LUVAN HAKIJA Oy Johnson Metall Ab Turkkirata 14 33960 PIRKKALA LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laitos sijaitsee Pirkkalan kunnan Sankilan kylässä, osoitteessa Turkkirata 14

33101 TAMPERE 7.11.2008 1998Y0322-111

KÄSITTELYMAKSU 6 265 € ASIA

Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Oy Johnson Metall Ab:n Pirkkalassa sijaitsevan valimon ja konepajan toimin- nan muutosta.

LUVAN HAKIJA

Oy Johnson Metall Ab Turkkirata 14

33960 PIRKKALA LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Laitos sijaitsee Pirkkalan kunnan Sankilan kylässä, osoitteessa Turkkirata 14.

Kiinteistön rekisteritunnus on 604-418-0001-0238.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §

Ympäristönsuojeluasetus 1 § kohta 2 d LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Toimivaltainen lupaviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n koh- dan 2 a mukaan Pirkanmaan ympäristökeskus.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Pirkanmaan ympäristökeskukseen 22.10.2007, jolloin asia on tullut vireille.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pirkkalan kunnan terveyslautakunnan päätös sijoituspaikkaluvasta

17.12.1981

Hämeen lääninhallituksen perustamislupa metallivalimon sulatus- ja lämpi- mänäpitouuneille 29.10.1986 nro 514/A09

Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös 8.10.2001 (Dnro 1998Y0322-111) ja päätös tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä 5.11.2004 (Dnro 1998Y0322-111).

Ympäristövahinkovakuutus 1.1.1999 alkaen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä.

Alue on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten kortteli- alueeksi.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Oy Johnson Metall Ab sijaitsee Turkkiradan teollisuusalueella, jonka länsi- puolella on Pirkkalan ohitustie. Teollisuusalueella on eri toimialoja edustavia yrityksiä. Kaksi elintarvikealan yritystä sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä laitoksen itäpuolella.

Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Turkki- radan teollisuusalueen pohjoispuolella sijaitsevaan Pyhäjärveen on laitokselta matkaa noin 1 km.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 160 - 200 m etäisyydellä Kyöstin alueel- la laitoksen koillispuolella. Pirkkalan kunnan vanhainkoti-palvelukeskus on noin 600 m laitoksesta koilliseen.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Viereinen ohikulkutie on vilkkaasti liikennöity ja aiheuttaa taustamelua alu- eella.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Kiinteistö on rakennettu vuonna 1976 alumiinivalimoksi. Oy Johnson Metall Ab on muuttanut kiinteistöön vuonna 1981 ja omistaa kiinteistön. Tontilla on teollisuushalli (valimo, konepaja, valmisvarasto sekä konttori- ja sosiaalitilat) ja varastohalli. Teollisuushallin ja varastohallin välinen piha-alue on asfaltoitu ja katettu puolilämpimäksi materiaalinkäsittelytilaksi.

Oy Johnson Metall Ab valmistaa pronssivalimossa valuaihioita, jotka työste- tään konepajassa käyttövalmiiksi tuotteiksi. Pääosa tuotteista on koneistettu- ja laakereita ja holkkeja. Yrityksellä on muutamia varastotuotteita hyllyssä,

mutta pääasiallinen tuotanto koostuu asiakkaan piirustusten mukaan tehdyis- tä tuotteista. Suurin osa tuotteista myydään Suomeen, mutta tuotteita toimi- tetaan myös Norjaan yhtiön Norjan toimipisteen kautta.

Raaka-aineet, tuotanto ja kapasiteetti

Tuotteisiin käytetään noin 1 500 tonnia romukuparia. Muita raaka-aineita ovat harkkoina ostettavat sinkki, tina ja lyijy sekä oman sorvaamon lastut.

Noin 60 % valetusta metallista koneistetaan irti ja sulatetaan uudelleen käy- tettäväksi.

Alla olevassa taulukossa on esitetty sulatusmäärien kehitys 2000-luvulla.

Vuodesta 2000 vuoteen 2007 kasvua on ollut yli 60 %. Lupaa haetaan 2 500 tonnin vuotuiselle sulatusmäärälle.

Vuosi 2000 2004 2007 haettu

Sulatusmäärä [t] 1 325 1 600 2 152 2 500

Vuotuinen valutuotanto on noin 1 000 tonnia valmiita tuotteita. Valmiit tuot- teet koostuvat nykyään pääasiassa tinapronssista tai alumiinipronssista, lyijy- tinapronssin määrä tuotteissa on laskussa. Kuparia valmiit tuotteet sisältävät eniten, 50–82 %.

Toiminta-ajat

Toimintaa harjoitetaan yleensä kahdessa vuorossa. Öisin työskennellään joi- takin kertoja vuodessa. Valaminen lopetetaan klo 22 ja poistoilmapuhaltimet hiljenevät klo 23 mennessä, mikäli yövuoroa ei ole otettu käyttöön. Työnte- kijöitä on noin 90, joista noin 30 valimossa, 14 toimihenkilöä ja loput kone- pajan puolella.

Prosessit

Sulatus

Valimossa on 11 sulatusuunia, jotka ovat piikarbidiupokkaita. Alla on esitet- ty yhteenveto uuneista. Vuoden 2001 ympäristölupaan verrattuna käytöstä on poistunut kaksi öljylämmitteistä uunia ja niiden tilalle on tullut kaksi in- duktiouunia.

Uuni Vetoisuus Energia

Uuni 1 1600 kg öljy

Uuni 2 1000 kg propaani

Uuni 3 1000 kg öljy

Uuni 4 1000 kg öljy

Uuni 5 1000 kg sähkö

Uuni 6 300 kg sähkö

Uuni 7 600 kg sähkö

Uuni 8 600 kg sähkö

Uuni 9 300 kg sähkö

Uuni 10 700 kg öljy Uuni 11 300 kg propaani

Uuneista 7 ja 8 voi olla käytössä vain jompikumpi (induktiouunipari). Uuni 9 on muutettu öljystä sähköön syksyllä 2008. Uuni 10 on poistumassa käytös- tä, ja tilalle hankitaan 350 kg vetoinen induktiouuni. Uunit 1 ja 11 ovat käy- tössä vain satunnaisesti

Sulatusuuneissa liekin lämpötila on 1 700 ºC ja sulan lämpötila 1 200 ºC.

Uunien sisäpinnalla on 7-12 cm:n paksuinen sementtivuoraus (Low cement - massaa). Uunimassan lämmönkestävyys on hyvä, mutta vuoraukset joudu- taan uusimaan kerran vuodessa.

Kaasun poistoon metallisulasta käytetään kalsiumkarbidista valmistettuja tab- letteja noin 1 000 kg/a. Tabletit hajoavat hiilidioksidiksi ja kuonaksi. Lisäksi palohäviötä pienentämään käytetään vuosittain noin 500 kg valkoista kvartsi- hiekkaa, joka suojaa metallin pintaa hapen vaikutukselta ja kerää epäpuhta- uksia muodostaen kuonaa. Kuona kerätään sulan pinnalta kauhalla ja siirre- tään kuonalaatikkoon.

Valu

Valumenetelminä käytetään keskipakovalua ja jatkuvaa valua. Valukaatoja on noin 40 kpl/vrk. Keskipakovalussa valetaan teräskokilleihin, jotka pyöri- vät valun aikana. Valuissa ei käytetä hiekkaa eikä keskipakovalussa tarvita keernoja. Valuaihiot poistetaan kokilleista nostamalla.

Jatkuvassa valussa senkassa oleva sula metalli siirretään trukeilla sulatusuu- neilta lämpimänäpitouuneihin. Lämpimänäpitouuneja on yhteensä kolme, niistä kaksi toimii kevyellä polttoöljyllä ja yksi propaanilla. Näistä propaani- uunin käyttö on nykyään vähäistä. Jatkuvassa valussa käytetään valimohallin yhteydessä olevassa erillisessä sorvaamossa valmistettuja grafiittikokilleja, jotka ovat pääsääntöisesti kertakäyttöisiä, sekä grafiitista valmistettuja keer- noja. Keerna on erillinen kappale, jota käytetään valuaihioiden sisäpuolisten ja ulkopuolisten muotojen muodostajana.

Kokillien pinnalla käytetään mustana suoja-aineena grafiittia ja valkoisena suoja-aineena kvartsihiekkaa. Suoja-aineet ruiskutetaan kokillien pintaan, jot- ta sula metalli ei tartu kokilleihin kiinni. Valuaihioiden pinnalta suoja-aineet joutuvat koneistuksessa lastuihin, jotka palautetaan sulatusuuneihin.

Valukappaleiden jälkikäsittely

Konepajan puolella käytössä on noin 40 työstökonetta (sorveja ja jyrsimiä), joilla työstetään valuaihiot valmiiksi tuotteiksi. Jälkikäsittelyyn kuuluu saha- usta mutta ei hiontaa. Leikkuunesteet ovat biohajoavia. Leikkuunesteet kier- tävät käytössä, yleensä kiertoon vain lisätään nestettä. Leikkuunesteissä on 3

% emulgoitua nestettä, joka muodostaa ruostesuojan. Muutamien vuosien välein vaihdettava leikkuuneste toimitetaan ongelmajätekeräykseen.

Energiankulutus

Kiinteistön lämmitysenergiana on joulukuusta 2002 lähtien ollut maakaasu.

Polttoöljyä, propaania ja sähköä käytetään metallien sulatukseen. Seuraavas- sa taulukossa on esitetty laitoksen energiankulutustiedot vuosilta 2000 ja 2007.

2000 2007 Kevyt polttoöljy sulatukseen [t] 424 307 Kevyt polttoöljy lämmitykseen [t] 223 -

Maakaasu [tNm³] - 291

(2,9 GWh)

Propaani [t] 94 141

Sähkö [GWh] 1,6 2,4

Varastointi

Raaka-aineista romukupari ja harkot säilytetään varastohallissa. Asfaltoidulla piha-alueella säilytetään muita raaka-aineita lavoilla. Oman sorvaamon lastut kerätään tynnyreihin ja säilytetään ulkona.

Valmiit tuotteet säilytetään teollisuushallin toimistotilojen alla olevassa varas- tohallissa tai toimitetaan suoraan tilaajalle.

Propaanikaasusäiliön koko on 49 m³. Säiliö on maanpäällinen ja se on sijoi- tettu aidan sisäpuolelle. Säiliö on vuokralla Tehokaasulta ja se huolehtii säili- ön määräaikaistarkastuksista.

Kevyen polttoöljyn säiliö on maanalainen ja kooltaan 49,5 m³. Öljyn kulutus- ta seurataan ja öljysäiliö tarkastetaan muutaman vuoden välein vuotojen ha- vaitsemiseksi, viimeksi tarkastus suoritettiin vuonna 2007. Tarkastuksessa säiliö pumpataan tyhjäksi ja sen kunto arvioidaan silmämääräisesti. Säiliön pohjalla on sinkkikappale, joka toimii korroosiosuojana siten, että sinkkiä siirtyy kappaleesta säiliön teräspintaan suojaksi ruostumiselta, koska säiliössä on aina hieman vettä tai ainakin kosteutta. Säiliön seinien paksuus tarkaste- taan ultraäänellä 10 vuoden välein.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Laitoksella on tehty energia-analyysi elokuussa 2008. Analyysin mukaan lämpöenergia säästöpotentiaali on 32 % (n. 2 650 MWh) ja sähkön 5 % (n.

135 MWh). Vaadittavien investointien kustannukset olisivat n. 150 000 €.

Sähkön osalta todetaan, että sulatuksessa sähkön ominaiskulutus on keski- määräistä korkeampi. Esimerkkinä mainitaan liian pitkät sulatusten välit, jol- loin uunin lämpötilan ylläpitoon sulatusten välissä kuluu merkittävästi säh- köä. Muilta osin sähkönsäästöpotentiaali muodostuu lähinnä paineilmaverkon vuotojen korjaamisesta ja ilmanvaihdon puhaltimien tehokkaammasta ohja- uksesta. Lämmön kohdalla merkittävimmät säästömahdollisuudet on lämmi- tykseen käytettävän maakaasun tarpeen vähentäminen ottamalla talteen läm- pöä valimon poistoilmasta. Myös nestekaasun ja öljyn kulutusta voidaan vä- hentää korvaamalla polttimia ja sulatusuuneja vastaavilla sähköä käyttävillä.

Tällöin tosin sähkönkulutus vastaavasti kasvaa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan

Päästöt ilmaan syntyvät metallien sulatuksesta, konepajan sorvien ja jyrsimien käytöstä, grafiittisorvaamosta sekä lämmityksestä.

Valimon sulatusuunien kuumentamiseen käytettävän kevytöljyn ja propaani- kaasun poltosta syntyvät savukaasut johdetaan hallirakennuksen pohjoispuo- lella olevan 14 m korkean savupiipun kautta ulkoilmaan. Savukaasujen läm- pötila savupiipussa on noin 40 - 60 ºC.

Konepajassa kaikilla työstökoneilla on kohdepoistot, joista poistoilma johde- taan omaan poistoonsa katolle 1990 -luvulla hankitun multisyklonin kautta.

Valimon yhteydessä sijaitsevasta grafiittimuottien käsittelystä grafiittipöly otetaan talteen omassa syklonissaan. Poistoilma palautetaan valimohalliin.

Valimon ilma vaihdetaan joka 10. minuutti ilman lyijypitoisuuden alentami- seksi. Työsuojeluun liittyvä työntekijöiden terveysseuranta toteutetaan neljä kertaa vuodessa.

Tehdashallin koillispuolella noin 12 m korkeudessa ovat poistot, joihin johde- taan keskipakovalun jäähdytysveden höyryn poisto. Hallirakennuksen katolla noin 12 m korkeudella ovat sulatusuunien huuvien päältä uunisillalta tulevat kolme poistoa. Näistä kohteista tulee ajoittain myös näkyviä päästöjä, jotka ovat peräisin lähinnä sinkin sulatuksesta. Huuvien kautta ulos johdettavassa ilmassa on 99 % sivuilmaa.

AX-Suunnittelu on mitannut vuosina 2001, 2003, 2005 ja 2007 laitoksen poistoilmojen pöly- ja raskasmetallipäästöt (sinkki, kupari, lyijy ja tina). Alla olevassa taulukoissa on esitetty pölylle mittauksissa saadut pitoisuudet, omi- naispäästökertoimet ja vuosipäästöt päästökohteittain. Vuosipäästöä lasket- taessa on käytetty edellisen vuoden sulatettua metallimäärää, joten vuosi- päästösarake kuvaa aina mittausta edeltävän vuoden kokonaispäästöä. Pois- tokohtiin johdetut ilmavirrat eivät ole täysin vertailukelpoisia vuodesta toi- seen, sillä ilmanvaihdossa on tapahtunut muutoksia.

Yleispoistot 1 ja 2 valusillalta(keskipakovalu) Sulatusuunien huuva = kohdepoistojen ohi virtaava

Sulatusuunien kohdepoisto = savukaasut imetään liekin päältä

PÖLY Pitoisuus

[mg/Nm³]

Ominaispäästö [g/kg sulatettu

metalli]

Vuosipäästö [kg/a]

Mittauspiste 2001 2003 2005 2007 2001 2003 2005 2007 2000 2002 2004 2006 Yleispoisto 1 4,10 6,2 0,14 0,37 0,16 0,19 0,01 0,01 269 313 11 19 Yleispoisto 2 1,90 1,9 0,21 0,90 0,05 0,04 0,01 0,02 83 62,5 10,5 31,5 Sulatusuunien

huuva

1,95 2,14 0,55 2,52 0,10 0,08 0,04 0,06 163 143 58 121 Liukuvalu-

uunien kohdepoistot

6,53 20,76 1,84 3,93 0,20 0,52 0,08 0,07 341 871 129 136

Sulatusuunien kohdepoisto

8,15 13,04 2,60 8,52 0,87 0,92 0,31 0,44 1477 1547 501 831 Keskipakova-

lu-uunien kohdepoistot

0,89 2,35 0,40 0,83 0,02 0,06 0,01 0,02 25 93,0 21,9 29,4

YHTEENSÄ 1,4 1,8 0,45 0,61 2 367 3 031 731 1 168

Sinkin ja lyijyn sulatusmäärät mittauspäivinä ovat olleet niin pieniä, ettei niille ole joka vuosi pystytty määrittämään ominaispäästökertoimia. Näissä tapauk- sissa on käytetty edellisen mittausten kerrointa. Metallien, lukuun ottamatta sinkkiä, merkittävin päästölähde on sulatusuunien kohdepoisto. Sinkkiä on useimmilla mittauskerroilla ollut eniten liukuvalu-uunien kohdepoistossa. Al- la olevassa taulukossa on esitetty metalleille mitatut ominaispäästökertoimet.

Päästötyyppi

Ominaispäästö [g/ sulatettu kg]

2003 2005 2007

Sinkki (Zn) 2,8 g/kg sulatettu sinkki 2,8 2,8 Kupari (Cu) 0,3 g/kg sulatettu kupari 0,1 0,2 Lyijy (Pb) 11,0 g/kg sulatettu lyijy 10,6 10,6 Tina (Sn) 0,6 g/kg sulatettu tina 0,2 0,1

Valimon ilmastointia on muutettu vuoden 2001 ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Konepajan ilman poisto on erotettu valimon sulatusuunien poistoil- mastoinnista, jotta valimon ilmavaihtoa on voitu tehostaa (poistoilmamäärää kasvattaa) sisäilman laadun parantamiseksi. Koska myös konepajan poistoil- mamääriä on lisätty, ei ilmanvaihtokoneiston teho enää riittänyt käsittelemään konepajan ja sulatusuunien poistoja yhdessä, vaan ilmavirrat oli erotettava.

Samalla grafiittisorvauksen suodattimen tehoa nostettiin.

Myös liukuvalu-uunien kohdepoistojen poistokohdat ovat muuttuneet. Ai- emmin liukuvalu-uunien kohde- ja huuvapoistot ohjattiin ulos samasta koh- dasta valimon lounaisosassa. Tällä hetkellä liukuvalu-uunin huuvapoisto oh- jataan ulos yhdessä keskipakovalu-uunien kohdepoiston kanssa ja liukuvalu- uunin kohdepoistolle (öljyn polton savukaasut) on oma poisto em. poiston vieressä valimon lounaisosassa. Lisäksi valimohallissa on uusina poistokohti- na yksi yleispoisto pystyvalukoneen päällä sekä huuvapoisto laakavalun pääl- lä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto laitoksen päästöistä. Taulu- kossa ovat päästöt aiemman ympäristöluvan myöntövuotena, lasketut (rapor- toidut) päästöt vuosina 2005 ja 2007, mittausten perusteella saadut päästöt vuosina 2003, 2005, 2007 sekä toiminnanharjoittajan ilmoittamat laskennalli- set päästöt haetulla 2 500 tonnin sulatusmäärällä. Toiminnanharjoittajan ra- portoimissa laskennallisissa vuosipäästöissä (2005 ja 2007) on käytetty vuonna 2004 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisia ominaispäästökertoi- mia, mitatuissa vuosipäästöissä kulloisissakin mittauksissa saatuja ominais- päästökertoimia. Vuosipäästö kuvaa aina mittausta edeltävän vuoden tilan- netta.

Vuosipäästö [t/a]

L 2002

L 2004

L 2007

2500 t sulatus

M 2002

M 2004

M 2006 CO2 prosessi 1 273 2 000 1 365 1 513

CO2 lämmitys 780 598 657

SOX 1,4 0,72 0,61 0,68

NOX prosessi 2,1 1,0 0,62 0,68 NOX lämmitys 0,7 1,0 1,15 Hiukkaset

(öljy)

0,1 0,36 0,40

Pöly 2,9 2,9 3,9 4,5 3,01 0,73 1,68

Zn 2,58 0,12 0,14 0,16 0,26 0,12 0,12

Cu 0,41 0,40 0,54 0,60 0,37 0,11 0,22

Pb 0,48 0,43 0,42 0,46 0,53 0,41 0,41

Sn 0,08 0,08 0,11 0,12 0,08 0,03 0,02

L viittaa laskettuun, M mitattuun

Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Kiinteistö on liitetty Pirkkalan kunnan viemäriverkostoon, jonka kautta jäte- vedet johdetaan Tampereen kaupungin Raholan jätevedenpuhdistamolle.

Vuonna 2007 veden käyttömäärä oli 9 500 m³. Käytetystä vedestä 5 % on sosiaalijätevesiä ja 95 % jäähdytysvesiä.

Valuaihiot jäähdytetään vedellä alle 300 ºC lämpötilaan. Vettä ei kohdisteta suoraan kappaleisiin. Jatkuvan valun jäähdytyskierron jälkeen vesi johdetaan maanalaiseen kaksiosaiseen noin 30 m³:n kokooma-altaaseen, josta vesi pumpataan keskipakovaluun käytettäväksi. Siellä vettä joutuu lattialle ja ve- teen sekoittuu suoja-aineita ja keraamisten aineiden seoksia, jotka ovat peräi- sin upokasuunien sisäpinnoituksesta. Jäähdytysvesi kerätään talteen ja se pumpataan eri pumpulla takaisin kokooma-altaaseen ja altaasta uudelleen keskipakovalun käyttöön. Ylijuoksutus altaasta johdetaan viemäriin. Altaan pohjalle kertyvä sakka toimitetaan vuosittain Tarastenjärven ongelmajä- teasemalle.

Jäähdytysvesialtaasta yleiseen viemäriin johdettavasta jätevedestä on otettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimesta kertanäytteet 13.2. ja 4.3.2008, sekä vuorokauden kokoomanäyte 2.-.3.6.2008. Analyysitulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.

13.2.08 4.3.08 2.-3.6.08 Luparaja

Lämpötila ºC 16,5

pH 7,9 7,8 7,9 6-11

Sähkön- johtavuus

mS/

m

17 17 17

Kupari g/l 190 2200 360 2 000

Lyijy g/l 460 740 120 500

Tina g/l 22 90 3,4 2 000

Sinkki g/l 4 100 1 200 570 3 000

Ensimmäisen kertanäytteen sinkkipitoisuus ylitti vuonna 2001 myönnetyn ympäristöluvan luparajat. Vesi oli kirkasta eikä sisältänyt kiintoainetta. Toi- sessa kertanäytteessä luparajat ylittyivät kupari- ja lyijypitoisuuden kohdalla, vesi oli väriltään hieman tummaa ja sisälsi jonkin verran kiintoainetta. Vuo- rokauden kokoomanäytteessä luparajat eivät ylittyneet, ja vesi oli kirkasta ja hajutonta. Hakijan mukaan näytteenoton ajankohdalla on suuri merkitys jäte- veden laatuun.

Pihalla on yksi sadevesikaivo, muutoin sadevedet valuvat pintavaluntana kiin- teistön rajalla olevaan ojaan. Katolta sadevedet johdetaan rännien kautta sa- devesiviemäriin. Valimossa on yksi lattiakaivo, josta vedet johdetaan viemä- riin. Koneistamossa lattiakaivoja on kaksi ja varastossa suojakannen alla yksi kaivo.

Melu ja tärinä

Oy Johnson Metall Ab:n melulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot laitoksen lähiympäristössä on selvitetty mittauksien ja melumallin avulla vuonna 2002 ja selvitys on päivitetty helmikuussa 2008.

Melulähteissä tai niiden äänitehoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Suu- rin melua vaimentava tekijä on ollut valimon ja varastohallin välisen alueen rakentaminen halliksi, jolloin osa melulähteistä on jäänyt seinien sisäpuolelle ja niiden aiheuttama ympäristömelu on poistunut. Meluselvityksen päivityk- sen mukaan päiväajan ohjearvo (LAeq55 dB) ei ylity laskenta-alueen asuinalu- eilla. Yöllisen melun osalta Raitatien etelänpuoleisella omakotialueella sekä tarkastelualueen eteläosassa melutasot ovat ohjearvossa (LAeq 50 dB). Me- luselvityksen päivityksen jälkeen myös liukuvalun poistopuhaltimet on siirret- ty niin, että ne jäävät nyt uuden hallin sisäpuolelle.

Melua vaimentavan seinän rakentaminen laitoksen koillisseinällä sijaitsevien sulatusuunien kohdepoistopuhaltimen sekä konepajan kohdepoistopuhalti- men ja hitsausimurin eteen on suunnitteilla.

Liikenne

Pääosa laitokselle suuntautuvasta liikenteestä on tavanomaista työmatkalii- kennettä. Tavaraliikennettä on muutamasta rekkakuorma viikossa ja joitakin pienempiä jakelukuormia päivässä.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Taulukossa on esitetty Oy Johnson Metall Ab:n toiminnassa vuonna 2007 syntyneet jätteet.

Jätejae EWC- tunnus

Määrä

[t/a] Vastaanottaja

Metalliromu 17 04 05 23,5 Toivonen yhtiöt

Sulatuksen kuona 10 10 03 105,0 Fincumet Oy

Multisyklonipöly 10 10 09* 0,7 Ekokem Oy

Grafiittisyklonipöly 10 10 12 Tarastenjärven jät- teenkäsittelykeskus Jäähdytysveden sakka 19 02 05* 0,01 Lassila &Tikanoja

Energiajäte

(puupakkaukset) 15 01 03 6,0 Kulj.liike Helander

Puulavat 15 01 03 2,0 Toivonen yhtiöt

Konttorin paperijäte 20 01 01 3,0 Paperinkeräys Oy

Jäteöljy 13 02 08* 0,9 Ekokem Oy

Loisteputket 20 01 21* 0,1 Tarastenjärven jät- teenkäsittelykeskus Ruokalan biojäte 20 01 08 2,0 Pirkanmaan jätehuolto

Sekajäte 20 03 01 49,0 Kulj.liike Helander

*=ongelmajätettä

Uunien vuoraus uusitaan kerran vuodessa. Metallipitoinen jäte menee sula- tuksen kuonan mukana Fincumet Oy:lle. Betoni- ja tiilijäte menee kaatopai- kalle. Myös grafiittikeernat (liukuvalukoneen muotit) viedään kaatopaikalle.

Erillistä ongelmajätteiden varastoa ei ole. Pihalla säilytetään lavojen päällä tyhjiä öljy- ja kemikaalitynnyreitä. Nestemäiset ongelmajätteet (jäteöljy ja leikkuujäte) varastoidaan varastorakennuksen ja valimon väliin rakennetussa puolilämpimässä hallissa säiliöissä, joita ei ole tarkoitettu pysyviksi varas- tosäiliöiksi. Säiliöillä on suoja-allas, jonka tilavuus ei kuitenkaan kata varas- toitua nestemäärää. Näin ollen vuodon sattuessa ongelmajätesäiliöstä valuva kemikaali voi päästä tilassa sijaitsevaan lattiakaivoon ja edelleen viemäriin.

Hydrauliikkaöljyä ja muita kemikaaleja sisältävät tynnyrit säilytetään ilman suoja-altaita varastohuoneessa tai työtiloissa. Suunnitelmissa on ongelmajä- tesäiliöiden uudelleen sijoittaminen ja suoja-altaiden hankkiminen, sekä hyd- rauliikkaöljytynnyreiden sijoittaminen varaston hyllyyn suoja-altaiden päälle.

Loisteputket, patterit ja akut kerätään sisätiloissa oleviin tynnyreihin ja laati- koihin.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Laitos sijaitsee teollisuusalueella. Vaikutukset ympäröivään luontoon, luon- nonsuojeluarvoihin ja rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset.

Laitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä toiminnalla normaalitilanteessa ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen.

Vaikutus ilmaan

Metallien leviämistä ei toistaiseksi ole tutkittu, mutta vaikutus ilmanlaatuun jäänee lähinnä paikalliseksi.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Ilmastointijärjestelmä

Katolla olevien ilmastointilaitteiden suotimet vaihdetaan kerran vuodessa, syksyllä. Sisällä olevien ilmastointilaitteiden suotimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa , syksyllä ja keväällä.

Ruokalan huuva

Nuohous

Nuohous tehdään vuosittain huhti-toukokuussa. Siinä yhteydessä tarkistetaan myös poltinten ja koko lämpökeskuksen teknisten laitteiden ja piippujen kun- to.

Päästötarkkailu

Vuonna 2001 annetun ympäristölupapäätöksen ja siihen liittyvän vuonna 2004 hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukainen tarkkailu ilmapäästöjen, jätteiden, jäteveden ja melun osalta on kuvattu seuraavassa.

Päästöt ilmaan

Tuotantoprosessista raportoidaan ja sitä kautta tarkkaillaan pölyhiukkasten määrää ja erikseen lyijyn (Pb), sinkin (Zn), kuparin (Cu) ja tinan (Sn) vuosit- taisia päästömääriä. Tuotantoprosessista raportoidaan myös öljyn käytöstä aiheutuvat hiilidioksidin (CO2), rikkidioksidin (SO2), typen oksidien (NO2) ja hiukkasten päästöt sekä propaanikaasun käytöstä aiheutuva hiilidioksidipääs- tö.

Myös maakaasulla tapahtuvasta kiinteistön lämmittämisestä aiheutuva hiilidi- oksidi- ja typenoksidipäästöt raportoidaan.

Oheiseen taulukkoon on koottu eri päästöjen laskentaperusteet. Laskentape- rusteet on saatu energian osalta ko. toimittajalta ja pöly- ja metallipäästöjen osalta AX-Suunnittelun 13.8.2003 tekemästä mittauksesta. Käytetyt metalli- määrät saadaan yrityksen materiaalikirjanpidosta.

Päästötyyppi Ominaispäästö huom Pöly 1,8 g/kg sulatettu metalli

Lyijy (Pb) 11,0 g/kg sulatettu lyijy Sinkki (Zn) 2,8 g/kg sulatettu sinkki Kupari (Cu) 0,3 g/kg sulatettu kupari Tina (Sn) 0,6 g/kg sulatettu tina CO2, öljy 73,4 g/MJ

CO2, propaani, 62,5 g/MJ

CO2, maakaasu 57g/MJ tehollinen lämpöarvo

36 MJ/Nm³ NOX, öljy 2 g/kg käytetty öljy 1 l = 0,845 kg NOX, maakaasu 0,1 g/MJ

Öljyn poltosta aiheutuvat hiukkasten ja rikkidioksidin vuosipäästöt lasketaan seuraavilla kaavoilla:

Hiukkaspäästö (t/a) MH = 0,04 * Q * Ma/100 Rikkidioksidipäästö (t/a) MS = 0,02 * S * Ma

Q = hiukkaspäästö (70 mg/MJ, jollei mitattu) S = polttoaineen rikkipitoisuus (%)

Ma = polttoainekulutus (t/a)

Jätevedet

Vedestä analysoidaan Pb, Cu, Sn, Zn ja pH. Näytteet otetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Näytteet otetaan kahdella eri mittauskerralla vuorokauden kokoomanäytteenä.

Jätteet

Jätteiden määrää seurataan pääasiassa jätteen vastaanottajan lähettämistä las- kuista.

Sulatuksen kuona toimitetaan Fincumet Oy:lle Ikaalisiin, punnitus tapahtuu siellä vastaanottotarkastuksen yhteydessä. Jäähdytysveden sakka poistetaan säiliöstä satunnaisesti, silloin kun tuotannossa huomataan jäähdytysveden olevan sakkautunutta. Sakka toimitetaan Ekokem Oy:lle. Multisyklonipölyas- tiat tyhjennetään kerran kuussa 200 litran tynnyreihin, jotka toimitetaan Ta- rastenjärven kaatopaikan ongelmajätepisteeseen Jäteöljyn käy Ekokem Oy:n imuriauto tyhjentämässä säännöllisesti.

Metalliromua toimitetaan satunnaisesti Toivonen Yhtiöt Oy:lle, jossa jäte punnitaan vastaanoton yhteydessä. Toivonen Yhtiöt Oy noutaa myös ener- giajätteen. Yksi tyhjennyskerta on n. 2 tonnia jätettä.

Ruokalan biojätteen ja kaatopaikkajätteen määrää seurataan Kuljetusliike He- landerin lähettämästä laskusta. Paperijätettä toimitetaan kerran vuodessa 4-5 kuormalavallista Paperinkeräys Oy:lle, jossa jäte punnitaan vastaanoton yh- teydessä.

Melu

Melupäästöjä mitataan olennaisten muutosten yhteydessä. Melupäästöjen vaikutusta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin arvioidaan melun leviämismallin avulla.

Raportointi

Tuotannosta, jätteistä ja päästöistä raportoidaan vuosittain Pirkanmaan ym- päristökeskukselle.

Laadunvarmistus

Laatujärjestelmä on sisäisessä käytössä ja sitä ei aiota sertifioida.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Oy Johnson Metall Ab:lle on laadittu pelastussuunnitelma, mutta suunnitel- massa ei oteta kantaa poikkeustilanteiden aiheuttamiin ympäristöriskeihin, kuten mahdollisen tulipalon yhteydessä syntyvien sammutusvesien ja jätteiden talteenottoon ja käsittelyyn. ATEX- räjähdyssuojausasiakirja on laadittu vuonna 2006.

Pelastussuunnitelman yhteydessä on tehty riskianalyysi laitoksen toiminnois- ta. Riskianalyysi pitää sisällään tiedot toimenpiteistä vaarojen ehkäisemiseksi sekä toimintaohjeet vahinko- ja poikkeustilanteissa. Valimon puolella suurin riski on sulan metallin kaadossa mahdollisesti syntyvät roiskeet. Konepajan puolella suurin vaara on pyörivän kappaleen irtoaminen työstökoneen piti-

Laitoksessa on infrapunatunnistimilla varustettu kulunvalvontajärjestelmä.

Työajan ulkopuolella hälytys menee vartiointiliikkeeseen.

Työaikana kaikki poikkeukselliset tilanteet ilmoitetaan työnjohdolle ja sitä kautta myös tuotantopäällikölle, joka päättää jatkotoimenpiteistä. Tuotanto- päällikkö arvioi päästön vaikutuksen, selvittää päästön syyn ja päättää tarvit- tavista huoltotoimenpiteistä. Yhtiön johto tekee arvion siitä, onko päästöstä ilmoitettava ympäristöviranomaisille.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 22.10.2007 sekä 27.3., 7.8., 20.10. ja 21.10.2008.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Pirkka- lan kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla 8.4.–7.5.2008 ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Pirkkalainen -lehdessä. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Asia- kirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Pirkkalan kunnan palvelupistees- sä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tarkastuskäynti 26.6.2008.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pirkkalan kunnanhallitukselta ja ympä- ristölautakunnalta sekä Tampereen Vedeltä.

Pirkkalan kunnan ympäristölautakunta toteaa 13.5.2008 omasta ja kunnan- hallituksen puolesta antamassaan lausunnossa seuraavaa:

"Laitoksen poistoilmojen pöly- ja metallipäästöistä tehdyn mittauksen mu- kaan vuosipäästö oli pölyjen osalta noussut vuoden 2003 tasosta lähes 60 %.

Lupahakemuksessa ei ole kerrottu syitä pöly/hiukkaspäästöjen kasvulle. Kas- vu kuitenkin selittyy vain osin tuotantomäärien nousulla. Lupamääräyksissä on asetettava sallituille hiukkas- ja metallipäästöille sellaiset raja-arvot, jotka on mahdollista saavuttaa käyttämällä parhaita käytössä olevia prosessi- ja puhdistustekniikoita. Näiden raja-arvojen saavuttamiseksi yritykseltä on syytä vaatia hiukkas- ja metallipitoisuuksien vähentämissuunnitelma. Lupamäärä- yksissä tulee olla velvoite laitoksen ilmapäästöjen säännölliselle tarkkailulle.

Määräyksissä tulee olla myös raportointivelvoite prosesseissa syntyvien ilma- päästöjen puhdistus- ja mittauslaitteistojen uusimisesta ja toimintakunnon seuraamisesta. Lupakäsittelyssä tulisi harkita, onko laitokselta syytä vaatia selvitystä laitoksen aiheuttamista metallipitoisuuksista lähiympäristössä.

Ympäristömeluselvityksen mukaan laitoksen aiheuttama melutaso ylittää Kyöstin asuinalueella Raitatien eteläpuolisten omakotitalojen kohdalla yöoh-

iskumaista tai kapeakaistaista melua. Ympäristöluvassa on edellytettävä sel- laisia meluntorjuntatoimenpiteitä, että laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä ympäristön asuinalueilla päivällä (klo 7-22) keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä (22-7) keskiäänitasoa 50 dB(A). Jos melu sisältää iskumaista tai kapeakaistaista melua, mittaus- tai laskentatulokseen tulisi lisätä 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon.

Jätehuoltoa koskevissa määräyksissä tulee erityistä huomiota kiinnittää jät- teiden määrän vähentämiseen. Kaikki selvitykset ja raportit laitoksen toimin- nasta pyydetään toimittamaan Pirkkalan ympäristölautakunnalle."

Tampereen Veden lausunnossa 15.9.2008 esitetään mm. seuraavaa:

"Tampereen Vesi esittää, että tarkkailua jatketaan tarkkailutiheyden osalta voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti (kaksi kertaa vuodessa). Lu- paehtoihin ja tarkkailuohjelmaan Tampereen Vesi esittää seuraavien raja- arvojen lisäämistä niissä nykyisin olevien lisäksi:

Kadmium (Cd) 0,01 mg/l

Kromi (Cr) 1,0 mg/l

Nikkeli (Ni) 0,5 mg/l

Kokonaishiilivetypitoisuus 200 mg/l

Lämpötila 40 °C

Lisäksi viemäriin johdettavan veden tulee täyttää Tampereen Veden yleisissä toimitusehdoissa kohdassa 7.9 asetetut jäteveden laatuvaatimukset.

Tampereen Vesi esittää uuteen lupahakemukseen nykyisten lupamääräysten 10 ja 14 kaltaisia ehtoja (ilmoitusvelvollisuus poikkeustilanteista viemäriin johdettavien jätevesien osalta ja jätevesianalyysien tulosten raportointi Tam- pereen Vedelle).

Tampereen Vesi korostaa, että kaikilla toiminnanharjoittajilla on velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista."

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijaa on kuultu ympäristölautakunnan lausunnosta 23.6.2008 ja Tampe- reen Veden lausunnosta 17.9.2008 päivätyllä kirjeellä. Hakija ei ole antanut vastinetta.

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää Oy Johnson Metall Ab:lle ympäristö- suojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee valimon toimintaa hakemuksessa esitetyssä laajuudessa.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Oy Johnson Metall Ab:n on valimon toiminnassa noudatettava hakemuksessa

Päästöt ilmaan

1. Valimon ja konepajan poistoilman pölypitoisuus kussakin poistokohdassa saa olla korkeintaan 10 mg/Nm³.

Lupamääräystä katsotaan noudatetun, kun määräaikaismittauksissa yhden- kään mittausjakson keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa.

(YSL 4 ja 43 §, YSA 37 §)

2. Metallien (kupari, tina, sinkki, lyijy) leviäminen laitoksen lähiympäristöön tu- lee selvityttää ulkopuolisella asiantuntijalla 31.12.2010 mennessä ja uudelleen vuonna 2015. Selvityksessä tulee soveltaa tutkimusmenetelmää, jonka herk- kyys ja toistettavuus ovat riittävät luotettavan seurantatiedon tuottamiseen.

Tutkimussuunnitelma on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vä- hintään kuukautta ennen tutkimuksen aloittamista. Tutkimusraportti on toi- mitettava välittömästi sen valmistuttua Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Pirkanmaan ympäristökeskus voi selvityksen tulosten perusteella antaa metal- lien ilmapäästöihin ja niiden seurantaan liittyviä lisämääräyksiä.

(YSL 5, 43, 46 §, YSA 19 §)

3. Luvan saajan on laadittava teknis-taloudellinen selvitys mahdollisuuksista vä- hentää ilmaan johdettavien pöly- ja metallipäästöjen määrää esimerkiksi suo- dattimien avulla. Selvitys on laadittava 31.12.2015 mennessä ja liitettävä lu- pamääräyksessä 24 tarkoitettuun tarkistamishakemukseen. Selvitys on toimi- tettava tiedoksi myös Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

(YSL 5, 43, 46 §, YSA 19 §) Päästöt vesiin ja viemäriin

4. Viemäriin ylijuoksutuksena kokooma-altaasta johdettavan jäteveden haitta- ainepitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja:

Sinkki (Zn) 3,0 mg/l

Kupari (Cu) 2,0 mg/l

Tina (Sn) 2,0 mg/l

Kromi (Cr) 1,0 mg/l

Lyijy (Pb) 0,5 mg/l

Nikkeli (Ni) 0,5 mg/l

Kadmium (Cd) 0,01 mg/l

Kokonaishiilivetypitoisuus 200 mg/l

Lisäksi jäteveden pH:n on oltava välillä 6,0-11,0 ja lämpötilan alle 40 °C. Jä- tevesien laimentaminen muilla vesillä raja-arvon saavuttamiseksi on kiellettyä.

Viemärilaitoksen pitäjä voi asettaa edellä mainittuja tiukempia raja-arvoja ja lisäksi raja-arvoja muille haitta-aineille.

(YSL 5 ja 43 §, YSA 19 §)

Melu ja tärinä

5. Laitoksen toiminnan melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä eikä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melun keskiäänitason LAeq päiväohjear- voa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB.

(YSL 43 ja 46 §, VNp 993/1992)

6. Meluselvitys on päivitettävä viimeistään vuonna 2015 tai sitä ennen, jos toi- minnasta aiheutuvissa melutasoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Selvitys tulee toimittaa Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Pirkkalan kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

(YSL 43 ja 46 §, YSA 19 §) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty ympäristönsuojelulain ja jätelain edellyttämällä tavalla. Luvan saajan on pi- dettävä kirjaa toiminnastaan syntyvän jätteen ja ongelmajätteen määrästä, la- jista, laadusta sekä niiden toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljetus- ja hyödyntämistavasta tai käsittelytavasta.

Luvan saajan on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumis- ta. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä oleva jäte on lajitelta- va ja toimitettava hyötykäyttöön.

(YSL 43 ja 45 §, YSA 19 §, JäteL 4, 6, 15, 51 ja 52 §, JäteA 3 §, YMA 1129/01) 8. Jätteiden varastointi ja kuormaaminen tulee tehdä alustalla, joka on perustet-

tu, pinnoitettu ja muotoiltu siten, ettei jätteistä pääse valumia maaperään eikä pohja- tai pintavesiin.

(YSL 43 ja 45 §, YSA 19 §, JäteL 4 ja 6 §)

9. Ongelmajätteet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä asti- oissa. Ongelmajätteet tulee varastoida erillään tavanomaisista jätteistä luki- tussa, katetussa ja tiivispohjaisessa reunakorokkein varustetussa varastotilas- sa, josta ongelmajätteet vuototilanteen sattuessa saadaan kerätyksi hallitusti talteen. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Samansisältöisiä ongelmajätteitä voidaan yhdistää, mutta ei kuitenkaan laimentaa.

Jos varastotila on viemäröity, nestemäisten ongelmajätteiden säiliöt tulee si- joittaa suoja-altaaseen ja viemäri on voitava sulkea esim. sulkumatolla. Suo- ja-altaan tilavuuden tulee vastata varastoitavien ongelmajätteiden maksimi- määrää.

Jäteöljyn ja nestemäisen leikkuujätteen varastointi on järjestettävä asianmu- kaiseksi 30.6.2009 mennessä.

(YSL 43 ja 45 §, YSA 19 §, JäteL 4, 6 ja 15 §, JäteA 5 ja 6 §, VNp 659/96, YMA 1129/01)

10. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristö- lupa käsitellä ongelmajätettä. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirros- ta on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutetta-

säilytettävä kolmen vuoden ajan.

(YSL 43 ja 45 §, YSA 19 §, JäteL 4, 6, 9 ja 15 §, VNp 659/96, YMA 1129/01) 11. Grafiittipölyn kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä 30.6.2009 mennessä.

Multisyklonipölyn ja grafiittipölyn leviäminen ympäristöön pölyjen keräysas- tioista syklonien yhteydessä ja pölyjä käsiteltäessä sekä varastoitaessa on es- tettävä.

(YSL 43 ja 45 §, YSA 19 §, JäteL 4 ja 6 §, JäteA 5 §, YMA 1129/01) Varastointi

12. Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsitel- tävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, haju- haittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille.

(YSL 4 ,7, 8, 43 ja 45 §, JäteL 6 ja 19 §)

13. Nestemäiset kemikaalit on säilytettävä suljetuissa, asianmukaisesti merkityis- sä astioissa ja varastoitava lukituissa, katetuissa ja tiivispohjaisissa reunako- rokkein varustetuissa tiloissa, joista kemikaalit vuototilanteen sattuessa saa- daan kerätyksi hallitusti talteen. Varaston lattiapinnoitteen on kestettävä va- rastoitavia kemikaaleja. Mikäli varastointitila on viemäröity, on nestemäisten kemikaalien astiat varustettava suoja-altain ja viemäri on voitava sulkea.

Suoja-altaiden tilavuuden tulee vastata niihin sijoitettavien kemikaaliastioiden tilavuutta.

Kemikaalit on varastoitava siten, että niiden keskenään reagoiminen estyy myös mahdollisissa vahinkotilanteissa.

(YSL 4 ja 43 §, YSA 19 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

14. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava riittävä määrä imey- tysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttoaineet, liuottimet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

(YSL 7, 43 ja 45 §, YSA 19 §, JäteL 6 §)

15. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahin- goista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita ainei- ta pääsee vuotamaan maaperään, pintavesiin, pohjavesiin, viemäriin tai haih- tumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Pirkkalan kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä viemäriin johdet- tavien jätevesien osalta myös Tampereen Vedelle.

(YSL 4, 43, 46 ja 62 §, YSA 19 ja 30 §)

16. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät laitoksesta aiheutuvaa melua, laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.

(YSL 4, 43 ja 46 §, YSA 19 §)

17. Luvan saajan on 31.12.2011 mennessä laadittava suunnitelma mahdollisen tu- lipalon yhteydessä syntyvien sammutusvesien ja jätteiden talteenotosta ja kä- sittelystä. Suunnitelmassa on selvitettävä sammutusvesien todennäköinen laa-

vesistöön tai todennäköinen imeytyminen maaperään ja näiden haittojen es- tämismahdollisuudet ja niihin varautuminen. Suunnitelma on toimitettava tie- doksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Pirkkalan kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle ja Tampereen aluepelastuslaitokselle.

(YSL 7, 8 ja 43 §, YSA 19 §, JäteL 6 ja 19 §) Toiminnan mahdollinen lopettaminen

18. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksi- tyiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

(YSL 43 ja 90 §, YSA 19 §, JäteL 6 §) Ympäristövahinkovakuutus

19. Luvan saajalla on oltava ympäristövahinkovakuutus.

(YVVakL 2 §, YVVakA 1 ja 2 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

20. Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. Kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle pyydettäessä.

(YSL 46 §, YSA 19 §)

21. Valimolta ja konepajalta ulos johdettavan poistoilman pölypitoisuus sekä sin- kin, lyijyn, kuparin ja tinan pitoisuudet on mittautettava ulkopuolisella asian- tuntijalla joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2009. Mittaustilanteen on vastat- tava mahdollisimman hyvin normaalia tuotantotilannetta mm. sulatettavien metallien osuuksien suhteen. Mittaussuunnitelma on esitettävä hyväksyttä- väksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen mitta- uksen teettämistä. Suunnitelmassa on huomioitava mahdolliset muutokset il- manvaihdossa (uudet poistot, poistojen yhdistämiset yms.) Tulokset on ra- portoitava kahden kuukauden sisällä mittauksista Pirkanmaan ympäristökes- kukselle ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

(YSL 5, 43 ja 46 §, YSA 19 §)

22. Viemäriin johdettavasta jäähdytysvedestä on ulkopuolisen asiantuntijan toi- mesta otettava näytteet kaksi kertaa vuodessa. Näytteet on otettava vuoro- kauden kokoomanäytteenä ja niistä on määritettävä vähintään lupamääräyk- sessä 4 mainitut suureet. Näytteiden on edustettava laitoksen toiminnasta syntyviä normaaleja jätevesiä.

Tulokset on raportoitava Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Pirkkalan kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Tampereen Vedelle.

(YSL 5, 46 ja 47 §, YSA 19 §)

23. Luvan saajan on raportoitava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun men- nessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja sen päästöistä pääsääntöisesti sähköisesti. Raportoinnin on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

- tiedot tuotannosta ja käyntiajoista

- energian ja veden kulutus - mittausraportit

- vuosipäästöt päästökohdittain laskentatapoineen tai mittaustuloksi- neen ja luotettavuusarviointeineen (mittausten välivuosina pöly- ja metallipäästöt raportoidaan laskennallisesti viimeisimpien mittausten mukaisia ominaispäästökertoimia käyttäen)

- yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määris- tä, varastoinnista, kuljetus- ja käsittelytavoista sekä toimituspaikoista - vuoden aikana sattuneet häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilan-

teet, niiden syyt ja kestoajat sekä niiden aikana syntyneet päästöt ja jätteet

- vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnas- sa (mukaan lukien uunit, ilmanvaihto, melulähteet, toiminta-ajat jne.) - tiedot vuoden aikana toteutetuista energiansäästötoimista ja energia-

tehokkuuden kehityksestä

- toteutetut ympäristönsuojeluinvestoinnit

Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten analyysitulokset, käyt- töpäiväkirjat, häiriötulostukset ja muut mittaustulokset, kalibrointiraportit ja huoltotodistukset on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta vi- ranomaisia varten.

(YSL 46 §, YSA 19 §, JäteL 51 ja 52 §, JäteA 22 §)

Lupamääräysten tarkistaminen

24. Luvan saajan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeis- tään 31.12.2015 ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta.

Hakemukseen on ympäristönsuojeluasetuksen 15 § 1 momentissa tarkoitettu- jen tietojen lisäksi liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailusta ja seurannasta sekä tiedot toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Hakemukseen on liitettävä myös määräyksen 3 mukainen teknis-taloudellinen selvitys ilmapäästöjen vä- hentämisestä.

(YSL 55 §, YSA 19 §)

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain sekä niiden nojalla annettujen asetus- ten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshait- taa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, ve- denhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa-

tussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annet- taessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköi- syys ja onnettomuusriski. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajenta- minen. Laajennuksella ei katsota olevan sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Lupamääräykset on annettu, jotta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset ja asetuksessa olevat vaatimukset täyttyvät. Lupa- määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, ympäristövai- kutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen synty- minen.

Toiminta sijaitsee alueella, joka on asemakaavassa merkitty teollisuusraken- nusten korttelialueeksi. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentami- nen. Toiminnalla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupa vuodelta 2001. Hakemuksen mukainen ja siinä esitetyn laajuinen toiminta on kaavan mukaista eikä toiminnan luonne, pilaantumisen todennäköisyys tai onnetto- muusriski ole sellainen, että se estäisi laitoksen toiminnan alueella. Alue ei si- jaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lautakunnan vaatimus laitoksen ilmapäästöjen säännöllisestä tarkkailusta ja raportointivelvoitteesta sekä prosesseissa syntyvien ilmapäästöjen puhdistus- ja mittauslaitteistojen toimintakunnon seuraamisesta on otettu huomioon lu- pamääräyksissä. Selvitys laitoksen aiheuttamista metallipitoisuuksista lä- hiympäristössä on määrätty tehtäväksi. Selvityksen perusteella voidaan harki- ta metallipäästöjen raja-arvojen tarpeellisuutta. Lautakunnan mukaan yrityk- seltä on syytä vaatia hiukkas- ja metallipitoisuuksien vähentämissuunnitelma.

Hakija on määrätty laatimaan teknis-taloudellinen selvitys ilmapäästöjen vä- hentämismahdollisuuksista.

Erityisiä meluntorjuntatoimia ei ole edellytetty, sillä viimeisimmän meluselvi- tyksen mukaan melutason ohjearvot eivät läheisellä asuinalueella ylity. Lisäk- si yksi melulähde katolta on poistunut meluselvityksen päivittämisen jälkeen.

Toiminnanharjoittaja on esittänyt mahdollisia lisätoimenpiteitä läheiselle asuinalueelle suuntautuvan melun vaimentamiseksi.

Tampereen Veden lausunnossaan esittämät haitta-ainepitoisuudet on lisätty lupamääräykseen 4.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Poistoilman mukana ilmaan pääsee pölyä ja raskasmetalleja, jotka voivat olla haitallisia ihmisille, eläimille tai kasveille. Laitoksen pölypäästöille on annettu raja-arvo. Laitoksen sulatuskapasiteetti on alle 20 tonnia päivässä, joten lai- tokseen ei sovelleta IPPC-direktiiviä. Valimoiden BAT-vertailuasiakirjan mukaan (ei-rautametallien osalta) poistoilman pölypäästötasoksi on annettu 5-20 mg/m³, joten luparaja 10 mg/m³ on vertailuasiakirjan mukainen. Aikai- semmassa ympäristöluvassa oli erillinen raja-arvo myös lyijypitoisuudelle.

Lyijyn pitoisuudet poistoilmassa ovat olleet suhteellisen alhaisia ja lyijyn käyttö on edelleen vähenemässä. Näin ollen lyijyn raja-arvoa ei enää katsottu

tarpeelliseksi. Myöskään muille metalleille ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa erillisiä pitoisuusrajoja. Metallien leviämistä ympäristöön ei ole toistaiseksi tutkittu, joten toiminnanharjoittaja on määrätty teettämään selvitys päästöjen leviämisestä. Selvityksen tulosten perusteella voidaan tarvittaessa antaa ilma- päästöjä koskevia lisämääräyksiä. Tällä hetkellä ainoastaan konepajan pois- toilma käsitellään ennen ulkoilmaan johtamista. Sulatuksen päästöjen käsitte- lyyn on valimoiden BAT-vertailuasiakirjan mukaan olemassa soveltuvia tek- niikoita, joten toiminnanharjoittaja on määrätty laatimaan teknis-taloudellinen selvitys päästöjen vähentämismahdollisuuksista. Mittausvelvoite on annettu valvonnallisista syistä. Mittausvelvoite koskee pölypäästöjen lisäksi myös metalleja kuten tähänkin asti.

(Lupamääräykset 1, 2, 3 ja 21)

Viemäriverkostoon saa johtaa vain sinne sopivia vaarattomia jätevesiä siten, ettei jätevesistä aiheudu haittaa viemäriverkostolle eikä puhdistamon toimin- nalle. Raja-arvot pitoisuuksille on annettu aikaisemman ympäristöluvan ja Tampereen Veden antaman lausunnon perusteella. Altaasta viemäriin johdet- tavan jäteveden tarkkailu on katsottu edelleen tarpeelliseksi. Näytteet on otettava kokoomanäytteinä, koska kertanäytteiden tulokset vaihtelevat voi- makkaasti näytteenottoajankohdasta riippuen, eivätkä siten kuvaa todellista tilannetta.

(Lupamääräykset 4 ja 22)

Meluraja-arvot on annettu valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisesti.

Meluselvitys on syytä päivittää aina, jos toiminnassa tapahtuu melua olennai- sesti lisääviä tai sitä vähentäviä muutoksia. Selvitys kuitenkin katsottu aiheel- liseksi päivittää viimeistään vuonna 2015, vaikkei muutoksia olisi.

(Lupamääräykset 5 ja 6)

Jätteiden käsittelyä koskevat lupamääräykset on annettu jätteiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi sekä ympäristönsuojelullisista syistä. Jätelaissa on yksityiskohtaiset määräykset jätteiden ja ongelmajätteiden luokituksesta, kä- sittelystä, luovuttamisesta ja siirrosta. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheu- tua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Nestemäisten ongelmajät- teiden varastointi ei ole tällä hetkellä asianmukaista. Grafiittipölyn kaato- paikkakelpoisuutta ei ole selvitetty.

(Lupamääräykset 7, 8, 9, 10 ja 11)

Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta sekä meneteltävä toiminnan laadun edellyttämällä huo- lellisuudella ja varovaisuudella. Raaka-aineiden, jätteiden ja kemikaalien asianmukainen ja huolellinen varastoiminen ja käsittely turvaa ympäristön säi- lymisen puhtaana ja estää ympäristövahinkojen syntymisen.

(Lupamääräykset 12 ja 13)

Haitallisten ympäristövaikutusten torjumiseksi laitoksella on varauduttava mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Poikkeuksellisen suurista häi- riöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Mikäli toiminta päättyy, toiminnanharjoittajaa koskevat myös toiminnan lo- pettamisen jälkeiset ympäristönsuojeluvelvoitteet, joihin on varauduttava etukäteissuunnittelulla.

(Lupamääräys 18)

Ympäristövahinkovakuutuksen on velvollinen ottamaan sellainen yhteisö, jonka toimintaan tarvitaan alueellisen ympäristökeskuksen myöntämä ympä- ristölupa.

(Lupamääräys 19)

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Ym- päristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät tark- kaa kirjanpitoa tuotannosta, jätteistä ja niiden käsittelystä sekä selvityksiä lai- toksen päästöistä. Vuosiyhteenveto kuvaa laitoksen ympäristönsuojelutilan- netta ja siitä voidaan päätellä toimiiko laitos annettujen määräysten mukaises- ti. Raportointivelvoite on annettu, jotta valvontaviranomainen on selvillä toiminnan vaikutuksista ja lupamääräysten toteutumisesta.

(Lupamääräykset 20 ja 23)

Ympäristönsuojelulain mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtä- vä. Toiminnan viime aikainen laajeneminen ja valimon ilmapäästöt huomioon ottaen Oy Johnson Metall Ab:n osalta vuosi 2015 on katsottu sopivaksi ajan- kohdaksi lupamääräysten tarkistamiselle.

(Lupamääräys 24) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

(YSL 28 §, YSA 19 §)

ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönne- tyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä nouda- tettava.

(YSL 56 §)

KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET

Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset:

Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös 8.10.2001 (Dnro 1998Y0322-111)

Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätös tarkkailusuunnitelman hyväksymi- sestä 5.11.2004 (Dnro 1998Y0322-111)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/00) 4, 5, 7, 8, 28, 41-43, 45-47, 52, 55-56, 62, 76, 90, 96 ja 105 §

Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/00) 1, 6, 19, 30 ja 37 § Jätelaki (JäteL 1072/93) 4, 6, 15, 19, 51 ja 52 §

Jäteasetus (JäteA 1390/93) 3, 5, 6 ja 22 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/92) 2 §

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelma- jätteiden pakkaamisesta (VNp 659/96)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luet- telosta (YMA 1129/01)

Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoit- tamisesta (VNA 435/01)

Laki ympäristövahinkovakuutuksesta (YmpvahinkoL 1998/91) 2 §

Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta (YmpvahinkoA 1998/717) 1 ja 2 § Valtion maksuperustelaki (VmaksuperL 150/92) 4 ja 8 §

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1387/06)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1387/06) alueellisen ympäristö- keskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen mukaan valimon käsittely- maksu on 12 530euroa. Toiminnan olennaista muuttamista tai lupamääräys- ten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jon- ka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Näin ollen hin- naksi tulee 6 265 euroa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Vali- tusosoitus on liitteenä.

Osastopäällikkö Päivi Linho

Ylitarkastaja Maarit Talvitie

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Hakijalle Jäljennös päätöksestä

Suomen ympäristökeskus Pirkkalan kunnanhallitus

Pirkkalan kunnan ympäristölautakunta Tampereen Vesi

Ilmoitus päätöksestä

Ympäristölupahakemuksesta YSL 38 § 2 momentin perusteella tiedon saa- neet

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuulutta- malla Pirkkalan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Ilmoitus päätöksestä jul- kaistaan myös Pirkkalaisessa.

LIITTEET Valitusosoitus

oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen.

Valitusaika Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään8.12.2008.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskuk- set, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat il- moitukset valittajalle voidaan toimittaa

- miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimi- tettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaa- moon.Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai säh- köpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määrä- ajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot

käyntiosoite: Yliopistonkatu 38, Tampere

postiosoite: PL 297, 33101 Tampere

puhelinvaihde: 020 610 104

telekopio: 020 610 1600

sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi

aukioloaika: ma-pe klo 8-16.15

Oikeudenkäyntimaksu

Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä mak- suista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.