksen säh- kömarkkinalakiin koskien sähköntoimitusta ja mittaamista. Tämä asetus on tärkeä erityisesti asunto-osakeyhtiöiden sähkönmittaamisen kannalta. Vuonna 2020 voimaan astunut asetus tekee aiheen tutkimisesta mielekästä ja ajankohtaista, koska uuden sähkö- markkinalaki asetuksen aikaisia kyselyjä ja haastatteluita ei ole vielä ehditty juurikaan tekemään. Työn tutkimuskysymykset voidaan esittää seuraavasti:

• Millaisia mahdollisuuksia suomalaisilla asunto-osakeyhtiöille on hankkia omavaraista energiaa ja perustaa energiayhteisöjä?

(9)

• Miten aktiivisesti asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät ovat kiinnostuneita hankkimaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua omavaraista energiaa ja miksi?

• Millaisia ongelmia asunto-osayhtiöiden omavaraiseen energianhankintaan ja energiayhteisöihin liittyy asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden nä- kökulmasta?

Työn aluksi selvennetään käsitettä energiayhteisö ja sitä millaisia energiayhteisömalleja nykyisellään Suomessa voidaan perustaa. Työssä tullaan erityisesti asunto-osakeyhtiöi- den mahdollisuuksiin muodostaa energiayhteisöjä sekä muun muassa, siihen millaisia resursseja asunto-osakeyhtiön muodostama energiayhteisö voisi hyödyntää, miten energiayhteisöt voivat tulevaisuudessa kehittyä sekä mitä ongelmia asunto-osakeyhtiöi- den energiayhteisöihin liittyy.

Työn soveltava osuus on tehty haastattelututkimuksena. Työssä on haastateltu suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden hallituksia ja isännöitsijöitä siitä, miten he kokevat ener- giayhteisöjen mahdollisuudet ja kiinnostavuuden omassa asunto-osakeyhtiössään.

Haastattelut on nauhoitettu ja niistä saatuja vastauksia esitellään työn neljännessä luvussa ja analysoidaan sitä, millaisena mahdollisuutena erilaiset asunto-osakeyhtiöt kokevat energiayhteisöt nyt ja tulevaisuudessa.

Työssä analysoidaan haastattelusta saatuja tuloksia ja pohditaan niitä asunto-osakeyh- tiöiden nykytilanteen kannalta sekä tehdään päätelmiä siitä, miten ne voivat vaikuttaa tulevaisuuden kannalta asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen muodostumiseen.

Työn lopussa on yhteenveto, jossa kerrataan tiiviisti työn aiemmissa luvuissa käsitelty- teoriapainotteinen osuus energiayhteisöistä sekä soveltavasta haastatteluosuudesta saadut lopputulokset.

(10)

2. ENERGIAYHTEISÖT

Energiayhteisöllä tarkoitetaan yhtä tai useaa toimijaa, jotka vapaaehtoisesti muodosta- vat yhteisön, joka tuottaa energiaa käyttäen paikallisia resursseja ja hallinnoi niitä mää- rittämiensä periaatteiden mukaisesti. Energiayhteisö on oikeushenkilö, joka voi muodos- tua useammasta luonnollisesta henkilöstä tai muusta tahosta, esimerkiksi yhdistys tai pienyritysyritys, joka hallinnoi omistamiaan energiantuotantolaitteistoja.

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin ovat asettaneet direktiivin, jossa energiayh- teisö on määritelty seuraavasti [3]:

”Kansalaisten energiayhteisöjen jäsenyyden olisi oltava avoin kaikentyyppisille toimijoille. Päätösvallan olisi kuitenkin kansalaisten energiayhteisössä oltava vain niillä jäse- nillä tai osakkailla, jotka eivät harjoita laajamittaista kaupallista toimintaa ja joilla energia- ala ei ole taloudellisen toiminnan ensisijainen ala. Kansalaisten energiayhteisöjen katso- taan olevan sellainen kansalaisten tai paikallisten toimijoiden yhteistyön luokka, joka olisi tunnustettava ja jota olisi suojeltava unionin oikeuden nojalla. Kansalaisten energiayh- teisöjä koskevat määräykset eivät estä muiden kansalaisaloitteiden, esimerkiksi yksityis- oikeudellisista sopimuksista johtuvien aloitteiden, olemassaoloa. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen voitava säätää, että kansalaisten energiayhteisöillä on minkä tahansa yhteisön muoto, esimerkiksi yhdistys, osuuskunta, yhteistyökumppanuus, voittoa tavoittelematon yhteisö tai pieni tai keskisuuri yritys, edellyttäen, että yhteisö voi käyttää oikeuksia ja sillä voi olla velvoitteita omissa nimissään.”

Energiayhteisöt ovat varsin uusi toimija sähkömarkkinoilla, joten teknologinen kehitys ja toimintatavat ovat niiden osalta vielä alkuvaiheessa. Teknologisen kehityksen lisäksi myös poliittiset ratkaisut ja lainsäädännön kehittyminen tulevat olemaan tulevaisuudessa tärkeässä osassa energiayhteisöjen kehitystä. Näistä syistä energiayhteisöihin liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä ja ongelmia ratkaistavaksi tulevaisuudessa. Toisaalta energiayhteisöihin liittyy myös paljon piilossa olevaa potentiaalia ja mahdollisuuksia, joita kokonaisuudessaan ei vielä pystytä ennustamaan.

Energiayhteisöt toimivat jakamistalouden periaatteiden mukaisesti, siten että yhteisön osakkaiden hankkimien energiantuotantovälineiden hankinta kustannukset on jaettu osakkaiden kesken ja niistä saatavat hyödyt jaetaan osakkaiden kesken tasan siten, että osakkaat hyötyvät suhteellisesti yhtä paljon kuin ovat laitteiston hankintaan osallistuneet.[4] Työ- ja elinkeinoministeriön asettama älyverkkotyöryhmä loppuraportissaan

(11)

2018 [4] jakoi energiayhteisöt kolmeen eri ryhmään: kiinteistön sisäisiin energia yhteisöi- hin, kiinteistön rajat ylittäviin energiayhteisöihin sekä hajautettuihin energiayhteisöihin.

Vuoden 2020 joulussa voimaan astunut asetus koskien energiayhteisöjä on merkittävä erityisesti kiinteistön sisäisen ja kiinteistön rajat ylittävien energiayhteisöjen kannalta.

Aiemmin laki on edellyttänyt sähköveron ja sähkönsiirtomaksun maksamista kaikesta jakeluverkkoyhtiön hallinnoimien asuinhuoneistojen mittarien läpi kulkevasta sähköstä.

Tällöin siis kaikkea huoneiston sähkömittarin läpi kulkevaa sähköä koskevat samat säh- kövero- ja siirtomaksukäytännöt kuin jakeluverkosta hankittua sähköä, vaikka sähkö olisi omavaraisesti tuotettua, eikä sitä ole hankittu julkisen jakeluverkon kautta. Omavarai- sesti tuotettua sähköä on siis voitu käyttää vain kiinteistön yhteisen sähkönkulutuksen kattamiseen ilman vero ja siirtomaksu seuraamuksia.

Uusi asetus ja sen mahdollistama hyvityslaskentamalli kuitenkin tekee mahdolliseksi sen, että omavaraisesti tuotettua sähköä voidaan myös syöttää huoneistoihin jakeluverk- koyhtiön hallinnoimien mittarien kautta. Hyvityslaskentamallissa omavaraisesti tuotetusta sähköstä voidaan hyvittää sähkövero ja sähkönsiirtomaksu etäluettavien sähkömit- tareiden ja IT-ohjelmiston tekemällä netotuslaskennalla lyhimmän määritellyn taseselvi- tysjakson mukaan. [5]

2.1 Kiinteistön sisäinen energiayhteisö

Kiinteistön sisäisessä energiayhteisössä sähköntuotantolaitteisto on asennettu kiinteis- tön välittömään läheisyyteen. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiö, jonka osakkaat ovat hank- kineet asunto-osakeyhtiön tontille tai kiinteistön katolle käyttöönsä aurinkopaneelit, joiden tuotantoa käytetään asunto-osakeyhtiön osakkaiden sähkönkulutuksen kattamiseen. Tässä työssä tullaan jatkossa keskittymään kiinteistön sisäiseen energiayhtei- söön, erityisesti asunto-osakeyhtiöiden näkökulmasta. [6]

Kuvassa 1 on esitetty, kiinteistön sisäinen energiayhteisö. Kuvassa on kerrostalo, jonka katolle on asennettu aurinkopaneelit, joiden tuottama sähköenergia menee suoraan talon sähkökeskukselle, joka on mittaroitu ja sähkökeskukselta eteenpäin jokaiseen huoneistoon, joilla on omat, jakeluverkkoyhtiön hallinnoimat, mittarit.

(12)

Kuva 1. Kiinteistön sisäinen energiayhteisö [7]

Kerrostalon energiayhteisön omalla pientuotantolaitteistolla tuotettu sähköenergia kul- kee huoneistoon saman mittarin kautta, jolla mitataan jakeluverkosta otettua sähköä, jolloin siitä tulisi myös maksaa sähköverkkoyhtiölle siirtomaksu sekä sähkövero. [7]

Omavaraisesti tuotetun sähkön käyttämisessä asunto-osakeyhtiössä ilman sähkönsiir- tomaksuja ja sähköveroseuraamuksia on aiemmin ollut kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on ollut käyttää omavaraisesti tuotettua sähköä ainoastaan asunto-osakeyh- tiön yhteisten tilojen sähkönkulutuksen kattamiseen, jolloin se ei kulje huoneistojen käyt- töön. Toinen vaihtoehto on ollut tehdä sähkönmittaus niin sanotusti takamittaroidusti.

Kuvassa 2 on esitetty asunto-osakeyhtiön takamittarointimalli. Takamittarointimallissa asunto-osakeyhtiöön hankitaan yksi summamittari, joka mittaa koko kiinteistön jakeluverkosta ottamaa sähköä ja asunto-osakeyhtiöllä on ainoastaan yksi yhteinen sähköso- pimus. Asunto-osakeyhtiön huoneistojen sähkönmittaus on tällöin asunto-osakeyhtiön vastuulla, eikä asukkailla ole mahdollisuutta kilpailuttaa omia sähkösopimuksiaan, vaan asunto-osakeyhtiöllä on yksi yhteinen sopimus sähkönmyyjän ja jakeluverkkoyhtiön kanssa. [1]

(13)

Kuva 2. Asunto-osakeyhtiön takamittarointimalli. [1]

Uuden sähkömarkkinalain asetuksen astuttua voimaan vuoden 2020 lopussa, koskien olemassa olevien perinteisten etäluettavien sähkömittareiden käyttämisestä, hyvityslaskentamallin tulee mahdolliseksi. Tällöin mitataan asunto-osakeyhtiön pientuotantolait- teiston tuottama omavaraista sähköä. Omavaraisesti tuotettu sähkö kulutetaan ensisijaisesti asunto-osakeyhtiön yhteisten tilojen tarpeeseen ja ylijäävä osuus jyvitetään asunto- osakeyhtiön osakkaiden kesken. Omavaraisen sähköntuotannon ja energiayhteisön osakkaiden kulutus tasataan lyhimmälle sähkömarkkinoilla käytettävällä ajanmittausyk- sikölle, joka on vuonna 2021 yksi tunti. [5]

Hyvityslaskennassa voidaan käyttää hyödyksi asunto-osakeyhtiöistä jo valmiiksi löytyviä etäluettavia sähkömittareita eikä se siten edellytä asunto-osakeyhtiön mittaroinin uusi- mista kuten takamittaroinin tapauksessa. Hyvityslaskentamalli tarjoaa asunto-osakeyh- tiöille uuden ja taloudellisesti edullisemman vaihtoehdon energiayhteisöjen perustamiseksi.[5]

2.2 Kiinteistön rajat ylittävä energia yhteisö

Kiinteistön rajat ylittävässä energiayhteisössä tuotantoyksikkö on sijoitettu erilleen käyt- töpaikasta, mutta siten että ne on yhdistetty sähkölinjalla. Yleensä näin toimitaan, mikäli jossakin käyttöpaikan lähistöllä on paremmat olosuhteet sähköntuotantoon kuin kiinteis- tön välittömässä läheisyydessä. Esimerkiksi pientaloyhteisö, jonka läheisyydessä on mahdollisuus rakentaa suuren kapasiteetin aurinkosähkö- tai tuulivoimala, jolloin sähkön

(14)

tuotanto on teknistaloudellisesti kustannustehokkaampaa kuin esimerkiksi pienen aurin- kosähkövoimalan rakentaminen jokaisen talon katolle erikseen. Kuvassa 3 esitetään periaatteessa, miten kiinteistön rajat ylittävä energiayhteisö muodostuu.

Kuva 3. Havainne kuva kiinteistön rajat ylittävästä energiayhteisöstä [8]

Kiinteistön rajat ylittävässä energiayhteisössä voi olla useampia kuin yksi sähkön tuotanto- ja käyttöpaikka. Kiinteistön rajat ylittävässä energiayhteisössä käyttöpaikat ovat tehneet verkkopalvelusopimuksen paikallisen jakeluverkkoyhtiön kanssa. Täten niillä on liittymä jakeluverkkoon ja liittymispisteiden sähkönkulutusta mitataan sähkömittarilla. [7]

Uusi asetus koskien hyvityslaskentaa koskee myös kiinteistön rajat ylittävää energiayh- teisöä, kun energiayhteisön osakkailla on yhteinen liittymispiste ja ne ovat saman jake- luverkkoyhtiön alueella. Hyvityslaskentamalli tarjoaa kiinteistön rajat ylittävälle energia- yhteisölle samat hyödyt kuin kiinteistön sisäisellekin energiayhteisölle. [5]

Omavaraisella sähköntuotannolla tuotetaan siis sähköä kattamaan energiayhteisön osakkaiden sähkönkulutusta ja tällä tavoin saadaan pienennettyä jakeluverkosta ostettavan sähkön määrää, mistä saadaan taloudellista hyötyä. Täten on järkevää rakentaa mahdollisimman hyvin optimoitu pientuotantovoimala siten, että se kattaa mahdollisimman hyvin yhteisön oman kulutuksen, muttei juuri ylitä sitä, sillä jakeluverkkoon myy- dystä sähköstä saatu hinta on selvästi pienempi kuin ostosähkön kokonaiskustannus.

Energiayhteisö voi myös toimia hajautetusti siten, että sähköntuotanto ja -kulutus eivät sijaitse lähekkäin toisiaan. Tällöin sähköntuotanto voidaan rakentaa sijainniltaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja sähköntuotanto ja -kulutuspaikka liitetään toisiinsa

(15)

virtuaalisesti. Sähkönkulutus ja -tuotantopaikkojen tulee tällöin olla liitettynä sähkönsiirto- ja jakeluverkkoon, jossa tuotanto voidaan siirtää kulutuspaikalle. Virtuaalisesti toimivasta hajautetusta energiayhteisöstä ei kuitenkaan ole vielä toistaiseksi olemassa olevia käy- täntöjä ja sääntöjä siitä, miten omavaraisesti tuotetun sähkön osuus korvataan kulutus- paikalla.

2.3 Energiayhteisöjen tulevaisuuden näkymät

Energiayhteisöjen tulevaisuuden näkymiä yleisesti ottaen voidaan pitää lupaavina. Eri- laisia kannustimia yhteisöjen perustamiseksi on tarjolla ja teknologia kehittyy jatkuvasti mahdollistaen entistä parempia ja taloudellisesti kiinnostavampia ratkaisuja energiayh- teisöiden perustamiseen ja niiden toiminnan ylläpitämiseen. Myös poliittisia ratkaisuja energiayhteisöjen perustamisen ja ylläpitämisen helpottamiseksi pyritään tekemään aktiivisesti. [1]

Aurinkopaneeliteknologia kehittyy jatkuvasti ja paneeleista tulee tehokkaampia sekä edullisempia. Samoin akkuteknologia on ottanut suuria kehitysharppauksia kustannus- tehokkuudessa, erityisesti sähköautojen akkutekniikan kehityksen ansiosta. Sääriippu- van uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköenergian tuotannon lisääntyessä myös säätötehon tarve lisääntyy, jolloin akut tarjoavat tulevaisuudessa myös mahdollisuuksia kasvavalle sähköjärjestelmän joustavuuden tarpeelle. Kiinteistötasolla käytettä- vät akut eroavat kuitenkin jonkin verran ajoneuvoissa käytettävistä akuista, joten teknologian kehitys ajoneuvoissa ei näy suoraan verrannollisesti kiinteistöissä käytettävien sähkövarastojen kehityksessä.[9]

Koska energiayhteisöt ovat verrattain uusi toimija sähkömarkkinoilla ei niiden perustamisesta ja ylläpitämisestä ole paljoakaan kokemuksia tai osaamista. Täten energiayhtei- söissä tarvittavan teknologian kehitys on vasta alussa eikä muun muassa sähkövaras- tojen optimaaliseen käyttämiseen tarvittavia ohjausjärjestelmiä ole markkinoilla katta- vasti ja tarjolla olevat järjestelmät ovat melko kalliita. Sähkövarastot aiheuttavat asuin- kiinteistöissä myös selvän paloturvallisuusriskin, joten turvallisuustekijät tulee myös huo- mioida niiden energiayhteisöjen osalta, joissa käytetään akustoja sähköenergian varastoimiseen. Kiinteistöille sijoitettaviin sähkövarastoihin tulisi siis asettaa määräykset palo- turvallisuuden osalta selvästi ja siten että ne ovat myös esimerkiksi vakuutusyhtiöiden ja muiden sidosryhmien hyväksymiä.[9]

Ongelmia energiayhteisöjen osalta ovat aiheuttaneet myös vanhentunut sähkömarkki- nalaki, jota korjattiin vuonna 2020 energiayhteisöjen osalta. Uudessa asetuksessa säh-

(16)

kömarkkinalakiin selvennettiin käsitettä ”energiayhteisö” ja tehtiin mahdolliseksi hyvityslaskentamalli energiayhteisöille. Tämä uusi asetus antoi energiayhteisöille mahdollisuudet käyttää sähkömittaroinnissa olemassa olevia etäluettavia sähkömittareita ja täten teki energiayhteisöiden perustamisesta huomattavasti kannattavampaa taloudellisesta näkökulmasta. [5]

Energiayhteisöt ovat siis vielä hyvin uusi ja tuntematon tapa toimia ja tuottaa omavaraista energiaa. Teknologian ja lainsäädännön jatkuva kehitys kuitenkin edesauttaa energia- yhteisöjen perustamista ja edistyksellisten henkilöiden ja yhteisöjen perustaessa ener- giayhteisöjä saadaan myös konkreettista tietoa energiayhteisöjen toiminnasta ja hyö- dyistä, mikä osaltaan toimii myös kannustimena uusien energiayhteisöjen syntymiselle.

(17)

3. ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ENERGIAYHTEISÖNÄ

Edellisessä luvussa esitettiin erilaisia malleja energiayhteisöistä. Tässä diplomityössä on tarkoitus keskittyä kiinteistön sisäisiin energiayhteisöihin ja erityisesti energiayhteisöihin asunto-osakeyhtiöissä. Tällä hetkellä asunto-osakeyhtiön muodostama energiayhteisö voi hankkia omavaraista energiaa lähinnä ainoastaan hankkimalla aurinkosähkövoima- lan kiinteistönsä katolle. Tulevaisuudessa, sähköautojen lisääntyessä, myös näitä resursseja voidaan käyttää omavaraisesti tuotetun sähkön varastointiin ja samalla pienen- tää sähköverkosta otettua huipputehoa ja näin saavuttaa säästöjä käyttökustannuksissa.

Sähköverkosta otettua huipputehoa voidaan myös tasapainottaa ja aurinkovoimalalla tuotettua energiaa voidaan tulevaisuudessa myös varastoida suuriin akustoihin, jotka on sijoitettu asunto-osakeyhtiön yhteyteen ja kytketty sen hallinnoimien kiinteistöjen säh- könjakeluun.

Asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen perustamiselle löytyy monia sitä tukevia näkö- kulmia. Energiayhteisöillä voidaan muun muassa saada aikaan taloudellisia säästöjä yh- teisön osakkaille, luoda yhteisöllisyyttä osakkaiden kesken ja toisaalta saada myös enemmän itsenäisyyttä hankittaessa sähköä omavaraisesti, ulkopuoliselta sähkönmyy- jältä ostamisen sijaan. Lisäksi päätös tuottaa sähköä omavaraisesti käyttäen uusituvia energiaresursseja tarjoaa mahdollisuuden tehdä ilmastotekoja. Erityisesti niille, yksilöille tai yhteisöille, joiden arvoihin ja tavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi ympäristön ja ilmaston- suojeleminen, energiayhteisöt tarjoavat mahdollisuuden hankkia enemmän vihreää säh- köä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Energiayhteisöjen perustaminen asunto-osakeyhtiössä on periaatteessa helppoa ja luonnollistakin, koska asunto-osakeyhtiön osakkaat ovat jo valmiiksi tekemisissä keske- nään ja tekevät yhdessä päätöksiä asunto-osakeyhtiön asioiden parissa perustuen yh- tiöjärjestykseen, joka on juridinen sopimus [10]. Energiayhteisön perustaminen voi vah- vistaa entisestään asunto-osakeyhtiön osakkaiden yhteistyötä ja energiayhteisön asioista on helppoa tiedottaa ja päättää muidenkin asunto-osakeyhtiön asioita koskevien päätösten ohessa samoja kanavia pitkin.

Asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen perustamiseen liittyy kuitenkin myös paljon ky- symyksiä ja haasteita. Erityisesti kaivataan innovatiivista kehitystyötä teknologian ja energiayhteisökonseptien kehityksessä sekä esimerkiksi aktiivisuutta poliittisessa pää- töksenteossa. Koska asunto-osakeyhtiöiden perustamat energiayhteisöt ovat vielä var-

(18)

sin uusi tapa tuottaa energiaa ja toimia osana sähkömarkkinaa, sähkömarkkinalakia py- ritään muokkaamaan suotuisampaan suuntaan energiayhteisöjen kannalta. Kuten jo aiemmassa luvussa kerrottiin, sähkömarkkinalakiin tehty uusi asetus tulee helpottamaan energiayhteisöjen perustamista asunto-osakeyhtiöissä. Lisäksi teknologia energiayhtei- söihin liittyen on vasta kehitysvaiheessa, eikä ole vielä selvää kuvaa siitä millaisia laitteistoja ja resursseja voidaan käyttää tehokkaasti energian tuotantoon. Myöskään kaik- kien energiayhteisöihin liittyvien sidosryhmien roolit energiayhteisöjen perustamisessa ja toiminnassa eivät ole vielä lainkaan selviä.

3.1 Energiankulutus ja lämmitysmuodot asunto-osakeyhti- öissä

Suomalaisissa kotitalouksissa käyttösähköenergia kattaa vain pienen osan kaikesta energiankulutuksesta. Kuten kuvasta 4 nähdään, selvästi suurin osa kaikesta suomalaisissa kotitalouksissa käytettävästä energiasta kuluu asuintilojen ja käyttöveden lämmi- tykseen.

Kuva 4. Suomalaisten omakoti ja asunto-osakeyhtiö kotitalouksien energiankulutus käyttökohteittain vuodelta 2019. [11]

Koska lämmitys kattaa suurimman osan kotitalouksissa käytettävästä lämmitysenergi- asta, on asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen kannalta asunto-osakeyhtiöiden läm- mitysjärjestelmä tärkeässä asemassa. Asunto-osakeyhtiöissä käytettävistä lämmitysjär- jestelmistä yleisimpiä ovat kaukolämpö, maalämpö, sähkölämmitys sekä öljylämmitys.

Näistä kaukolämpö on ylivoimaisesti yleisin asunto-osakeyhtiöiden käytössä oleva läm- mitysmuoto. [12]

(19)

Kaukolämpö on voimalaitoksissa tuotettua lämpöenergiaa, joka siirretään kaukolämpö- verkossa lämmitettävien kiinteistöjen lämmönsiirtimille, jotka siirtävät kaukolämpöver- kosta tulevan lämpöenergian kiinteistöjen omaan lämmitysverkostoon. Kaukolämpö on siis kiinteistön ulkopuolella tuotettua energiaa, joka tuodaan kiinteistölle kaukolämpö- verkkoa pitkin asunto-osakeyhtiölle, osana kaukolämpöpalvelua. Kaukolämpö käyttä- vissä kotitalouksissa pystytään siis kattamaan hyvin suuri osa kaikesta käytettävästä energiasta kaukolämmöllä ja vain pieni osa kaikesta energiankulutuksesta jää sähkö- energialle. [12]

Kaukolämmön jälkeen suosituimpia lämmitysmuotoja asunto-osakeyhtiöissä ovat säh- kölämmitys ja erilaiset lämpöpumput. Niissä asunto-osakeyhtiöissä, joissa lämmitys- muotona on sähkölämmitys tai käytössä on lämpöpumppuja kuten esimerkiksi maahan sitoutunutta lämpöenergiaa pumppaavia maalämpöjärjestelmiä, sähkön kulutus on sel- västi suurempaa kuin kaukolämpökohteissa. [13]

Sähkölämmityksellä tarkoitetaan lämmitysjärjestelmää, jossa on vesikiertoinen lämmi- tysverkosto ja siinä kiertävää vettä lämmitetään sähkökattilalla tai vaihtoehtoisesti läm- mitettävissä tiloissa on sähköpatterit, joiden lämpötilaa säädetään niistä löytyvillä ter- mostaateilla. Käyttövesi lämmitetään sähkövastuksellisella lämminvesivaraajalla. [13]

Lämpöpumppujärjestelmistä suosituin vaihtoehto tällä hetkellä on maalämpö. Maaläm- mössä kiinteistöjen lämmitykseen kerätään lämmitysenergiaa maaperään, kallioon ja ve- sistöihin varautuneesta auringon säteily- ja geotermisestä energiasta. Tällöin maahan porataan keruupiiri, joka täytetään kylmäaineella. Kylmäaineeseen siirtyy, syvällä maan sisässä kulkevassa keruupiirissä, maahan sitoutunutta lämpöenergiaa. Lämmitettävän kiinteistön läheisyyteen sijoitettu maalämpöpumppu tiivistää kylmäaineeseen siirtyneen lämpöenergian, jolloin se voidaan hyödyntää kiinteistön lämmitysverkoston energiana.

Maalämpöpumppua käytetään sähköenergialla, joka lisää sähkönkulutusta maaläm- pöjärjestelmää käyttävissä kohteissa. [13]

Lämmitysmuodolla on siis asunto-osakeyhtiöiden kannalta suuri merkitys siinä mielessä, että tarvittava sähköenergian määrä vaihtelee hyvin paljon eri lämmitysmuotojen välillä.

Kaukolämpöä käyttävissä asunto-osakeyhtiöissä lämmitysenergia on voimalaitoksissa tuotettu ja se toimitetaan kiinteistölle kaukolämpöverkossa, jolloin lämmitykseen ei kulu juurikaan sähköenergiaa. Sähkölämmitteisissä ja lämpöpumppuja hyödyntävissä asunto-osakeyhtiöissä taas sähkönkulutus voi olla moninkertainen verrattuna kaukoläm- pöä käyttäviin kohteisiin ja näiden osalta omavarainen ja edullisempi sähköenergia on varmasti mielenkiintoinen vaihtoehto.

(20)

Useimpia suomessa käytössä olevia lämmitysratkaisujakin voidaan pitää energiayhtei- söinä, vaikkei niitä juridisesti energiayhteisöinä tunnetakkaan. Esimerkiksi kauko- ja maalämpöratkaisut tehdään asunto-osakeyhtiöissä yhteishankintana ja saatava energia noudattaa jakamistaloudenperiaatteita. Etenkin maalämmön osalta energiantuotantoa voidaan pitää omavaraisena, sen ollessa asunto-osakeyhtiön tontille varautunutta läm- pöenergiaa.

3.2 Energiaresurssit asunto-osakeyhtiöiden energiayhtei- söissä

Asunto-osakeyhtiöissä perustettujen energiayhteisöjen ainoa ratkaisu, ainakin tällä het- kellä, omavaraiseen energianhankintaan on aurinkopaneelien asentaminen talon katolle sähköntuotantoon. Aurinkopaneelien kustannustehokkuus on jo vuosia ollut kasvussa ja sen odotetaan myös tulevaisuudessa jatkavan kasvuaan entisestään. Kuvassa 5 on esitetty auringon säteilystä saatava sähköntuotanto erivuorokauden aikoihin Suomessa.

Kuvasta nähdään, että sähköntuotanto on huipussaan yleensä aamu- ja keskipäivällä ja kun taas sähkönkulutus on huipussaan myöhemmin päivällä ja illalla. [14]

Kuva 5. Aurinkovoimalan sähköntuotanto ja asukkaiden sähkön kulutus diagrammina eräässä kerrostalokohteessa [14]

Koska aurinkovoimalasta saatava huipputuotanto ja -kulutus eivät ajankohdaltaan osu samaan hetkeen, aurinkovoimalasta saataisiin paras mahdollinen taloudellinen hyöty va- rastoimalla päivällä tuotettua sähköä tai syöttämällä se sähkönjakeluverkkoon myytä- väksi ulkopuoliselle sähkön vähittäismyyjälle. [15]

(21)

Omavaraisesti tuotettua sähköä jakeluverkkoon myytäessä vähittäismyyjät maksavat kuitenkin huomattavasti huonomman hinnan pientuottajien myymästä sähköstä verrattuna sähkön hintaan, kun se ostetaan sähkönmyyjältä. Sähköä myytäessä asunto-osa- keyhtiöstä ulos, siitä pitää maksaa myös sähkönsiirtomaksu jakeluverkkoyhtiölle sekä sähkö- arvonlisävero eikä sähkön myyminen ulkopuoliselle sähkön vähittäismyyjälle siten ole taloudellisesti järkevä ratkaisu. Parempi vaihtoehto olisi siis, jos omavaraisesti tuotettu sähkö pystyttäisiin käyttämään täysimääräisesti asunto-osakeyhtiössä tai varastoida sähköä ja käyttää se myöhemmin tasoittamaan iltapäivällä tulevaa piikkiä sähkön kulutuksessa.[16]

Päivällä aurinkovoimalan tuottama sähkö pitäisi siis pystyä varastoimaan, kun sitä ei saada kokonaan kulutettua. Sähkövarastoja onkin pystytty ottamaan käyttöön joissakin kerrostaloissa, pilottimuotoisia hankkeita tällaisista suuremmista sähkövarastoista on jonkin verran tehty ja kiinnostus markkinoilla on kasvussa. Teknologia on kuitenkin tässä tapauksessa vielä niin uutta, etteivät sähkövarastot ole vielä kannattavia hankkia, joh- tuen muun muassa kalliista ohjausjärjestelmistä, joita sähkövarastojen käyttämisessä tarvitaan. [16]

Toinen vaihtoehto sähkönvarastoinnista ja sähkövarastojen käytöstä ovat jatkuvasti kasvussa olevat sähköautot ja niiden akut. Sähköautojen akkuja voidaan käyttää sähkönva- rastointiin ja toisaalta joustavaan sähkönkulutukseen hallintaan älykkäiden sähköverk- koratkaisujen avulla. Sähköä varastoidaan auton akkuun ja voidaan sitten käyttää asunto-osakeyhtiön sähkönkysynnän ollessa huipussaan. Tällöin auton haltijan tulee luonnollisesti saada korvaus käytetystä sähköstä sekä akun kulumisesta, kun sitä pure- taan. Älykkäät verkkojärjestelmät ovat kuitenkin vielä melko harvinaisia ja niitä on markkinoilla hyvin vähän. Potentiaali on kuitenkin tunnistettu ja tulevaisuudessa kasvavaa sähköautokantaa halutaan hyödyntää myös sähköverkon kysyntäjoustossa ja teknologian kehittyessä myös energiayhteisöissä. [4]

Toisaalta sähköautojen akustojen käyttäminen energian varastoimiseen alhaisen kysyn- nän hetkellä tai purkaminen kysynnän ollessa korkeampi kuluttaa akkuja. Täten akustojen kuluminen pitäisi pystyä oikeudenmukaisesti korvaamaan auton ja sen akuston omis- tajalle, joka osaltaan söisi omavaraisen sähköntuotannosta saatua taloudellista hyötyä.

Mikäli akut tulevaisuudessa kuitenkin kehittyvät siten, että niiden kestävyys lataussyklien osalta parantuu, voisivat autojen akustot nousta erittäin potentiaaliseksi vaihtoehdoksi energian varastointiin ja kysyntäjouston tarjoamiseen.

Yksi vaihtoehto asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen uusiutuvista energiantuotanto mahdollisuuksista on tuulivoima. Maailmalta löytyy rakennuksia, joissa tuulivoimaloita on

(22)

rakennettu rakennusten katoille. Tuulivoiman kustannustehokas hyödyntäminen luonnollisesti vaatii tuuliset olosuhteet ja täten maantieteellinen sijainti on tuulivoiman kannalta ratkaiseva tekijä. [17]

Tuulivoimaloita olisi myös mahdollista hyödyntää asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisö- jen sähköntuotanto resursseina, mikäli niiden rakentaminen on energiayhteisölle mahdollista. Tuulivoimaloita käytetään perinteisesti sähkövarastojen lataamiseen paikoissa, joissa ei ole mahdollisuutta kytkeytyä sähköverkkoon, mutta niitä löytyy myös kaupunki ja asutusympäristöissä. Mikäli energiayhteisön sijainti tarjoaa tuulisen olosuhteen ja tuu- livoimaloiden teknologia kehittyy siten, että sähköä pystytään tuottamaan riittävän tehokkaasti verrattuna esimerkiksi aurinkosähköön, voisi myös tuulivoimaa tulevaisuudessa hyödyntää asunto-osakeyhteisöjen omavaraisessa sähkön hankinnassa. [18]

Aurinkosähköntuotantoa ja hyvityslaskentamallia on jo kokeiltu helsinkiläisessä asunto- osakeyhtiössä. Kokeilussa katolle on asennettu aurinkopaneelit, joilla tuotetun sähkön jakamisessa on käytetty hyvityslaskenta periaatetta. Hyvityslaskennan mukaan aurinko- paneeleista saatua sähköä voidaan hyödyntää asunto-osakeyhtiön yhteisten tilojen säh- kölaitteiden käytössä. Yhteisten tilojen käytöstä yli jäävä sähkö voidaan syöttää asunto- osakeyhtiön huoneistojen käyttöön. Hyvityslaskentamallissa huoneistojen käyttöön syö- tetystä sähköstä ei tarvitse maksaa sähköveroa ja siirtomaksua kuten lainsäädäntö edel- lyttää sähkön kulkiessa asunnon sähkömittarin kautta. [1]

Pilotti tehtiin yhteistyössä sähköverkkoyhtiön ja asunto-osakeyhtiön kanssa siten, että sähköverkkoyhtiö Helen Oy tarjosi hyvityslaskentapalvelun kokeilujakson ajaksi mak- sutta asunto-osakeyhtiölle, jolloin kynnys lähteä pilottihankkeeseen mukaan madaltui asunto-osakeyhtiön osalta. Palvelu toimi siten, että aurinkosähköjärjestelmän tuottama sähkö käytettiin ensisijaisesti asunto-osakeyhteisön yhteisten tilojen sähkön tarpeeseen ja ylijäävä sähkö syötettiin asunto-osakeyhtiön huoneistojen käyttöön ja siitä maksetta- vaksi kuuluva sähkövero ja siirtomaksu hyvitettiin asukkaille. [1]

Asunto-osakeyhtiön katolle hankittiin aurinkosähköjärjestelmä yhteisesti siten, että kulut jaettiin yhtiön jäsenten osakeosuuden ja hoitovastikkeen mukaisesti. Myös aurinkosäh- köjärjestelmän huoneistoille tuottama sähkö jyvitettiin asuntojen koon eli hoitovastike- osuuksien mukaisesti asunto-osakeyhtiön osakkaiden kesken. [1]

Kokeilu on saanut positiivisen vastaanoton ja vuoden 2020 lopussa voimaan astunut uusi asetus, joka mahdollistaa hyvityslaskennan, on osittain edistyksellisten esimerkki- pilottien ansiota. Tällä asetuksella tullaan edistämään selvästi uusien energiayhteisöjen syntymistä ja kannustamaan asunto-osakeyhtiöitä hankkimaan omavaraista aurinkosäh- köntuotantoa. [19]

(23)

3.3 Energiayhteisöjen perustamista tukevat tekijät asunto-osa- keyhtiöissä

Asunto-osakeyhtiöt tarjoavat usein suotuisat olosuhteet energiayhteisön perustamiselle.

Esimerkiksi kerrostalo asunto-osakeyhtiöissä on useita asuntoja, jolloin laitteiston hankinta tulee edullisemmaksi osakasta kohden ja näin ollen madaltaa kynnystä lähteä osaksi energiayhteisöä. Aurinkosähkövoimalan rakentaminen kerrostalon katolle on yleisesti ottaen taloudellisesti kannattavaa. Aurinkovoimalan takaisinmaksuaika on nykyisin alle puolet voimalan 30 vuoden käyttöiästä [19]. Toisaalta on myös huomattava, että sähkön siirtohintojen kasvaessa takaisinmaksuaika asunto-osakeyhtiöissä lyhenee jatkuvasti, koska omavaraisesti tuotetusta sähköstä ei tarvitse siirtomaksua maksaa. [20]

Lisäksi energiayhteisöjen perustamispäätöstä voivat edistää myös asunto-osakeyhtiön osakkaiden kiinnostus ja aktiivisuus uusiutuvan energian käyttämiseen ja ympäristöys- tävälliseen sähköntuotantoon uusiutuvilla energianlähteillä. Monet sähkönmyyjät tarjoavat sähkösopimuksia, joissa on mahdollista hankkia uusiutuvilla energiantuotanto muo- doilla tuotettua puhdasta sähköä. Energiayhteisö tarjoaa kuitenkin osakkaille konkreetti- sen mahdollisuuden osallistua myös itse tuottamaan ympäristöystävällistä sähköä. Mo- nesti tällaiset ihmiset ovat myös maantieteellisesti sijoittuneet samoille asuinalueille, joten esimerkiksi yhteisön alueellinen sijainti sekä asunto-osakeyhtiön osakkaat ovat tär- keässä asemassa sen osalta mihin energiayhteisöjä perustetaan.[21]

3.3.1 Taloudelliset tekijät

Taloudelliset intressit ovat usein tärkeä lähtökohta, kun energiayhteisön perustamista aletaan pohtia asunto-osakeyhtiössä. Taloudellisesta näkökulmasta nähtävä hyöty on omavaraisen sähköntuotannon ansiosta ostettavan sähkön väheneminen, joka näkyy suoraan asukkaiden hoitovastikkeissa ja sähkölaskuissa. On tehty laskelmia, joiden mukaan aurinkovoimajärjestelmän käyttöikä kerrostalo kohteessa on noin 30 vuotta ja takaisinmaksuaika, jossa voimala tuottaa energiayhteisölle hankintahinnan kustannukset kattavan säästön, on tällä hetkellä noin 13 vuotta. Eli noin 17 vuotta voimalan käyttöiästä se tuottaa suoraa säästöä osakkaiden sähkön hankinnassa. [19]

Asunto-osakeyhtiön osakkaiden kannalta ei välttämättä ole aina mielekästä laskea ta- kaisinmaksuaikaa aurinkosähköjärjestelmälle, sillä sekä järjestelmän käyttöikä, että takaisinmaksuaika ovat suhteellisen pitkiä. Osakkaat saattavat myydä omistamansa asunnon ennen kuin aurinkovoimala on edes maksanut itseään takaisin, jolloin siitä saatavaa hyötyä ei päästäisi täydellisesti hyödyntämään. Asunto-osakeyhtiöihin kuuluu usein kuitenkin useita kymmeniä asuntoja, jolloin energiayhteisöön tehtävä investointi jakautuu

(24)

moniin pieniin osiin, joka madaltaa kynnystä investoinnin tekemiseen. Lisäksi asunto- markkinoilla omavaraista sähköä tuottavat asunto-osakeyhtiöt ovat hyvin harvassa, joten se voidaan nähdä myös myyntivalttina etenkin kansalaisten alati kasvavan ilmastotietoi- suuden lisääntyessä. Aurinkovoimala asunto-osakeyhtiön yhteydessä siis saattaa jopa monien ostajien ja sijoittajien silmissä nostaa asunnon arvoa ja imagoa enemmän kuin sen hankkimiseen tehtyyn investointiin kuluu, joten tässäkin mielessä energiayhteisöjen ja aurinkosähkön tuotantoon investoiminen asunto-osakeyhtiöissä voidaan nähdä taloudellisesti kannattavana. [22]

3.3.2 Sosioekonomiset ja arvoihin perustuvat tekijät

On tehty tutkimuksia siitä, millainen yhteys asuinkiinteistön sijainnilla ja sillä alueella asu- valla väestöllä on ekologiseen ajatteluun. Ekologiset arvot ja halu tukea uusiutuvia ener- giantuotantomuotoja vaikuttavat myös energiayhteisöjen perustamispäätöksiin. Omava- raisesti päästötöntä energiaa tuottaviin energiayhteisöihin kiinnostusta osoittavat yleisesti ottaen väestö, joka on keskimääräistä vauraampaa. Koska energiayhteisön ja aurinkovoimalan perustaminen vaativat alussa pääomaa investointien tekemiseen, osakkaiden keskimääräistä suurempi pääoma ja halukkuus investointeihin ovat tärkeässä asemassa. Myös alueellisella politiikalla on tärkeä merkitys siihen, miten uusiutuvaan energiaan investointia tuetaan ja täten helpotetaan energiayhteisöjen perustamista. [21]

Tutkimuksissa on myös todettu, että nuoret ja korkeammin koulutetut ihmiset ovat useim- miten melko ympäristötietoisia. Nuori ja korkeasti kouluttautuva väestö asuu yleisimmin suuremmissa yliopisto kaupungeissa, joiden asuntokanta pohjautuu vahvasti kerrosta- loihin. Usein siis ympäristötietoinen nuori väestö keskittyy samoille alueille, joissa asu- taan paljon kerrostaloissa. Suuret kaupungit ja niissä sijaitsevat kerrostalot ovat siis asukkailtaan hyvin potentiaalisia energiayhteisöjen perustamisen kannalta. Nuoremmilla ihmisillä on selvästi suurempi kiinnostus myös kierrättämiseen sekä jakamistalouden eri muotoihin verrattuna iäkkäämpiin ihmisiin. [23]

Paljolti nuorten ja korkeasti koulutettujen ihmisten asuttamat kaupungit ja niiden kerrostalot tarjoavat siis hyvän mahdollisuuden uusien energiayhteisöjen syntymiseen. Nuor- ten ihmisten keskuudessa omistusasuminen on kuitenkin viimevuosina ollut selvässä laskussa, joten nuorempia pitäisi energiayhteisöjen näkökulmasta pystyä kannustamaan ja innostumaan enemmän oman asunnon hankkimisesta. Koska nuorten varallisuus ja nettotulot ovat luonnollisesti pienempiä kuin iäkkäämmällä sukupolvella ja etenkin suurissa kaupungeissa asuntojen hinnat ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet huomat- tavan paljon, ei nuorilla ole samanlaisia mahdollisuuksia edes pienempien kerrostalo- asuntojen hankkimiseen kuin vanhemmilla sukupolvilla. [23]

(25)

Nuorten ihmisten ollessa entistä vähemmän kiinnostuneita omistusasumisesta, pitäisi vanhempaa väestöä ja pääomasijoittajia kannustaa investoimaan energiayhteisöhank- keisiin ja jakamistalouteen energiayhteisöjen syntymisen edistämiseksi. Esimerkiksi pääomasijoittajan kannalta kannustimena voisi toimia asunnon arvon nousu asunto-osa- keyhtiön aurinkopaneelien myötä, joka jossain tapauksissa voi jopa kattaa suurelta osin investointiin kuluvan pääoman tai vaihtoehtoisesti tarjota tukia ja avustuksia, jolloin tarvittavan investoinnin suuruus laskisi. Toisaalta nuoret ja korkeasti koulutettu väestö ovat pääomasijoittajan näkökulmasta pääosin varmoja ja luotettavia vuokralaisia ja vuokran- maksajia. Ekologista energiaa ja jakamistaloutta suosiva asunto-osakeyhtiö on siis näi- den luotettavien vuokranmaksajien näkökulmasta houkutteleva vaihtoehto, joka toisaalta voisi myös edesauttaa pääomasijoittajia lähtemään energiayhteisöinvestointeihin mukaan.

3.4 Energiayhteisöjen sidosryhmät ja liiketoimintamallit

Energiayhteisöihin liittyy vahvasti monia sidosryhmiä ja liiketoimintamallit energiayhtei- söjen ympärillä ja niiden perustamisessa ovat vielä hyvin epäselviä. Esimerkiksi se kuka energiayhteisön perustamisesta ottaa päävastuun ja kuka tarjoaa mitäkin palveluja ja resursseja voi olla monelle asunto-osakeyhtiölle hyvin vaikeasti hahmotettavissa. Ener- giayhteisöihin liittyy paljon potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia jo olemassa ole- ville sidosryhmille. Olemassa olevien sidosryhmien lisäksi liiketoimintamahdollisuuksia avautuu myös mahdollisesti kokonaan uusille toimijoille, jotka ovat halukkaita tarjoamaan palveluja ja ratkaisuja energiayhteisöjen perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Yksi tärkeä ja päivittäin asunto-osakeyhtiön kanssa tekemisissä oleva sidosryhmä on asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijät. Isännöinnillä tarkoitetaan asiantuntijapalveluja, jota isännöintitoimisto tarjoaa asunto-osakeyhtiöille. Perinteiseen osakeyhtiön organisaa- tioon verrattuna, isännöitsijä toimii asunto-osayhtiössä toimitusjohtajan roolissa. Asunto- osakeyhtiön hallitus siis valitsee isännöitsijän, jonka tehtävänä on vastata asunto-osa- keyhtiön hallinnollisista sekä juoksevista asioista kuten kiinteistön- ja varainhoidosta sekä asumispalveluista. Näiden asioiden hoitamisessa isännöitsijä tekee yhteistyötä monien palveluntarjoajien, kuten huolto- ja asiantuntijapalveluita tarjoavien henkilöiden ja yritysten kanssa. [24]

Isännöitsijä on siis tärkeä sidosryhmä asunto-osakeyhtiöille ja isännöinnin vastuisiin kuuluu muun muassa kartoittaa ja suunnitella asunto-osakeyhtiön hyväksymänä toiminta- strategia ja tavoitteet liittyen kiinteistön kuntoon sekä korjaus- ja parannustarpeisiin.

Isännöitsijöiden vastuut asunto-osakeyhtiöiden asioiden hoitamisesta vaihtelevat sen

(26)

mukaan, miten asiasta on sovittu yhdessä asunto-osakeyhtiön hallituksen kanssa. Hal- linnollisten ja juoksevien asioiden hoitamisen lisäksi isännöitsijät voivat osaamisensa mukaan tarjota erilaisia lisäpalveluja asunto-osakeyhtiölle. [24]

Koska isännöitsijät ovat muutenkin vahvasti sidoksissa asunto-osakeyhtiön korjaus- ja parannushankkeissa, voisi isännöintialalle syntyä liiketoimintaa myös energiayhteisöpal- velujen tarjoamiseen. Erityisesti teknistä osaamista ja palvelua tarjoavien isännöintitoi- mistojen tarjontaan voisi syntyä palveluja myös energiayhteisöjen perustamiseen ja hal- linointiin. Tämä olisi luonnollinen ja selkeä kanava asunto-osakeyhtiöille saada tukea ja aloitteellisuutta energiayhteisön perustamiseen. Toisaalta isännöitsijät vastaavat jo ny- kyisellään hyvin laajasti monista erilaisista asioista asunto-osakeyhtiöissä eikä monilla isännöitsijöillä välttämättä löydy riittävää osaamista tai aikaa ja resursseja asunto-osa- keyhtiöiden energiayhteisötoimintaan perehtymiseen.

Julkinen sähköverkko on luonnollisesti yksi keskeinen sidosryhmä asunto-osakeyhtiöi- den sähkön hankinnan kannalta. Jakeluverkkoyhtiö määräytyy alueellisesti kullekin asunto-osakeyhtiölle sen mukaan, minkä jakeluverkkoyhtiön alueella se sijaitsee. Jake- luverkkoyhtiö vastaa asunto-osakeyhtiön sähkön toimituksesta, mittaroinista sekä yhtiön osakkaiden laskuttamisesta. Myös hyvityslaskentamalli on jakeluverkkoyhtiöiden tar- joama palvelu asunto-osakeyhtiöille. Täten jakeluverkko yhtiöllä on myös hyvin selkeä ja ennestään määritelty rooli asunto-osakeyhtiöiden sidosryhmänä. Toisaalta jakeluverk- koyhtiöillä on myös paljon mahdollisuuksia tarjota lisäpalveluja perustettaville energia- yhteisöille. Esimerkiksi energiayhteisöissä käytettäviin sähkövarastoihin voisi hyödyntää palveluntarjoajia, joiden sähkövarastoja käytetään säätösähkön varastoimiseksi ja joilta myös jakeluverkkoyhtiöt ostavat akun käyttöä palveluna verkon tarpeisiin.

Jakeluverkkoyhtiöt voisivatkin olla yksi potentiaalinen toimija, joka laajentaa liiketoimintaansa tarjoamaan myös kokonaisratkaisuja energiayhteisöhankkeille. Tässä tapauksessa jakeluverkkoyhtiöiden tulisi, monopoliasemansa vuoksi, kuitenkin eriyttää energia- yhteisöihin liittyvä liiketoiminta jakeluverkkoyhtiön monopoliliiketoiminnasta. Jakeluverk- koyhtiöt ovat joka tapauksessa yksi tärkeä sidosryhmä asunto-osakeyhtiöille ja osaavia henkilöitä sekä tarvittavaa tietotaitoa löytyy jakeluverkkoyhtiöistä jo valmiiksi, joten oma yhtiö energiayhteisötoiminnalle jakeluverkkokonsernin alaisena olisi perusteltu. Jakelu- verkkoyhtiöillä on myös laaja verkosto muihinkin energiayhteisöjen kannalta tärkeisiin sidosryhmiin ja palveluntarjoajiin niiltä osin, joita se ei itse pysty toimittamaan. Jakelu- verkkoyhtiö Caruna onkin tuonut markkinoille virtane.fi-palvelun, jossa se tarjoaa asiak- kailleen mahdollisuuden tutustua ja kilpailuttaa palveluntarjoajia muun muassa sähköau- tojen latauslaitteita ja aurinkopaneeleita tarjoavien tahojen osalta. [25]

(27)

Caruna on myös pilotoinut omaa energiayhteisö ratkaisuaan Varsinais-Suomessa.

Tässä pilotissa Caruna on ollut tuomassa yhteen asiakkaita ja palveluntarjoajia kiinteis- tön rajat ylittävän energiayhteisön perustamisessa. Tässä tapauksessa asiakas on hank- kinut tontilleen aurinkosähköjärjestelmän, jonka tuottamaa energiaa käyttää omiin tar- peisiinsa ja jakaa ylijäämä sähköä lähinaapureilleen. [26]

Myös sähkönmyyntiyhtiöt voisivat tulevaisuudessa tarjota energiayhteisöpalveluja asunto-osakeyhtiöillä. Monilla sähköä myyvillä yhtiöillä on jo nyt tarjonnassaan erilaisia energiayhteisöihin liittyviä tuotteita ja palveluja, kuten aurinkoenergiapalveluja sekä säh- köautojen latauspalveluja. Sähkönmyyntiyhtiöillä on myös käytössään paljon osaavaa henkilöstöä ja resursseja, joilla pystyttäisiin tulevaisuudessa perustamaan tarjontaa myös asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöpalveluille, nykyisin tarjolla olevien palveluiden lisäksi.

Energiayhteisöpalvelujen tarjoaminen mahdollistaa myös rahoitus- ja vuokraamisliiketoi- minnan syntymisen omavaraista sähkönhankintaa ja energiayhteisöpalveluja tarjoaville yhtiöille. Mikäli asunto-osakeyhtiöillä ei ole mahdollisuutta tai halua hankkia rahoitusta, voivat ne halutessaan esimerkiksi vuokrata laitteiston omavaraiseen energiantuotantoon tai vaihtoehtoisesti tehdä leasing-sopimuksen laitteistoja tarjoavalta yritykseltä.

Leasing-sopimuksella tarkoitetaan, että omavaraisen sähköntuotannon laitteisto vuokra- taan pitkäaikaisesti palveluntarjoajalta. Leasingkorvauksena määräajoin suoritettava maksu voidaan sopia esimerkiksi siten, että se on samansuuruinen kuin omavaraisesti tuotetun sähkön hinta olisi jakeluverkosta ostettuna. Tällöin investointi ei aiheuta hankin- takustannuksia tai lisää käyttömenoja. Mikäli laitteisto on todettu toimivaksi ja sen käyt- töikä ei ole lopussa leasing-sopimuskauden päätyttyä, yhteisöllä on mahdollisuus halutessaan ostaa laitteistot itselleen erikseen sovittavalla jäännösarvolla. Tällaisilla rahoi- tusmahdollisuuksilla voidaan madaltaa kynnystä omavaraiseen sähköntuotantoon, koska tällöin asunto-osakeyhtiön ei tarvitse tehdä suurta investointia kokonaan tai vält- tämättä lainkaan. [27]

Lempäälän Lämpö Oy:n tytäryhtiö Lempäälän Energia Oy on ollut toteuttamassa Lem- päälään suurta sektori-integraatiota mahdollistavaa LEMENE-energiayhteisöhanketta [28]. Lempäälän Energia tuottaa kaukolämpöä, mutta LEMENE-hankkeessa se on ollut toteuttamassa teollisuusalueelle rakennettua energiajärjestelmää. LEMENE-hankkeessa Lempäälän Energia toimii kaukolämmön tuotannon lisäksi, sähköntuottajana sekä operaattorina alueella toimivien yritysten välillä. Kuvassa 6 on esitetty LEMENE- hankkeeseen kuuluvat resurssit ja palvelun tarjoajat. [28]

(28)

Kuva 6. LEMENE on kerännyt yhteen kaikki energiayhteisössä tarvittavat resurssit ja palvelut, jotka se tarjoaa kokonaisuudessaan asiakkaalle. [28]

Lempäälän Energia Oy on ennestään energialiiketoiminnassa mukana oleva toimija, joka on löytänyt uuden liiketoiminta-alueen energiayhteisökokonaisuuden toteuttajana.

Tällä tavoin myös muille valmiille yrityksille voi aueta tilaisuuksia päästä osaksi sähkö- markkinaa ja tarjota palveluja ja kokonaisuuksia asiakkaille, jotka ovat kiinnostuneita ja- kamistaloudesta ja ekologisesti tuotetusta energiasta.

Potentiaalisia energiayhteisöpalveluja tarjoavia tahoja voisivat tulevaisuudessa olla myös esimerkiksi aurinkopaneeleja ja akkuja tarjoavat yritykset. Koska aurinkopaneeleja ja akkuja tullaan tarvitsemaan joka tapauksessa energiayhteisöissä, voisivat nämä yritykset toimia myös kokonaisratkaisujen toimittajina. Monilla akkuja ja aurinkopaneeleja tarjoavilla yrityksillä on paljon tarvittavaa teknistä ja kaupallista osaamista sekä valmiita kontakteja energiayhteisöhankkeisiin liittyviin muihin sidosryhmiin. Energiayhteisöpalve- luilla ne voisivat laajentaa liiketoimintaansa ja lisätä omien tuotteidensa menekkiä ener- giayhteisöprojekteissa.

Myös sähköautojen latauspisteitä tai akkuja valmistavat yritykset voisivat toimia energia- yhteisöpalveluja tarjoavana tahona. Sähköautojen akuista sähkönjakeluverkkoon säh-

(29)

köä syöttävän V2G-teknologian kehittyessä ja yleistyessä, latauspisteitä ja -palveluja tarjoavilla yrityksillä tulee olemaan kattava verkosto potentiaalisille energiayhteisö kohteille omien asiakkaidensa kautta. Lisäksi latauspisteitä tarjoavilla tahoilta löytyy paljon tar- peellista osaamista ja tietoa siitä, miten energiayhteisöissä voitaisiin hyödyntää autojen akkuja omavaraisen energian varastoinnissa ja tarjota kysyntäjoustoa ajankohtiin, jolloin omavarainen energian tuotanto on alijäämäistä kulutukseen nähden.

Toisaalta energiayhteisöpalvelujen ja kokonaisratkaisujen tarjoaminen on mahdollisuus myös perustaa kokonaan uusia liiketoimia ja yrityksiä. Tällaisten kokonaan uusien toimijoiden perustaminen edellyttää osaavaa henkilöstöä, jolla on tarpeeksi hyviä kontakteja hankkeiden toteuttamiselle. Kokonaan energiayhteisökokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen keskittyvät toimijat pystyvät paremmin erikoistumaan energiayhteisöliike- toimintaan ja tarjoamaan kaiken osaamisensa energiayhteisöhankkeisiin, kun taas monia muitakin liiketoimintasektoreita hallinnoivat yritykset ovat toteuttamassa muitakin energiayhteisöihin liittymättömiä projekteja eivätkä välttämättä pysty keskittymään täy- dellisesti energiayhteisöihin.

Yhtenä esimerkkinä kokonaan uusista liiketoimintamahdollisuuksien mahdollistajista voivat olla esimerkiksi taloyhtiöklubi-hankkeet, jollaista on jo pääkaupunki seudulla pilotoitu.

Taloyhtiöklubit keräävät yhteen naapurustojen asunto-osakeyhtiöiden hallituksia, jotka perustavat yhteistyökanavia ja pyrkivät tekemään yhteistyötä ja jakamaan informaatiota erilaisten asunto-osakeyhtiö hankkeiden tiimoilta. Taloyhtiöklubit pyrkivät nimenomaan edistämään energiatehokkuutta ja energiaremontteja sekä jakamaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia asunto-osakeyhtiöiden kesken. Taloyhtiöklubien koordinoinnista vastaa ul- kopuolinen asiantuntija, jolla on ymmärrystä ja kokemusta asunto-osakeyhtiöiden johta- miseen ja päätöksentekoon liittyvissä haasteissa. Tällaisille asiantuntijoille energiayhtei- söt tarjoavat uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan perustamiseksi, mikäli taloyhtiöklubi- hankkeet yleistyvät tulevaisuudessa. [29]

Nämä ovat eräitä mahdollisia liiketoimintamuotoja, joita energiayhteisöjen ympärille voi syntyä. Toisaalta on mahdollista, että syntyy myös muunlaista liiketoimintaa esimerkiksi eri toimijoiden yhteistyön tuloksena. Muun muassa suuritehoisten ja teollisuutta palvele- vien energiayhteisöjen tapauksessa esimerkiksi Mankala-tyyppisiä aurinkovoimaloita, joissa useampi yhtiö hankkii yhteisesti käytettävän voimalaitoksen ja hyödyntää yhteisesti siitä saatavia hyötyjä.

(30)

3.5 Haasteet asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen perusta- misessa

Vaikka edellä esitettiin paljon erilaisia syitä ja näkökulmia energiayhteisöiden perustamisen puolesta asunto-osakeyhtiöön, liittyy energiayhteisöjen perustamiseen myös haasteita ja ongelmia, joiden ratkaisemisella energiayhteisöjen perustaminen helpottuisi huomattavasti. Erityisesti monilta osin kehitysvaiheessa oleva teknologia ja toimintatavat hi- dastavat ja tuovat haasteita asunto-osakeyhtiöihin perustettavien energiayhteisöjen kiin- nostuksen kasvamiselle. Toisaalta myös valtakunnallisessa päätöksenteossa ja lainsää- dännössä tulee ottaa huomioon energiayhteisöjen edistämiseksi tehtävät päätökset.

3.5.1 Teknologiset haasteet

Energiayhteisöt ovat uusi muoto toimia osana sähkömarkkinaa, joten tarvittava teknologia on vielä melko varhaisessa kehitysvaiheessa. Vaikka aurinkosähköpaneeleita on ollut käytössä jo useita vuosikymmeniä, on niiden hyötysuhde kaupallisessa käytössä vielä varsin alhainen. Nykyset aurinkopaneelit ovat sähköntuotto teholtaan melko huonoja suhteutettuna aurinkopaneelien hintoihin. Tämä on osa syy siihen, miksi aurinkopanee- leilla tuotetaan vielä melko vähäinen määrä sähköenergiaa. Yksi keskeisin syy asunto- osakeyhtiöiden vähäiseen kiinnostukseen investoida ja hankkia aurinkosähköjärjestel- miä on niiden alhainen tuotto-odotus tehdylle sijoitukselle. Asunto-osakeyhtiöillä suurin osa energiankulutuksesta koostuu lämmitysenergiasta ja sähköenergian kulutus on läm- mitysenergian kulutukseen nähden melko vähäistä. Lämmitysenergian säästöinvestoin- neilla voidaan siis saada aikaan suurempia taloudellisia säästöjä kuin aurinkosähköjär- jestelmillä, joilla saatavat säästöt syntyvät pääosin sähköverkosta ostetun sähkön vähe- nemisestä. [30]

Kuten aiemmin jo mainittiin, aurinkopaneelien takaisinmaksuajan on laskettu asunto- osakeyhtiöissä olevan noin 13 vuotta. Vasta takaisinmaksuajan jälkeen aurinkoenergialla tuotetusta sähköstä aletaan saamaan tuottoa säästöjen muodossa. Monelle kerros- taloasujalle takaisin maksuaika saattaa vaikuttaa varsin pitkältä ajalta, sillä kaupungistu- misesta huolimatta Suomessa suositaan paljon myös omakotiasumista ja kerrostalo- asunto on monelle ensiasunto ja vain väliaikainen vaihe ennen muuttamista suurempaan omakotitaloon. Toisaalta taas kerrostaloasuntoja on paljon sijoitusmielessä toimivien omistajien hallinnassa. Sijoittajien ensisijainen tavoite on saada asunnosta vuokratuot- toa ja vaikka asunto-osakeyhtiön ja sen asuntojen arvo voi nousta aurinkosähköjärjes- telmän asennuksen ansiosta ei aurinkosähkö ole monien vuokra-asujien silmissä pe- ruste maksaa korkeampaa vuokraa ja suurempaa tuottoa vuokranantajalle. [23]

(31)

Kuvassa 7 on esitetty aurinkokennoteknologian niin sanottu oppimiskäyrä, jonka mukaan aurinkopaneelien maailmanlaajuisen tuotantomäärän tuplaantuessa niiden hinta laskee neljänneksen. Oppimiskäyrän muodostamiseen on kerätty dataa 1980-luvulta lähtien ja historiallisen datan mukaisen kehityksen odotetaan jatkuvan vielä tulevinakin vuosikym- meninä. [31]

Kuva 7. Aurinkokennojen oppimiskäyrä [31]

Oppimiskäyrän mukaan siis kennojen hinta laskee varsin nopeasti, joten monet aurinkoenergian hankkimista pohtivat asunto-osakeyhtiötkin haluavat siirtää suurta investointia tulevaisuuteen edullisempien aurinkokennojen toivossa. [31]

Vaikka aurinkokennot ovat jo vuosikymmeniä käytössä ollut energiantuotantomuoto ke- hittyvät ne edelleen kovalla vauhdilla. Sen sijaan muut resurssit, joita potentiaalisesti voitaisiin hyödyntää asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöissä ovat vielä huomattavasti varhaisemmassa kehitysvaiheessa. Etenkin suuren kapasiteetin sähkövarastot, joita voitaisiin hyödyntää aurinkoenergialla tuotetun sähkön varastoimisessa ovat lähinnä pilotti- asteella. [6]

Teollisen mittakaavan energiavarastot ovat varsin kalliita. Taloudellisesti laskettuna säh- kövaraston hinnan pitäisi olla maksimissaan 200€/kWh, jotta sellaisen hankkiminen ja käyttö olisi järkevää [32]. Nykyiset kaupallisesti tarjolla olevat suuren mittakaavan säh- kövarastot ovat kustannusarvioltaan 500-600 €/kWh, joten tällä hetkellä tarjolla olevat akustot eivät ole taloudellisesti katsottuna kannattavia hankkia [33]. Toisaalta, vaikka akustojen hinnat olisivat laskennallisesti kannattavia ei ole todistettua tietoa siitä ovatko

(32)

ne riittävän kehittyneitä ja kestäviä, jotta niiden elinkaari on riittävä takaisinmaksuajan kattamiseksi ottaen huomioon huolto- ja ylläpitokustannukset, joita voidaan ainoastaan karkeasti arvioida.

Teknologinen kehitys suurissa akuissa ja erityisesti niiden ohjausjärjestelmissä, joilla akun käyttö pystytään optimoimaan mahdollisimman kannattavaksi ovat vielä varsin uusia. Tästä syystä ne vaativat vielä huomattavasti tutkimus- ja kehitystyötä ennen kuin niiden voidaan odottaa saavan suosiota kaupallisessa käytössä laajemmin. Toisaalta tutkimuksen rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi tarvittaisiin myös pilotti- ja testihankkeita, jotta saataisiin käyttökokemuksia ja palautetta. Kalliit hinnat kuitenkin nousevat monessa tapauksessa liian suureksi esteeksi projektien toteuttamiselle. [34]

Verratessa teknologian kehitysastetta nykyajankohtaan, toimivia menetelmiä ovat esimerkiksi s-käyrä ja teknologian diffuusiota kuvaava käyrä. s-käyrä esittää teknologian kehitystä ajan funktiona. Kuten kuvassa 8 on esitetty, alussa kun teknologia lanseera- taan, sen suosio on melko pientä. Tämän jälkeen seuraa inkrementaalisen kasvun vaihe, jossa teknologia alkaa kasvattaa suosiotaan ja sen paikka markkinoilla vakiintuu. Lo- puksi on kypsyysvaihe. Kypsyysvaiheessa teknologia saavuttaa kehityshuippunsa ja lo- pulta käyrä saturoituu teknologian suosion hiipuessa, uusien teknologioiden vallatessa markkinat. Tällöin s-käyrä alkaa jälleen alusta uusien teknologioiden osalta ja toistaa edellä esitetyt vaiheet uudelleen. [35]

Kuva 8. Kuva s-käyrästä sekä sen eri vaiheista [35]

(33)

Energiayhteisöjen käyttämän teknologian ja koko konseptin osalta voitaisiin kehityksen todeta olevan vasta s-käyrän alkupäässä, lanseerausvaiheessa ja mahdollisesti tulevaisuudessa siirtyvän inkrementaalisen kasvun vaiheeseen. Energiayhteisökonsepti ja sen hyödyntämät teknologiat etsivät vielä paikkaansa markkinoilla ja tarvitsevat sopivia tahoja toteuttamaan energiayhteisöhankkeita sopiville asiakkaille. Asiakkaiden löytäessä uuden teknologian suuremmalla volyymillä, on teknologiaa helpompi myös lähteä kehit- tämään käyttäjäystävällisempään suuntaan ja löytää toimivia tapoja hoitaa energiayhtei- söjen perustaminen järkevästi ja kustannustehokkaasti.

Teknologian diffuusiokäyrällä kuvataan sitä, miten eri tahot ovat ottaneet teknologian käyttöönsä. Diffuusiokäyrä mukailee Gaussin jakaumaa siten, että käyrän ja x-akselin väliin jäävä alue kuvaa teknologian käyttäjiä. Kuvassa 9 on esitetty teknologian markkinaosuutta kuvaava käyrä sekä diffuusiokäyrä. Diffuusiokäyrällä alussa ovat innovaattorit, jotka ovat selkeä vähemmistö. Innovaattorit omaksuvat teknologian ensimmäisenä käyt- töönsä. Myöhemmin kun teknologia on todettu toimivaksi se alkaa yleistyä ja sen ottavat käyttöön aikaset omaksujat. Aikaiset omaksujat ovat jo selvästi suurempi ryhmä verrattuna innovaattoreihin. Seuraavaksi teknologian käyttöön ottavat aikainen enemmistö. Ai- kaisen enemmistön otettua teknologia käyttöön on tavoitettu jo yli puolet kaikista teknologian käyttöön ottavista tahoista. Lopuksi tulevat myöhäisen enemmistön joukko sekä seurailijat ja näiden myötä teknologia on saavuttanut täyden osuutensa markkinasta. [35]

Kuva 9. Teknologian diffuusio-käyrä, joka kuvaa teknologian omaksunutta käyttäjäkun- taa sekä teknologian markkinaosuutta kuvaava käyrä [35]