5. KYSELYN TULOKSET JA ANALYYSI
5.2 Energiansäästö ratkaisut asunto-osakeyhtiöissä
Yleisesti ottaen suurimmassa osassa asunto-osakeyhtiöissä oli tehty energiansäästörat-kaisuja ja -investointeja lämmitykseen liittyen. Lämmitysenergia kattaakin suurimman osan suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden energiankulutuksesta, joten tämä on varmasti suurin syy, minkä vuoksi lämmitysenergiankulutus sekä energian hinta pyritään saa-maan mahdollisimman alhaiseksi.
Talotyyppi Lämmitysmuoto Rakennusvuosi
Lisäksi asunto-osakeyhtiö hankkii useimmiten lämmityksen yhteisesti ja lämmitysener-gian hinta katetaan asunto-osakeyhtiöiden osakkailta määräajoin perittävällä hoitovas-tikkeella. Valtaosassa asunto-osakeyhtiöissä osakkaat tekevät kuitenkin oman sähköso-pimuksen sähkön myyjän kanssa, huoneistokohtaisen sähkön kulutuksen kattamiseksi.
Täten myös muutokset sähköenergian ja sähkön siirtohintojen osalta ovat euromääräi-sesti pienempiä, vaikka prosentuaalinen kasvu olisikin suurempaa verrattuna lämmitys-kulujen hintoihin.
Lämmitys kattaa siis valtaosan kaikesta suomalaisten kotitalouksien energiankulutuk-sesta. Tämä heijastuu myös asunto-osakeyhtiöiden talouteen ja kuluihin. Lämmitys on huomattava menoerä kaikista asunto-osakeyhtiön kuluista, jopa yli 30%. Tästä syystä lämmitysenergiaremontit ovat ensisijainen vaihtoehto lähdettäessä miettimään energi-ansäästöinvestointeja asunto-osakeyhtiöissä.
”…lämmitys kuitenkin on se suurin kysymys. Se on noin yksi kolmasosaa karkeasti talo-yhtiön kustannuksista. Jos ajatellaan lämmitys ja veden lämmittäminen niin sillä on hir-vittävä merkitys näihin ratkaisuihin…” (isännöitsijä A)
Vastauksissa kävi selvästi ilmi, että lämmityksen osalta oli miltei kaikissa asunto-osake-yhtiöissä haluttu löytää ratkaisuja lämmitysenergian kokonaishinnan minimoimiseksi joko optimoimalla lämmitysjärjestelmää ja vähentämään lämmitykseen kuluvaa energiaa tai hankkimalla edullisempia lämmitysvaihtoehtoja. Suuremmat lämmitysratkaisuihin liit-tyvät investoinnit haluttiin kuitenkin mieluiten tehdä vanhojen lämmityslaitteistojen elin-kaaren loppupäässä, koska lämmitysjärjestelmiin tehtävät korjaukset ovat usein mittavia ja suuria investointeja joudutaan joka tapauksessa tekemään. Suurien investointien ol-lessa joka tapauksessa tulossa voidaan myös harkita jotain kokonaan uutta lämmitys-vaihtoehtoa sekä joka olisi taloudellisesti sekä ekologisesti parempi. Tästä voidaan pitää esimerkkinä kaukolämmöstä siirtymistä maalämmön käyttämiseen.
Pienemmät ratkaisut energiansäästämiseksi olivat vastaajien asunto-osakeyhtiöissä ol-leet lämpövuotojen paikallistaminen talosta ja huoneistoista ja niiden paikkaaminen sekä lämmitysjärjestelmän optimoinnit ja tasapainotukset siten, että lämmitystä on vähennetty niissä tiloissa, joissa se on mahdollista ja järkevää. Suuremmat energiansäästö inves-toinnit olivat monissa asunto-osakeyhtiöissä olleet ikkunaremontit, joissa ikkunoiden ra-kenteet oli korjattu tiiviimmiksi lämpövuotojen vähentämiseksi sekä uusittu ikkunat pa-remmin lämpöä eristäviksi. Suuremmista energiansäästö investoinneista voidaan myös mainita, että useassa kohteessa oli tehty tai harkittu poistoilman lämpöenergiaa talteen-ottavia pumppuja tai valmiuksia tällaista poistoilmalämpöpumppujen hankkimiseksi tule-vaisuudessa muiden investointien ja taloremonttien yhteydessä.
Energian osalta myös oli pyritty löytämään edullisempia vaihtoehtoja hankkia lämmitys-energiaa. Erityisesti monien asunto-osakeyhtiöiden kannalta kiinnostavana, perinteisistä lämmitysmuodoista poikkeavana, lämmitysmuotona osoittautui olevan maalämpö. Muu-tamissa kohteissa oli jo hankittu maalämpöjärjestelmiä ja vielä useammassa oli tehty suunnitelmia ja hankelaskelmia maalämpöön siirtymiseksi kaukolämmön sijaan.
Haastattelututkimuksen vastausten perusteella monet asunto-osakeyhtiöt eivät ole ha-lukkaita hankkimaan täysin uusia lämmitysvaihtojärjestelmiä tai muita suuren kokoluo-kan energiainvestointeja, mikäli nykyinen lämmitysjärjestelmä toimii eikä vaadi päivitystä tai korjaamista. Arvokkaita lämmitysjärjestelmän uusimisia ja vaihtoehtoisia lämmitysjär-jestelmiä aletaan vakavasti harkita vasta olemassa olevien järjestelmien tullessa elin-kaarensa loppupäähän. Tällöin myös kokonaan uuden lämmitysjärjestelmän investointi saadaan kannattavammaksi, koska järjestelmä on joka tapauksessa uusittava tai korjat-tava, kuten tutkimukseen vastannut isännöitsijä asiasta kertoi.
”Minulla on semmoinen tapa ollut isännöitsijänä, että olen yrittänyt sanoa ihmisille, että jos teillä on toimiva järjestelmä, niin älkää suinpäin rynnätkö sinne uusiin järjestelmiin. Et sitten, jos sinulla on sellainen tilanne, että tiedetään että se järjestelmä alkaa olemaan teknisen käyttöikänsä päässä. Niin sitten sen investoinnin kannattavuus tulee myöskin sieltä ja kannattavuus paranee sillä, että jos se joka tapauksessa vaatii sen investoinnin.”
(isännöitsijä A)
Myös muiden vastauksien perusteella oli selvää, ettei vaihtoehtoisia lämmitysjärjestel-miä haluta lähteä hankkimaan, mikäli nykyinen lämmitysjärjestelmä on toimiva eikä vaadi suuria peruskorjauksia tai parannuksia. Erityisen kiinnostavaksi vaihtoehtoisista lämmi-tysjärjestelmistä perinteisten kaukolämmön ja sähkölämmityksen tilalle koettiin maa-lämpö. Maalämmön hankkimista pidettiinkin kiinnostavana vaihtoehtona varsinkin niiden haastateltavien osalta, joiden asunto-osakeyhtiöissä oli tulossa suurempia lämmitysjär-jestelmän remontteja tai päivityksiä, jolloin investointeja jouduttaisiin joka tapauksessa tekemään. Tämä tuli selvästi myös ilmi haastatteluissa niin hallitusjäsenten kuin isän-nöitsijöidenkin osalta.
”Tossa kaukolämmön vaihdin tulee, se on nyt 15 vuotta vanha tällä hetkellä. Sanotaan seuraavan viiden vuoden aikana niin varmaan tehdään laskelmat sitten maalämmöstä ja mietitään. Siinä ei oo tavallaan mikään kiire täs kohtaa, mut sanotaanko et seuraavien viiden vuoden aikana tehdään sitten päätös, että pysytäänkö kaukolämmössä ja uusi-taanko lämmönvaihdin vai laiteuusi-taanko maalämpö.” (Hallitusjäsen 1)
Niissä asunto-osakeyhtiöissä, joissa oli käytössä tai harkinnassa erilaiset lämpöpumput kuten poistoilmasta lämmöntalteenotto- tai maalämpöpumppuja pidettiin myös kiinnos-tavana vaihtoehtona tuottaa omavaraista sähköä, esimerkiksi aurinkopaneeleilla, katta-maan lämpöpumppujen lisäämää sähköenergian tarvetta. Omavarainen sähkönhankinta haluttiin suurimmassa osassa tapauksia kuitenkin kytkeä nimenomaan lämpöpumppujen hankinnan yhteyteen tai niiden jälkeen, jolloin aurinkokennojen tuottama sähköenergia saataisiin mahdollisimman suurelta osin kulutettua ympärivuoden.
”…meillä nyt ne putket menee sinne ullakolle tai siis katolle, että me voitaisiin tehdä (lämmöntalteenottopumppu). Niin varmasti yksi niistä keskusteltavista asioista siinä vai-heessa on se, että tulisiko meillä esimerkiksi sitten jotain samalla vaikka paneeleita sinne katolle.” (hallitusjäsen 2)
Omavaraista sähköntuotantoa oltiin kuitenkin muutamissa tapauksissa valmiita harkitse-maan myös niissä kohteissa, joissa lämpöpumppuja ei ole. Erityisesti kiinnostavaa oma-varainen sähköntuotanto oli asunto-osakeyhtiöissä, joissa lämmitysmuotona oli sähkö-lämmitys. Näissä kohteissa sähkönkulutus on selvästi korkeammalla tasolla, kuin esi-merkiksi kaukolämpöä käyttävissä asunto-osakeyhtiöissä ja omavaraiselle tannolle löytyy varmasti kulutusta ympäri vuoden. Täten myös omavaraiselle sähköntuo-tannolle on helposti laskettavissa selvät taloudelliset säästöt helpommin, kuin esimer-kiksi kaukolämpöön kytketyissä asunto-osakeyhtiöissä, joissa sähkönkulutus on selvästi pienempää.
Aurinkosähköjärjestelmien hankkimiseksi asunto-osakeyhtiöissä pidettiin tärkeänä siis sitä, että kulutusta saadaan riittävästi, jotta omavaraisesti tuotettu aurinkosähkö saatai-siin myös kulutettua asunto-osakeyhtiössä. Toisena tärkeänä asiana aurinkosähkön hankinnalle nähtiin myös asunto-osakeyhtiön otollinen rakenne ja sijainti, jotta tuotantoa myös syntyisi.