3. ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ENERGIAYHTEISÖNÄ
3.4 Energiayhteisöjen sidosryhmät ja liiketoimintamallit
Energiayhteisöihin liittyy vahvasti monia sidosryhmiä ja liiketoimintamallit energiayhtei-söjen ympärillä ja niiden perustamisessa ovat vielä hyvin epäselviä. Esimerkiksi se kuka energiayhteisön perustamisesta ottaa päävastuun ja kuka tarjoaa mitäkin palveluja ja resursseja voi olla monelle asunto-osakeyhtiölle hyvin vaikeasti hahmotettavissa. Ener-giayhteisöihin liittyy paljon potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia jo olemassa ole-ville sidosryhmille. Olemassa olevien sidosryhmien lisäksi liiketoimintamahdollisuuksia avautuu myös mahdollisesti kokonaan uusille toimijoille, jotka ovat halukkaita tarjoa-maan palveluja ja ratkaisuja energiayhteisöjen perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Yksi tärkeä ja päivittäin asunto-osakeyhtiön kanssa tekemisissä oleva sidosryhmä on asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijät. Isännöinnillä tarkoitetaan asiantuntijapalveluja, jota isännöintitoimisto tarjoaa asunto-osakeyhtiöille. Perinteiseen osakeyhtiön organisaa-tioon verrattuna, isännöitsijä toimii asunto-osayhtiössä toimitusjohtajan roolissa. Asunto-osakeyhtiön hallitus siis valitsee isännöitsijän, jonka tehtävänä on vastata asunto-osa-keyhtiön hallinnollisista sekä juoksevista asioista kuten kiinteistön- ja varainhoidosta sekä asumispalveluista. Näiden asioiden hoitamisessa isännöitsijä tekee yhteistyötä mo-nien palveluntarjoajien, kuten huolto- ja asiantuntijapalveluita tarjoavien henkilöiden ja yritysten kanssa. [24]
Isännöitsijä on siis tärkeä sidosryhmä asunto-osakeyhtiöille ja isännöinnin vastuisiin kuu-luu muun muassa kartoittaa ja suunnitella asunto-osakeyhtiön hyväksymänä toiminta-strategia ja tavoitteet liittyen kiinteistön kuntoon sekä korjaus- ja parannustarpeisiin.
Isännöitsijöiden vastuut asunto-osakeyhtiöiden asioiden hoitamisesta vaihtelevat sen
mukaan, miten asiasta on sovittu yhdessä asunto-osakeyhtiön hallituksen kanssa. Hal-linnollisten ja juoksevien asioiden hoitamisen lisäksi isännöitsijät voivat osaamisensa mukaan tarjota erilaisia lisäpalveluja asunto-osakeyhtiölle. [24]
Koska isännöitsijät ovat muutenkin vahvasti sidoksissa asunto-osakeyhtiön korjaus- ja parannushankkeissa, voisi isännöintialalle syntyä liiketoimintaa myös energiayhteisöpal-velujen tarjoamiseen. Erityisesti teknistä osaamista ja palvelua tarjoavien isännöintitoi-mistojen tarjontaan voisi syntyä palveluja myös energiayhteisöjen perustamiseen ja hal-linointiin. Tämä olisi luonnollinen ja selkeä kanava asunto-osakeyhtiöille saada tukea ja aloitteellisuutta energiayhteisön perustamiseen. Toisaalta isännöitsijät vastaavat jo ny-kyisellään hyvin laajasti monista erilaisista asioista asunto-osakeyhtiöissä eikä monilla isännöitsijöillä välttämättä löydy riittävää osaamista tai aikaa ja resursseja asunto-osa-keyhtiöiden energiayhteisötoimintaan perehtymiseen.
Julkinen sähköverkko on luonnollisesti yksi keskeinen sidosryhmä asunto-osakeyhtiöi-den sähkön hankinnan kannalta. Jakeluverkkoyhtiö määräytyy alueellisesti kullekin asunto-osakeyhtiölle sen mukaan, minkä jakeluverkkoyhtiön alueella se sijaitsee. Jake-luverkkoyhtiö vastaa asunto-osakeyhtiön sähkön toimituksesta, mittaroinista sekä yhtiön osakkaiden laskuttamisesta. Myös hyvityslaskentamalli on jakeluverkkoyhtiöiden tar-joama palvelu asunto-osakeyhtiöille. Täten jakeluverkko yhtiöllä on myös hyvin selkeä ja ennestään määritelty rooli asunto-osakeyhtiöiden sidosryhmänä. Toisaalta jakeluverk-koyhtiöillä on myös paljon mahdollisuuksia tarjota lisäpalveluja perustettaville energia-yhteisöille. Esimerkiksi energiayhteisöissä käytettäviin sähkövarastoihin voisi hyödyntää palveluntarjoajia, joiden sähkövarastoja käytetään säätösähkön varastoimiseksi ja joilta myös jakeluverkkoyhtiöt ostavat akun käyttöä palveluna verkon tarpeisiin.
Jakeluverkkoyhtiöt voisivatkin olla yksi potentiaalinen toimija, joka laajentaa liiketoimin-taansa tarjoamaan myös kokonaisratkaisuja energiayhteisöhankkeille. Tässä tapauk-sessa jakeluverkkoyhtiöiden tulisi, monopoliasemansa vuoksi, kuitenkin eriyttää energia-yhteisöihin liittyvä liiketoiminta jakeluverkkoyhtiön monopoliliiketoiminnasta. Jakeluverk-koyhtiöt ovat joka tapauksessa yksi tärkeä sidosryhmä asunto-osakeyhtiöille ja osaavia henkilöitä sekä tarvittavaa tietotaitoa löytyy jakeluverkkoyhtiöistä jo valmiiksi, joten oma yhtiö energiayhteisötoiminnalle jakeluverkkokonsernin alaisena olisi perusteltu. Jakelu-verkkoyhtiöillä on myös laaja verkosto muihinkin energiayhteisöjen kannalta tärkeisiin sidosryhmiin ja palveluntarjoajiin niiltä osin, joita se ei itse pysty toimittamaan. Jakelu-verkkoyhtiö Caruna onkin tuonut markkinoille virtane.fi-palvelun, jossa se tarjoaa asiak-kailleen mahdollisuuden tutustua ja kilpailuttaa palveluntarjoajia muun muassa sähköau-tojen latauslaitteita ja aurinkopaneeleita tarjoavien tahojen osalta. [25]
Caruna on myös pilotoinut omaa energiayhteisö ratkaisuaan Varsinais-Suomessa.
Tässä pilotissa Caruna on ollut tuomassa yhteen asiakkaita ja palveluntarjoajia kiinteis-tön rajat ylittävän energiayhteisön perustamisessa. Tässä tapauksessa asiakas on hank-kinut tontilleen aurinkosähköjärjestelmän, jonka tuottamaa energiaa käyttää omiin tar-peisiinsa ja jakaa ylijäämä sähköä lähinaapureilleen. [26]
Myös sähkönmyyntiyhtiöt voisivat tulevaisuudessa tarjota energiayhteisöpalveluja asunto-osakeyhtiöillä. Monilla sähköä myyvillä yhtiöillä on jo nyt tarjonnassaan erilaisia energiayhteisöihin liittyviä tuotteita ja palveluja, kuten aurinkoenergiapalveluja sekä säh-köautojen latauspalveluja. Sähkönmyyntiyhtiöillä on myös käytössään paljon osaavaa henkilöstöä ja resursseja, joilla pystyttäisiin tulevaisuudessa perustamaan tarjontaa myös asunto-osakeyhtiöiden energiayhteisöpalveluille, nykyisin tarjolla olevien palvelui-den lisäksi.
Energiayhteisöpalvelujen tarjoaminen mahdollistaa myös rahoitus- ja vuokraamisliiketoi-minnan syntymisen omavaraista sähkönhankintaa ja energiayhteisöpalveluja tarjoaville yhtiöille. Mikäli asunto-osakeyhtiöillä ei ole mahdollisuutta tai halua hankkia rahoitusta, voivat ne halutessaan esimerkiksi vuokrata laitteiston omavaraiseen energiantuotantoon tai vaihtoehtoisesti tehdä leasing-sopimuksen laitteistoja tarjoavalta yritykseltä.
Leasing-sopimuksella tarkoitetaan, että omavaraisen sähköntuotannon laitteisto vuokra-taan pitkäaikaisesti palveluntarjoajalta. Leasingkorvauksena määräajoin suoritettava maksu voidaan sopia esimerkiksi siten, että se on samansuuruinen kuin omavaraisesti tuotetun sähkön hinta olisi jakeluverkosta ostettuna. Tällöin investointi ei aiheuta hankin-takustannuksia tai lisää käyttömenoja. Mikäli laitteisto on todettu toimivaksi ja sen käyt-töikä ei ole lopussa leasing-sopimuskauden päätyttyä, yhteisöllä on mahdollisuus halu-tessaan ostaa laitteistot itselleen erikseen sovittavalla jäännösarvolla. Tällaisilla rahoi-tusmahdollisuuksilla voidaan madaltaa kynnystä omavaraiseen sähköntuotantoon, koska tällöin asunto-osakeyhtiön ei tarvitse tehdä suurta investointia kokonaan tai vält-tämättä lainkaan. [27]
Lempäälän Lämpö Oy:n tytäryhtiö Lempäälän Energia Oy on ollut toteuttamassa Lem-päälään suurta sektori-integraatiota mahdollistavaa LEMENE-energiayhteisöhanketta [28]. Lempäälän Energia tuottaa kaukolämpöä, mutta LEMENE-hankkeessa se on ollut toteuttamassa teollisuusalueelle rakennettua energiajärjestelmää. LEMENE-hank-keessa Lempäälän Energia toimii kaukolämmön tuotannon lisäksi, sähköntuottajana sekä operaattorina alueella toimivien yritysten välillä. Kuvassa 6 on esitetty LEMENE-hankkeeseen kuuluvat resurssit ja palvelun tarjoajat. [28]
Kuva 6. LEMENE on kerännyt yhteen kaikki energiayhteisössä tarvittavat resurssit ja palvelut, jotka se tarjoaa kokonaisuudessaan asiakkaalle. [28]
Lempäälän Energia Oy on ennestään energialiiketoiminnassa mukana oleva toimija, joka on löytänyt uuden liiketoiminta-alueen energiayhteisökokonaisuuden toteuttajana.
Tällä tavoin myös muille valmiille yrityksille voi aueta tilaisuuksia päästä osaksi sähkö-markkinaa ja tarjota palveluja ja kokonaisuuksia asiakkaille, jotka ovat kiinnostuneita ja-kamistaloudesta ja ekologisesti tuotetusta energiasta.
Potentiaalisia energiayhteisöpalveluja tarjoavia tahoja voisivat tulevaisuudessa olla myös esimerkiksi aurinkopaneeleja ja akkuja tarjoavat yritykset. Koska aurinkopaneeleja ja akkuja tullaan tarvitsemaan joka tapauksessa energiayhteisöissä, voisivat nämä yri-tykset toimia myös kokonaisratkaisujen toimittajina. Monilla akkuja ja aurinkopaneeleja tarjoavilla yrityksillä on paljon tarvittavaa teknistä ja kaupallista osaamista sekä valmiita kontakteja energiayhteisöhankkeisiin liittyviin muihin sidosryhmiin. Energiayhteisöpalve-luilla ne voisivat laajentaa liiketoimintaansa ja lisätä omien tuotteidensa menekkiä ener-giayhteisöprojekteissa.
Myös sähköautojen latauspisteitä tai akkuja valmistavat yritykset voisivat toimia energia-yhteisöpalveluja tarjoavana tahona. Sähköautojen akuista sähkönjakeluverkkoon
säh-köä syöttävän V2G-teknologian kehittyessä ja yleistyessä, latauspisteitä ja -palveluja tar-joavilla yrityksillä tulee olemaan kattava verkosto potentiaalisille energiayhteisö kohteille omien asiakkaidensa kautta. Lisäksi latauspisteitä tarjoavilla tahoilta löytyy paljon tar-peellista osaamista ja tietoa siitä, miten energiayhteisöissä voitaisiin hyödyntää autojen akkuja omavaraisen energian varastoinnissa ja tarjota kysyntäjoustoa ajankohtiin, jolloin omavarainen energian tuotanto on alijäämäistä kulutukseen nähden.
Toisaalta energiayhteisöpalvelujen ja kokonaisratkaisujen tarjoaminen on mahdollisuus myös perustaa kokonaan uusia liiketoimia ja yrityksiä. Tällaisten kokonaan uusien toimi-joiden perustaminen edellyttää osaavaa henkilöstöä, jolla on tarpeeksi hyviä kontakteja hankkeiden toteuttamiselle. Kokonaan energiayhteisökokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen keskittyvät toimijat pystyvät paremmin erikoistumaan energiayhteisöliike-toimintaan ja tarjoamaan kaiken osaamisensa energiayhteisöhankkeisiin, kun taas mo-nia muitakin liiketoimintasektoreita hallinnoivat yritykset ovat toteuttamassa muitakin energiayhteisöihin liittymättömiä projekteja eivätkä välttämättä pysty keskittymään täy-dellisesti energiayhteisöihin.
Yhtenä esimerkkinä kokonaan uusista liiketoimintamahdollisuuksien mahdollistajista voi-vat olla esimerkiksi taloyhtiöklubi-hankkeet, jollaista on jo pääkaupunki seudulla pilotoitu.
Taloyhtiöklubit keräävät yhteen naapurustojen asunto-osakeyhtiöiden hallituksia, jotka perustavat yhteistyökanavia ja pyrkivät tekemään yhteistyötä ja jakamaan informaatiota erilaisten asunto-osakeyhtiö hankkeiden tiimoilta. Taloyhtiöklubit pyrkivät nimenomaan edistämään energiatehokkuutta ja energiaremontteja sekä jakamaan hyviä käytäntöjä ja kokemuksia asunto-osakeyhtiöiden kesken. Taloyhtiöklubien koordinoinnista vastaa ul-kopuolinen asiantuntija, jolla on ymmärrystä ja kokemusta asunto-osakeyhtiöiden johta-miseen ja päätöksentekoon liittyvissä haasteissa. Tällaisille asiantuntijoille energiayhtei-söt tarjoavat uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan perustamiseksi, mikäli taloyhtiöklubi-hankkeet yleistyvät tulevaisuudessa. [29]
Nämä ovat eräitä mahdollisia liiketoimintamuotoja, joita energiayhteisöjen ympärille voi syntyä. Toisaalta on mahdollista, että syntyy myös muunlaista liiketoimintaa esimerkiksi eri toimijoiden yhteistyön tuloksena. Muun muassa suuritehoisten ja teollisuutta palvele-vien energiayhteisöjen tapauksessa esimerkiksi Mankala-tyyppisiä aurinkovoimaloita, joissa useampi yhtiö hankkii yhteisesti käytettävän voimalaitoksen ja hyödyntää yhtei-sesti siitä saatavia hyötyjä.