Asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöihin liittyy paljon kehitettävää ennen kuin niiden voidaan odottaa yleistyvän Suomessa. Kehityskohteita löytyy niin asunto-osakeyhtiöistä kuin myös energiayhteisöpalvelun tarjoajista ja ennen kaikkea tiedottamisesta energia-yhteisöiden mahdollisuuksiin ja toimintatapoihin liittyen.
Strategian ja liiketoiminnan kehittämiskohteiden tunnistamiseen ja analysointiin on kehi-telty nelikenttäanalyysi, jolla voidaan selvittää esimerkiksi organisaation tai liiketoiminta-konseptin sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoisten tekijöiden aiheuttamat mah-dollisuudet ja uhat. Nelikenttäanalyysi tunnetaan yleisemmin myös nimellä SWOT-ana-lyysi. SWOT-analyysissä muodostetaan siis nelikenttä, jonka kentät on otsikoitu seuraa-vasti: vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) sekä uhat (threats) ja SWOT-analyysin nimi muodostuu nelikentän otsikoiden englannin-kielisten nimitysten alkukirjainten mukaan. Neljä kenttää jaetaan vielä kahteen ulottuvuu-teen: sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäiset tekijät muodostuvat nelikentän vahvuuksista ja heikkouksista ja ulkoiset tekijät muodostavat nelikentän mahdollisuudet ja uhat. [41]
Nelikenttäanalyysin avulla saadaan muodostettua hyvä kuva teknologiasta riippuvaisen yhteisökonseptin sisäisten sekä ulkoisten tekijöiden nykytilan vahvuuksista, heikkouk-sista sekä kehityskohteista. Joten sen todettiin soveltuvan hyvin myös asunto-osakeyh-tiöiden energiayhteisökonseptien analysointiin.
Haastattelututkimuksen perusteella asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen perusta-miseen tärkeimpänä sisäisenä vaikutustekijänä toimivat asunto-osakeyhtiöt ja niiden osakkaat, joten ne valikoituivat tässä tapauksessa sisäiseksi ulottuvuudeksi. Ulkoisesti tärkeimpänä vaikuttajana nähtiin mahdolliset energiayhteisöpalveluiden tarjoajat, joten ne valittiin analyysin ulkoiseksi ulottuvuudeksi. Kuvassa 13 on esitetty asunto-osakeyh-tiöiden energiayhteisöjen SWOT-analyysi, johon on kirjattu asunto-osakeyhasunto-osakeyh-tiöiden vah-vuudet ja heikkoudet sekä palveluntarjoajien mahdollisuudet ja uhat asunto-osakeyhtiöi-den energiayhteisöihin liittyen.
Kuva 13. SWOT-analyysi asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöistä
Vahvuuksina osakeyhtiöiden energiayhteisöjen perustamiselle nähtiin asunto-osakeyhtiöiden kiinnostus ja halukkuus pyrkiä vähentämään energiankulutusta ja löytä-mään edullisempia vaihtoehtoja energiantuotantoon. Toisaalta ympäristöstä huolehtia ekologinen ajattelu on myös osa energiainvestointeihin kuuluvaa päätöksen tekoa. Esi-merkiksi asunto-osakeyhtiön energiayhteisön hankkimalla aurinkosähköjärjestelmällä saadaan aikaan säästöjä sähköenergian hankinnan osalta, joten aurinkosähkövoima-loita hyödyntäviä energiayhteisöjä voidaan pitää asunto-osakeyhtiöiden kannalta kiin-nostavana vaihtoehtona. Myös kasvava kiinnostus uusiin ja vaihtoehtoisiin energiajär-jestelmiin nähtiin vahvuutena asunto-osakeyhtiön energiayhteisöjen syntymiselle. Esi-merkiksi kaukolämpöjärjestelmän vaihtaminen maalämpöjärjestelmään lisää asunto-osakeyhtiön sähkön kulutuksen määrää ja tekee siten omavaraisen sähkönhankinnan mahdollistavasta energiayhteisöstä aiempaa mielenkiintoisemman toimintatavan.
Heikkouksia asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen syntymiselle todettiin olevan asunto-osakeyhtiöiden halukkuus löytää tapoja säästää mieluummin lämmitysenergian kuin sähköenergian osalta. Lämmitysenergia kattaa huomattavasti suuremman osan
suomalaisten osakeyhtiöiden kuluista kuin sähköenergia. Suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden lämmitysmuotona on selvästi yleisimmin kaukolämpö. Tämä osaltaan ajaa huomattavan osan potentiaalisia asunto-osakeyhtiöitä miettimään muita energian-säästöinvestointeja, sillä omavaraisesti tuotetusta sähköstä ei saada tällöin niin suurta hyötyä. Toisaalta niissäkin asunto-osakeyhtiöissä, jotka olisivat lämmitysmuodoltaan ja sijainniltaan edullisessa paikassa energiayhteisön kannalta, ei välttämättä asukkailla ole halukkuutta tai resursseja lähteä toteuttamaan energiayhteisöinvestointia. Myöskin asunto-osakeyhtiö osakkaiden vähäinen tieto ja ymmärrys energiayhteisöjen konkreetti-sista hyödyistä nähtiin heikkoutena, sillä monet asunto-osakeyhtiöiden osakkaat ja halli-tusjäsenet eivät ole lainkaan tietoisia energiayhteisötoiminnasta. Myös tiedonhankinta energiayhteisötoimintaan liittyen koettiin vaikeaksi, koska konkreettisia esimerkkejä on hyvin vähän ja käytännön kokemusta pidempään toimineista energiayhteisöstä ei täten ole.
Asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöt toisivat mukanaan myös mahdollisuuksia muun muassa erilaisille palveluntarjoajille. Palveluntarjoajista esimerkiksi sellaiset toimijat, jotka ovat jo ennestään tarjoavat asunto-osakeyhtiöille hyödykkeitä tai palveluja voisivat saada lisäetua muihin vastaavia palveluja tai hyödykkeitä tarjoaviin tahoihin nähden sillä, että ne voisivat toimia myös asunto-osakeyhtiön energiayhteisöön liittyvien palveluiden tarjoajina. Palvelut energiayhteisöille voisivat liittyä esimerkiksi niiden perustamiseen, hallinnointiin sekä laitteiden ylläpitoon. Toisaalta palveluntarjoajien näkökulmasta ener-giayhteisöt toisivat uusia mahdollisuuksia hankkia lisäasiakkaita jo olemassa oleville toi-mijoille ja toisaalta myös kokonaan uudet asiantuntijayritykset ja start-upit voisivat alkaa tarjoamaan energiayhteisöpalveluja toistaiseksi vähän kilpaillussa markkinassa.
Uhkia asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöiden palveluntarjoajille luovat etenkin vähäi-nen tieto ja osaamivähäi-nen energiayhteisöihin liittyen. Energiayhteisöt ovat vielä hyvin uusi konsepti myös asunto-osakeyhtiöille, joten tietoa niiden perustamisesta, toimintatavoista ja käytännöllisyydestä ei juurikaan ole saatavilla. Täten relevanttia tietoa ei voida myös-kään jakaa potentiaalisille asiakkaille tai jalostaa eteenpäin, ennen kuin on saatu riittä-västi todellisiin kokemuksiin pohjautuvaa tietoa. Toisaalta uhkana on myös palvelumallin muodostamisen ja kilpailukykyisen hinnoittelun vaikeus. Jotta asunto-osakeyhtiöt voisi-vat kiinnosta energiayhteisöpalveluista, pitäisi palvelu pystyä tuotteistamaan siten että se herättää riittävästi kiinnostusta ja on myös taloudellisesti järkevä valinta.
Vaikka suomalaiset asunto-osakeyhtiöt pyrkivät aktiivisesti tekemään ratkaisuja ener-gian säästämiseksi ja löytämään uusia keinoja säästää energiaa, eivät energiayhteisöt ole tällä hetkellä erityisen houkutteleva vaihtoehto. Jotta energiayhteisötoimintaa alkaisi
syntyä asunto-osakeyhtiöihin enemmän tulisi energiayhteisöistä tarjota riittävästi laadu-kasta tietoa niin asunto-osakeyhtiöille kuin palveluntarjoajillekin. Toisaalta myös talou-dellinen hyöty energiayhteisöissä pitäisi saada paremmalle tasolle, jotta niistä asunto-osakeyhtiöissä voitaisiin laajasti kiinnostua.
7. YHTEENVETO
Tässä työssä esiteltiin energiayhteisöjä yleisesti ja erityisesti asunto-osakeyhtiöiden muodostamia energiayhteisöjä. Suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden energiayhtei-söissä omavaraiseen energiantuotantoon ainoa järkevä tapa on aurinkosähkö. Tärkeitä sidosryhmiä asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen kannalta ovat asunto-osakeyhtiöi-den isännöitsijät, sähkönmyynti- ja jakeluverkkoyhtiöt sekä myös sähköautojen lataus-laitteita ja palveluja tarjoavat yritykset. Työssä tutkittiin asunto-osakeyhtiöiden energian-säästöratkaisuja, kiinnostusta ja tietoa asunto-osakeyhtiöiden omavaraiseen sähkön-hankintaan sekä energiayhteisö toimintaan liittyen haastattelemalla asunto-osakeyhtiöi-den hallitusjäseniä ja isännöitsijöitä.
Diplomityön ensimmäinen tutkimuskysymys: millaisia mahdollisuuksia suomalaisilla asunto-osakeyhtiöille on hankkia omavaraista energiaa ja perustaa energiayhteisöjä?
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että suomalaisissa asunto-osakeyhtiöissä on pe-riaatteessa hyvät mahdollisuudet perustaa energiayhteisöjä ja tuottaa omavaraista säh-köenergiaa. Asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöjen kannalta omavaraisen sähkön-tuotannon kannalta ainoa järkevä ja kilpailukykyinen vaihtoehto on tällä hetkellä aurin-kosähköntuotanto. Jotta omavaraisen sähköenergian tuotanto olisi mahdollisimman kus-tannustehokasta, tulisi asunto-osakeyhtiön ja sen osakkaiden kuluttaa omavaraisesti tuotettu sähköenergia mahdollisimman suurelta osin itse.
Tällä hetkellä tietoa asunto-osakeyhtiöiden omavaraisesta sähkönhankinnasta ja ener-giayhteisöistä on melko niukasti saatavana. Konkreettisen tiedon ja laskelmien jakami-nen olemassa olevista hankkeista parantaisi yleisesti energiayhteisöjen perustamisen mahdollisuuksia asunto-osakeyhtiöihin. Tietoon ja kokemuksiin perustuvat laskelmat helpottaisivat monien asunto-osakeyhtiöiden päätöstä perustaa omavaraista energian-tuotantoa ja energiayhteisöjä.
Energiayhteisön perustamiselle tärkeää on myös sijainti, jonka tulisi olla aurinkoinen, jotta omavaraista aurinkosähköä saadaan tuotettua mahdollisimman paljon. Lisäksi asunto-osakeyhtiön asukkaiden tulisi olla kiinnostuneita omavaraisesta sähköntuotan-nosta ja ympäristötietoisia, jotta kiinnostusta energiayhteisötoimintaan olisi. Osakas määrältään suuremmissa asunto-osakeyhtiöissä on helpommin löydettävissä kiinnostu-neita asukkaita ja investointi pystytään jakamaan suuremmalle joukolle, jolloin yksittäi-sen osakkaan tekemä investointi jää pienemmäksi.
Sähköautojen lataaminen on asunto-osakeyhtiöiden kannalta tällä hetkellä hyvin mielen-kiintoinen ja ajankohtainen asia, sillä sähköautojen määrä on jatkuvasti kasvussa ja jul-kista latausinfrastruktuuria on kehitetty huomattavasti. Myös latausteknologia on entistä kehittyneempää ja osaamista sekä kokemusta latauspisteiden asentamisesta on yhä enemmän tarjolla. Myös valtiovallan tarjoamat avustukset, tuet sekä lainsäädäntö edes-auttavat ja kannustavat latauspisteiden lisääntymiseen myös asunto-osakeyhtiöissä.
Sähköautojen lataaminen lisää myös asunto-osakeyhtiöiden sähkönkulutusta, joka voi osaltaan myös lisätä kiinnostusta, edullisempaan, omavaraiseen sähköntuotantoon.
Diplomityön toinen tutkimuskysymys: miten aktiivisesti asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät ovat kiinnostuneita hankkimaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua omavaraista energiaa ja miksi?
Tutkimuksen perusteella suomalaisilla asunto-osakeyhtiöillä on paljon kiinnostusta ta-loudellisten säästöjen löytämiseksi energian osalta. Omavarainen energian tuotanto tar-joaa mahdollisuuden tähän, mutta sähköenergia on vain pieni osa asunto-osakeyhtiön energiankulutuksesta. Valtaosassa asunto-osakeyhtiöitä tärkein energiansäästökohde on lämmitysenergia. Lämmitysenergia kattaa suuren osan koko asunto-osakeyhtiön ku-luista, joten luonnollisesti se on myös prioriteettina ensimmäisten joukossa, kun asunto-osakeyhtiön energiankulutusta pyritään pienentämään niin taloudellisesta kuin ympäristö näkökulmasta katsottunakin.
Jotta energiayhteisöjä syntyisi asunto-osakeyhtiöihin tulisi niille löytyä sekä kysyntää, että tarjontaa. Selkeästi potentiaalisimmaksi aloitteentekijäksi asunto-osakeyhtiön ener-giayhteisön perustamisessa nähtiin aktiiviset asunto-osakeyhtiöiden jäsenet. Täten tie-toa ja tarjontaa olisi järkevintä osoittaa asunto-osakeyhtiöiden jäsenten suuntaan tai vaihtoehtoisesti henkilöille ja tahoille, jotka voivat tietoa viedä eteenpäin erityisesti jäse-nille.
Potentiaalisiksi energiayhteisöjen palveluntarjoajiksi asunto-osakeyhtiöille nähtiin hyvin laajasti erilaiset asunto-osakeyhtiöiden sidosryhmät. Mahdollisille palveluntarjoajille tulisi myös tarjota tietoa ja koulutusta energiayhteisöihin liittyen. Tällöin palveluntarjoajia syn-tyisi enemmän, asunto-osakeyhtiöt saisivat tarjontaa, joka herättäisi kiinnostusta ja ener-giayhteisöjen toimintamallit alkaisivat vakiintua.
Diplomityön kolmas tutkimuskysymys: millaisia ongelmia asunto-osayhtiöiden omavarai-seen energianhankintaan ja energiayhteisöihin liittyy asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden näkökulmasta?
Asunto-osakeyhtiöiden perustamille energiayhteisöille nähtiin myös jonkin verran haas-teita. Esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmien ei koeta yksinään olevan vielä taloudellisesti
riittävän kannattavia asunto-osakeyhtiöissä, jotta niihin lähdettäisiin investoimaan vaih-toehtoisten energiansäästöinvestointien, esimerkiksi lämmitys energiaa säästävien in-vestointien, sijaan. Toisaalta aurinkosähkön käyttöönottamista voidaan harkita muiden energiansäästöinvestointien tueksi, mikäli asunto-osakeyhtiössä tiedetään olevan ympä-rivuotista kulutusta riittävästi omavaraisen sähköntuotannon kattamiseksi.
Aurinkosähköjärjestelmien osalta epäilyksiä herättää myös niiden toimintavarmuus ja kestävyys Suomen olosuhteissa. Asunto-osakeyhtiöiden näkökulmasta olisikin erityisen tärkeää saada enemmän konkreettista tietoa ja kokemuksia esimerkkikohteista, joissa aurinkosähköjärjestelmiä on otettu käyttöön onnistuneesti niin toiminnalliselta kuin talou-delliseltakin kannalta. Tämä voisi myös selvästi edesauttaa aurinkosähköjärjestelmien leviämistä yhä useampiin asunto-osakeyhtiöihin.
Sama teema toistui myös energiayhteisöihin ja vuonna 2020 voimaan astuneeseen hy-vityslaskentamalliin liittyen. Näihinkin liittyen olisi toivottu enemmän yleisen tason infor-maatiota sekä konkreettisia esimerkkejä toimintamalleista ja -tavoista energiayhteisöjen perustamiseen ja ylläpitämiseen liittyen. Suurimpina haasteina energiayhteisöjen perus-tamiselle pidettiinkin nimenomaan sitä, että selkeää tietoa ja kokemusta energiayhteisö-toiminnasta ei ole riittävästi, jotta energiayhteisöistä voitaisiin kiinnostua.
Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, että asunto-osakeyhtiöiden muodostamille ener-giayhteisöille on mahdollisuudet, mutta konsepti ja toimintatavat vielä hyvin uusia ja epä-selviä monille asunto-osakeyhtiöille sekä niiden sidosryhmillekin. Jotta energiayhteisöt alkaisivat yleistyä asunto-osakeyhtiöissä, tarvittaisiin selvästi lisää tietoa ja esimerkkejä mahdollisuuksista ja toteutuneista hankkeista. Tällä tavoin voitaisiin saada sekä asunto-osakeyhtiöitä että myös palveluntarjoajia kiinnostumaan aiheesta ja tätä kautta myös li-sää tietoa ja konkretiaa asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöistä. Toisaalta myös tek-nologian tulisi kehittyä siten, että energiayhteisöjen muodostamisesta asunto-osakeyhti-öihin saataisiin nykyistä kannattavampaa.
Tutkimusta voidaan pitää onnistuneena ja tuloksia luotettavina. Jotta tutkimuksesta olisi saatu mahdollisimman kattava, olisi se voinut olla otannaltaan vielä hieman laajempi.
Tässä tapauksessa otanta oli kuitenkin melko pieni johtuen käytössä olleista resurs-seista ja rajoitetusta ajankäytöstä haastattelujen tekemiseen. Myös asunto-osakeyhtiöt, joiden parissa haastateltavat työskentelevät olisivat voineet olla alueellisesti hajautetum-pia. Kiinnostus energiayhteisöihin liittyvään haastattelututkimukseen oli kuitenkin sel-västi painottunut suurelta osin eteläisen Suomen alueelle ja tästä syystä sopivien
haas-tateltavien henkilöiden löytäminen alueellisesti mahdollisimman laaja-alaisesti osoittau-tui vaikeaksi. Tästä syystä tutkimustietoa saatiin pääosin vain Etelä-Suomen alueelta sijaitsevista asunto-osakeyhtiöistä.
Haastattelujen toteutuksen osalta haasteellista oli osittain eri haastateltavien lähtötiedot ja tuntemus energiayhteisöistä. Haastattelu piti sisällään muutamia yleisluontoisia kysy-myksiä energiayhteisöistä sekä uudesta lakiasetuksesta. Näiden kysymysten tiimoilta osalla haastateltavista oli hyvin vähän tietoa, jota he olivat hakeneet hieman ennen haas-tatteluja nähtyään haastattelukysymykset.
Haastateltavien voidaan kuitenkin olettaa ymmärtäneen haastattelukysymykset riittävän hyvin ja niihin saatuja vastauksia on pystytty analysoimaan objektiivisesti. Yksittäisten vastaajien väärin ymmärtämät kysymykset tai niihin saatujen vastausten ymmärtäminen väärin voivat aiheuttaa tuloksiin hieman vääristymää otannan ollessa suhteellisen pieni.
Kysymyskohtaisissa vastauksissa oli kuitenkin nähtävissä selviä trendejä vastauksien osalta, joten toistettaessa tämä tutkimus vastaavalle joukolle haastateltavia voitaisiin tu-losten olettaa olevan hyvin vastaavanlaiset.
Mahdollisia jatkotutkimuksia aiheen tiimoilta voisi olla aiheellista tehdä esimerkiksi vas-taavanlainen tutkimus kuin tässä työssä muutaman vuoden kuluttua uudelleen. Toisaalta mielenkiintoista voisi olla myös kartoittaa tarkemmin mahdollisia palveluntarjoajia asunto-osakeyhtiön energiayhteisöille ja pyrkiä selvittämään mitkä niistä ovat potentiaa-lisimpia tarjoamaan energiayhteisöpalveluja ja miten energiayhteisöpalvelu tulisi tuot-teistaa asunto-osakeyhtiöille kiinnostavaksi hankkeeksi.
LÄHTEET
[1] Aalto-yliopisto. 2020.FinSolar-loppuraportti. [Viitattu 10.10.2020]. Saatavissa:
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/han-dle/123456789/43236/isbn9789526089881.pdf?sequence=1&isAllowed=y [2] Suomen Ympäristökeskus. Taloyhtiöistä tulevaisuuden energiatuottajia -
Raportti. [Viitattu 5.5.2021]
[3] EUR-Lex. 2019. Direktiivi. [Viitattu 30.09.2020]. Saatavissa: https://eur-lex.eu-ropa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32019L0944
[4] Tampereen teknillinen yliopisto. 2018.ProCem-loppuraportti. [Viitattu
30.09.2020]. Saatavissa: http://www.senecc.fi/wp-content/uploads/2018/11/Pro-Cem-loppuraportti.pdf
[5] Finlex. 2020. Asetus. [Viitattu 5.1.2021]. Saatavissa:
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20201133
[6] Työ- ja elinkeinominiteriö. 2018. Älyverkkotyöryhmä-loppuraportti. [Viitattu 30.09.2020]. Saatavissa:
[7] Työ- ja elinkeinominiteriö. 2018. Älyverkkotyöryhmän loppuraportin liite. [Viitattu 30.09.2020]. Saatavissa:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/161119/Liite_TEM_33_2018.pdf [8] ProCemPlus-projektin materiaali
[9] EL-TRAN. 2019. Sähkön varastointi edistää aurinkosähkön pientuotantoa - Tutkimus. [Viitattu 10.10.2020]. Saatavissa: https://tt.eduuni.fi/sites/EL-
TRAN/Julkiset%20tiedostot/Juha%20Ko- skela%20et%20al.,%20S%C3%A4hk%C3%B6n%20va-
rastointi%20edist%C3%A4%C3%A4%20au-rinkos%C3%A4hk%C3%B6n%20pientuotantoa.pdf
[10] Finlex. 2009. Asunto-osakeyhtiölaki. [Viitattu 5.1.2021]. Saatavissa:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599
[11] Tilastokeskus. 2019. Tilasto. [Viitattu 26.3.2021]. Saatavissa:
https://www.stat.fi/til/asen/2019/asen_2019_2020-11-19_tie_001_fi.html [12] Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut. 2021. Kurssimateriaali. [Viitattu
27.3.2021]. Saatavissa: https://koutsi.hsy.fi/courses/energiaekspertti/les-sons/lammitys-2/topic/paa-sivu-ja-hybridilammitysjarjestelmat/
[13] Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut. 2021. Kurssimateriaali. [Viitattu 27.3.2021]. Saatavissa: https://koutsi.hsy.fi/courses/energiaekspertti/les-sons/lammitys-2/topic/lammitysmuodot-3/
[14] Sähköala.fi. 2018. Uutinen. [Viitattu 10.10.2020]. Saatavissa: https://www.sa- hkoala.fi/ammattilaiset/artikkelit/aurinkoenergia/fi_FI/aurinkosahkojarjestel-man_mitoitus/
[15] Finlex. 2013. Sähkömarkkinalaki. [Viitattu 10.10.2021]. Saatavissa:
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130588
[16] Lähienergia. 2018. Selvitys. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://lahiener-
gia.org/wp-content/uploads/Akkujen-merkitys-kasvaa-milloin-miten-ja- mill%c3%a4-edellytyksill%c3%a4-%e2%80%93-suomalaisten-toimijoiden-n%c3%a4kemyksi%c3%a4-vuoden-2018-alussa.pdf
[17] Wind Works. 2016. Uutinen. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: http://www.wind-
works.org/cms/in-dex.php?id=64&tx_ttnews%5Btt_news%5D=4412&cHash=abb05e462f614e9f0f 29227286d03b05
[18] Motiva. 2020. Uutinen. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://www.mo- tiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/palvelut/greenenergycases/oy_windside_pro-duction_ltd_tuulienergiaa_ravintolaan.31.html
[19] Yle. 2020. Uutinen. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11594666
[20] Rakennuslehti. 2018. Uutinen. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://www.ra- kennuslehti.fi/2018/05/helsinkilaisen-kerrostalon-katolla-on-54-aurinkopaneelia-sahkolla-lammitetaan-saunat-valaistaan-raput-ja-pestaan-pyykit/
[21] University of Malaga. 2015. Tutkimus. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa:
https://www-sciencedirect-com.libproxy.tuni.fi/science/arti-cle/pii/S030142151500230X?via%3Dihub
[22] Sähköala.fi. 2018. Uutinen. [Viitattu 4.10.2020]. Saatavissa: https://www.sahko-ala.fi/koti/aurinkoenergia_ja_tuulivoima/fi_FI/aurinkosahkoa_kerrostaloon/
[23] Verkkolehti Kvartti. 2018. Uutinen. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa:
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/ymparistotietoisuus-hyvalla-tasolla-mutta-asenteet-eivat-aina-heijastu-kayttaytymiseen
[24] Realia-Isännöinsti. 2020. Verkkosivu.[Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa:
https://www.realiaisannointi.fi/miksi-valita-meidat/mita-hyva-isannointi-pitaa-sisallaan
[25] Kauppalehti. 2020. Uutinen [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://stu- dio.kauppalehti.fi/studiovieras/caruna-virtane-vie-uusiutuvaa-energiaa-eteenpain-yhdistaen-tyot-ja-osaajat
[26] Caruna. 2019. Tiedote. [Viitattu 12.11.2021].
Saa- tavissa:https://www.caruna.fi/ajankohtaista/miten-jakamistalous-kytkeytyy-hajau-tettuun-energiantuotantoon-caruna-pilotoi
[27] Aurinkovoimaloiden yhteishankinta leasing-mallilla. Suomen ympäristökeskus.
[Viitattu 3.4.2021]. Saatavissa: https://wwwp5.ymparisto.fi/hankintamappi/alo-itus.aspx
[28] Lempäälän Energia Oy. 2020. Verkkosivu. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa:
http://www.lempaalanenergia.fi/con-tent/fi/1/20145/Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4n%20Energia%20Oy.html [29] Taloyhtiöklubi-Hanke. 2020. Uutinen. [Viitattu 25.3.2021]. Saatavissa:
https://www.taloyhtioklubi-hanke.fi/toiminta-kaytonnossa
[30] Lempäälän Energia Oy. 2019. Verkkosivu. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa:
http://www.lempaalanenergia.fi/content/fi/1/20126/LEMENE.html
[31] Fraunhofer Instituutti. 2020. PHOTOVOLTAICS REPORT - Raportti. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://www.ise.fraunhofer.de/content/dam/ise/de/do-cuments/publications/studies/Photovoltaics-Report.pdf
[32] Oy Merinova Ab. 2016. Aurinkodemo. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa:
https://www.merinova.fi/wp-content/uploads/2016/09/aurinkodemo_loppura-portti.pdf
[33] Kestävä Energiatalous. 2018. Uutinen. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa:
https://www.energiatalous.fi/?p=1938
[34] Sähkömaailma. 2020. Uutinen. [Viitattu 20.12.2020]. Saattavissa:
https://www.sahkomaailma.fi/sahkovarastot-syntyvat-mittatilaustyona/
[35] TTA-65030 Teknologian ennakointi [Moodle-oppimisalusta]. [viitattu 12.11.2020]
Saatavissa: https://moodle2.tut.fi/ > TTA-65030 > Luento 1
[36] Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV - Menetel-mäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tie-toarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. [Viitattu 27.3.2021]. Saatavissa:
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3.html
[37] Kajaanin ammattikorkeakoulu. 2021. Ohje. [Viitattu 27.3.2021]. Saatavissa:
https://www.kamk.fi/fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukima-teriaali/Aineiston-keruumenetelmat/Haastattelu
[38] Kiinteistöliitto. 2019. Uutinen. [Viitattu 25.3.2021]. Saatavissa: https://www.ki-inteistoliitto.fi/uutiset/nayta/?id=7971
[39] Autoalan tiedotuskeskus. 2021. Tilasto. [Viitattu 27.3.2021]. Saatavissa:
https://www.aut.fi/tilastot/autokannan_kehitys/sahkoautojen_maaran_kehitys [40] Sähköinen liikenne ry. 2021. Tilannekatsaus. [Viitattu 27.3.2021]. Saatavissa:
https://emobility.teknologiateollisuus.fi/sites/emobility/files/inline- files/2020%20Q4%20S%C3%A4hk%C3%B6inen%20liikenne%20tilanneka-tsaus%202021%2002%2018%20jaettava_0.pdf
[41] Suomen riskienhallintayhdistys ry. 2021. Ohje. [Viitattu 30.3.2021]. Saatavissa:
https://pk-rh.fi/tools/swot.html
LIITE A: HAASTATTELUKYSYMYKSET
1) Kertokaa lyhyesti taloyhtiöstänne (ikä, asukkaiden ikärakenne, huoneistojen pääasi-allinen omistusmuoto jne.)
2) Onko taloyhtiössänne tehty ratkaisuja energian kulutuksen vähentämiseksi, jos niin mitä?
3) Millaisia energiahankkeita lähitulevaisuudessa (5 vuotta) näette taloyhtiössä tehtä-vän?
4) Onko taloyhtiönne sähkölaskussa tapahtunut viimevuosina merkittäviä muutoksia nousua/laskua?, sähkön hinnassa tai jakeluverkkoyhtiön siirtohinnoissa?
5) Oletteko harkinneet yhteistä sähkön hankinnan kilpailuttamista tai yhteishankintaa (yhteistä sähkösopimusta)? Entä oletteko harkinneet kiinteistölle yhtä verkkopalve-lusopimusta ja ns. ”takamittarointia”?
6) Millaisena näette nykytilanteessa mahdollisuudet rahoituksen saamiselle omassa taloyhtiössänne erilaisiin energiansäästö investointeihin?
7) Onko taloyhtiössänne huomioitu sähköautojen latausmahdollisuudet tai harkittu sähköautojen latausmahdollisuuden hankkimista taloyhtiön pysäköintialueelle?
8) Millaisia mahdollisuuksia sähköautojen lataamiseen on tarjolla, mikäli latausmahdol-lisuus on taloyhtiössänne huomioitu?
9) Ovatko sähkönsiirtohinnat kasvaneet viimevuosina mielestänne liikaa, voisiko siirto-hintojen nousua kompensoida taloyhtiössänne tuottamalla omavaraista sähköä?
10) Onko uusiutuvan energiantuotannon hankkimiselle taloyhtiössä tärkeämpää talou-dellinen hyöty vaiko ympäristö- ja yhteisöllisyystekijät?
11) Kuinka pitkä olisi mielestänne kohtuullinen takaisinmaksuaika aurinkosähköjärjes-telmälle, jonka odotettu käyttöikä on 30 vuotta?
12) Uskotteko aurinkovoimajärjestelmien teknologian kehittyvän tai hinnan laskevan tu-levaisuudessa siten, että järjestelmän hankintaa olisi järkevää lykätä nykyhetkestä joidenkin vuosien päähän esimerkiksi edullisempien aurinkokennojen toivossa?
13) Onko mielestänne taloyhtiöille riittävästi tietoa ja tarjontaa omavaraiseen energian-hankintaan?
14) Millä tavoin edellä kysyttyjä tietoja ja tarjontaa olisi mielestänne kiinnostavin ja käy-tännöllisin tapa välittää taloyhtiölle?
15) Onko tiedossanne taloyhtiöitä, joissa olisi otettu käyttöön aurinkosähköjärjestelmä, oletteko kuulleet onnistuneista aurinkosähkö hankkeista asunto-osakeyhtiöissä?
16) Onko energiayhteisö käsite teille tuttu ja oletteko tietoinen uudesta vuoden 2020 lo-pulla voimaan tulleesta asetuksesta koskien asunto-osakeyhtiöiden hyvityslaskenta-mallia.
17) Millaisia liiketoiminta mahdollisuuksia energiayhteisöhankkeet voisivat näkemyk-senne mukaan tuoda? Oletteko harkinneet tämän tapaista toimintaa tai olisitteko siitä kiinnostuneita?
18) Mitkä näette suurimmiksi esteiksi ja haasteiksi, jotta asunto-osakeyhtiönne voisi muodostaa energiayhteisön?
19) Kenen pitäisi olla aloitteellinen toimija yhteisön rakentamisessa?
20) Energiayhteisöihin kuuluminen perustuu vapaaehtoisuuteen, millaisena näette ta-paukset yhteisöstä irtautuvien jäsenten tapauksessa?
21) Millaiset taloyhtiöt ovat potentiaalisimpia energiayhteisöiksi (talon koko, ikä, sijainti, asukkaat…)?
LIITE B: HAASTATELTAVAT, HAASTATTELUJEN KESTO SEKÄ HAASTATTELU AJANKOHTA
Haastateltava
Haastatte-lun kesto
Haastattelun ajankohta Isännöitsijä A 45min 3.3.2021 Isännöitsijä B 30min 11.2.2021 Isännöitsijä C 27min 18.2.2021 Isännöitsijä D 35min 4.3.2021 Isännöitsijä E 42min 2.3.2021 Isännöitsijä F 41min 16.3.2021 Isännöitsijä G 26min 19.3.2021 Isännöitsijä H 1h 30min 10.3.2021 Isännöitsijä I 21min 16.2.2021 Hallitusjäsen 1 28min 9.3.2021 Hallitusjäsen 2 30min 10.2.2021 Hallitusjäsen 3 26min 9.3.2021 Hallitusjäsen 4 40min 16.3.2021 Hallitusjäsen 5 1h 20min 13.2.2021 Hallitusjäsen 6 43min 9.2.2021 Hallitusjäsen 7 25min 11.2.2021 Hallitusjäsen 8 29min 17.2.2021