Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500
Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 14 YLO
Dnro LOS-2003-Y-78-111
Annettu julkipanon jälkeen 27.2.2004
ASIA Ympäristösuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab:n Linnankadun energiantuotantolaitoksen toiminnan muutta- mista.
LUVAN HAKIJA
Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab Linnankatu 65
20100 Turku
LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Laitos on raskas- ja kevytöljykäyttöinen kaukolämmön ja sähkön vara- ja huippulaitos.
Laitoksen kokonaispolttoaineteho kaukolämmön tuotantoon on 172 MW. Sähköä tuote- taan kaasuturbiinilla, jonka polttoaineteho on 91 MW. Kaukolämpötehosta 86 MW sisäl- tää kaksi uutta kattilaa, jotka on suunniteltu korvaamaan käytöstä poistettava 100 MW:n kivihiilikattila. Laitos sijaitsee osoitteessa Linnankatu 67, 20100 Turku.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Laitos on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 § 1 momentin ja ympäristön- suojeluasetuksen 1 §:n kohtien 3 b) ja 5 a) perusteella. Lupaa haetaan YSL:n 28 § mukai- sen olennaisen toiminnan muutoksen johdosta. Kyseessä on olemassa oleva laitos, jonka YSA 43 §:n mukaan tulisi hakea toiminnalleen ympäristölupaa 31.12.2004 mennessä.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuo- jeluasetuksen 6 §:n kohdan 3) mukaan, koska laitoksen polttoaineteho on yli 50 MW.
ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukseen 24.01.2003.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Voimalaitoksella on Turun ja Porin lääninhallituksen myöntämä ilmansuojelupäätös kol- melle kattilalle ja kaasuturbiinille 17.6.1992.
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä jätelupa 22.5.1998.
Tontti on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi.
2/18 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Laitos sijaitsee keskeisellä paikalla Turussa, lähellä Aurajokea ja Turun satamaa. Etäisyys kauppatorille on noin 2 km. Aurajoen rannan tuntumassa joen toisella puolella sijaitsee uusi asuinalue. Lähimpien asuinrakennusten etäisyys laitoksesta on noin 100 m. Laitok- sen itäpuolella sijaitsee Veistämöntori ja Pakkarinpuisto, pohjoispuolella Topeliuksen ja Juhana Herttuan koulut ja merenkulkuoppilaitos ja eteläpuolella on Turun konservatorio.
Samalla tontilla sijaitsevat Turku Energian voimalaitos, toimitalo, käyttökeskus, työpaja, varastot sekä Pakkarin ja Linnan sähköasemat. Vuokrasopimus Turun kaupungin kanssa on tehty toistaiseksi 31.12.2040 saakka.
Ympäristön tila ja laatu
Laitos sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn, satamaan johtavan Linnankadun varrella. Alueen muita päästölähteitä ovat joen vastakkaisella puolella sijaitseva Wärtsilä Finland Oy:n koeajolaitos, jonka typenoksidipäästöt (177 tonnia vuonna 2002) ovat Turun toiseksi suu- rimmat heti Linnankadun voimalaitoksen jälkeen. Myös satamassa vierailevien laivojen päästöt ovat merkittäviä.
Turun kaupungin ilman laatua tarkkaillaan mittauksin. Linnankadun voimalaitoksen pääs- töjen vaikutuksen voidaan olettaa korkean piipun takia kantautuvan laajalle alueelle sää- olosuhteiden mukaan.
Vuonna 1997 valmistuneen leviämismallilaskelman (Ilmatieteen laitos) mukaan laitos si- jaitsee alueella, jossa rikkidioksidin korkein tuntiohjearvoon (250 µg/m3) verrattava pitoi- suus on 30-40 µg/m3 ja korkein vuorokausiohjearvoon (80 µg/m3) verrattava pitoisuus 10-12 µg/m3. Typenoksidien korkein tuntiohjearvoon (150 µg/m3) verrattava pitoisuus on 110-120 µg/m3 ja korkein vuorokausiohjearvoon (70 µg/m3) verrattava pitoisuus 50-60 µg/m3. Maanpinnantason typenoksidipitoisuus kaupunkialueella määräytyy pääosin lii- kennemäärien mukaan.
Bioindikaattoriselvityksessä (Turun seudun ja Paraisten alueen ilman laadun seuranta bi- oindikaattoreiden avulla vuosina 2000-2001) seutu lukeutuu Turun keskustaan ja sitä ym- päröivään vyöhykkeeseen, jossa ilmanpuhtausindeksi (IAP) on alimmillaan. Indeksin ar- vo on sitä pienempi, mitä vähemmän jäkälälajeja esiintyy eli mitä voimakkaampaa on il- man saasteiden aiheuttama kuormitus.
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Laitos toimii huippu- ja varalaitoksena kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Kaukoläm- möntuotanto ajoittuu pääasiassa lämmityskaudelle, jolloin laitosta käytetään huippu- kuorman tuotantoon kulutushuippujen aikana. Kaukolämpökattilat toimivat myös verkos- ton varalaitoksina esimerkiksi Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuotantokatkosten aika- na.
Kaasuturbiinilla tuotetaan sähköä pääasiassa muissa tuotantolaitoksissa ja jakeluverkos- tossa tapahtuvien häiriöiden aikana, jolloin sähköä ei pystytä toimittamaan muilla kei- noin. Talven 2002-2003 aikana turbiinia käytettiin poikkeuksellisesti myös huippukuor- man tuotantoon sähkön hinnan ollessa korkeimmillaan. Normaalisti kaasuturbiinin käyttö on erittäin vähäistä, joitakin tunteja vuosittain.
3/18 Laitoksella aikaisemmin käytössä ollut 100 MW kivihiilikattila ja höyryturbiini
jäävät pois käytöstä ja nämä korvataan kahdella uudella 43 MW raskasöljykattilalla.
Muutoksen johdosta laitoksen tuottama energiamäärä ja päästöt ympäristöön pienenevät.
Tuotanto ja polttoprosessit
Turku Energian kaukolämmön kokonaismyynti vuonna 2002 oli 1632 GWh, josta yhtiö tuotti itse 520 GWh. Pääasiassa lämpö ostettiin Fortumin Naantalin voimalaitokselta.
Omasta tuotannosta vastasi Orikedon puuta hyödyntävä lämmityslaitos (300 GWh) ja Linnankadun voimalaitos (noin 150 GWh) sekä öljykäyttöiset lämpökeskukset. Kauko- lämpö on Turussa laajasti käytössä ja käytännössä vain keskustan ulkopuolella olevat pientaloalueet eivät ole kaukolämmön piirissä.
Alla olevassa taulukossa on esitetty hakemuksen mukaiset Linnankadun laitoksen kattila- kohtaiset käyntitiedot ja polttoaineet. KKL 2-8 tarkoittavat öljykäyttöisiä kaukolämpökat- tiloita ja JBC 6 kevytöljykäyttöistä kaasuturbiinia. Rakennettavat uudet kattilat ovat KKL 6 ja KKL8.
Polttolaitokset KKL 2 KKL 4 KKL 6 KKL 8 JBC 6
Nimellisteho MW 40 40 40 40 24,6
Polttoaineteho 43 43 43 43 91
Hyötysuhde % 92 92 92 92 27
Käyttöönottovuosi 1980 1980 2004 2004 1972 Tuotanto GWh/a 2 8 20 20 3
Käyttötunnit/a 50 200 500 500 Polttoaineen laa-
tu
Esso Eko Mastera LS 380
Mastera LS 380
Mastera LS 380
Essoheat Kokonaisenergia
GJ/a 7826 31304 78261 78261 39600 Polttoainemäärä
t/a 185 764 1909 1909 1100 m3/a Tehollinen läm-
pöarvo MJ/kg 42,27 41 41 41 36 MJ/m3 Rikkipitoisuus % 0,18 0,95 0,95 0,95 0,2
Kattiloiden lämpimän veden tuotanto on yhteensä 50 GWh vuodessa ja yhteenlaskettu kokonaisenergia 195 652 GJ/a. Neljän kattilan käyttötuntimäärä on yhteensä 1250 tuntia vuodessa. Käytöstä pois jäävän kivihiilikattilan toimiessa laitoksella tuotettiin kaukoläm- pöä noin 150 GWh/vuosi, joten laitoksen tuottama lämpöenergia pienenee noin kolmas- osaan muutosta edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna.
Kaasuturbiinin (JBC 6) vuosittaiset käyttötunnit ovat vaihdelleet yhden ja viiden tunnin välillä. Turbiinilla tuotetaan hakemuksen mukaan sähköä 3 GWh vuodessa. Tämä vastaisi täydellä teholla noin 120 tunnin vuotuista käyttöaikaa. Aikaisemmasta toiminnasta poike- ten kaasuturbiinia on käytetty huippuvoiman tuotantoon talven 2002-2003 aikana yhteen- sä kahden viikon ajan, sähkön hinnan ollessa korkeimmillaan. Kaasuturbiinin polttoai- neena on kevyt polttoöljy.
Polttoaineet
Käytettävän raskaan polttoöljyn (LS-380) tehollinen lämpöarvo on 41,0 MJ/kg, rikkipi- toisuus 0,95 % ja tuhkapitoisuus 0,1 %. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on enintään 0,10 painoprosenttia.
Käytettävät polttoöljyt varastoidaan Linnakadun pihalla sijaitsevissa kahdessa 450 m3
4/18 -kokoisessa säiliössä ja yhdessä 50 m3 säiliössä, joiden suoja-altaat vastaavat säi-
liöiden kokoa.Öljysäiliöiden lämpötila pidetään + 40 oC hajuhaittojen ehkäisemiseksi.
Uusille kattiloille rakennettava öljyn pumppausasema sijoitetaan kattilahuoneen alaker- taan. Pumppausyksikkö rakennetaan yhtenäisellä suoja-altaalla varustetulle alustalle.
Polttoprosessit
Uudet 43 MW:n kattilat ovat keskenään samanlaisia, tyypiltään vesiputkikattiloita, joiden keskimääräinen hyötysuhde on täydellä teholla 92 %.
Muutostöiden yhteydessä olemassa olevat kaukolämpökattilat saneerataan muun muassa automaatiojärjestelmän osalta.
Paras käyttökelpoinen tekniikka, energiankulutus ja energiatehokkuus
Parhaan käyttökelpoisen teknologian osalta nykyisin saatavissa oleva öljykattilateknolo- gia ei merkittävästi poikkea laitosten teknologiasta. Kansallisen pienten polttolaitosten BAT selvityksen mukaan uusien ja olemassa olevien 5-50 MW öljylaitosten BAT taso hiukkaspäästölle on 50-140 mg/m3 (n) (vastaa 15-40 mg/MJ päästötasoa). NOx päästön osalta uusien laitosten BAT taso kokoluokassa 15-50 MW on 500-600 mg/m3 (n) (150- 180 mg/MJ) ja olemassa olevien laitosten BAT taso vastaavasti 500-670 mg/m3 (n) (150- 200 mg/MJ). Päästöarvot mg/m3 (n) muodossa on annettu 3 % jäännöshappipitoisuudes- sa.
Energiatehokkuuden osalta laitokset kuluvat Oy Turku Energian kaukolämpötoiminnan energiansäästösopimuksen piiriin, johon liittyen toiminnanharjoittaja on laatinut energi- ansäästösuunnitelman vuosille 2000-2005.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan
Hakemuksessa on esitetty laitoksen polttolaitoskohtaiset päästöt ilmaan seuraavasti:
Päästö KKL 2 KKL 4 KKL 6 KKL 8 JBC 6 Yhteensä
Hiukkaset t/a 0,05 1,2 3,1 3,1 0,08 7,53 SO2t/a 0,7 14,5 36,3 36,3 2,2 90 NOxt/a 1,5 6,1 15,3 15,3 11,6 49,8 CO2t/a 574 2398 5995 5995 2968 17930
Hakemuksen esitetyt päästökertoimet on laskettu alla olevan taulukon mukaisesti.
Ominaispäästö Raskasöljykattilat Kevytöljykattila Kaasuturbiini (kevytöljy)
Hiukkaset mg/MJ 40 7 2 SO2 mg/MJ 463 85 56 NOx mg/MJ 189 195 291 CO2 t/TJ 73,4 76,6 74,2
Kaasuturbiinin päästökertoimet perustuvat 27.10.2003 tehtyihin päästömittauksiin ja ajoon jossa turbiinia käytettiin täydellä teholla. Muiden kattiloiden
hiukkaspäästömittaustuloksia ei ole käytettävissä.
Rikkidioksidipäästöt on laskettu polttoaineen rikkipitoisuuden mukaan, 0,18 % kevytöl- jylle ja 0,12 % kaasuturbiinissa käytetylle kevytöljylle. Vuoden 2004 alusta alkaen kevy- en polttoöljyn suurin sallittu rikkipitoisuus on 0,1 %.
5/18
Raskasöljykattiloiden KKL 4, KKL 6 ja KKL 8 savukaasut johdetaan ilmaan 101 m kor- kean tiilipiipun kautta. Piipussa ei ole erillisiä hormeja eri kattiloille. Kevytöljykattilan KKL 2 päästöt johdetaan ilmaan 44 m korkean piipun kautta. Korkeamman tiilipiipun osalta savukaasun virtausnopeus piipussa vaihtelee käytettävistä kattiloista riippuen välil- lä 1,3 - 4 m/s (polttoainetehoilla 43-129 MW). Laitoksen huippu- ja varalaitosluonteesta riippuen on normaalissa käyttötilanteessa yleensä käytössä yksi kattila kerrallaan, jolloin savukaasun nousunopeus olisi kattilan suurimmalla teholla 1,3 m/s. Kattiloita voidaan käyttää myös osatehoilla jolloin nousunopeus olisi mainittua pienempi.
Vuonna 1993 tehdyn leviämismalliselvityksen perusteella todettiin, että lyhyen tiilipii- pun kautta ulos johdettavan raskasöljykattilan KKL2 savukaasupäästöt aiheuttivat liian suuret rikkidioksidipitoisuudet lähiympäristössä. Kattila muutettiin tämän jälkeen huippu- ja varakattilaksi, joka oli laitoksen kattiloista käynnistysjärjestyksessä viimeisenä. Tässä hakemuksessa KKL 2:ssa on ilmoitettu siirryttävän kevyen polttoöljyn käyttöön.
Kaasuturbiinin savukaasut johdetaan ilmaan oman 30 m korkean teräspiipun kautta. Pii- pun korkeus ja savukaasun puhdistusjärjestelmän puuttuminen ei mahdollista laitoksen jatkuvaa käyttöä. Kaasuturbiinia käytetään harvoin, jolloin kaasuturbiinia käytettäessä piipun sisäpinnalta irtoaa ruostetta, joka tyypillisesti leviää lähiympäristöön lähinnä toi- minnanharjoittajan omalle tontille.
Melu
Kaukolämpökattiloiden aiheuttama jatkuva käyntiääni ei ylitä arvoa 45 dB(A) mitattuna 20 metrin päästä ja yhden metrin korkeudelta maanpinnasta. Uusien kattiloiden osalta melupäästöä pyritään pienentämään muun muassa sijoittamalla puhaltimet ja suuremmat pumput rakennuksen kellarikerrokseen.
Kaasuturbiinin lähtömelutaso ylittää 95 dB (A) mitattuna 1 m etäisyydellä. Laitoksen käydessä jatkuvasti sen melupäästöistä aiheutuvat melutasot ylittävät alle 100 metrin etäisyydellä laitoksesta sijaitsevien asuntojen tasalla Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot. Alueella on kuitenkin useita suuria rakennuksia, jotka vai- mentavat kaasuturbiinin meluvaikutusta, mutta voivat myös heijastaa melua. Laitos sijait- see vilkkaasti liikennöidyllä alueella jolloin lähistöllä on myös muita meluavia kohteita.
Jätteet ja jätevedet
Laitoksella syntyvät jätteet lajitellaan Oy Turku Energian ympäristöoppaassa annettujen ohjeiden mukaisesti niin että kaikki hyödynnettävissä olevat jätejakeet kerätään erillisiin jäteastioihin ja jätelavoille.
Kattilalaitoksen toiminnasta muodostuu vuodessa noin 0,5 tonnia öljytuhkaa, joka kerä- tään erilliseen tuhkasäiliöön. Säiliö on sijoitettu lämpökeskusrakennuksen ulkopuolelle savupiipun alaosaan sitä varten varattuun huonetilaan. Nuohousvesi, 5 tonnia, neutraloi- daan lipeällä ja kerätään 8 m3-kokoiseen säiliöön. Öljytuhka ja nuohousvesi toimitetaan ongelmajätteiden käsittelijälle. Likaisia rättejä syntyy noin 0,1 tonnia vuodessa ja pak- kaamatonta sekajätettä noin 0,2 tonnia vuodessa. Nämä jätteet toimitetaan jätteenpoltto- laitokselle.
Tarvittava vesi hankitaan verkostosta. Toiminnassa muodostuu vain saniteettijätevesiä n 120 m3/a, jotka johdetaan kaupungin viemäriverkostoon.
Laitoksen tarkkailu ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen
6/18
Laitos rakennetaan toimimaan miehittämättömänä ja/tai kaukokäytettynä huippu- ja vara- laitoksena. Samoissa toimitiloissa sijaitsee Oy Turku Energian valvomo, jossa on ympä- rivuorokautinen valvonta.
Kattiloiden käytön aikana mitataan jatkuvatoimisesti kattiloiden savukaasujen lämpötilo- ja, tummuutta ja jäännöshappipitoisuutta. Uusiin kattiloihin asennettavien multisyklonien toiminnan tarkkailu perustuu paine-eron ja laitteiston tiiveyden seurantaan.
Merkittävimpiä ympäristöriskejä ovat erilaiset öljyvuodot viemäriin ja maaperään, tulipa- lot ja kattiloiden toiminnan poikkeuksellisista tilanteista syntyvät päästöt ja ilkivalta. Lai- toksen alue on aidattu ja kulkuportit lukittu normaalin työajan ulkopuolella. Alueella on kameravalvonta.
Voimalaitokselle on laadittu vaaran arviointisuunnitelma sekä erikseen turvallisuussuun- nitelma. "Läheltä piti" -tilanteet käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Vaaran arvioinnissa ympäristöriskit on arvioitu osana omaisuus- ja henkilöturvallisuusriskejä ja vaaran arvi- ointi ei pidä sisällään kaikkia laitoksen toimintoja, muun muassa kaasuturbiinia.
Kaikki öljysäiliöt on sijoitettu säiliötilavuutta vastaavien turva-altaiden sisälle.
Oy Turku Energialla on olemassa ympäristöohjelma ja –politiikka. Toiminnanharjoittaja on valmistelemassa ympäristöjärjestelmän sertifiointia kokonaisuudessa kansainvälisesti hyväksytyn standardin mukaiseksi vuoden 2004 aikana.
ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN
Laitoksen merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat päästöt ilmaan, melu ja mahdolliset ympäristöriskit.
Syntyvät savukaasut johdetaan 101 m, 44 m ja 30 m korkeiden savupiippujen kautta puhdistamattomina ulkoilmaan, lukuun ottamatta KKL 6 ja KKL 8 kattiloita joihin tul- laan asentamaan multisyklonierotinlaitteet.
Laitoksen päästöt ilmaan pienenevät kivihiilikattilan jäädessä pois käytöstä ja laitoksen tuotantomäärien pienentyessä. Voimalaitoksen päästöt ovat vuoteen 2002 asti olleet Tu- run kaupungin alueella sijaitsevista laitoksista suurimmat. Laitoksen hiukkaspäästöt las- kevat 38 %, rikkidioksidipäästöt 77 %, typenoksidipäästöt 88 % ja hiilidioksidipäästöt 84
% vuoteen 2002 verrattuna, koska laitoksen tuottama energiamäärä pienenee yhteen kol- masosaan aikaisemmasta.
Kaukokäyttöön perustuvan öljylaitoksen toiminnassa öljyvuodon mahdollisuus ja tulipa- lot ovat merkittävimmät ympäristöriskit.
7/18 HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Turun kaupungin ilmoitustaululla 12.3.- 11.4.2003 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 7.3.-7.4.2003. Hake- muksesta on ilmoitettu Åbo Underrättelser lehdessä ja Turun Sanomissa 11.3.2003. Li- säksi asiasta on erikseen tiedotettu kirjeellä asianosaisille.
Muistutukset
Asunto Oy Mittarinkatu 2 on 12.5.2003 jättänyt hakemusta koskevan muistutuksen.
Asuntoyhtiön hallitus ei puolla luvan myöntämistä. Laitos sijaitsee keskellä tiheää asutus- ta ja kulttuurillisesti merkittävää keskusta lähellä Turun linnaa, taideakatemiaa, Forum Marinumia, Turun maakuntamuseota, Juhana Herttuan koulua ja merenkulkuoppilaitosta.
Voimalaitoksen toiminta aiheuttaa melu- ja liikennehaittoja, sekä haitallisia päästöjä.
Aluetta on pyrittävä kehittämään monipuolisena asuntoalueena, jolloin kaikki järeä teolli- nen toiminta tulisi alueelta poistaa.
Tarkastukset ja neuvottelut
Ympäristöluvan valmisteluun liittyvät neuvottelut on pidetty 20.8.2003 ja 9.1.2004. Li- säksi lupaan liittyen on suoritettu tarkastus 27.10.2003 kaasuturbiinin koekäytön aikana.
Neuvottelu- ja tarkastusmuistiot on liitetty asiakirjoihin.
Lausunnot
Turun kaupunginhallitus ilmoittaa 2.5.2003 ettei sillä ole huomauttamista haetun ympä- ristöluvan suhteen.
Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon edustaja toteaa lausunnossaan
17.3.2003, että kyseisestä laitoksesta ei ole valitettu ympäristöterveydenhuoltoon ja ter- veydellisessä mielessä ei ole huomautettavaa hakemuksen suhteen.
Turun palolaitos ilmoittaa lausunnossaan 27.3.2003, että se puoltaa hakemusta eikä sillä ole huomautettavaa hakemukseen.
Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta toteaa lausunnossaan 26.6.2003, että siirty- minen kivihiilestä raskaan polttoöljyn käyttöön tulee vähentämään kivihiilen varastoin- nista ja kuljetuksista lähiasutukselle koituneita haittoja. Myös päästöt pienenevät aiempiin vuosiin verrattuna merkittävästi. Toimimalla hakemuksen mukaisesti ja ottamalla päätök- sen lupaehdoissa huomioon alla esitetyt vaatimukset kattilalaitoksen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää viihtyvyyden vähenemistä lähiasutukselle.
Turku Energian Linnankadun voimalaitosta koskevassa ympäristölupapäätöksessä kattila- laitokselta tulee edellyttää seuraava:
- Uusien 40 MW:n raskasöljykattiloiden (KKL 6 ja KKL 8) hiukkaspäästö saa olla enin- tään 20 mg/MJ. Vanhan 40 MW:n raskasöljykattilan (KKL 4), jonka käyttötuntimäärä on alle puolet em. kattiloiden, hiukkaspäästö saa olla enintään 30 mg/MJ. Päästöarvot tulee siten määrätä valtioneuvoston päätöksessä 157/1987 määriteltyä tiukempana, koska em.
päätöksen tasot eivät enää vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimusta.
8/18 - Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painopro-
senttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,2 painoprosenttia ja 1.1.2004 alkaen enintään 0,1 painoprosenttia.
- Uusien 40 MW:n kattiloiden (KKL 6 ja KKL 8) typenoksidipäästöt eivät saa ylittää ominaispäästötasoa 150 mg/MJ. Käytössä olevien vanhojen kattiloiden (KKL 2 ja KKL 4) typenoksidipäästöjen ominaispäästö ei saa ylittää tasoa 200 mg/MJ.
- Laitoksen aiheuttama melu ei saa lähimpien asuntojen kohdalla ylittää tasoa 45 dB (LAeq). Tarvittaessa melutaso tulee kertaluonteisesti mitata.
- Lyhytaikaiset ja tilapäiset, polttoainetäydennyksiin tai huoltoihin liittyvät, mahdollista meluhaittaa aiheuttavat toimenpiteet tulee ajoittaa arkipäiviin klo 9-16 välille. Pidempiai- kaisista ja poikkeuksellisesta melupäästöistä tulee ilmoittaa etukäteen kaupungin ympä- ristönsuojelutoimistoon ja tarvittaessa lähinaapureille.
- Laitoksen käytön seuraamiseksi ja päästöjen tarkkailemiseksi tulee hyväksyä tätä varten laadittu suunnitelma tai esittää päätöksessä tarvittavat määräykset. Suunnitelma tulee si- sältää ainakin polttoaineen kulutuksen seurantatiedot, savukaasuista jatkuvatoimisesti ja tietyin aikavälein mitattavat komponentit, mittaamiseen käytettävät laitteet ja niiden nor- maalit näyttämät ja hälytysrajat, tulosten laadunvarmennus sekä koko laitoksen valvonta ja huolto. Mittaustulokset sekä poikkeustilanteet, niihin johtaneet syyt ja tilanteen kor- jaamiseksi tehdyt toimenpiteet tulee kirjata valvontaraporttiin.
- Muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja liuottimet, tulee säilyttää tiivispohjaises- sa, katetussa tilassa tiiviissä astioissa siten, että jätettä ei voi joutua maaperään. Raskasöl- jykattiloiden tuhkapitoinen pesuvesi, mahdollisiin öljynerotuskaivoihin kertynyt öljypi- toinen liete ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa käsittelypaikkaan, jonka ympäristölu- vassa on hyväksytty ongelmajätteiden käsittely.
- Öljynerotuskaivot tulee kytkeä järjestelmään, joka antaa hälytyksen niiden täyttymisestä paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta. Kaivot tulee tarkistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.
- Ilma-, melu- tai jätevesipäästöihin vaikuttavista merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa ympäristökeskuksen li- säksi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon.
- Toiminnasta ja sen päästöistä on pidettävä riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa vuo- siyhteenvedon laatimiseksi laitoksen tuotannosta, päästöistä ilmaan hiukkasten, rikkidiok- sidin, typenoksidien ja hiilidioksidin osalta, toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden kä- sittelystä sekä tiedot mahdollisista onnettomuus- tai häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä ilma-, melu- tai jätevesipäästöistä ja jätteistä. Vuosiyhteenvedon yhteydessä tulee esittää tiedot mahdollisista tiedossa olevista laitoksen toimintaa, tuotantoa tai pääs- töjä koskevista tulevista muutoksista.
Hakijan kuuleminen
Muistutus ja lausunnot on toimitettu hakijalle vastineen antamista varten. Hakija on 17.11.2003 päivätyssä vastineessaan todennut seuraavaa:
Muistutus
Asunto Oy Mittarikatu 2 muistutuksessa todetaan, että Linnankadun laitoksen toiminta pi- täisi kokonaisuudessaan poistaa alueelta ja aluetta kehittää asuntoalueena. Turku Energia ja sen edeltäjät energialaitostoiminnassa ovat toimineet ko. alueella vuodesta 1908 alka- en. Tonttialue on asemakaavallisesti varattu kunnallisteknistä toimintaa varten. Alueelle sijoittuvat voimalaitoksen ja siihen liittyvien lämpökeskusten lisäksi Turku Energian kaikki päätoiminnat mm. kaksi sähköasemaa, valvomotoiminnat, toimitalo ja aputoimin- nat. Näistä erityisesti Pakkarin sähköasema sekä lämmöntuotantolaitokset ovat Turun län- tisen keskustan energiahuollossa välttämättömiä, eikä niille löytyne lähitulevaisuudessa
9/18 korvaavia sijoituspaikkoja. Näillä perusteilla Turku Energia katsoo Mittarikatu 2:n
muistutuksen aiheettomaksi.
Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausunto
Lausunnossa sivuilla 29 ja 30 lautakunta esittää uusien KKL-6 ja KKL-8 kattiloiden hiukkaspäästöille enintään 20 mg/MJ rajaa. Ko. raja voidaan saavuttaa ainoastaan savu- kaasujen puhdistuslaitteistolla, jotka nostavat laitoksen hankintahintaa 60 000 €/yksikkö ja lisäävät laitoksen käyttö- ja kunnossapitokustannuksia. Koska uusien laitosten käyttö- tunnit tulevat olemaan vanhoja kattiloita suuremmat, Turku Energia rakentaa uusiin katti- loihin multisyklonierottimet, joiden avulla 20 mg/MJ raja voidaan alittaa.
Vanhan KKL-4 kattilan vuotuiset käyttötunnit ovat niin vähäiset, että 30 mg/MJ raja on kohtuuton. Sitä ei voida saavuttaa nykyisillä öljylaaduilla ja kattilassa olevalla polttimella ilman savukaasun puhdistuslaitteistoa. Laskettaessa puhdistuslaitteistojen valmistuksen sekä lisääntyvän puhallintehon vaikutuksia ympäristöpäästöihin on ehdotuksen vaikutus ympäristömielessä negatiivinen. Turku Energia katsoo, että KKL-4 kattilalle ilmoitettu hiukkasten ominaispäästöraja 40 mg/MJ on ympäristömielessä riittävä.
Typenoksidipäästöjen osalta lausunnossa on asetettu uusille kattiloille ominaispäästötaso 150 mg/MJ, joka on BAT:n mukainen alin taso. Valtioneuvoston päätöksessähän ei ole asetettu typenoksideille päästörajaa. Tällä hetkellä laitetoimittajan ilmoituksen mukaan uusilla poltin/tulipesäyhdistelmillä päästään ko. tasoon vain jos raskaan polttoöljyn typpi- pitoisuus on alle 0,3 %. Valtaosa Suomessa myytävästä polttoöljystä on Turku Energian hakemuksessaan mainitsemaa kotimaista Mastera LS 380 öljyä. Ko. öljyn typpipitoisuus on noin 0,4 %, joten 150 mg/MJ tasoa ei välttämättä pystytä saavuttamaan. Kun lisäksi kattiloiden ajotapa ko. rajan saavuttamiseksi johtaa käytännössä hiukkaspäästöjen lisään- tymiseen ehdottaa Turku Energia uusille kattiloille 180 mg/MJ rajaa. Vanhojen kattiloi- den osalta 200 mg/MJ lienee saavutettavissa.
Lisäselvitykset tarkastuspöytäkirjaan
Tarkastuspöytäkirjassa oleva tulkinta siitä, että yhden vanhan ja kahden uuden kattilalai- toksen savukaasujen johtaminen yhteiseen savupiippuun, muuttaisi koko laitoskokonai- suuden ns. suurten polttolaitosten direktiivin alaiseksi on Turku Energian mielestä vir- heellinen. Turku Energia tapauksessa puhutaan vain muutaman sadan tunnin vuosikäytös- tä, eli kattilalaitokset ovat selkeästi vara- ja huippukäytössä. Erillisten hormien rakenta- minen jokaiselle kattilalle maksaa n. 350 000 euroa ja kokonaispäästöihin niillä on käy- tännössä lisäävä vaikutus, jos lasketaan mukaan hormien hankkimisesta ja rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Vanhan KKL-4 kattilan osalta Turku Energia ilmoittaa sen käyttötun- tien jäävän alle 20 000 tuntia vuosina 2008-2015, joten valtioneuvoston asetuksen 1017/2002 pykälässä 9 mainittua poikkeusmahdollisuutta voidaan noudattaa ko. kattilan osalta. Koska Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta on tulkinnut laitoskokonaisuuden sellaiseksi, johon voidaan noudattaa alle 50 MW polttolaitosten ohjearvoja BAT:n perus- teella ei Turku Energia katso olevan syytä muuttaa heidän näkemystään.
10/18 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan Oy Turku Energian Linnankadulla sijaitseval- le kolmelle raskasöljykattilalle (3 x 43 MW) , yhdelle kevytöljykattilalle (43 MW) ja ke- vytöljykäyttöiselle kaasuturbiinille (91 MW). Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lisäksi siinä tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä:
Ilmansuojelu
1. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.
2. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia.
3. Polttolaitoksissa tai kaasuturbiinissa ei saa käyttää polttoaineena jäteöljyjä tai muita jätteeksi luokiteltuja aineita.
4. Kattiloiden hiukkaspäästöjä tulee rajoittaa siten, että:
- kattiloiden KKL 6 ja KKL 8 hiukkaspäästö saa olla enintään 65 mg/m3 (n), - kattilan KKL 4 hiukkaspäästö saa olla enintään 100 mg/m3 (n) ja
- kattilan KKL 2 hiukkaspäästö saa olla enintään 50 mg/m3 (n) savukaasun jään- nöshappipitoisuuden ollessa kolme tilavuusprosenttia.
5. Kattiloiden KKL 6 ja KKL 8 typenoksidien päästö saa olla enintään 500 mg NO2 /m3 (n) jäännöshappipitoisuuden ollessa kolme tilavuusprosenttia.
6. Kattiloiden KKL 2 ja KKL 4 typenoksidien päästö saa olla enintään 670 mg NO2 /m3 (n) jäännöshappipitoisuuden ollessa kolme tilavuusprosenttia.
Määräysten 4 – 8 päästörajat koskevat normaalia käyttötilannetta, johon ei lasketa kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoa.
7. Raskasöljykattiloiden KKL 6 ja KKL 8 savukaasut tulee johtaa ulkoilmaan vähintään 80 metriä korkean piipun kautta, jossa on molemmilla kattiloille oma hormi. Savukaasun nousunopeus hormissa piipun päässä tulee olla vähintään 10 m/s kattilan käydessä täydel- lä teholla. Määräys astuu voimaan 31.12.2005.
8. Kaasuturbiinin JBC 6 koekäytöistä ja käytöstä huippuvoiman tuotantoon tulee ilmoittaa etukäteen Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lounais-Suomen ympä- ristökeskukseen. Verkostohäiriön tai muun poikkeuksellisen tilanteen johdosta tapahtu- neesta käynnistyksestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pikaisesti.
Jätehuolto
9. Ongelmajätteet tulee säilyttää tiivispohjaisessa, katetussa tilassa ja tiiviissä astioissa si- ten, että jätettä ei voi päästä maaperään. Kattiloiden tuhkapitoinen pesuvesi, suoja- altaisiin kertynyt öljypitoinen liete ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa käsittelypaik- kaan, jonka ympäristöluvassa kulloinkin kyseessä olevan jätejakeen käsittely on hyväk- sytty.
10. Kaikki laitoksen toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi-, puu- ja metallijäte tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain edellyttämällä tavalla.
11/18 Ympäristöriskien hallinta
11. Öljysäiliöiden täyttöpaikka tulee järjestää siten, että öljyä ei pääse valumaan maape- rään tai viemäriin. Täyttöputket tulee sijoittaa suoja-altaan sisälle. Muutokset tulee toteut- taa 28.2.2005 mennessä.
12. Kattilahuoneet tulee viemäröidä öljynerotuskaivojen kautta. Öljynerotuskaivot tulee kytkeä järjestelmään, joka antaa hälytyksen niiden täyttymisestä paikkaan, jossa on ympä- rivuorokautinen valvonta. Kaivot tulee huoltaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Muutok- set tulee toteuttaa 28.2.2005 mennessä.
13. Oy Turku Energian tulee tehdä laitoksen toiminnasta ympäristöriskiselvitys vuoden 2004 loppuun mennessä. Ympäristöriskiselvitys ja selvitykseen pohjautuvat ympäristö- riskien hallintaohjelma tulee toimittaa ympäristökeskukseen ja Turun kaupungin ympäris- tötoimistoon 28.2.2005 mennessä. Mikäli KKL 6 ja KKL 8 kattiloita ei oteta käyttöön vuoden 2004 aikana, tulee ympäristöriskiselvitys toimittaa viimeistään kolmen kuukau- den kuluttua kattiloiden käyttöönoton jälkeen.
Meluntorjunta
14. Laitoksen normaalista toiminnasta aiheutuva melutaso saa olla enintään 45 dB (LAeq) lähimmässä melulle altistuvassa kohteessa. Tämä määräys ei koske laitoksen kaasuturbii- nia.
15. Laitoksen melupäästöt tulee selvittää merkittävimpien melulähteiden äänitehotasomit- tauksilla ja melupäästöjen vaikutukset lähialueen melutasoihin tulee määrittää laskennal- lisesti. Laskelmilla tulee arvioida melun maksimitasot LAFmax ja ekvivalenttitasot LAeq kel- lo 7 – 22 ja kello 22 – 7. Melutasot voidaan mitata uusien kattiloiden takuumittausten yh- teydessä. Kaasuturbiinin osalta voidaan hyödyntää vuoden 2003 lopulla tehtyjä melumit- tauksia lähtömelutasojen selvittämiseksi. Melumittausten tulokset tulee toimittaa
ympäristökeskukseen ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kattiloiden KKL 6 ja KKL 8 käyttöönotosta, kuitenkin viimeistään 31.12.2005 mennessä.
Paras käytettävissä oleva tekniikka
16. Laitoksella tulee tehdä ulkoisen asiantuntijan suorittama energiakatselmus, joka kattaa kaikki laitoksen polttolaitokset ja kaasuturbiinin, näiden oheisprosessit, sekä laitoksen merkittävät energiankulutuskohteet. Katselmusraportti ja sen pohjalta laadittu energian käytön tehostamissuunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukseen 28.2.2006 mennessä.
12/18 Päästöjen tarkkailu ja raportointi
17. Laitoksen toimintaa ja päästöjä tulee tarkkailla esitetyn suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailuohjelmaa tulee tarkistaa seuraavasti:
- ohjelmaan tulee sisällyttää kaasuturbiinin tarkkailutiedot,
- ohjelmaan tulee lisätä tiedot käytettävien mittalaitteiden kalibrointitavasta ja – tiheydestä,
- savukaasujen lämpötilamittauksen osalta ohjelmaan tulee lisätä tiedot mittalait- teen toiminta-alueesta ja toimenpiderajoista.
- tarkkailuohjelmaan tulee lisätä yksityiskohtaiset tiedot multisyklonin paine- eron ja tiiveyden tarkkailutiheydestä, tarkkailutavoista ja toimenpiderajoista.
- kaikki tarkkailuohjelmassa ilmoitetut mitattavat ja seurattavat suureet tulee dokumentoida niin, että tiedot voidaan pyydettäessä esittää valvontaviranomai- selle.
Päivitetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ym- päristönsuojeluviranomaiselle 28.2.2005 mennessä. Tarkkailuohjelmaa täydennettäessä tulee ottaa huomioon kansallisessa pienten polttolaitosten BAT-julkaisussa annetut ohjeet kattilalaitoksen tarkkailusta. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa ympäristö- keskuksen erikseen hyväksymällä tavalla.
18. Hakijan on kalenterivuosittain, seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, toi- mitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojelu- viranomaiselle yhteenveto, joka sisältää ainakin:
- tiedot käytetyistä polttoaineista, niiden laadusta ja määrästä (t/a)
- tiedot laitoksen tuotannosta (MWh/a) ja kattilakohtaiset tiedot käyntiajoista (h/a)
- laskennalliset tai mitatut tiedot laitoksen päästöistä ilmaan. Hiukkasten ja NOx:n osalta raportoitavien päästötietojen tulee perustua laitoksella suoritettaviin pääs- tömittauksiin. Hiukkaspäästöistä tulee raportoida erikseen hiukkasten kokonais- määrä, sekä PM10 kokoluokan määrä hiukkaspäästössä.
- yhteenvedon toiminnasta syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä - tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä ilma-, melu- tai jätevesipäästöistä ja jätteistä
- päästömittaukset ja niihin liittyvät mittaussuunnitelmat ja mittauspöytäkirjat - vapaaehtoisen energiasopimuksen mukaiset vuosiraportointitiedot, sisältäen tie- dot vuoden aikana toteutetuista energiansäästöinvestoinneista ja suunnitelluista energiansäästöinvestoinneista.
- laitoksella tehdyt ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa
19. Kaikkien käytössä olevien kaukolämpökattiloiden typenoksidi- ja hiukkaspäästöt tu- lee mitata vuoden 2004 aikana. Mittaukset tulee tehdä suurimmalla ja pienimmällä käy- tettävällä teholla käytettävällä polttoainelaadulla. Hiukkasmittaukset on suoritettava stan- dardin SFS 3866 mukaisesti. Mittaustulokset tulee toimittaa Turun kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään
28.2.2005. Mikäli uusia kattiloita ei oteta käyttöön vuoden 2004 kuluessa, tulee mittaustulokset toimittaa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kattiloiden
käyttöönotosta. Mikäli kattiloita KKL 2 ja KKL4 ei käytetä vuoden 2004 aikana, tulee päästömittaukset suorittaa kattiloiden ensimmäisen mahdollisen käyntijakson aikana.
13/18 20. Vuoden 2004 jälkeen kattiloiden KKL 6 ja KKL 8 hiukkas- ja NOx -päästöt
tulee mitata kattilakohtaisesti kolmen vuoden välein. Kattiloiden KKL 2 ja KKL 4 hiuk- kaspäästöt tulee mitata kolmen vuoden tai 5000 käyttötunnin välein.
21. Luvan hakijan tulee osallistua Turun seudulla tehtäviin ilmanlaatua ja meluntorjuntaa koskeviin selvityksiin tai -mittauksiin. Osallistumistavasta päätetään tarvittaessa erikseen.
22. Normaalia suurempia ilma-, melu- tai jätevesipäästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa Turun kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
23. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät tai saattavat lisätä päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kes- tävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Lupamääräykset toiminnan päättyessä
24. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä ilmoitus toiminnan päättymistä ympäristökeskuk- seen ja Turun kaupungin ympäristötoimistoon. Ilmoituksen liitteenä tulee olla tutkimus- suunnitelma maaperän mahdollisen pilaantumisen selvittämiseksi toiminnan kohteena ol- leella alueella. Ilmoitus tulee toimittaa viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös toiminnan lopettamisesta on tehty.
LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut
Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti, toiminnasta ei aiheudu terveys- haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja- veden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapu- ruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen toden- näköisyys ja alueen kaavamääräykset. Annetut lausunnot ja muistutus on otettu huomioon päätöksen määräyksistä ilmenevällä tavalla.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräyksiä kaukolämpökattiloille annettaessa ei ole sovellettu Valtioneuvoston ase- tusta polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidiok- sidi- ja typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002), koska kaikki kattilat ovat polttoaineteholtaan alle 50 MW. Uusia kattiloita ei ole katsottu asetuksen 4 § mukai- seksi polttolaitoskokonaisuudeksi, koska lupamääräyksissä on määrätty kattiloiden savu- kaasut johdettavaksi ulos erillisten hormien kautta. Laitoksen kaasuturbiinin polttoainete- ho ylittää 50 MW (91 MW), jolloin sitä koskee Valtioneuvoston asetus 1017/2002. Ase- tuksessa ei ole kuitenkaan annettu päästöraja-arvoja tai päästömittausvaatimuksia olemas- sa oleville alle 100 MW kaasuturbiineille.
Kaukolämpökattiloiden lupamääräyksiä annettaessa on sovellettu parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan mukaisia vaatimuksia. Ne perustuvat pääasiassa 'Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa' -julkaisuun (Suomen ympäris-
14/18 tökeskus, Suomen ympäristö 649). Kattilalaitokset ovat polttoaineteholtaan suu-
ria (kaikki 43 MW) ja sijaitsevat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Laitoksen vaiku- tusalueella on useita päästöille altistuvia kohteita, joten laitoksen päästöjä on tarvetta ra- joittaa niin paljon kuin se teknistaloudellisesti on mahdollista.
Ilmansuojelu
Kattiloiden hiukkaspäästöjen rajoittamista ja polttoaineen rikkipitoisuutta koskevat lupa- määräykset on annettu terveys-, ympäristö- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi.
Typenoksidien päästörajan antaminen kaukolämpökattiloille on tarpeen ympäristönsuoje- luasetuksen 19 § kohdan 3) perusteella, koska laitos sijaitsee Turun kaupungin keskustas- sa alueella, joka on raskaasti typenoksidien kuormittama (mm. auto- ja laivaliikenne, muut laitokset). Kansallisen BAT selvityksen mukaan parasta käytettävissä olevaa tekno- logiaa tässä koko luokassa on Low-NOx-poltin ja päästörajat on annettu tähän teknologi- aan perustuen referenssilaitoksilla mitattujen arvojen mukaisesti. Uusilla kattiloilla BAT:n mukaisena päästötasona pidetään tämän kokoluokan kattiloilla tasoa 500 – 600 mg/m3n. Low-NOx-polton haittapuolena on, että se saattaa lisätä häkä- ja hiukkaspäästöä.
Riippuen kattilateknologiasta, päästörajan 500 mg/m3n saavuttaminen voi johtaa siihen, että toiminnanharjoittaja joutuu ottamaan käyttöön kevyemmän raskasöljylaadun.
Olemassa oleville raskas- ja kevytöljykattiloille typenoksidien päästötasoksi on BAT sel- vityksessä esitetty 500-670 mg/m3n. Päästörajat on annettu tämän vaihteluvälin ylärajan mukaan koska on katsottu että kattiloiden lyhyiden vuotuisten käyttöaikojen takia lisäin- vestointeihin ei nykyisessä tilanteessa ole taloudellisia perusteita.
Hiukkaspäästöjen raja-arvot ovat tiukemmat kuin valtioneuvoston päätöksessä (VNp 157/1987) annetut ohjearvot. Polttoaineen parantunut laatu ja nykyaikaiset polttimet var- mistavat, että oikein huollettuina kattiloilla on mahdollista päästä huomattavasti valtio- neuvoston päätöksessä annettujen tasojen alapuolelle. Lupamääräyksen enimmäispitoi- suus ei koske kattilan käynnistys- tai alasajovaihetta, jolloin pitoisuudet saattavat lyhytai- kaisesti kohota.
Syntyvät savukaasut johdetaan korkean savupiipun kautta puhdistamattomina ulkoilmaan.
Kummankin uuden kattilan KKL 6 ja KKL 8 käyttötunneiksi on ilmoitettu 500 tuntia vuodessa. Ominaishiukkaspäästöiksi on ilmoitettu 40 mg/MJ. Koska kyseessä ovat uudet kattilat, em. ominaispäästöä ei voida pitää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttä- mällä saavutettavana tasona. Päästöt voidaan johtaa syklonin tai multisyklonin kautta, jonka erotusaste on keskimäärin 70 - 80 % tämän kokoluokan raskasöljykattiloiden koh- dalla, ellei muulla tavoin päästä alhaisempaan päästön hiukkaspitoisuuteen. Syklonin käy- tön haittana on kuitenkin painehäviön kasvu ja se, että sen pienhiukkasten erotuskyky on suhteellisen pieni.
Olemassa olevan raskasöljykattilan (KKL 4) päästöraja-arvo on annettu kansalliseen BAT selvitykseen perustuen hiukkaspäästöasetuksen ohjearvoa tiukempana. Käyttämällä hyvä- laatuisia polttoaineita ja huoltamalla kattilaa säännöllisesti raja-arvo on mahdollista saa- vuttaa ilman investointeja savukaasunpuhdistuslaitteistoon.
Kevytöljykattilan (KKL 2) hiukkaspäästörajaksi BAT -selvityksessä on annettu 50 mg/m3n riippumatta kattilan koosta tai iästä. Koska kevytöljyn tuhkapitoisuus on pieni, on raja hyvin saavutettavissa olemassa olevalla kattilalla, jossa siirrytään kevytöljyn käyt- töön.
15/18 Määräys päästökorkeudesta ja hormien asentamisesta kattiloille KKL6 ja KKL8
on tarpeen, koska nykyisen tiilipiipun halkaisija on selvästi liian suuri rakennettaville ras- kasöljykattiloille, jolloin savukaasun nousunopeus piipussa jäisi niin alhaiseksi, että sa- vukaasupainuman riski on ilmeinen. Johdettaessa savukaasut erillisiin sisäpiippuihin uu- det kattilat eivät muodosta VNA 1017/2002 4 § mukaista yli 50 MW:n polttolaitoskoko- naisuutta. Sisäpiippujen rakentamiselle on annettu aikaa vuoden 2005 loppuun asti, koska toiminnanharjoittaja haluaa säilyttää käytöstä pois jäävän hiilikattilan varakattilana uusien kattiloiden käyttöönottoon asti. Kivihiilikattilaa ei kuitenkaan käytettäisi normaalissa tuo- tantotilanteissa, vaan se otettaisiin käyttöön laajan teknisen häiriön sattuessa, mikäli ener- giantuotantoa läntiseen verkostoon ei ole mahdollista toteuttaa muiden laitosten avulla.
Kaasuturbiini ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia ja ohjearvoja meluvaikutuksen ja alhaisen päästökorkeuden johdosta. Laitoksen käyttö poikkeustilanteissa varalaitoksena on kuitenkin tarpeellista sähkötoimitusten turvaamiseksi Turun alueella. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta laitoksen vuosittaiset käyttömäärät ovat olleet joitakin tunteja. Koska laitoksen toiminta voi johtaa viihtyisyyshaittaan lähiympäristössä tulee laitoksen käyt- töönotosta ilmoittaa kaupungin ympäristöviranomaiselle ja ympäristökeskukselle etukä- teen tai mahdollisimman pikaisesti.
Jätehuolto
Jätelain mukaan jätteistä ei saa aiheutua merkittävää ympäristö- tai terveyshaittaa tai hait- taa jätehuollon järjestämiselle. Maaperään ei saa päästää tai sijoittaa jätettä siten, että seu- rauksena on maaperän laadun huononeminen. Jätteitä koskevat määräykset on annettu jät- teiden hyödyntämisen edistämiseksi ja jätteistä aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi.
Ympäristöriskit
Määräykset viemäröinnin öljynerotuskaivoista ja öljysäiliöiden täyttöpaikan järjestelystä on annettu laitoksesta aiheutuvien ympäristöriskien pienentämiseksi.
Määräys ympäristöriskiselvityksestä on tarpeellinen, koska toiminnanharjoittajan nykyi- set riskikartoitukset eivät arvioi kattavasti ympäristöriskejä ja lisäksi kaikkia laitoksen toimintoja ei ole sisällytetty riskiarviointiin. Määräys perustuu ympäristösuojelulakiin ja sen 5 §:n mukaiseen selvilläolovelvollisuuteen.
Meluntorjunta
Kattilalaitoksen toiminnasta lähiympäristöön aiheutuva ekvivalentin äänitason enim- mäisarvo on annettu terveys- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Lämpökeskuksen si- jainti asutuksen välittömässä läheisyydessä on otettu huomioon. Määräyksessä on sovel- lettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. Määrättyjä meluselvityksiä tarvitaan melupäästöistä aiheutuvien vaikutusten arviointiin sekä tämän päätöksen noudattamisen valvomiseksi.
16/18 Paras käytettävissä oleva tekniikka
Vaatimus energiakatselmuksesta perustuu ympäristösuojelulakiin ja sen 43 § mukaiseen vaatimukseen huomioida energian käytön tehokkuus. Linnankadun laitos on IPPC- direktiivin (96/61/EY) liitteen I mukainen laitos, jolloin ympäristönsuojelulain energiate- hokkuusvaatimus on erityisesti kohdennettu. Laitoksella aikaisemmin tehty katselmus on keskittyi kivihiililaitoksen toimintaan ja on tehty 90-luvun puolivälissä. Viimeisimmässä vapaaehtoisen energiansäästöohjelman raportoinnissa toiminnanharjoittaja ei ole rapor- toinut yhtään tehtyä tai suunniteltua energiansäästöinvestointia. Näiden seikkoihin perus- tuen määräys energiakatselmuksesta on katsottu tarpeelliseksi ympäristönsuojelunlain vaatimusten täyttämiseksi.
Päästöjen tarkkailu ja raportointi
Laitoksen toiminnasta ja sen päästöistä raportointi on tarpeen laitoksen valvonnan toteut- tamiseksi. Tarkkailusuunnitelma on esitys laitoksen tarkkailuohjelmaksi, jonka avulla toiminnanharjoittaja seuraa, että laitos toimii asianmukaisesti. Hyväksytyn tarkkailuoh- jelman mukaisesta seurannasta pidetyn päiväkirjan ja vuosiraportin avulla voidaan valvoa laitoksen toimintaa ja sen tarkkailua. Tarkkailusuunnitelmaan vaaditut muutokset perus- tuvat toimialan kansallisessa BAT selvityksessä esitettyihin vaatimuksiin tarkkailuohjel- man sisällöstä ja tarkkailusuunnitelmassa havaittuihin puutteisiin.
Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Kattiloiden päästömittaustietoja ei ollut saatavilla, lukuun ottamatta kaasuturbiinin päästömittauksia, jotka suoritettiin lokakuussa 2003.
Uusien raskasöljykattiloiden päästömittausvaatimus on kansallisen BAT selvityksen vaa- timustasoa tiukempi, koska kattilat ovat polttoaineteholtaan suuria, laitoskokonaisuus on ns. IPPC laitos ja koska kaukolämpökattilat ja kaasuturbiini sijaitsevat kaupungin keskus- tassa, jossa laitoksen ja muun toiminnan hiukkas- ja typenoksidipäästöt ovat merkittävät.
Ilma-, jäte-, jätevesi- tai melupäästöjä merkittävästi lisäävistä häiriö- ja poikkeustilanteis- ta ilmoittaminen ympäristönsuojeluviranomaiselle on tarpeen niiden aiheuttamien ympä- ristövaikutusten arvioimiseksi ja mahdollisten toimenpiteiden käynnistämiseksi.
Lupamääräykset toiminnan päättyessä
Lupamääräys toiminnan päättymisestä perustuu ympäristönsuojelulakiin.
Muistutuksessa ja lausunnoissa esitetyt yksilöidyt vaatimukset
Ympäristöluvan myöntämiselle on olemassa ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset toimittaessa annettujen lupamääräyksien mukaisesti. Muistutuksessa esiin tuotuja melu-, liikenne- ja päästöhaittoja on rajoitettu annetuilla lupamääräyksillä. Ympäristöhaittojen ja riskien ehkäisyn tason riittävyys varmistetaan vaadituilla mittauksilla ja lisäselvityksillä.
Lausunnoissa annettu vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksiä annettaessa.
17/18 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 30.6.2014 mennessä.
Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estä- mättä noudatettava.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki 2, 4-8, 32, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 81, 83, 96-97, 105 § Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-10, 16-19, 23, 30, 37 §
Jätelaki 3, 4, 6, 12, 15, 51, 52 § Jäteasetus 3, 3a, 5-7 §
Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §
Valtioneuvoston päätös yleisistä ohjeista voimalaitoksen ja kattilalaitoksen hiukkaspääs- töjen rajoittamiseksi (157/1987)
Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001)
Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 MW:n polttolaitosten ja kaasu- turbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi-, ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002) Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 8400 euroa.
Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista (1415/2001) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Oy Turku Energia – Åbo Energi AB Linnankatu 65
20100 Turku
Jäljennös päätöksestä
Suomen ympäristökeskus Turun kaupunginhallitus
Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta
18/18 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Turun kaupungin ilmoitustaulu Turun Sanomat
Åbo Underrättelser Ilmoitus päätöksestä
Asianosaiset
Muistutuksen jättäneet MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusoikeus tähän päätökseen on:
- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnalla tai muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;
- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama
Ylitarkastaja Jaakko Kuisma
