Energiayhteisöllä tarkoitetaan yhtä tai useaa toimijaa, jotka vapaaehtoisesti muodosta-vat yhteisön, joka tuottaa energiaa käyttäen paikallisia resursseja ja hallinnoi niitä mää-rittämiensä periaatteiden mukaisesti. Energiayhteisö on oikeushenkilö, joka voi muodos-tua useammasta luonnollisesta henkilöstä tai muusta tahosta, esimerkiksi yhdistys tai pienyritysyritys, joka hallinnoi omistamiaan energiantuotantolaitteistoja.
Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin ovat asettaneet direktiivin, jossa energiayh-teisö on määritelty seuraavasti [3]:
”Kansalaisten energiayhteisöjen jäsenyyden olisi oltava avoin kaikentyyppisille toimi-joille. Päätösvallan olisi kuitenkin kansalaisten energiayhteisössä oltava vain niillä jäse-nillä tai osakkailla, jotka eivät harjoita laajamittaista kaupallista toimintaa ja joilla energia-ala ei ole taloudellisen toiminnan ensisijainen energia-ala. Kansenergia-alaisten energiayhteisöjen katso-taan olevan sellainen kansalaisten tai paikallisten toimijoiden yhteistyön luokka, joka olisi tunnustettava ja jota olisi suojeltava unionin oikeuden nojalla. Kansalaisten energiayh-teisöjä koskevat määräykset eivät estä muiden kansalaisaloitteiden, esimerkiksi yksityis-oikeudellisista sopimuksista johtuvien aloitteiden, olemassaoloa. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen voitava säätää, että kansalaisten energiayhteisöillä on minkä tahansa yhteisön muoto, esimerkiksi yhdistys, osuuskunta, yhteistyökumppanuus, voittoa tavoittelematon yhteisö tai pieni tai keskisuuri yritys, edellyttäen, että yhteisö voi käyttää oikeuksia ja sillä voi olla velvoitteita omissa nimissään.”
Energiayhteisöt ovat varsin uusi toimija sähkömarkkinoilla, joten teknologinen kehitys ja toimintatavat ovat niiden osalta vielä alkuvaiheessa. Teknologisen kehityksen lisäksi myös poliittiset ratkaisut ja lainsäädännön kehittyminen tulevat olemaan tulevaisuudessa tärkeässä osassa energiayhteisöjen kehitystä. Näistä syistä energiayhteisöihin liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä ja ongelmia ratkaistavaksi tulevaisuudessa. Toisaalta energiayhteisöihin liittyy myös paljon piilossa olevaa potentiaalia ja mahdollisuuksia, joita kokonaisuudessaan ei vielä pystytä ennustamaan.
Energiayhteisöt toimivat jakamistalouden periaatteiden mukaisesti, siten että yhteisön osakkaiden hankkimien energiantuotantovälineiden hankinta kustannukset on jaettu osakkaiden kesken ja niistä saatavat hyödyt jaetaan osakkaiden kesken tasan siten, että osakkaat hyötyvät suhteellisesti yhtä paljon kuin ovat laitteiston hankintaan osallistu-neet.[4] Työ- ja elinkeinoministeriön asettama älyverkkotyöryhmä loppuraportissaan
2018 [4] jakoi energiayhteisöt kolmeen eri ryhmään: kiinteistön sisäisiin energia yhteisöi-hin, kiinteistön rajat ylittäviin energiayhteisöihin sekä hajautettuihin energiayhteisöihin.
Vuoden 2020 joulussa voimaan astunut asetus koskien energiayhteisöjä on merkittävä erityisesti kiinteistön sisäisen ja kiinteistön rajat ylittävien energiayhteisöjen kannalta.
Aiemmin laki on edellyttänyt sähköveron ja sähkönsiirtomaksun maksamista kaikesta jakeluverkkoyhtiön hallinnoimien asuinhuoneistojen mittarien läpi kulkevasta sähköstä.
Tällöin siis kaikkea huoneiston sähkömittarin läpi kulkevaa sähköä koskevat samat säh-kövero- ja siirtomaksukäytännöt kuin jakeluverkosta hankittua sähköä, vaikka sähkö olisi omavaraisesti tuotettua, eikä sitä ole hankittu julkisen jakeluverkon kautta. Omavarai-sesti tuotettua sähköä on siis voitu käyttää vain kiinteistön yhteisen sähkönkulutuksen kattamiseen ilman vero ja siirtomaksu seuraamuksia.
Uusi asetus ja sen mahdollistama hyvityslaskentamalli kuitenkin tekee mahdolliseksi sen, että omavaraisesti tuotettua sähköä voidaan myös syöttää huoneistoihin jakeluverk-koyhtiön hallinnoimien mittarien kautta. Hyvityslaskentamallissa omavaraisesti tuote-tusta sähköstä voidaan hyvittää sähkövero ja sähkönsiirtomaksu etäluettavien sähkömit-tareiden ja IT-ohjelmiston tekemällä netotuslaskennalla lyhimmän määritellyn taseselvi-tysjakson mukaan. [5]
2.1 Kiinteistön sisäinen energiayhteisö
Kiinteistön sisäisessä energiayhteisössä sähköntuotantolaitteisto on asennettu kiinteis-tön välittömään läheisyyteen. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiö, jonka osakkaat ovat hank-kineet asunto-osakeyhtiön tontille tai kiinteistön katolle käyttöönsä aurinkopaneelit, joi-den tuotantoa käytetään asunto-osakeyhtiön osakkaijoi-den sähkönkulutuksen kattami-seen. Tässä työssä tullaan jatkossa keskittymään kiinteistön sisäiseen energiayhtei-söön, erityisesti asunto-osakeyhtiöiden näkökulmasta. [6]
Kuvassa 1 on esitetty, kiinteistön sisäinen energiayhteisö. Kuvassa on kerrostalo, jonka katolle on asennettu aurinkopaneelit, joiden tuottama sähköenergia menee suoraan ta-lon sähkökeskukselle, joka on mittaroitu ja sähkökeskukselta eteenpäin jokaiseen huo-neistoon, joilla on omat, jakeluverkkoyhtiön hallinnoimat, mittarit.
Kuva 1. Kiinteistön sisäinen energiayhteisö [7]
Kerrostalon energiayhteisön omalla pientuotantolaitteistolla tuotettu sähköenergia kul-kee huoneistoon saman mittarin kautta, jolla mitataan jakeluverkosta otettua sähköä, jol-loin siitä tulisi myös maksaa sähköverkkoyhtiölle siirtomaksu sekä sähkövero. [7]
Omavaraisesti tuotetun sähkön käyttämisessä asunto-osakeyhtiössä ilman sähkönsiir-tomaksuja ja sähköveroseuraamuksia on aiemmin ollut kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on ollut käyttää omavaraisesti tuotettua sähköä ainoastaan asunto-osakeyh-tiön yhteisten tilojen sähkönkulutuksen kattamiseen, jolloin se ei kulje huoneistojen käyt-töön. Toinen vaihtoehto on ollut tehdä sähkönmittaus niin sanotusti takamittaroidusti.
Kuvassa 2 on esitetty asunto-osakeyhtiön takamittarointimalli. Takamittarointimallissa asunto-osakeyhtiöön hankitaan yksi summamittari, joka mittaa koko kiinteistön jakelu-verkosta ottamaa sähköä ja asunto-osakeyhtiöllä on ainoastaan yksi yhteinen sähköso-pimus. Asunto-osakeyhtiön huoneistojen sähkönmittaus on tällöin asunto-osakeyhtiön vastuulla, eikä asukkailla ole mahdollisuutta kilpailuttaa omia sähkösopimuksiaan, vaan asunto-osakeyhtiöllä on yksi yhteinen sopimus sähkönmyyjän ja jakeluverkkoyhtiön kanssa. [1]
Kuva 2. Asunto-osakeyhtiön takamittarointimalli. [1]
Uuden sähkömarkkinalain asetuksen astuttua voimaan vuoden 2020 lopussa, koskien olemassa olevien perinteisten etäluettavien sähkömittareiden käyttämisestä, hyvityslas-kentamallin tulee mahdolliseksi. Tällöin mitataan asunto-osakeyhtiön pientuotantolait-teiston tuottama omavaraista sähköä. Omavaraisesti tuotettu sähkö kulutetaan ensisijai-sesti osakeyhtiön yhteisten tilojen tarpeeseen ja ylijäävä osuus jyvitetään asunto-osakeyhtiön osakkaiden kesken. Omavaraisen sähköntuotannon ja energiayhteisön osakkaiden kulutus tasataan lyhimmälle sähkömarkkinoilla käytettävällä ajanmittausyk-sikölle, joka on vuonna 2021 yksi tunti. [5]
Hyvityslaskennassa voidaan käyttää hyödyksi asunto-osakeyhtiöistä jo valmiiksi löytyviä etäluettavia sähkömittareita eikä se siten edellytä asunto-osakeyhtiön mittaroinin uusi-mista kuten takamittaroinin tapauksessa. Hyvityslaskentamalli tarjoaa asunto-osakeyh-tiöille uuden ja taloudellisesti edullisemman vaihtoehdon energiayhteisöjen perusta-miseksi.[5]
2.2 Kiinteistön rajat ylittävä energia yhteisö
Kiinteistön rajat ylittävässä energiayhteisössä tuotantoyksikkö on sijoitettu erilleen käyt-töpaikasta, mutta siten että ne on yhdistetty sähkölinjalla. Yleensä näin toimitaan, mikäli jossakin käyttöpaikan lähistöllä on paremmat olosuhteet sähköntuotantoon kuin kiinteis-tön välittömässä läheisyydessä. Esimerkiksi pientaloyhteisö, jonka läheisyydessä on mahdollisuus rakentaa suuren kapasiteetin aurinkosähkö- tai tuulivoimala, jolloin sähkön
tuotanto on teknistaloudellisesti kustannustehokkaampaa kuin esimerkiksi pienen aurin-kosähkövoimalan rakentaminen jokaisen talon katolle erikseen. Kuvassa 3 esitetään pe-riaatteessa, miten kiinteistön rajat ylittävä energiayhteisö muodostuu.
Kuva 3. Havainne kuva kiinteistön rajat ylittävästä energiayhteisöstä [8]
Kiinteistön rajat ylittävässä energiayhteisössä voi olla useampia kuin yksi sähkön tuo-tanto- ja käyttöpaikka. Kiinteistön rajat ylittävässä energiayhteisössä käyttöpaikat ovat tehneet verkkopalvelusopimuksen paikallisen jakeluverkkoyhtiön kanssa. Täten niillä on liittymä jakeluverkkoon ja liittymispisteiden sähkönkulutusta mitataan sähkömittarilla. [7]
Uusi asetus koskien hyvityslaskentaa koskee myös kiinteistön rajat ylittävää energiayh-teisöä, kun energiayhteisön osakkailla on yhteinen liittymispiste ja ne ovat saman jake-luverkkoyhtiön alueella. Hyvityslaskentamalli tarjoaa kiinteistön rajat ylittävälle energia-yhteisölle samat hyödyt kuin kiinteistön sisäisellekin energiaenergia-yhteisölle. [5]
Omavaraisella sähköntuotannolla tuotetaan siis sähköä kattamaan energiayhteisön osakkaiden sähkönkulutusta ja tällä tavoin saadaan pienennettyä jakeluverkosta ostet-tavan sähkön määrää, mistä saadaan taloudellista hyötyä. Täten on järkevää rakentaa mahdollisimman hyvin optimoitu pientuotantovoimala siten, että se kattaa mahdollisim-man hyvin yhteisön omahdollisim-man kulutuksen, muttei juuri ylitä sitä, sillä jakeluverkkoon myy-dystä sähköstä saatu hinta on selvästi pienempi kuin ostosähkön kokonaiskustannus.
Energiayhteisö voi myös toimia hajautetusti siten, että sähköntuotanto ja -kulutus eivät sijaitse lähekkäin toisiaan. Tällöin sähköntuotanto voidaan rakentaa sijainniltaan mah-dollisimman kustannustehokkaasti ja sähköntuotanto ja -kulutuspaikka liitetään toisiinsa
virtuaalisesti. Sähkönkulutus ja -tuotantopaikkojen tulee tällöin olla liitettynä sähkönsiirto- ja jakeluverkkoon, jossa tuotanto voidaan siirtää kulutuspaikalle. Virtuaalisesti toimivasta hajautetusta energiayhteisöstä ei kuitenkaan ole vielä toistaiseksi olemassa olevia käy-täntöjä ja sääntöjä siitä, miten omavaraisesti tuotetun sähkön osuus korvataan kulutus-paikalla.
2.3 Energiayhteisöjen tulevaisuuden näkymät
Energiayhteisöjen tulevaisuuden näkymiä yleisesti ottaen voidaan pitää lupaavina. Eri-laisia kannustimia yhteisöjen perustamiseksi on tarjolla ja teknologia kehittyy jatkuvasti mahdollistaen entistä parempia ja taloudellisesti kiinnostavampia ratkaisuja energiayh-teisöiden perustamiseen ja niiden toiminnan ylläpitämiseen. Myös poliittisia ratkaisuja energiayhteisöjen perustamisen ja ylläpitämisen helpottamiseksi pyritään tekemään ak-tiivisesti. [1]
Aurinkopaneeliteknologia kehittyy jatkuvasti ja paneeleista tulee tehokkaampia sekä edullisempia. Samoin akkuteknologia on ottanut suuria kehitysharppauksia kustannus-tehokkuudessa, erityisesti sähköautojen akkutekniikan kehityksen ansiosta. Sääriippu-van uusiutuviin energialähteisiin perustuSääriippu-van sähköenergian tuotannon lisääntyessä myös säätötehon tarve lisääntyy, jolloin akut tarjoavat tulevaisuudessa myös mahdolli-suuksia kasvavalle sähköjärjestelmän joustavuuden tarpeelle. Kiinteistötasolla käytettä-vät akut eroavat kuitenkin jonkin verran ajoneuvoissa käytettävistä akuista, joten tekno-logian kehitys ajoneuvoissa ei näy suoraan verrannollisesti kiinteistöissä käytettävien sähkövarastojen kehityksessä.[9]
Koska energiayhteisöt ovat verrattain uusi toimija sähkömarkkinoilla ei niiden perustami-sesta ja ylläpitämisestä ole paljoakaan kokemuksia tai osaamista. Täten energiayhtei-söissä tarvittavan teknologian kehitys on vasta alussa eikä muun muassa sähkövaras-tojen optimaaliseen käyttämiseen tarvittavia ohjausjärjestelmiä ole markkinoilla katta-vasti ja tarjolla olevat järjestelmät ovat melko kalliita. Sähkövarastot aiheuttavat asuin-kiinteistöissä myös selvän paloturvallisuusriskin, joten turvallisuustekijät tulee myös huo-mioida niiden energiayhteisöjen osalta, joissa käytetään akustoja sähköenergian varas-toimiseen. Kiinteistöille sijoitettaviin sähkövarastoihin tulisi siis asettaa määräykset palo-turvallisuuden osalta selvästi ja siten että ne ovat myös esimerkiksi vakuutusyhtiöiden ja muiden sidosryhmien hyväksymiä.[9]
Ongelmia energiayhteisöjen osalta ovat aiheuttaneet myös vanhentunut sähkömarkki-nalaki, jota korjattiin vuonna 2020 energiayhteisöjen osalta. Uudessa asetuksessa
säh-kömarkkinalakiin selvennettiin käsitettä ”energiayhteisö” ja tehtiin mahdolliseksi hyvitys-laskentamalli energiayhteisöille. Tämä uusi asetus antoi energiayhteisöille mahdollisuu-det käyttää sähkömittaroinnissa olemassa olevia etäluettavia sähkömittareita ja täten teki energiayhteisöiden perustamisesta huomattavasti kannattavampaa taloudellisesta näkökulmasta. [5]
Energiayhteisöt ovat siis vielä hyvin uusi ja tuntematon tapa toimia ja tuottaa omavaraista energiaa. Teknologian ja lainsäädännön jatkuva kehitys kuitenkin edesauttaa energia-yhteisöjen perustamista ja edistyksellisten henkilöiden ja energia-yhteisöjen perustaessa ener-giayhteisöjä saadaan myös konkreettista tietoa energiayhteisöjen toiminnasta ja hyö-dyistä, mikä osaltaan toimii myös kannustimena uusien energiayhteisöjen syntymiselle.