•
Asemapäällikönkatu 14⋅ PL 36, 00521 Helsinki⋅ 020 490 101⋅ Asiakaspalvelu 020 690 161⋅ www.ymparisto.fi/uus•
Stinsgatan 14⋅ PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland⋅+358 20 490 101⋅ Kundservice +358 20 690 161⋅www.miljo.fi/uusHelsinki 11.9.2007
Annettu julkipanon jälkeen No YS 1117
Dnro
UUS-2004-Y-863-111
ASIA
Päätös Tikkurila Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta lupaha- kemuksesta, joka koskee Vantaan tuotantolaitosten (sideaine-, Novaco- lor-, Temacolor- ja Monicolor-tehtaat) toimintaa.
LUVAN HAKIJA Tikkurila Oy PL 53
01301 Vantaa
LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Vantaan tuotantolaitokset sijaitsevat osoitteessa Kuninkaalantie 1, 01300 Vantaa
Toimialatunnus: 24160, 24300 IPPC-koodi: 4.1. b (Finnresin-tehdas) Kiinteistön omistaja: Tikkurila Oy
Kiinteistörekisteritunnukset: 092-64-104-5, 92-64-104-6, 092-64-107-2 Liike- ja yhteisötunnus: 01970674
Ympäristövahinkovakuutus: IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Tikkurila Oy nro 60266, Tikkurila Paints Oy nro 60094, Tikkurila Coatings Oy nro 60093
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohdat 4 b, 4 d ja 6 c ja 3 momentti
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Uudenmaan ympäristökeskus
Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentin kohdat 4 b, 4 c ja 6 c.
MAKSU 15 971 €
A14-111-AT20
ASIAN VIREILLETULO
Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen 30.12.2004.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat lupapäätökset
- Ympäristölupamenettelylain mukainen päätös Tikkurila Oy:n tuotanto- laitoksille sisältäen terveydensuojelulain 3 luvussa tarkoitetun sijoituslu- van sekä jätelain 8 luvussa tarkoitetun jäteluvan (Uudenmaan ympäris- tökeskus, Dnrot 0197Y0006-111, 0197Y0007-111 ja 0196Y0087-111, No YS 739/9.11.1998).
- Ympäristölupamenettelylain mukainen päätös sisältäen jätelain mukai- sen jäteluvan Finnresin-tehtaalle (Uudenmaan ympäristökeskus, Dnro 0196Y0411-111, No YS 740/9.11.1998).
- Ilmansuojeluilmoituksen johdosta Tikkurilan tuotantolaitoksille annet- tu päätös (Uudenmaan lääninhallitus, No YMT 650/17.5.1991) sekä il- mansuojeluilmoitukseen liittyvien selvityksien johdosta annetut päätök- set No YMT 428/7.5.1992 ja No YML 75/2.3.1993.
- Tikkurilan Väritehtaat Oy:n lakkahartsitehtaalle myönnetty sijoitus- paikkalupa (Vantaan kaupungin terveyslautakunnan valvontajaosto, 4.3.1981).
Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on antanut pilaantunutta maaperää koskevia päätöksiä.
Muut luvat ja sopimukset
Vantaan Veden kanssa on uusittu teollisuusjätevesisopimus v. 2007.
Tikkurila Oy:n tuotantolaitosten kemikaaliviranomainen on Turvateknii- kan keskus. Tikkurila Coatings Oy:llä (TC- ja NC-tehtaat) määräaikais- tarkastus tehdään joka kolmas vuosi ja Tikkurila Paints Oy:lla (MC- tehdas) ja Tikkurila Oy:lla (FR-tehdas) määräaikaistarkastukset suorite- taan viiden vuoden välein.
Alueen kaavoitustilanne
Tikkurila Oy:n Vantaan tuotantolaitokset sijaitsevat v. 1988 vahvistetun asemakaavan mukaisella teollisuusalueella.
Tehdas ei sijaitse vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella.
Etäisyys Valkealähteen (0109201) I-luokan pohjavesialueeseen on n. 800 m.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Tikkurila Oy:n Vantaan tuotantolaitokset sijaitsevat Vantaan Kuninkaa- lan kaupunginosassa nro 64., korttelissa nro 64104 ja tontilla nro 5. Tuo- tantolaitoksiin kuuluvat Monicolor-tehdas (MC), Temacolor-tehdas (TC)
ja Novacolor-tehdas (NC) ja maalituotteiden sideaineita valmistava Finnresin-tehdas (FR) raaka-aine- ja tuotevarastoineen. Tehdasalueella sijaitsee lisäksi mm. korjaamorakennus ja aidatun tehdasalueen ulkopuo- lella tutkimuskeskus- ja konttorirakennuksia kiinteistöllä 92-64-107-2.
Tikkurila Oy:n omistamalla kiinteistöllä 092-64-104-6 sijaitsee tuotanto- laitosten ruokala.
Kiinteistöllä 92-64-104-5 toimii lisäksi CPS Color Oy:n sävytyspasta- tehdas.
Ympäristön tila ja laatu
Vesistön tila ja käyttökelpoisuus
Vantaan tuotantolaitokset sijaitsevat Keravanjoen välittömässä läheisyy- dessä. Keravanjoen vedenlaatua tarkkaillaan osana Vantaanjoen yhteis- tarkkailua. Tikkurila Oy:n tuotantolaitoksia ja CPS Color Oy:n tehdasta lähinnä oleva havaintopaikka on K8, joka on Keravanjoen alin havainto- paikka ennen Keravanjoen laskemista Vantaanjokeen. Merkittävimmin havaintopaikan K8 vedenlaatu poikkesi muusta Keravanjoesta veden sähkönjohtavuuden perusteella. On ilmeistä, että katujen suolaaminen kaupunkialueella nostaa jokiveden sähkönjohtavuutta. Joen kokonaisra- vinnepitoisuudet kasvoivat useimmiten alavirtaan päin. Kasvukauden matalat typpipitoisuudet johtuivat sekä johdetusta lisävedestä että typen voimakkaasta käytöstä joessa. Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella lisäveden myönteistä vaikutusta joen vedenlaatuun ei ollut enää havait- tavissa havaintopaikalla K8. Jokiveden levämääristä kertova klorofyllia- pitoisuus osoitti huomattavaa rehevyyttä. Lisäveden johtamisen päätyt- tyä veden väriluku alkoi kohota ja kasvukauden päätyttyä marras- joulukuussa veden väriluvun arvot olivat nousseet suuriksi ja myös hu- muspitoisuutta osoittavan kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat joen yläjuoksulla kolminkertaistuneet alkusyksyn arvoista. (Vantaanjoen yh- teistarkkailu. Vedenlaatu vuonna 2006. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu nro 59/2007)
Ilmanlaatu
Uudenmaan alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen (Uuden- maan ja Itä- Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaatto- riseuranta vuosina 2004 ja 2005. Alueelliset ympäristöjulkaisut, nro 385) mukaan sormipaisukarpeen pahoja vaurioita ei enää löydetty Vantaan havaintoaloilta. Selvästi vaurioituneeksi sormipaisukarve luokiteltiin monilla havaintoaloilla Vantaan keski- ja itäosissa. Lähellä Sipoon rajaa ja kaupungin länsiosissa sijainneilla havaintoaloilla vauriot olivat lieviä.
Leväpeitettä havaintoaloilla esiintyi muuta tutkimusaluetta runsaammin.
Ilman epäpuhtauksista aiheutuneet selvät muutokset jäkäläkasvillisuu- dessa keskittyivät Vantaalla kaupungin itäosaan, jossa taajama-asutus on tiheintä ja liikenne valtaväylillä vilkasta. Kaupungin länsiosissa jäkälien kuntoa ja lajistoa kuvaavat muuttujat vastasivat koko tutkimusalueen keskiarvoja. Vantaalla alueelliset erot olivat havaittavissa myös neulas- ten rikki- ja typpipitoisuuksissa. Molemmat alkuainepitoisuudet olivat korkeampia Vantaan itäosissa.
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2006 –julkaisun (YTV:n julkai- suja 12/2007, YTV) mukaan pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puh- taimpia metropolialueita Euroopassa. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu v. 2006 oli keskimäärin melko hyvä, mutta hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet olivat ajoittain korkeita. Indeksiluokittelun perusteel- la ilmanlaatu oli syksyllä ja talvella suurimman osan ajasta hyvä ja ke- väällä ja kesällä tyydyttävä. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tun- teja oli huomattavasti edellisvuosia useammin. Hiukkaspitoisuudet ko- hosivat korkeiksi usein ja monista eri syistä. Kevään katupölykausi sekä heinä- ja elokuussa lähialueiden maastopaloista kulkeutuneet savut nos- tivat hiukkaspitoisuuksia. Bentseenipitoisuuden vuosikeskiarvo oli Tik- kurilassa 1,5 µg/m3 ja siten selvästi alle bentseenin vuosipitoisuudelle annetun raja-arvon (5 µg/m3). Otsonipitoisuudet olivat vuodelle 2010 annetun terveysperusteisen tavoitearvon alapuolella, mutta ylittivät pit- kän ajan tavoitteen. Kasvillisuusvaikutusten perusteella annettuja tavoi- tearvoja ei ylitetty. Pitkällä aikavälillä ilmansaasteiden pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pääsääntöisesti pysyneet ennallaan tai laskeneet vähän. Otsonin pitoisuudet sen sijaan ovat nousseet kaikilla mittausase- milla. Edelliseen vuoteen verrattuna otsonin, rikkidioksidin ja kokonais- leijuman vuosipitoisuudet nousivat, typpidioksidin pitoisuudet olivat samaa tasoa ja typpimonoksidin pitoisuudet laskivat huomattavasti.
Maaperän tila
Tuotantolaitosten kiinteistön maaperä on hiekkaa, hiekkaista silttiä tai savea. MC-tehtaan liuotinsäiliöfarmin orgaanisilla liuottimilla pilaantu- nut maaperä on kunnostettu maanvaihdolla Uudenmaan ympäristökes- kuksen päätöksen No YS 467/13.6.2000 mukaisesti ja maaperän kunnos- tuksen loppuraportti on hyväksytty päätöksellä No YS 15/12.1.2001.
Tikkurila Oy:n toiminta on alkanut vastakkaisella puolella Keravanjokea v. 1862 myllynä ja pellavaöljypuristamona. Varsinainen maalinvalmistus on alkanut 1910-luvulla laajentuen 1970-luvulla nykyiselle tontilleen.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
Tikkurila Oy:n kiinteistöjen rajanaapureita ovat Vantaan kaupunki sekä Dickursby Ungdomföreningen r.f., jonka omistamilla kiinteistöillä, teh- dasalueen välittömässä läheisyydessä, on kaksi päiväkotia. Etäisyys lä- himmistä tuotantolaitoksista päiväkoteihin on n. 100 m. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 200 m etäisyydellä Finnresin-tehtaasta.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Vantaan tuotantolaitokset sijaitsevat Kehä III:n ja muiden vilkkaasti lii- kennöityjen väylien ja rautatien läheisyydessä.
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Tikkurila Oy:n tuotantolaitoksista Monicolor (MC)-, Temacolor (TC)- ja Novacolor (NC) -tehtailla valmistetaan maaleja, lakkoja, ohenteita, puunsuoja-aineita yms. maalituotteita. Maalituotteissa käytettäviä alky- disideaineita valmistetaan Finnresin-tehtaalla (FR).
Teollinen toiminta nykyisellä kiinteistöllä on aloitettu varastotoiminnoil- la 1950-luvulla. MC-tehdas on valmistunut v. 1975, TC-tehdas v. 1982 (laajennus v. 1987) ja NC-tehdas v. 1988. FR-tehdas (ent. McWhorter Technologies) on valmistunut v. 1981.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Finnresin-tehtaalla valmistetaan sideaineita pääasiassa muiden alueen tuotantolaitosten käyttöön. Tuotanto on keskimäärin n. 10 000 t/a ja maksimituotanto n. 15 000 t/a.
Maaleja valmistetaan Monicolor-, Temacolor- ja Novacolor –tehtailla.
Maalituotannon maksimikapasiteetti on n. 80 miljoonaa litraa (n. 96 000 t/a) ja tämänhetkinen keskimääräinen vuosituotanto on vajaat 60 miljoonaa litraa (n. 72 000 t/a). Tuotteista n. 60 % on liuotinohentei- sia ja vajaa 40 % vesiohenteisia tuotteita. Keskimääräiset tuotantomäärät tehtaittain:
tuotanto prosessisäiliöt
MC-tehdas n. 27 milj. l vesiohenteisia ja liuotinohenteisia kauppa- ja rakennusmaaleja, lakkoja ja puunsuoja-aineita
139 kpl 1 … 10 m3säiliöitä.
Täyttöosaston pienosien pesu- lan kohdepoistot johdetaan jälkipolttoon.
TC-tehdas n. 11 milj. l pääasiassa teolli- suusmaaleja, -lakkoja ja pin- noitteita
115 kpl 1 … 10 m3säiliöitä, joista 100 säiliön*) kohdepoistot johdetaan jälkipolttoon
NC-tehdas n. 19 milj. l kauppa- ja raken- nus- sekä teollisuusmaaleja
125 kpl 1 … 10 m3säiliöitä, joista 85 säiliön*) kohdepoistot johdetaan jälkipolttoon
*) kaikki liuotinohenteisten tuotteiden valmistukseen käytettävät säiliöt
MC-, TC- ja NC-tehtailla tuotantoa on keskeytyvänä kaksivuorotyönä ja tehtaiden käyntiaika on n. 4 200 h/a. FR-tehtaalla tuotantoa on keskeyty- vänä tai keskeytymättömänä kolmivuorona n. 6 000 - 8 500 h/a. Ilta- ja yövuorojen miehitys ja tuotantomäärät ovat pieniä verrattuna päivävuo- roihin.
Toimipaikan koko henkilöstömäärä on n. 950 henkilöä, josta tehdasalu- eella tuotanto-, varastointi- ja kunnossapitotoiminnoissa työskentelee n. 550 henkilöä.
Tuotantoprosessit
Sideaineiden valmistus Finnresin-tehtaalla
Sideaineiden valmistus tehdään panosprosesseissa (max. erä 17 t) anta- malla raaka-aineiden (luonnonöljy tai rasvahappo, happoanhydridi ja al- koholi, modifiointiaine ja liuotin) reagoida keskenään n. 200 – 270oC:n lämpötilassa. Esteröitymisreaktiossa sideaineen raaka-aineet polymeroi- tuvat muodostaen sideaineen, joka tavallisesti ohennetaan orgaanisella liuottimella ja lopuksi suodatetaan. Valmistusprosessi on pitkälti auto- matisoitu. Varastosäiliöistä sideaine pumpataan maanpäällisiä putkilinjo- ja pitkin muiden tehtaiden käyttöön tai pakataan 200 litran tynnyreihin, 1 000 litran kontteihin tai säiliöautoon.
Sähkölämmitteisiä, palauttavalla täytekappalekolonnilla varustettuja re- aktoreita on 3 kpl (6 – 12 m3), lisäksi on 3 kpl (12 – 24 m3) ohennussäi- liöitä. Kaikista prosessisäiliöiden kohdepoistoista ilmavirrat johdetaan jälkipolttolaitokselle. Prosessin jäähdytysvesikierto on suljettu.
Sideaineiden valmistuksessa esteröintireaktiossa syntyvän reaktioveden poistumista auttaa atseotrooppiliuottimena käytetty ksyleeni, jonka mää- rä on normaalisti maksimissaan 2 % panoksesta, joissakin erikoistuot- teissa 8 %. Lauhdutetusta vesi-ksyleeniseoksesta erotetaan ksyleeni ve- denerottajassa ja palautetaan reaktoriin. Reaktiovesi valuu säiliöön, josta poistetaan vielä pinnalle erottunut liuotin. Sen jälkeen reaktiovesi (n. 2 m3/d, 8 - 15 m3/vko) ilmastetaan esteröintireaktiossa syntyneiden hajukomponenttien ja orgaanisten liuottimien poistamiseksi vedestä ja johdetaan MC-tehtaan jätevesisäiliön kautta vesihuoltolaitoksen viemä- riin. Toiminnanharjoittajan mukaan FR-tehtaan reaktioveden ilmastus- järjestelmä on uusittu v. 2007 kesällä ja puhdistuksen toimivuus tullaan varmistamaan mittauksin. Reaktioveden ilmastuksen puhdistustehok- kuutta on v. 2007 elokuussa selvitetty ja näytteenoton tulosten mukaan reaktioveden VOC(BTEX)-pitoisuus ennen ilmastusta on ollut 58 ppm ja ilmastuksen jälkeen 2,1 ppm. Reaktioveden ilmastuksesta poistoilma johdetaan yhdessä prosessista ja säiliöistä poistuvan liuotinpitoisen pois- toilman kanssa jälkipolttolaitokseen. VOC-jälkipolttolaitosta hankittaes- sa on selvitetty vaihtoehtoja käsitellä FR-tehtaan hajua aiheuttavia pois- tokaasupäästöjä. Tällöin päädyttiin siihen, että FR-tehtaan hönkäkaasut on järkevintä ja varminta johtaa VOC-jälkipolttolaitokseen.
Maalinvalmistus MC-, TC- ja NC-tehtailla
Maalituotteet valmistetaan sekoittamalla sideaineita, väripigmenttejä, täyteaineita, liuottimia/ohenteita ja lisäaineet suljetuissa säiliöissä pa- nosprosesseina. Valmistuserien koko vaihtelee 1 000 – 10 000 litraan.
Valmistusprosessit ovat pitkälle automatisoituja, NC-tehtaalla valmistus- säiliöihin annostelu tehdään osittain manuaalisesti. Valmistusprosessei- hin kuuluvia prosessivaiheita ovat raaka-aineiden annostelu valmistus- säiliöihin, esisekoitus, pigmenttien ja täyteaineiden jauhatus dissolverilla tai helmimyllyllä, viimeistely, täyttö ja pakkaus sekä tuotteiden varas- tointi ja toimitus asiakkaille.
Muut prosessit
VOC-jälkipolttolaitos
Orgaanisten liuottimien käytöstä aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yh- disteiden (VOC) päästöjen käsittelemiseksi tehtaalla on v. 1993 käyttöön otettu jälkipolttolaitos, jonne pääosa tuotantotilojen kohdepoistokanavis- toista tulevista poistokaasuista johdetaan. Katalyyttiseen jälkipolttolai- tokseen (Ehovoc) johdetaan VOC-pitoisia poistokaasuja 6 000 – 40 000 Nm3/h. Pienimmillään ilmamäärät ovat viikonloppuisin ja yövuo- roissa, kun polttolaitokseen johdetaan pääosin vain FR-tehtaan tuotan- non poistokaasut. Arkipäivinä päivä- ja iltavuorojen aikaan käsiteltävä ilmamäärä on keskimäärin 37 000 Nm3/h. Jälkipoltto toimii lämpötila- alueella 260 – 450oC tapahtuen keskimäärin n. 300oC lämpötilassa. Kä- siteltävän ilman määrää on voitu vähentää pitämällä prosessisäiliöt mah- dollisimman hyvin suljettuina. Käsittelyyn tulevan poistokaasun pitoi- suus vaihtelee 0,1 – 5,0 g ksyleeniä/Nm3 ollen arkisin päivä- ja iltavuo- rojen aikaan lähimpänä autotermistä pistettä (n. 1,2 g/m3), jota suurem- milla pitoisuuksilla ei tarvita lisäenergiaa (sähkö). Jälkipolttolaitoksen puhdistustehokkuus on n. 94 - 96 %. Laitetoimittaja ei ole antanut ta- kuuarvoa poistokaasujen VOC-pitoisuudelle. Jälkipolttoon tulevat pois- tokaasut suodatetaan ennen polttoa.
Jälkipolttolaitoksessa on alun perin ollut kolme katalyyttiä kahdessa kammiossa, toisessa on edelleen käytössä alkuperäinen platinakatalyytti ja toisen kammion kaksi palladiumkatalyyttiä on korvattu yhdellä pla- tinakatalyytillä v. 2003. Jälkipolttolaitoksen hapetustehokkuus on laske- nut ja v. 2007 elokuussa laitokseen on lisätty uusi palladiumkatalyytti.
Pesuliuottimien regenerointi
Tuotantolaitteistojen pesussa muodostuva pesuliuotin (n. 1 000 m3/a) tis- lataan NC-tehtaalla sijaitsevassa tislauslaitoksessa ja käytetään uudelleen pesutarkoituksiin. Pesulasta VOC-poistokaasut johdetaan jälkipolttolai- tokselle. Liuotteiden regenerointieristä pidetään kirjaa. Toiminta on osa NC-tehtaan pesulaosaston toimintaa ja tapahtuu osaston työnjohdon val- vonnassa.
Tynnyreiden ja maaliastioiden käsittely
Tyhjennetyt raaka-ainetynnyrit ja kontit toimitetaan uusiokäyttöön ulko- puolisten tynnyreiden ja konttien pesuun erikoistuneiden yritysten kaut- ta.
Raaka-aineet ja kemikaalit
Tikkurila Oy:n tuotantolaitoksilla käytetään n. 1 200 erilaista raaka- ainetta. Kaikista raaka-aineista on tietojärjestelmään tallennettu käyttö- turvallisuustiedotteet. Uuden raaka-aineen käyttöönotto edellyttää jo en- nen testausvaihetta käyttöturvallisuustiedotteen hankkimista ja raaka- aineen terveys- ja ympäristövaaraa aiheuttavien ominaisuuksien selvit- tämistä. Raaka-aineiden hankkimiseen ja käsittelyyn liittyvät asiat on ohjeistettu sertifioiduissa ISO 9001 ja ISO 14001 toimintajärjestelmissä.
Tuotantolaitoksilla käytetyt raaka-aineet ovat pääryhmittäin:
Raaka-aine, kemikaali Arvioitu suurin kulutus Sideaineen valmistuksen raaka-aineet(yht. n. 50 ainetta)
- erilaiset mänty-, soija-, pellava- yms. rasvahapot tai öljyt, dikarbok- syylihapot kuten ftaalihappoanhydridi ja isoftaalihappo sekä polyalko- holit (pentaerytritoli, glyseroli, glykolit)
9 000 t/a
Sideaineet(yht. n. 200 ainetta)
- liuotinohenteiset (alkydit, polyesterit, aminohartsit, epoksihartsit, isosyanaattikovettuvat sideaineet, UV-kovettuvat sideaineet ja nitrosel- luloosapohjaiset)
- liuotteettomat (epoksi-, fenoli- ja maleinaattihartsit ja akrylaatit)
- vesiohenteiset sideaineet ja paksuntajat (akrylaatti- ja PVA- homopolymeeridispersiot)
20 000 t/a
3 000 t/a 12 000 t/a Pigmentit ja täyteaineet(yht. n. 150 ainetta)
(pigmentit, pigmenttipastat, talkit, karbonaatit ym.)
29 000 t/a Orgaaniset liuottimet ja ohenteet(yht. n. 60 ainetta)
- helposti syttyvät (F) (etanoli, tolueeni, liuotinbensiini)
- syttyvät (R10) (lakkabensiinit, alkoholit, aromaattiset liuottimet, kuten ksyleeni)
- palavat liuottimet (lakkabensiinit) - luokittelemattomat (glykolijohdannaisia)
2 000 t/a 13 500 t/a 2 000 t/a 500 t/a Apuaineet(yht. n. 800 ainetta)
(nahoittumisenestoaineet, kostutus- ja vaahdonestoaineet, kuivikkeet, säilöntäaineet, hapot, emäkset, biosidit, pehmittimet jne.)
4 000 t/a
Prosessijätevesien esikäsittelyn kemikaalit
natriumhydroksidi, polyalumiinikloridi, flokkulantit varastoidaan an- nostelusäiliöissä prosessijätevesien esikäsittelylaitoksen yhteydessä
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet
Tuotantolaitoksilla käytetyt orgaaniset liuottimet eivät sisällä ns. VOC- asetuksen (VNA 435/2001) 9 – 10 §:ien mukaisia aineita, joiden vaara- lausekkeet ovat R40 (ja halogenoitu), R45, R46, R49, R60 tai R61. Or- gaanisten liuottimien arvioitu suurin kokonaiskulutus on n. 20 000 t/a.
FR-tehtaan orgaanisten liuottimien kulutus v. 2006 oli n. 3 300 t/a, MC- tehtaan n. 4 000 t/a, TC-tehtaan n. 4 500 t/a ja NC-tehtaan n. 7 500 t/a.
Käyttömääriltään eninten käytettyjä orgaanisia liuottimia ovat alifaatti- nen lakkabensiini, ksyleeni, butyyliasetaatti, aromaattinen liuotinbensiini ja etanoli.
Tikkurila Oy:n tuotantolaitoksilla käytetään alkyylifenolietoksylaatteja (oktyyli/nonyylifenolietoksylaatit) yhteensä alle 7 000 kg/a dispergointi- aineina. Aineet ovat valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) vesiympä- ristölle vaarallisista ja haitallisista aineista liitteen 1 taulukoiden C ja D mukaisia aineita. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan haitallisia aineita kulkeutuu vesihuoltolaitoksen viemäriin alle 1 % (alle 70 kg/a) pesujen yhteydessä viemäriin joutuvan maalin määrästä. Tuotekehityksen tavoite on saada ko. aineryhmien käyttö lopetettua kokonaan lähivuosina.
Polttoaineet ja energian käyttö
Tikkurila Oy:n tuotantolaitosten energian kulutus:
v. 2004 v. 2005 v. 2006
Sähkö 20,0 GWh 20,9 GWh 20,7 GWh
Lämpö 15,3 GWh 15,2 GWh 14,8 GWh
Suuri osa energiasta kuluu tuotantotilojen lämmittämiseen ja ilmanvaih- toon. Tuotannossa energiaa vaativia toimintoja ovat pigmenttien sekoit- taminen maaliin, helmimyllyjauhatus, maalin sekoittaminen sekä erilai- set pumppaukset. Kevyttä polttoöljyä käytetään FR-tehtaalla höyrynke- hitykseen n. 75 t/a. Höyrynkehittimen teho on 0,8 MW.
Raakaveden otto
Tuotantolaitoksilla käytettävä vesi otetaan Vantaan kaupungin verkosta.
Vedenkulutus on keskimäärin 43 000 m3/a, josta valmistettaviin tuottei- siin sitoutuu n. 10 000 m3/a.
Varastointi
Tuotantolaitoksilla käytettävillä kemikaaleilla voi olla useita vaaraomi- naisuuksia, joten osa niistä on alla olevassa taulukossa laskettu useaan kertaan. FR-tehtaalla valmistetut (vaaralliseksi luokitellut) sideaineet si- sältyvät taulukon lukuihin kahteen kertaan; käytettyinä raaka-aineina ja muilla tehtailla käytettävinä valmiina sideaineina. Tikkurila Oy:n teh- dasalueella varastoitavat raaka-aineet vaaraominaisuuksiensa mukaan jaoteltuna:
Vaaraominaisuus lukumäärä kulutus
keskimäärin (t/a)
varasto keski- määrin (t/a)
helposti syttyvä (F) 40 2 000 400
syttyvä (R10) 240 28 000 5 000
palavat (leimahduspiste 61 -100oC) 80 2 400 300
myrkyllinen (T) 25 200 25
syövyttävä (C) 40 300 60
haitallinen (Xn) 210 20 000 1 400
ärsyttävä (Xi) 180 8 000 600
ympäristölle vaarallinen (N) 140 5 500 700
syöpävaaraa aiheuttava 20 200 50
lisääntymiselle vaaraa aiheuttavat 20 50 10
mutageenisuutta aiheuttavat 5 30 10
ei luokiteltu (-) 220 15 000 1 000
FR-tehtaan varastorakennuksessa 44 varastoidaan kiinteitä raaka-aineita pääosin suursäkeissä. Varastosta säkit siirretään tehtaan yhteydessä ole- vaan raaka-ainevarastoon. Lisäksi jauhemaisia raaka-aineita säilytetään kahdessa 50 m3:n ulkosiilossa. FR-tehtaan säiliövarastossa on allastetus- sa kellaritilassa 7 kpl (39 m3 ja 47 m3) säiliöitä, 10 m3:n polttoöljysäiliö sekä ulkona betonisessa suoja-altaassa 3 kpl 50 m3:n säiliöitä. Säiliöissä varastoidaan rasvahappoja, öljyjä ja muita palamattomia raaka-aineita n. 400 t. FR-tehtaan tuotevarastossa on allastetussa tilassa 13 kpl (25 m3 ja 50 m3) terässäiliötä sekä ulkona betonisessa suoja-altaassa 4 kpl 50 m3 terässäiliötä, jotka on varustettu yli/alipaineventtiileillä. Sisätila on va- rustettu kaasunhaistajilla. Säiliöissä varastoidaan syttyviä liuottimia si- sältäviä sideaineita enintään 700 t.
MC-liuotinfarmilla 431 on yhteensä 30 kpl (16 - 50 m3) terässäiliöitä be- tonisessa suoja-altaassa. Säiliöiden hönkäputkissa on yli/alipaineventtiilit. Säiliöissä varastoidaan orgaanisia liuottimia n. 650 m3. MC-tehtaan sideainevarastossa on allastetussa kellaritilassa
20 kpl terässäiliöitä, jotka on varustettu yli/alipaineventtiileillä. Tila on varustettu kaasunhaistajilla. Säiliöissä varastoidaan syttyviä liuottimia sisältäviä sideaineita n. 250 t.
Varastorakennus 42 on osittain kaksikerroksinen varastorakennus, jossa varastoidaan kerrallaan n. 30 t raaka-aineita ja puolivalmisteita säkeissä, muoviastioissa, tynnyreissä tai konteissa.
Astiakenttä 205 on asfaltoitu ja varustettu reunuksin, allastus on osastoi- va. Kentällä varastoidaan n. 700 t sideaine- ja apuaineliuoksia ja liuotti- mia tiiviissä, suljetuissa tynnyreissä tai konteissa.
TC-tehtaan sideainevarastossa on allastetussa kellaritilassa 24 kpl teräs- säiliöitä, jotka on varustettu yli/alipaineventtiileillä. Tila on varustettu kaasunhaistajilla. Säiliöissä varastoidaan syttyviä liuottimia sisältäviä si- deaineita n. 650 t. NC-liuotinfarmilla 434 on 15 kpl 25 m3:n ja 50 m3:n säiliötä liuottimille ja sideaineille ja varastointimäärä on yhteensä enin- tään n. 350 t. NC-tehtaan raaka-ainevarastossa varastoidaan raaka-aineita säkeissä, tynnyreissä ja konteissa n. 2 000 t.
Nitroselluloosavarasto on erillinen varastorakennus, jossa varastoidaan n. 10 t nitroselluloosaa.
Trukkien dieselöljysäiliöt (5 m3) sijaitsevat omissa suoja-altaissaan kor- jaamon ja puusepänverstasrakennuksen pihalla.
Maalituotteiden tuotevarasto on allastettu, vesisprinklattu ja varustettu kaasunilmaisimilla. Varastossa varastoidaan n. 3 000 t syttyviä ja 4 000 t vesiohenteisia tuotteita 1 … 1 000 litran astioihin, pääosin 10 litran tai 20 litran astioihin pakattuna. Vuosittain varaston kautta kulkee n. 60 – 80 miljoonaa litraa maalituotteita.
Ongelmajätteiden varastointiin on NC-tehtaan alakerrassa kaksi 8 m3:n kiinteätä ongelmajätesäiliötä. Irtoastioihin kerätyt jätteet välivarastoi- daan joko MC-tehtaan astiakentällä 201 tai NC-tehtaan kentällä 481.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Tuotantolaitoksilla muodostuu prosessijätevesiä n. 47 m3/viikko (n. 2 500 m3/a). FR-tehtaalta johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin n. 8 – 15 m3/vko ilmastettua reaktiovettä. Teollisuusjätevesistä viemäriin johdetaan käsittelemättä pieni määrä (n. 2 - 3 m3/vko) lateksiautojen tyh- jennysletkujen huuhteluvesiä. Muut MC-, TC- ja NC-tehtailla muodos- tuvat prosessijätevedet esikäsitellään MC-tehtaan kellarikerroksessa si- jaitsevassa prosessijätevesien esikäsittelylaitoksessa. Kaikki prosessijä- tevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin 25 m3:n tasausaltaan (SÄ-412) kautta pumppaamalla.
Esikäsiteltävät prosessijätevedet kootaan 13 m3:n keräilysäiliöön, joka toimii samalla myös puskurisäiliönä alle kahden päivän huolloissa ja
häiriötilanteissa. Prosessijätevesien esikäsittely toimii automaattisesti niin pitkään kuin puskurisäiliössä on vettä. Laitos pysähtyy illalla ja se käynnistetään uudelleen aamulla maalinvalmistuksen alettua. Prosessijä- tevesien esikäsittely perustuu kemialliseen saostukseen (NaOH pH:n säätöön, flokkulantit), joka toimii optimaalisesti pH-alueella n. 6,5 - 7,8.
Teollisuusjätevesisopimuksen raja-arvot sekä v. 2005 – 2006 prosessijä- tevesinäytteenoton tuloksia on esitetty seuraavassa taulukossa:
Teollisuusjätevesi- sopimuksen ehdot
Teollisuusjäteveden laatu
v. 2005 - 2006*)
vesimäärä (m3/vrk) 5 … 23
pH 5 … 8,7
kiintoaine 800 mg/l 100 ... 210 mg/l
haihdutusjäännös 1 700 ... 4 100 mg/l
BOD7 (mgO2/l) 2 600 ... 4 700 mg/l
CODCr(mgO2/l) 5 500 … 18 000 mg/l
kokonaistyppi 0,9 … 35 mg/l
kokonaisfosfori 0,4 … 4,6 mg/l
sinkki 3 mg/l
150 g/d
1 … 4,4 mg/l (5 … 71 g/d)
kadmium 0,01 mg/l
0,5 g/d
< 0,0021 mg/l
kok.kromi 1,0 mg/l
20 g/d
0,004 ... 0,43 mg/l
lyijy 0,5 mg/l
20 g/d
0,008 … 0,02 mg/l
VOC-yhdisteet (BTEX) 3,0 mg/l -
VOC-yhdisteet (klooratut) 0,05 mg/l -
*) Tulokset (4 kpl viikon tarkkailujaksoja) sen jälkeen, kun CPS Color Oy:n prosessijä- tevesiä ei enää ole johdettu Tikkurila Oy:n esikäsittelylaitokselle. VOC-analyysi on kuulunut teollisuusjätevesisopimuksen velvoitetarkkailuun v. 2007 alkaen.
Prosessijätevesien velvoitetarkkailuun on v. 2007 alusta kuulunut VOC- analyysi. Ensimmäisen velvoitetarkkailun vuorokauden kokoomanäyt- teissä VOC(BTEX)-yhdisteiden pitoisuudet vaihtelivat 9,1 – 46,7 mg/l eikä analyysiin kuuluvia kloorattuja yhdisteitä voitu analysoida toluee- nin, etyleenin ja ksyleenien suurten pitoisuuksien aiheuttaman häiriön vuoksi. Vuoden 2007 toisen velvoitetarkkailun kokoomanäytteissä VOC(BTEX)-yhdisteiden pitoisuudet vaihtelivat 3,6 – 5,8 mg/l. Kloorat- tuja liuottimia ei analyyseissä havaittu. Toiminnanharjoittajan oman näytteenoton (31.7. – 1.8.2007) mukaan prosessijäteveden VOC(BTEX)- pitoisuus oli 2,1 mg/l ja FR-tehtaan ilmastetun reaktioveden VOC(BTEX)-pitoisuus oli 1,7 mg/l. Toiminnanharjoittajan mukaan pro- sessijäteveden tasausaltaaseen asennetaan ilmastus varmistamaan viemä- riin johdettavan jäteveden alhainen VOC(BTEX)-pitoisuus. Toiminnan- harjoittajan kevään 2007 aikana tekemässä omassa prosessivesitarkkai- lussa on lisäksi löytynyt vaihtelevia pitoisuuksia myös muita VOC- yhdisteitä, esim. butyyliglykolia. Osaa yhdisteistä ei ole analyysissä pys- tytty tunnistamaan.
Liuotinohenteisten tuotteiden valmistuksesta ei muodostu viemäriin joh- dettavia jätevesiä. Valmistus- tai varastotiloissa ei ole lattiaviemäreitä eikä muuta vastaavaa suoraa yhteyttä vesihuoltolaitoksen viemäriin.
Korjaamolla ei suoriteta laitteistojen pesuja ja tutkimuskeskuksella testi- laitteiden yms. satunnaisissa vesipesuissa muodostuva jätevesimäärä on
hyvin vähäinen ja ko. jätevedet johdetaan saniteettivesien mukana vesi- huoltolaitoksen viemäriin.
Tikkurila Oy:n tehdasalueelta on kahdeksan sadevesiviemärin purku- paikkaa Keravanjokeen. Piha-alueet on asfaltoitu ja alueella on kolme öljynerotuskaivoa. Öljynerotuskaivot on varustettu antureilla sekä vettä kevyempien että raskaampien aineiden tunnistamiseksi. Anturit antavat hälytyksen MC-portilla sijaitsevaan hälytyskeskukseen.
Päästöt ilmaan
Tikkurila Oy:n tuotantolaitosten toiminnasta, erityisesti prosessisäiliöistä ja pesuloista, aiheutuu ilmaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä. VOC-päästöjä vähennetään käsittelemällä TC- ja NC-tehtaan prosessisäiliöiden kohdepoistojen ja pesuloiden ilmanvaihto sekä FR- tehtaan haisevat poistokaasut katalyyttisessä polttolaitoksessa (piipun korkeus 12 m).
Paloturvallisuussyistä polttolaitokseen johdettavat poistokaasut on palo- hälytyksen tultua ohjattava suoraan ulkoilmaan, jotta siirtokanavat eivät levittäisi paloa katolla. Siksi jokaisessa kanavassa on tätä varten ohjaus- pellit. Jotta pellit eivät häiriösyistä jäisi väärän asentoon, venttiilien asentotieto liitetään kiinteistövalvonnan piiriin v. 2007 loppuun mennes- sä.
Prosessista haihtuu pieniä määriä orgaanisia liuottimia tuotantotiloihin hajapäästöinä, jotka johdetaan yleisilmanvaihdon poistoilman mukana suoraan ulos. Lisäksi hajapäästöjä aiheutuu säiliöfarmien säiliöistä pois- tuvasta kaasusta säiliöautojen purkaessa säiliöihin kuormansa. Tikkurila Oy:n tuotantolaitosten toiminnasta aiheutuvat VOC-kokonaispäästöt il- maan ovat:
v. 2004 (kg ksyleeniä/a)
v. 2005 (kg ksyleeniä/a)
v. 2006 (kg ksyleeniä/a)
VOC-päästöt yhteensä 47 124 44 403 49 870
polttolaitoksen poisto- kaasupäästöt (ml. häiriö- ja ohitustilanteet)
5 426 6 355 13 780
hajapäästöt 41 698 38 048 36 090
Arvioitu suurin VOC-päästö haetulla enimmäistuotantomäärällä on 50 t/a. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminta alittaa valtioneuvoston asetuksen (435/2001) vaatimukset, sillä kokonaispäästöt ovat selvästi al- le 3 % käytetyistä liuottimista. Päästöt arvioidaan vuosittain omien FID- mittalaitteella tehtävien mittausten, tuntikeskiarvojen, ilmanvaihtomääri- en ja käyttötuntien perusteella. Polttolaitoksen toimintaa ja poistokaasu- jen VOC-pitoisuutta seurataan mittaamalla laitokselta poistuvien poisto- kaasujen VOC-pitoisuutta yhden viikon ajan vuosittain. Merkittävien prosessimuutosten vaikutus toiminnasta aiheutuviin VOC-päästöihin tarkistetaan ylimääräisellä mittauksella.
Polttolaitoksen erotusaste ja poistokaasujen VOC-päästöt mittautetaan ulkopuolisella asiantuntijalla kolmen vuoden välein, jolloin myös kalib- roidaan oma FID-mittalaite ja määritetään laitteelle ksyleeni/propaani-
vaste. Viimeisimpien mittaustulosten (VTT, tutkimusselostus n:o PRO3/624/04/5.11.2004) mukaan polttolaitokseen menevän poistokaa- sun pitoisuus vaihteli 78 – 949 ppm ja keskiarvo 24 h:n tuntikeskiarvois- ta oli 461 ppm (n. 2,18*461 = 1 005 mg ksyleeniä/Nm3). Vastaavasti polttolaitoksesta lähtevän poistokaasun pitoisuus vaihteli 8 – 35 ppm ja keskiarvo oli 19 ppm (n. 2,18*19 = 41 mg ksyleeniä/Nm3). Tuntikes- kiarvoista määritetty erotustehokkuus vaihteli 89 – 97 % ollen keskimää- rin 94 %.
Tehdasalueella on lukuisia pölysuodattimia, jotka on varustettu auto- maattisella paineilmapuhdistuksella. Osa siiloissa ja raaka- ainelastauksissa käytetyistä suodattimista on ns. palauttavia, joista pöly saadaan talteen eikä sekalaista pölyjätettä muodostu. Tuotantotiloissa on erilliset pölynpoistojärjestelmät vesi- ja liuotinohenteisten tuotteiden valmistuslinjoille. Suodattimien erotustehokkuuksista ei ole tietoa, mutta esimerkiksi liuotinohenteisten tuotteiden valmistuslinjoista kertaalleen suodatettu ilma johdetaan vielä toisen suodattimen läpi ennen jälkipolt- toa ja vasta polton jälkeen se vapautuu ulkoilmaan. MC-, TC- ja NC- tehtailla muodostuvan pölyjätteen ja 95 %:n erotustehokkuusoletuksen perusteella pölypäästö on selvästi alle 500 kg/a.
Melu ja tärinä
Tuotantolaitosten toiminta ei normaalisti aiheuta häiritsevää melua ym- päristöön. Merkittävin melun aiheuttaja on raskas liikenne tehdasalueel- la. Vuonna 2005 on lähiympäristöstä tullut yksi valitus koskien siiloau- ton kompressorimelua raaka-ainekuljetuksen purun yhteydessä. Ongel- ma on saatu kuntoon yhteistyössä ko. kuljetusliikkeen kanssa.
Raaka-aineet ja valmiit tuotteet kuljetetaan valtaosin rekoilla tai säiliöau- tokuljetuksina. Valmistuoteliikenne suuntautuu lähes täysin Heidehofin- tien kautta Kehä III:lle. Pääosa raaka-aineista tulee ulkomailta Turun ja Helsingin satamien kautta. Tehdasalueella käy keskimäärin 60 ajoneuvoa työpäivässä kuljetusten ajoittuessa klo 7 – 18 välille.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Toiminnassa muodostuvia jätteitä varastoidaan alueella ainoastaan täysi- en kuljetuserien saamiseksi.
Jätelaji Jätetunnus Määrä (t/a) Käsittely- tai
toimituspaikka epäkurantit jauhemaiset raaka-aineet 08 01 99 10 kaatopaikalle tyhjennetyt raaka-ainesäkit ym. 15 01 01 70 hyödynnettäväksi
energiana
ruokalan biojäte 20 01 08 15 hyödynnettäväksi
keräyspaperi ja –pahvi 15 01 01 60 hyödynnettäväksi
energiajäte (hyödyntämiskelvottomat pakkaukset yms.)
15 01 01 210 hyödynnettäväksi
energiana
peltipurkit yms. metallijäte 15 01 04 50 hyödynnettäväksi
muovikalvo yms. muovijäte 15 01 02 22 hyödynnettäväksi
puhdistustrasselit ym. kiinteä jäte 08 01 99 90 hyödynnettäväksi energiana
Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet:
Jätelaji Jätetunnus Määrä (t/a) Käsittely- tai
toimituspaikka tyhjennetyt metallitynnyrit 15 10 10 290 uudelleen käyttöön vesipitoinen maalinvalmistusjäte 08 01 11 115 ongelmajätteeksi
epäkurantit raaka-aineet 08 01 11 20 ongelmajätteeksi
kiinteä tuotantojäte 08 01 11 100 ongelmajätteeksi
epäkurantit maalit 08 01 11 180 ongelmajätteeksi
liuotepitoinen tuotantojäte 08 01 11 400 ongelmajätteeksi
prosessijätevesien esikäsittelyliete 08 01 16 115 ongelmajätteeksi
emäksinen maalinpoistojäte 08 01 21 30 ongelmajätteeksi
öljyn- ja hiekanerotuskaivojen tyhjen- nysjäte
13 05 08 20 hyödynnettäväksi
loisteputket 20 01 21 3 ongelmajätteeksi
Päästöt maaperään (estäminen)
Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Teknisin sekä or- ganisatorisin valmiustoimenpitein on pyritty varmistamaan, ettei vahin- kotapauksissakaan päästöjä maaperään aiheudu.
Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet
VOC-jälkipolttolaitoksen häiriö- ja huoltotilanteiden varalle ei ole vara- järjestelmää, vaan poistoilma menee tällöin puhdistamatta ulos. Vuon- na 2006 polttolaitoksen ohitustilanteita, joko häiriö- tai huoltotilanteista johtuvia, oli poikkeuksellisen paljon, n. 430 h. Ohitustilanteen aikainen VOC-päästö vaihtelee 6 – 40 kg/h riippuen tuotantotilanteesta. Pienim- millään ohitustilanteen päästö on viikonloppuisin ja yöaikaan. Jälkipolt- tolaitoksen käyntiaste on vaihdellut vuosittain 95 % - 99 %. Yli vuoro- kauden kestävistä huoltotoimenpiteistä tai muista ohitustilanteista ilmoi- tetaan Vantaan ympäristökeskukseen.
Prosessijätevesien esikäsittelyyn tulevan jäteveden pH säädetään li- peäliuoksella ja pH:ta seurataan jatkuvatoimisesti. Jos pH poikkeaa an- netuista arvoista, laitos pysähtyy ja häiriöstä tulee ilmoitus MC-tehtaan kunnossapitoon. Yleisin häiriötilanne on ollut tulevan veden pH:n säätö- häiriö.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS
Maalinvalmistukselle ei ole EU-tasolla valmisteltu BAT- referenssiasikirjaa. Tikkurila Oy:ssä on jatkuvasti pyritty seuraamaan teknistä kehitystä ja huolehtimaan samalla, että lakisääteiset vaatimukset saavutetaan.
Prosessikehitysosastolla asiantuntijat vastaavat teknisten prosessien ke- hittämisestä koko yhtiössä ja seuraavat aktiivisesti toimialan teknistä ke- hitystä. Lainsäädäntöä seurataan ennakoivasti ja mahdolliset muutokset pyritään ottamaan huomioon hankinnoissa. Prosessien riskit kartoitetaan aina muutostilanteessa tavoitteena minimoida ne. Käyttöhenkilökunta
tiedottaa mahdollisista ongelmakohdista. Tarvittaessa käytetään konsult- tiapua. Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvasti yhtenä tavoitteena val- mistuksen aikaisen materiaalihukan ja emissioiden vähentäminen, esi- merkiksi viimeaikaisina kohteina on TC- ja NC-tehtailla kehitetty kor- keapaineliuotinpesujärjestelmiä.
Tuotantoprosesseja pyritään johdonmukaisesti kehittämään yhä sulje- tummiksi VOC-päästöjen vähentämiseksi. Tuotantoprosessien suunnitte- lussa lähdetään mm. siitä, että prosessi- ja varastosäiliöt pidetään suljet- tuina silloin, kun niihin ei annostella. Tällöin haihtuminen on pienintä.
Kiinteiden säiliöiden hönkäputket on varustettu yli/alipaineventtiilillä, joka vähentää liuotinhöyryjen pääsyä ulkoilmaan.
Mahdollisten liuotinvuotojen hallintaa varten säiliöt on varustettu yli- täytönestimillä, tuotantotilat ja palavan nesteen varastot on varustettu kaasuhaistajilla ja rakennukset ja piha-alueet on allastettu.
Tuotekehitys pyrkii aktiivisesti etsimään vähemmän haitallisia raaka- ainevaihtoehtoja. Tuotekehityksen yhtenä tavoitteena on vesiohenteisten ja liuotteettomien tuotteiden kehittäminen liuotinohenteisten tilalle ja maalituotteiden keskimääräisen liuotinpitoisuuden vähentäminen.
Tikkurila Oy osallistuu aktiivisesti asiakkaiden maalipurkkien keräilyn ja hyödyntämisen edistämiseen Mepak-Kierrätys Oy:n puitteissa.
Tikkurila Oy on liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen v. 1998. Sopimuksen perusteella energiakatselmus on teetetty ulkopuoli- sella asiantuntijalla v. 2000 – 2001. Katselmuksessa löydetyt tehostamis- toimenpiteet on suoritettu. Merkittävimpiä toteutettuja energiansäästö- toimenpiteitä ovat olleet ilmastoinnin ilmavirtojen ja käyntiaikojen muu- tokset sekä lämmöntalteenottolaitteiden asennukset. Lisäksi on toteutettu kymmenkunta pienempää parannustoimenpidettä. Energian ja veden ominaiskulutusten (tuotantomääriin suhteutettu) kehitys v. 2001 – 2005:
v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005
Sähkön kulutus (kW/litra) 0,42 0,43 0,41 0,35 0,37
Kaukolämmön kulutus (kW/litra) 0,28 0,31 0,32 0,27 0,27
Veden kulutus (litra/litra) 0,85 0,89 0,89 0,71 0,75
Laitoksilla on sertifioidut ISO 14001 ja EMAS hallintajärjestelmät, jotka auditoidaan vuosittain. Järjestelmät on otettu käyttöön v. 1996. Toteutu- nutta kehitystä, lisäresurssien tarvetta yms. arvioidaan vuosittain yhtiöit- täin suoritettavissa katselmuksissa. Tikkurila Oy julkaisee vuosittain jul- kisen yhteiskuntavastuuraportin/ympäristöselonteon.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin
Toiminnanharjoittajan mukaan Vantaan tuotantolaitosten normaalilla toiminnalla ei ole vaikutusta Keravanjoen veden laatuun.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Tuotantolaitosten piha-alueen maaperän tilaa on selvitetty v. 1999, jol- loin MC-tehtaan liuotinsäiliöfarmin edustan todettiin olevan n. 500 m2:n alueelta pilaantunut orgaanisilla liuottimilla. Pilaantumista oli aiheutunut säiliöautojen tyhjennysten yhteydessä purkupaikan pumpuista vähitellen asfaltin läpi tihkunut liuotin. Maa-alue kunnostettiin maanvaihdolla Uu- denmaan ympäristökeskuksen päätöksen No YS 467/13.6.2000 mukai- sesti ja päätös loppuraportin hyväksymisestä on tehty (Uudenmaan ym- päristökeskus, No YS 15/12.1.2001). Tapauksen uusiutumisen estämi- seksi tyhjennyspaikan asfaltointi ja tyhjennyspumput on uusittu ja kriit- tinen alue allastettu.
Vaikutus ilmaan
Toiminnan aiheuttamasta hajusta on ajoittain valitettu, viimeksi v. 2006 syksyllä. Vallitseva tuulensuunta pääkaupunkiseudulla on lounaasta, jos- ta tuulee n. 22 % vuoden tunneista (Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2000, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C2001:3).
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu
Energian ja veden kulutusta seurataan sekä kokonais- että ominaiskulu- tuksena, jossa kulutus suhteutetaan valmistettuun määrään maalia (l).
Ympäristöjärjestelmään liittyvinä ympäristömittareina seurataan myös tuotantoon suhteutettuna ongelmajäte- ja kaatopaikkajätemäärää, VOC- päästöjä, materiaalihukkaa, prosessijäteveden kemiallista hapenkulutusta sekä tuotannon ympäristökustannuksia.
FR-tehtaalla reaktioveden ilmastus on automatisoitu ja operaattoreiden valvonnan piirissä. Ilmastuksen laatua valvotaan v. 2007 alkaen myös näytteenotoin.
Toiminnanharjoittajan mukaan prosessijätevesien esikäsittelylaitoksen käyttötarkkailu on automatisoitu siten, että hälytystieto (mm. saostuske- mikaalisäiliöiden alarajat, pH, esikäsittelyyn tulevan jäteveden säiliön alaraja, esikäsittelyyn tulevan 13 m3:n puskurisäiliön ylivuoto, yleishäly- tys esim. suodatinpaperin loppumisesta) prosessista menee kiinteistön- valvontajärjestelmään. Prosessijätevesien esikäsittely pysähtyy auto- maattisesti prosessijätevesien käsittelyn laatua uhkaavissa häiriötilan- teissa. Hälytykset kirjautuvat kiinteistövalvontajärjestelmän hälytyskir- joittimiin MC-tehtaan portilla sekä LVI-osastolla. Hälytykset aletaan ajaa raportin muotoon ja arkistoimaan v. 2007 aikana.
Prosessijätevesien esikäsittelylaitoksen pysähdyttyä käsittelyn jatkami- nen vaatii LVI-huoltomiehen käyntiä laitoksella, tarvittaessa vian korja- usta ja laitoksen uudelleen käynnistystä. Prosessijätevesien esikäsittely- laitoksen toimintaa seurataan lisäksi päivittäisillä huoltokäynneillä, joi- den yhteydessä mm. valmistetaan oikea käyttöliuos saostuskemikaaleis-
ta, tarkistetaan suodatinpaperin riittävyys sekä pH-anturit. Vesihuoltolai- toksen viemäriin johdettavalle prosessijätevedelle on virtaamamittaus.
VOC-jälkipolttolaitoksen häiriöistä menee hälytys kiinteistönvalvonta- järjestelmän kautta MC-tehtaan portille. Jälkipolttolaitoksen toimintaa ohjataan automaattisesti ja jatkuvatoimisesti mitataan mm. käsittelyyn tulevaa ilmamäärää ja polttolämpötilaa prosessin eri vaiheissa, mutta mittausdataa ei rekisteröidä. Häiriöt kirjataan ylös käyttöpäiväkirjaan.
Tuotantolaitoksilla on käytössä ennakkohuoltojärjestelmä, jossa on mm.
määritelty jälkipolttolaitoksen 2 krt/a tehtävät huollot, joissa mm. vaih- detaan polttolaitoksen tulevan ilman suodattimet. Jälkipolttolaitoksen huollot pyritään tekemään tuotantoseisokkien aikana ja tärkeimpiä vara- osia pidetään saatavilla. FR-tehtaan reaktioveden ilmastimet ym. laitteet kuuluvat ennakkohuollon piiriin. Myös hönkäputkiston ylipaineventtiilit otetaan 2 krt/a tehtävän ennakkohuollon piiriin.
Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Prosessijätevesipäästöt viemäriin
Prosessijätevesistä (pl. sosiaalitilojen jätevedet) otetaan 3 krt/a yhden työviikon ajan vuorokauden kokoomanäytteitä (5 kpl) automaattisella näytteenottimella 10 litran astiaan, josta sekoituksen jälkeen kaadetaan pienempi näyte pulloon. Lukema virtaamamittarista kirjataan ylös kuor- mituksen (g/d) laskemiseksi. Kunkin tarkkailujakson yhdestä kokooma- näytteestä tutkitaan kadmium-, lyijy- ja kromipitoisuudet. Kaikista tark- kailujakson näytteistä määritetään CODCr, BOD7, kiintoaine, kokonais- fosfori, kokonaistyppi, sinkki, hehkutus-/haihdutusjäännös ja VOC(BTEX). Näytteet analysoidaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja tulokset toimitetaan myös Vantaan Vedelle ja Helsingin Vedelle.
VOC-päästöt ilmaan
Toiminnanharjoittaja suorittaa itse yhden vuorokauden ajalta VOC- päästömittaukset kerran vuodessa 10 päästökohteesta ja mittaustulos re- kisteröidään yhden tunnin jaksoissa. Pienempiä päästökohteita mitataan tapauskohtaisesti. Päästömäärä lasketaan kertomalla tuntikohtaiset mit- taustulokset sen hetkisellä ilmanvaihdolla ja vuotuisella käyntituntimää- rällä. Mittaus suoritetaan liekki-ionisaatioon (FID) perustuvalla analy- saattorilla, jonka kalibrointikaasuna käytetään propaania ja synteettistä ilmaa. Mittaustuloksena saatava ppm-lukema kerrotaan vastekertoimella, jonka ulkopuolinen asiantuntija määrittää kerran kolmessa vuodessa teh- tävien päästömittausten yhteydessä. Vastekertoimella tulos saadaan muotoon mg ksyleeniä/m3.
Ulkopuolisella asiantuntijalla VOC-jälkipolttolaitoksen poistokaasupääs- töt mittautetaan kolmen vuoden välein ja päästömittauksen yhteydessä mitataan jälkipolttolaitoksen erotusaste.
Jätemääriä seurataan sekä oman kirjanpidon että jätehuoltoyritysten jä- temääräseurantojen (laskutus) avulla.
Laitoksen vaikutusten tarkkailu
Tikkurila Oy:n tuotantolaitosten vaikutuksia ympäristöön ei tarkkailla.
Laadunvarmistus
Prosessijätevesien esikäsittelylaitoksen pH-anturit kalibroidaan kuukau- sittain ja automaattisen pesun lisäksi pH-anturit pestään viikoittain käsin.
Kalibroinneista ei pidetä kirjaa.
Ulkopuolinen asiantuntija auditoi toiminnanharjoittajan omia VOC- päästömittauksia joka kolmas vuosi päästömittausten yhteydessä.
Raportointi
Ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto (ml. sähköisesti toimitettavat il- moitukset tyvi-palvelun kautta) toimitetaan vuosittain Uudenmaan ja Vantaan ympäristökeskuksiin. Lisäksi raportoidaan mm. ympäristönsuo- jelumenoista Tilastokeskukselle, jätehuollosta YTV:n Petra- jätevertailuun, ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista Kemianteolli- suuden RC-ohjelmaan sekä ympäristöasioista Kemira-konsernin ympä- ristöraporttiin. Tikkurila julkaisee vuosittain oman Yhteiskuntavastuura- portin tai EMAS-ympäristöselonteon.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi
Tikkurila Oy:n Vantaan toimipaikalle on tehty yhteinen sisäinen pelas- tussuunnitelma ja vaaranarviointi, jotka päivitetään tarvittaessa. Tuotan- tolaitosten toiminnoista aiheutuvia ympäristöriskejä ovat liuotin- tms.
kemikaalivuodot piha-alueella, joiden seurauksena ko. ainetta voisi pääs- tä piha-alueella maaperään, jätevesiviemäriin tai sadevesiviemärin kautta Keravanjokeen. Muita ympäristöriskejä ovat suuri pigmentti- tms. äkilli- nen päästö ilmaan. Vaikutuksiltaan merkittävin tilanne olisi massiivinen tulipalo, jonka yhteydessä syntyy haitallisia palokaasuja ja kemikaalit voivat levitä ympäristöön esim. sammutusvesien mukana.
Tuotantolaitosten toiminnan riskiarvioinneissa käytetään pääsääntöisesti HAZOP- ja POA –menetelmiä ja muutosprojekteissa mietitään projekti- kohtaisesti, kumpaa menetelmää käytetään. Hyväksyttyjen laitteiden hankinnassa käytetään myös kokemusperäistä tietoa ja projekteissa on aina nimetty vastuuhenkilö.
Toimet onnettomuuksien estämiseksi
Tuotantolaitoksilla on pyritty vähentämään ympäristövahinkoriskiä ja ra- joittamaan mahdollisen vahingon seurauksia, erityisesti kemikaalien jou- tumista Keravanjokeen. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat mm.:
− Tehdasalue on aidattu ja valvottu läpi vuorokauden.
− Sadevedet johdetaan asfaltoidulta piha-alueelta öljynerotuskaivojen kautta, öljynerotuskaivot on varustettu hälyttimellä ja hälytys ohjau- tuu jatkuvasti miehitettyyn hälytyskeskukseen.
− Pigmenttejä sisältävä poistoilma johdetaan aina pölyerottimen kautta ja koska valmistus on panosluonteista, pigmenttipäästö voidaan estää lähes välittömästi havaitsemisen jälkeen.
− Kaikki tekniset laitteet kuuluvat säännöllisen ennakkohuollon piiriin.
− Ulkona sijaitsevat säiliöt on allastettu ja kaikki syttyvien nesteiden käsittely- ja varastointitilat on varustettu reunuksilla vuotojen leviä- misen estämiseksi; mahdollisen suurpalon sammutusvesien valumi- nen Keravanjokeen on lisäksi pyritty estämään vallituksin. Sammu- tusvesien keräilyyn tarkoitettujen vallitilojen tilavuudet eri alueilla on kartoitettu syksyllä 2005 ja valleja on korotettu v. 2006.
− Missään valmistus- tai varastotilassa ei ole lattiaviemäriä tms. suoraa yhteyttä viemäriverkostoon tai jokeen; pesu- yms. teollisuusjätevedet pumpataan säiliöistä kaupungin viemäriin.
Viemäriin joutuvien VOC-päästöjen estämiseksi on v. 2006 aikana tehty riskikartoitus. Vesi- ja liuotinohenteisten tuotteiden sekoittumisriskien pienentämiseksi on mm. vesi- ja liuotinohenteisten tuotteiden vuoroittai- nen valmistus samassa säiliössä lopetettu. Lisäksi teknisten ja käyttöta- pamuutosten avulla inhimillisen erehdyksen riskiä on saatu pienennettyä.
Työnopastusta ja toiminta-ohjeista parannetaan ja kehitetään jatkuvasti.
Erilaisten varmistustoimenpiteiden etsiminen jatkuu.
Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa
Vaaratilanteiden varalta on tehty Tikkurilan toimintajärjestelmän osaksi toimintaohjeistus.
Vaaratilanteiden nopeita alkutoimenpiteitä varten Tikkurila Oy:llä on oma tehdaspalokunta, joka harjoittelee säännöllisesti ja sillä on käytettä- vissään kemikaalivahinkojen perustorjuntavälineistö. Suuronnettomuuk- sien varalta on yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa laadittu toimintasuunnitelma vahinkojen rajoittamiseksi. Sammutusvesi- en ympäristöön leviämisen estämisen varmistamiseksi nykyistä vallitus- järjestelmää parannetaan kesän 2007 aikana.
Prosessisäiliöiden ylitäyttö on pyritty estämään ylitäytönestimin. Käy- tössä on kahta rakentamistapaa. Säiliöistä lähtee ylivuotoputki yli- täytönestimellä varustettuun ylivuotosäiliöön tai säiliöön on asennettu oma ylitäytönestin. Estimet antavat ylitäyttöhälytyksen ja joissain ratkai- suissa lisäksi myös keskeyttävät virtauksen säiliöön. Ratkaisut vaihtele- vat erilaisten vaatimusten ja edellytysten mukaan.
Kaikissa tuotantotiloissa ja palavan nesteen varastossa on kaasunil- maisinjärjestelmä, joka ensin varoittaa kaasuvaarasta (20 % LEL) ja hä- lyttää pitoisuuden noustessa (40 % LEL). Hälytysviesti tulee jatkuvasti miehitettyyn vartiointirakennukseen MC-portille, josta vartija hälyttää ohjeiden mukaisesti huoltohenkilöstöä paikalle.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset
Lupahakemusta on täydennetty 16.5.2006, 11.8.2006, 2.10.2006, 24.10.2006, 3.5.2007, 18.5.2007, 29.5.2007, 30.7.2007, 7.8.2007, 10.8.2007, 14.8.2007 ja 21.8.2007.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuulut- tamalla lupahakemuksesta 25.9. – 24.10.2006 Vantaan kaupungin ja 22.9. – 24.10.2006 Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla.
Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on ilmoittanut kuulutuksesta Van- taan Sanomat ja Hufvudstadsbladet –lehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.
Tarkastukset ja neuvottelut
Lupaan liittyvä tarkastus tehtiin 3.5.2007 ja tarkastusmuistio (No YS 613/7.5.2007) on liitetty asiakirjoihin. Tarkastukselle osallistui Tikkurila Oy:n ja Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajien lisäksi edustajat Vantaan ympäristökeskuksesta, Vantaan Vedeltä ja Helsingin Vedeltä.
Lausunnot
Vantaan kaupungin ympäristölautakunta on 12.6.2007 antanut hakemuk- sesta seuraavan lausunnon:
Vuosittain Vantaan ympäristökeskukseen tulee joitakin yksittäisiä ilmoi- tuksia lähinnä Jokiniemen alueelta liuottimen hajusta. Ympäristöluvassa tulee kiinnittää erityistä huomiota VOC-laitoksen ennakkohuoltoon ja kunnossapitoon poikkeustilanteiden vähentämiseksi sekä laitteiston uu- distamiseen mahdollisimman hyvän puhdistustehon saamiseksi. Lisäksi tulee antaa määräys jatkaa suunnitelmallista työtä hajapäästöjen vähen- tämiseksi.
Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuvat onnettomuudet ja vahingot ovat usein laiterikoista tai inhimillisistä tekijöistä johtuvia.
Näiden vahinkojen ehkäisemiseksi, sen lisäksi että varastointi hoidetaan asianmukaisesti, tulee antaa määräys henkilökunnan kouluttamisesta kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin sekä toimiin onnettomuustilan- teissa.
Ympäristölautakunta pitää jätevesisopimuksen mukaista jätevesien tark- kailua riittävänä. Ympäristöluvassa tulee antaa määräys tarkkailun tehos- tamisesta, mikäli jätevesisopimuksen mukaisessa tarkkailussa havaitaan normaalista poikkeavia tuloksia. Lopuksi ympäristölautakunta toteaa, et- tä häiriö- ja poikkeustilanteista sekä onnettomuuksista ja vahingoista tu- lee jatkossakin ilmoittaa myös Vantaan ympäristökeskukseen. Lisäksi vuosiraportti tulee toimittaa Vantaan ympäristökeskukseen.
Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelulla ei 14.11.2006 päivätyn lau- sunnon mukaan ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.
Helsingin Vesi esittää 3.10.2006 päivätyssä lausunnossaan, että 2.10.2006 käydyn teollisuusjätevesiä koskevan neuvottelun pohjalta Tikkurila Oy:n tehtailta vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavien jäte- vesien on täytettävä seuraavat laatuvaatimukset:
pitoisuus (mg/l)
kuorma (g/d)
sinkki 3,0 150
kromi 1,0 20
lyijy 0,5 20
kadmium 0,01 0,5
kiintoaine 800
VOC-yhdisteet (BTEX) 3,0
VOC-yhdisteet (klooratut) 0,05
Muistutukset ja mielipiteet
Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä esi- tetty mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi kirjeellä (No YS 823/21.6.2007). Luvan hakija ei ole antanut vastinetta hakemuk- sesta annettuihin lausuntoihin.
UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu
Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Tikkurila Oy:n Vantaan tuotanto- laitosten toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristö- luvan. Lupa myönnetään edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle, jossa si- deaineita valmistetaan enintään 15 000 tonnia sekä maaleja, lakkoja ja ohenteita enintään 80 miljoonaa litraa (n. 96 000 t) vuodessa seuraavin lupamääräyksin:
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Raaka-aineet ja kemikaalit(YSL 43 §, VNa 689/2006)
1. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämiensä raaka-aineiden ja ke- mikaalien ympäristövaikutuksista. Raaka-aineet ja kemikaalit on valittava tuotantoprosessin toiminta ja turvallisuus sekä tuotteen laatu huomioon ottaen siten, että ympäristöön joutuvien päästöjen
haitalliset vaikutukset ja kemikaalipäästöjen riskit ovat mahdolli- simman vähäiset. Erityisesti on vähennettävä valtioneuvoston ase- tuksen (1022/2006) mukaisten vesiympäristölle vaarallisten ja haital- listen aineiden käyttöä. Luvan saajan on ylläpidettävä listaa toimin- nassa käytettävistä kyseisen asetuksen liitteessä 1 mainituista aineis- ta, niiden käyttömääristä sekä arviota aineiden käytöstä aiheutuvis- ta päästöistä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Ko. lista on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle.
2. Höyryn tuotantoon käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.
Päästöt vesiin ja viemäreihin(YSL 43 §, 45 §, 47 §)
3. Tikkurila Oy:n tuotantolaitosten toiminnassa muodostuvat prosessi- jätevedet on esikäsiteltävä ennen niiden johtamista vesihuoltolaitok- sen viemäriin. Sideainetehtaan reaktiovedet voidaan johtaa ilmas- tuksen jälkeen ja vähäiset määrät (n. 2 – 3 m3/vko) lateksiautojen tyhjennysletkujen huuhteluvesiä ilman esikäsittelyä vesihuoltolai- toksen viemäriin.
Viemäriverkostoon ei saa päästää aineita, jotka heikentävät viemä- riverkoston kuntoa tai voivat muodostaa viemäriverkoston tyypilli- sissä olosuhteissa verkoston kuntoa heikentäviä yhdisteitä taikka haittaavat verkoston ja jätevedenpuhdistamon toimintaa, haittaavat puhdistamolietteen hyötykäyttöä tai säilyvät haitallisina puhdista- molta vesistöön johdettavassa jätevedessä.
Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavista prosessijätevesistä otet- tujen tarkkailunäytteiden haitta-ainepitoisuudet saavat olla enin- tään:
pitoisuus (mg/l)
sinkki 3,0
VOC (BTEX) 3,0
Lisäksi on noudatettava Vantaan Veden antamia muita ohjeita ja määräyksiä. Jäteveden pääsy vesihuoltolaitoksen viemäriin on voi- tava estää välittömästi, jos jäteveden ominaisuudet eivät täytä vie- märiin johdettaville jätevesille asetettuja vaatimuksia.
4. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava tehdasalueelta sadevesiviemäriin niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pi- laantumisvaaraa. Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin ja pinta- tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella. Tehdasalueen sade- vesikaivot on kyettävä sulkemaan esim. sulkuventtiilein tai vastaa- vasti siten, että vesien pääsy viemäriverkkoon voidaan kemikaali- vuodon, tulipalon tai muun vastaavan tapahtuman sattuessa estää.
Sulkuventtiilien tiiviys ja toiminta on tarkastettava säännöllisesti ja tarkastuksista on pidettävä kirjaa.
Päästöt ilmaan(YSL 43 §, NaapL 17 §, VNA 435/2001)
5. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispäästöjen mi- nimoimiseksi sekä mahdollisen hajuhaitan ehkäisemiseksi yleisil- manvaihdon kautta muodostuvat päästöt sekä muut hajapäästöt on pidettävä työterveys- ja turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen mahdollisimman pieninä johtamalla poistokaasut tehokkaasti jälki- polttolaitokseen, kiinnittämällä huomiota työtapoihin, kemikaalien ja jätteiden käsittelyyn, varastosäiliöiden täyttöön, jälkipolttolaitok- sen ohitustilanteiden minimoimiseen sekä vahinkotilanteisiin.
6. Jälkipolttolaitoksen laimentamattomien poistokaasujen päästöt saa- vat olla enintään 100 milligrammaa orgaanista kokonaishiiltä (mg C) normaalikuutiometrissä (Nm3). Poistokaasujen päästöraja- arvoa katsotaan noudatetun, jos yhden mittausjakson aikana kaik- kien lukemien keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa ja mikään tunti- keskiarvoista ei ylitä päästöraja-arvoa yli 1,5-kertaisesti.
Tehtaan toiminnasta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdistei- den (VOC) kokonaispäästöt ilmaan saavat olla enintään 70 t C/a.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen(YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 15 §, 19 §, JA 3a §, 5 §, 6 §, VNp 659/1996, YMa 1129/2001)
7. Kaikki hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimi- tettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Hyötykäyt- töön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohtee- seen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Ehjät kunnos- tuskelpoiset pakkaukset (15 01 04, 15 01 02 tai 15 01 10) on ensisijai- sesti toimitettava kunnostettaviksi uudelleenkäyttöön jätteen vas- taanottajalle, jolla on ko. jätteen vastaanottoon lupa.
Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa luoki- tuksensa mukaiselle kaatopaikalle tai laitokseen, jolla on ympäristö- lupa kyseisten jätteiden käsittelyyn. Tavanomaisesta yhdyskuntajät- teestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikka- kelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisella perusmäärittelyllä ja sen jälkeen säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen laatu ja kaatopaik- kakelpoisuus on varmistettava vähintään kerran vuodessa tehtävin vastaavuustestauksin (laadunvalvontatutkimukset).
8. Tuotantolaitosten omassa toiminnassa muodostunut pesuliuotin voi- daan regeneroida NC-tehtaalla. Ongelmajätteet on pidettävä eril- lään toisistaan, ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mu- kaan. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään joka vuosi, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on olta-
