TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUPAPÄÄTÖS

Nro 69/06/2

Dnro Psy-2004-y-192

Annettu julkipanon jälkeen 1.9.2006

ASIA

LUVAN HAKIJA

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4

TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Vesilain mukainen toiminta ... 5

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 6

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 6

Päästöt pintavesiin... 6

Päästöt ilmaan ja maaperään ... 6

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 7

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 7

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7

Vesistön tila ja käyttö ... 7

Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus ... 7

Kalatalous ... 8

Vesistön virkistyskäyttö... 9

Muut kuormittavat toiminnat... 9

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 9

Vaikutus pintavesiin ... 9

Vaikutus kalatalouteen... 9

Arvio muista ympäristövaikutuksista ... 10

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 10

Käyttö- ja hoitotarkkailu... 10

Kuormitustarkkailu ... 10

Vesistötarkkailu... 11

Raportointi... 11

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 11

VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 12

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 12

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 12

Muistutukset ja vaatimukset... 12

Hakijan kuuleminen ja selitys ... 13

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 14

VESITALOUSLUPARATKAISU ... 14

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 14

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 14

Vesitalousluvan määräykset ... 14

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 14

Päästöt pintavesiin... 14

Päästöt ilmaan ... 15

Melu ... 15

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 15

Varastointi... 15

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 15

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 16

Toiminnan lopettaminen... 16

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA ... 16

RATKAISUN PERUSTELUT... 16

Lupaharkinnan perusteet ... 16

Luvan myöntämisen edellytykset ... 16

Vesitalouslupa ... 16

Ympäristölupa... 16

Lupamääräysten perustelut ... 17

Vesitalousluvan määräykset ... 17

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 17

Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 17

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 18

Toiminnan lopettaminen ... 18

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 18

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 18

Päätöksen voimassaolo ... 18

Lupamääräysten tarkistaminen ... 18

Korvattava päätös ... 19

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 19

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 19

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 19

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 19

KÄSITTELYMAKSU... 19^U Ratkaisu ... 19

Perustelut... 19

Oikeusohje ... 19

MUUTOKSENHAKU ... 20

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Ruottilammen Lohi Oy on ympäristölupavirastoon 30.12.2004 toimittamas- saan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jat- kamiseen Suoronjoen kalankasvatuslaitoksella siten, että

– laitokselle johdetaan vettä Suoronjoesta enintään 100 l/s, – käytettävä kuivarehumäärä on enintään 10 000 kg vuodessa, – kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin 10 000 kg vuodessa ja – fosforikuormitus enintään 70 kg vuodessa ja 0,5 kg vuorokaudessa

kasvukauden 1.6.–30.9. keskiarvona laskettuna.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kalankasvatuslaitos sijaitsee Suomussalmen kunnan Ala-Vuokin kylässä Ala-Suorto -nimisen järven luusuassa Vuokkijärveen laskevan Suoronjoen varrella Suomen valtion omistamalla kiinteistöllä Suomussalmen valtion- maa 777-893-11–1. Laitos on aloittanut toimintansa vuonna 1987.

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omista- jan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin ta- lousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämi- seen toisen vesialueella on haettava lupa.

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vä- hintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähin- tään 2 000 kg vuodessa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mu- kaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Ruottilammen Lohi Oy on vuokrannut Metsähallitukselta 1,8 ha:n suuruisen maa-alueen kiinteistöstä Suomussalmen valtionmaa 777-893-11–1 kalan- kasvatustoimintaa varten. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi.

Hakemuksessa ei ole selostettu alueen kaavoitustilannetta.

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Laitoksella kasvatetaan kirjolohen poikasia maa-altaissa 1.6.–30.9. välise- nä aikana. Kasvatettava määrä on noin 400 000 poikasta vuodessa. Poi- kaset tuodaan laitokselle keväällä yrityksen Itä-Ryöttilammen hautomolta ja syksyllä kalat siirretään laitokselta edelleen jatkokasvatukseen.

Vesilain mukainen toiminta

Laitos koostuu yhdestä maa-altaasta ja yhdestä laskeutusaltaasta. Maa- allas on noin 66 metrin pituinen ja 12 metrin levyinen vesitilavuuden olles- sa noin 500 m³. Maa-allas voidaan jakaa nuotalla pienempiin osiin, jolloin päästään tehokkaampaan ruokintaan ja vastaavasti pienempiin päästöihin.

Laskeutusallas on noin 45 metrin pituinen ja 12 metrin levyinen ja sen vesi- tilavuus on noin 380 m³.

Laitokselle johdetaan vettä Suoronjoesta. Johdettava vesimäärä on enim- millään 100 l/s. Vesi johdetaan maa-altaaseen avo-ojaa pitkin. Laitoksella käytettävä vesi johdetaan takaisin Suoronjokeen laskeutusaltaan jälkeen avo-ojaa pitkin noin 200 metriä vedenottopaikan alapuolella. Laitoksen lä- pivirtaama on alle kolmannes Suoronjoen kulloisestakin virtaamasta. Käy- tetyn veden määrä mitataan laskeutusaltaan poistokanavassa olevalla mit- tapadolla.

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta

Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/96/2 mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan enintään 10 000 kg vuodessa kuivare- hua, jonka fosforipitoisuus on enintään 1%. Rehukerroin saa olla enintään 1,3. Yliruokintaa ei saa tapahtua, ja rehusta on poistettava rehupöly ennen ruokintaa. Laitoksen toiminnasta aiheutuva fosforikuormitus saa olla enin- tään 70 kg vuodessa ja 0,5 kg vuorokaudessa kasvukauden 1.6.–30.9.

keskiarvona laskettuna. Käytettäessä rehua, jonka fosforipitoisuus on enin- tään 0,9 %, voidaan rehumäärää lisätä edellyttäen, ettei fosforikuormitus li- säänny. Kasvatuskaudella liete on poistettava kasvatus- ja laskeutusaltais- ta vähintään kerran kuukaudessa. Liete on sijoitettava jätehuoltoviran- omaisen hyväksymällä tavalla siten, ettei se pääse valumaan vesistöön ei- kä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä.

Rehuista poistetaan pöly. Kalojen ruokinta tapahtuu käsinruokintana 2–3 kertaa päivässä. Kasvatus- ja laskeutusaltaaseen kertyvä liete (3–4 m³) poistetaan imusäiliöön kerran kuukaudessa kasvatuskauden aikana. Pois- tettu liete kuljetetaan metsään levitettäväksi.

Laitoksella on käytetty vuosina 1996–2002 rehua 500–10 785 kg (keski- määrin 6 827 kg) vuodessa ja sillä on kasvatettu kalaa lisäkasvuna ilmais- tuna 580–13 876 kg (keskimäärin 7 811 kg) vuodessa. Rehukerroin on ol- lut mainittuina vuosina 0,75–1,06 (keskimäärin 0,87).

Laitoksella ei ole ollut tuotantoa vuosina 2003–2004.

Laitoksella ei perata kaloja. Laitoksella kuolleet kalat, 2–100 kg vuodessa, haudataan maahan. Rehusäkit (noin 400 vuodessa) viedään jätekeräyk- seen. Rehut tuodaan laitokselle säkeissä päivittäisten ruokintakäyntien yh- teydessä. Kalojen lääkinnässä käytetään tarpeen mukaan eläinlääkärin tai EELA:n ohjeistuksen mukaisia kemikaaleja ja lääkeaineita. Määrät ovat

vähäisiä. Laitoksella ei säilytetä rehua, lääkeaineita tai kemikaaleja. Lai- toksella ei synny muita jätteitä eikä ongelmajätteitä.

Laitoksen liikenne liittyy kalojen kuljetukseen sekä ruokinta- ja huoltokäyn- teihin. Kalanpoikasia tuodaan keväällä 3–5 kuormaa 1 m³:n suuruisella säi- liöllä. Syksyllä kalat siirretään laitokselta 2–3 rekkakuormalla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Kalankasvatuksen merkittävimpänä ympäristövaikutuksena pidetään sen rehevöittäviä vaikutuksia vesiluontoon. Päähuomio ympäristövaikutusten vähentämisessä onkin kiinnitetty ravinnekuormitukseen. Kirjolohen kasva- tuslaitosten ravinnepäästöjä voidaan vähentää parhaiten kehittämällä edel- leen rehun koostumusta ja ruokintamenetelmiä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Kalankasvatuksen vesistökuormitus muodostuu pääasiassa hukkarehusta sekä kalojen ulosteista ja eritteistä. Kuormitus keskittyy voimakkaasti hei- nä–syyskuuhun. Pohjaan laskeutuva liete hajoaa varsin nopeasti ja luovut- taa ravinteita perustuotannon käyttöön.

Vesistökuormituksen suuruus riippuu ensisijaisesti käytettävän rehun mää- rästä, laadusta ja käytön tehokkuudesta eli rehukertoimesta.

Kasvatuskauden aikainen mitattu fosforikuormitus on vuosina 1997–2002 ollut 0,10–0,38 kg/vrk, keskimäärin 0,20 kg/vrk. Laskennallinen fosfori- kuormitus on vuosina 1996–2002 ollut 0,03–0,73 kg/vrk, keskimäärin 0,37 kg/vrk sekä typpikuormitus 0,20–5,2 kg/vrk, keskimäärin 2,6 kg/vrk.

Laskennallinen fosforikuormitus on vuosina 1996–2004 ollut 4,2–89 kg/v, keskimäärin 45 kg/v ja typpikuormitus 25–636 kg/v, keskimäärin 317 kg/v.

Laskennallinen fosforikuormitus on ollut noin 1,85-kertaa mitattua kuormi- tusta suurempi. Rehun fosforipitoisuus on ollut 0,9–1,3 %.

Laitoksen ominaiskuormitus on ollut vuosina 1996–2002 tuotantotietojen perusteella keskimäärin 5,9 g fosforia ja 41 g typpeä tuotettua elävää kala- kiloa kohti. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa vuoteen 2005 kalankasva- tukselle asetut tavoitearvot koko maan keskiarvona ovat enintään 7 g fos- foria ja 44 g typpeä tuotettua elävää kalakiloa kohti. Suoronjoen laitoksella tavoitearvot on pääosin saavutettu, vaikka kysymys on poikaslaitoksesta ja tavoitearvot koskevat ensisijaisesti teuraskalalaitoksia.

Laitoksen aiheuttamaa kuormitusta on pyritty ja pyritään myös jatkossa vä- hentämään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla ja käyt- tämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältäviä, mutta kaloille soveltu- via rehuja.

Päästöt ilmaan ja maaperään

Toiminnasta ei aiheudu sanottavia päästöjä ilmaan tai maaperään.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus

Kalankasvatuslaitos sijaitsee Oulujoen vesistöalueen Vuokkijärven reitin vesistöalueella (59.6), tarkemmin Isojoen vesistöalueella (59.67). Valuma- alueen suuruus Suoronjoen suulla (59.671) on 134 km² ja järvisyys 2,9 %.

Suoronjoen suulla keskivirtaama on noin 1,5 m³/s, keskialivirtaama noin 0,3 m³/s ja keskiylivirtaama noin 9,2 m³/s. Vuokkijärvi on voimatalouden tarpeita varten säännöstelty järvi, jossa vedenkorkeuden vaihtelu on 6 m.

Alueen luonto ja suojelukohteet

Hankkeen vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä ve- denottamoita. Alueella ei sijaitse suojelualueita tai Natura-alueita.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Asutus alueella on harvaa. Kalankasvatuslaitoksen ja Vuokkijärven välillä ei ole asutusta. Lähin kesäasunto sijaitsee noin 0,5 km:n päässä laitoksel- ta ylävirtaan.

Vesistön tila ja käyttö

Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus

Kainuun pintavedet ovat luonnostaan pääosin lievästi happamia ja humus- pitoisia, mikä johtuu soilta vesiin valuvista humusaineista. Ne värjäävät ve- den ruskehtavaksi, mutta toisaalta suojaavat happamoitumiselta ja sen hai- tallisilta vaikutuksilta. Pitkästä lumisesta talvesta johtuen järvien happipitoi- suudet laskevat talvikautena huomattavasti. Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien yläosat ovat luontaisesti niukkaravinteisia. Luonnonhuuhtouman osuus ravinnehuuhtoumasta on noin puolet. Metsä- ja maatalous, kalan- kasvatus ja taajamien jätevedet ovat ilmasta tulevan laskeuman lisäksi pääasialliset vesistöjen kuormittajat koko Kainuussa. Suurin osa kuormi- tuksesta on hajakuormitusta. Fosforikuormitus on tärkein vesistöihin vaikut- tava kuormitustekijä, koska fosfori on yleensä tuotantoa rajoittava tekijä vesistöissä. Pistemäisellä fosforikuormituksella on myös merkitystä vesis- töjen rehevöittäjänä.

Suoronjoen kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia on tarkasteltu vuonna 1996 laaditun tarkkailuohjelman tulosten perusteella. Näytteet on otettu kerran vuodessa heinä–elokuussa laitokselle tulevasta vedestä ja laitokselta alavirtaan Suoronjoen suulta. Alla on esitetty yhteenveto tarkkai- lutuloksista vuosilta 2000–2002 sekä tarkasteltu ravinnepitoisuuksien ja happitilanteen kehitystä vuosina 1997–2002. Vuoden 2002 jälkeen laitok- sella ei ole ollut toimintaa eikä tarkkailua ole suoritettu.

Vedenlaatu Suoronjoen laitokselle tulevassa vedessä ja Suoronjoen suulla kesällä vuosina 2000–2002

t

ºC

happi mg/l

happi kyll.%

pH väri mg/l Pt

Kok.P µg/l

PO4-P µg/l

Kok.N µg/l

NO3+2N µg/l

Kiintoaine mg/l 16.8.2000 Tuleva 16,3 8,3 85 6,8 150 39 12 420 4 1,0 Suoronjoki 16,4 8,0 82 6,9 150 43 15 430 5 <1 27.8.2001 Tuleva 14,2 8,0 78 6,8 130 39 9 400 3 3,1 Suoronjoki 14,0 7,7 75 6,8 140 42 11 420 4 2,2 29.8.2002 Tuleva 17,6 7,6 80 6,9 140 34 10 400 <3 <1 Suoronjoki 17,7 7,4 78 6,8 130 34 11 410 5 1,2 Keskiarvo Tuleva 16,0 8,0 81 6,8 140 37 10 407 3 1,5 Suoronjoki 16,0 7,7 78 6,8 140 40 12 420 5 1,3

Ala-Suortojärvessä (laitokselle tuleva vesi) samoin kuin laitokselta alavir- taan Suoronjoessa vesi on varsin tummaa, ilmeisen humuspitoista ja fosfo- ripitoisuudet ovat reheville vesille tyypillisiä. Laitokselle tulevassa vedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 37 µg/l ja Suoronjoessa 40 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on ollut laitokselle tulevassa vedessä kes- kimäärin 407 µg/l ja Suoronjoessa 420 µg/l. Pitoisuudet ovat lievästi rehe- ville vesille tyypillisiä. Fosfaattifosforia vedessä on ollut keskimäärin 10–

12 µg/l ja nitraatti- ja nitriittityppeä yhteensä keskimäärin 3–5 µg/l, laitoksen alavirran puolella hieman enemmän kuin tulevassa vedessä. Happitilanne on ollut pääosin hyvä; Suoronjoessa hieman heikompi kuin laitokselle tule- vassa vedessä.

Ravinnepitoisuudet ovat olleet laitoksen alapuolella Suoronjoessa yleensä hieman korkeampia kuin tulevassa vedessä. Kokonaisfosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa kehityssuuntaa, mutta fosfaattifosforipitoisuudet ovat hieman laskeneet etenkin Suoronjoessa. Typpipitoisuuksissa on havaitta- vissa laskua. Happitilanteessa ei ole havaittavissa muutossuuntaa.

Ympäristöviranomaisten laatimassa vuosien 2000–2003 vedenlaadun ylei- sessä käyttökelpoisuusluokituksessa Vuokkijärven alue kuuluu pääosin luokkaan "tyydyttävä" samoin kuin Ala-Suortojärvi ja Suoronjoki.

EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artiklan mukaisesti laaditussa selvityk- sessä Vuokkijärvi kuuluu tyypiltään suuriin humusjärviin ja se on alustavas- ti tunnistettu voimakkaasti muutetuksi (vedenkorkeuden talvinen alenema on yli 3 m).

Kalatalous

Kalastus Suoronjoella on vähäistä. Joella harjoitetaan tiettävästi vain sa- tunnaista onkimista ja saalis on ahventa ja särkeä. Lohikaloja Suoronjoes- sa ei ole.

Vuokkijärvellä kalasti vuonna 1999 noin 260 kotitarvekalastajataloutta pääasiassa harvoilla verkoilla, muikkuverkoilla ja katiskoilla. Järvellä harjoi- tettiin myös aktiivista vetouistelua. Ammattimaista kalastusta järvellä har- joitti kuusi kalastajaa. Kotitarvekalastajien kokonaissaalis oli vuonna 1999 Vuokkijärvellä noin 20 t, josta haukea oli noin puolet ja ahventa neljännes.

Muita merkittäviä saalislajeja olivat muikku, siika, made, kirjolohi, kuha ja taimen. Istutusten myötä kuhakannat ovat yleisesti parantuneet Kainuussa ja kuhan osuus saaliissa lienee nykyisin Vuokkijärvelläkin merkittävämpi kuin vuonna 1999. Talouskohtainen saalis oli keskimäärin 78 kg.

Ammattimainen kalastus oli varsin pienimuotoista ja se keskittyi lähes täy- sin muikun nuottaukseen, minkä ohessa saatiin runsaasti (42 t) kuoretta.

Muikkua saatiin 3,4 t eli keskimäärin vajaat 600 kg kalastajaa kohden.

Vuokkijärven kalataloustarkkailuun liittyvän kalastuskirjanpidon mukaan pyynti on tapahtunut pääasiassa harvoilla verkoilla. Niiden ohella käytössä on ollut muikkuverkkoja ja katiskoja. Kalastuskirjanpidon saaliista oli vuon- na 2003 haukea 32 %, ahventa 23 %, särkeä 14 %, siikaa 11 %, madetta 10 %, kuhaa 6 % ja muikkua 4 %.

Vuokkijärven kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, made, kuha, siika, muikku, taimen, kirjolohi, järvilohi, särki ja kuore. Suoronjoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, särki ja made. Vuokkijärveen istutetaan vel- voiteistutuksina siikaa, taimenta ja kuhaa. Näiden lisäksi on istutettu pieniä määriä kirjolohta ja järvilohta.

Vesistön virkistyskäyttö

Alueella ei ole uimarantoja tai muita virkistysalueita. Vesistön virkistyskäyt- tö ja veneily on Suoronjoessa olematonta joen koskisuuden ja kivisyyden vuoksi. Ala-Suortojärvessä on jonkin verran harrastuskalastukseen liittyvää veneilyä. Veneilyä ja kalastusta harrastetaan enemmän Vuokkijärvessä.

Muut kuormittavat toiminnat

Laitoksen läheisyydessä ei sijaitse muita pistekuormittajia. Suoronjoen muu kuormitus aiheutuu maa- ja metsätaloudesta.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin

Kalankasvatuksen vaikutukset vesistössä voivat olla lähinnä rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Virtaavissa vesissä happiongelmia esiintyy harvem- min. Merkittävin haitta on ravinnekuormituksen aiheuttama rehevyyden kasvu. Selvimmin vaikutukset tulevat esiin loppukesästä, jolloin kuormitus on suurinta, vedet lämpimiä ja perustuotanto voimakkaimmillaan. Rehevöi- tymisen vaikutukset voivat ilmetä muun muassa rantojen ja pyydysten li- moittumisen lisääntymisenä sekä ranta- ja pohjakasvillisuuden runsastumi- sena ja lajistomuutoksina.

Tarkkailutulosten perusteella fosforipitoisuus on kasvanut laitoksen kohdal- la keskimäärin noin 3–4 µg/l (tasolta 39 µg/l tasolle 42–43 µg/l). Luparajan mukaisella fosforikuormituksella 0,5 kg/vrk ja Suoronjoen keskivirtaamalla fosforipitoisuuden kasvu olisi noin 4 µg/l. Suoronjoen typpipitoisuus kas- vaisi keskivirtaamatilanteessa ja kuormituksella 3,5 kg/vrk noin 27 µg/l. Eri- tyisesti loppukesän pienillä virtaamilla, jolloin kuormitus on suurimmillaan, pitoisuuksien kasvu on suurempi.

Laitoksen aiheuttama kuormitus lisää osaltaan vesistön rehevyyttä, mikä on havaittavissa Suoronjoessa selvimmin loppukesällä alivirtaamatilanteis- sa lähinnä pintalevästön kasvun voimistumisena. Vuokkijärvessä vaikutuk- set jäänevät varsin vähäisiksi. Laitoksen kuormituksen ei arvioida heiken- tävän vesistön käyttökelpoisuusluokkaa.

Vaikutus kalatalouteen

Vesistövaikutusarvion mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutus näkyy Suoronjoessa ravinnepitoisuuksien kasvuna. Vesistön happitilanteeseen

kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta. Vuokkijärvessä kuormituksen vaikutukset jäävät vähäisiksi.

Kalankasvatuslaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen ei vaaranna vesistön nykyistä kalastoa. Kuormi- tus lisää Suoronjoessa biologista tuotantoa, mikä voi näkyä lähinnä ranto- jen limoittumisen voimistumisena etenkin loppukesällä. Kalastus Suoron- joella on pienimuotoista vapapyyntiä, johon kuormituksella ei ole suora- naista vaikutusta. Vuokkijärven kalastukseen tai kalojen käyttökelpoisuu- teen kuormituksella ei ole vaikutusta.

Arvio muista ympäristövaikutuksista

Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan hajua tai melua eikä haitallisia vaiku- tuksia maaperään tai pohjaveteen. Laitoksen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia myöskään ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyisyyteen.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttö- ja hoitotarkkailu

Laitoksella pidetään Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymää hoitopäi- väkirjaa, johon merkitään muun muassa laitoksella olevat ja laitokselta poistetut kalamäärät, käytetyn rehun määrä ja laatu sekä tiedot lietteen- poistosta, kalojen lääkityksestä, käytetyistä kemikaaleista ja kalakuolemis- ta ym. poikkeuksellisista tapahtumista. Hoitopäiväkirjaa säilytetään laitok- sella ja jäljennös siitä toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Kuormitustarkkailu

Kuormitustarkkailun vesinäytteet otetaan laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä joka toinen vuosi kaksi kertaa kasvatuskauden aikana.

Näytteet otetaan heinä- ja elokuussa. Tulevasta vedestä otetaan kertanäy- te ja lähtevästä vedestä kokoomanäyte.

Kuormitustarkkailun havaintopaikkojen koordinaatit ovat:

Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Yk

Laitokselle tuleva Ala-Suorto 2 7178995–3623218 Laitokselta lähtevä Suoronjoki 7179337–3623051

Tulevan veden näytteen ottaa konsultti, koska näytteenotto ajoittuu vesis- tötarkkailun kanssa samaan aikaan. Tulevan veden näyte toimii näin sa- malla vesistötarkkailun yläpuolisena vertailupisteenä. Lähtevästä vedestä otettava kokoomanäyte otetaan automaattisella näytteenottimella tai näyte otetaan käsin siten, että kerätään 6–8 osanäytettä kahden tunnin välein noin klo 7–19 välisenä aikana. Osanäytteet säilytetään viileässä paikassa auringolta suojassa. Kokoomanäytteen voi kerätä laitoksen hoitaja. Näyt- teet pakastetaan, mikäli niitä ei saada laboratorioon analysoitavaksi vuoro- kauden kuluessa. Pakastetut näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuoden viimeisen näytteenoton jälkeen.

Lähtevästä vedestä määritetään kokonaisfosfori (kok.P). Tulevasta vedes- tä tehdään samat analyysit kuin vesistötarkkailun vesistöpisteestä.

Vesistötarkkailu

Kuormituksen vaikutusta alapuolisen Suoronjoen vedenlaatuun tarkkail- laan joka toinen vuosi kaksi kertaa vuodessa heinä–elokuussa otettavilla vesinäytteillä.

Vesistötarkkailun havaintopaikan koordinaatit ovat:

Havaintopaikka Koordinaatit Yk

Suoronjoki 3 7179525–3623843

Näytteenottosyvyys on puolet kokonaissyvyydestä. Näytteenoton yhtey- dessä mitataan näkösyvyys.

Näytteistä määritetään:

– lämpötila – happi – väri – kok.P – PO₄-P – kok.N – NO₂+NO₃-N – NH₄-N – a-klorofylli

– fekaaliset koliformiset bakteerit (pintavedestä)

Raportointi

Tarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Ruottilammen Lohi Oy:lle, Kai- nuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle.

Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain joko erikseen tai Kainuun alueen yhteistarkkailuraporteissa. Raportti toimitetaan edellä mainituille tahoille.

Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia tarkkailuvelvollisen ja Kai- nuun ympäristökeskuksen sopimuksella tai ympäristölupaviraston päätök- sen perusteella.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Kalankasvatuslaitoksen riskit liittyvät kalojen terveyteen ja karkaamiseen laitokselta. Terveysriskiä on minimoitu tarkkailemalla kalojen terveyttä ja lääkitsemällä hyvissä ajoin. Tuontitautien ehkäisy on minimoitu kasvatta- malla poikaset munista asti itse ja pitämällä kasvatuksessa käytettävät nuottaverkot allaskohtaisina. Laitoksella on tiedostettu myös luonnonka- loista mahdollisesti siirtyvien tautien olemassaolo. Laitoksella kasvatettavat kalat ovat kirjolohia, jotka eivät pysty lisääntymään paikallisissa olosuhteis- sa eivätkä näin ollen risteytymään paikallisen kalaston kanssa.

VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Hankkeen vesistö- ja kalatalousvaikutukset on arvioitu hakemuksessa ko- konaisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahin- koa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa sekä Suomussalmen kunnassa 31.5.–30.6.2005 ja uu- destaan 15.9.–17.10.2005 sekä erityistiedoksiantona Kainuun ympäristö- keskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomussalmen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille.

Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Suomussal- men kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on li- säksi ilmoitettu 31.5.2005 Kainuun Sanomissa.

Muistutukset ja vaatimukset

1. Kainuun ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että hakija on esittänyt riittävät ja luotettavat tiedot laitoksen toiminnasta ja sen vaikutuksista.

Suoronjoen kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä ei sijaitse suojelu- tai pohjavesialueita eikä arvokkaiksi luokiteltuja pienvesistöjä.

Laitoksen aiheuttama kuormitus on ympäristökeskuksen näkemyksen mu- kaan tavanomaista kalankasvatukseen liittyvää ravinnekuormitusta, jonka vaikutukset eivät ulottune Suoronjokea ja Vuokkijärven Jysmänselkää edemmäksi. Ympäristökeskuksen tietoon ei ole tullut valituksia laitoksen toiminnasta ja sen aiheuttamista kuormitusvaikutuksista. Ympäristökes- kuksen suorittamissa tarkastuksissa ei ole ollut huomautettavaa laitoksen toiminnassa.

Laitoksen ainetaseen mukainen kuormitus on ilman lietteenpoistoa vuosina 1996–2002 asukasvastineluvuksi muutettuna vastannut fosforin osalta keskimäärin noin 56 ja typen osalta noin 62 hengen puhdistamattomia jä- tevesiä. Kokonaisfosfori- ja typpikuormitusten osalta on laitoksen keski- määräisessä laskennallisessa ominaiskuormituksessa päästy alle Vesien- suojelun tavoiteohjelman 2005 mukaan asetettujen tavoitteiden kuormituk- sen ollessa fosforin osalta 5,9 g P / kalakilo ja typen osalta 41 g N / kalaki- lo. Laitoksen keskimääräinen rehukerroin on ollut 0,87.

Ympäristökeskus on katsonut, että Ruottilammen Lohi Oy:n Suoronjoen kalankasvatuslaitokselle voidaan myöntää ympäristö- ja vesitalouslupa si- ten, että laitokselle johdettava vesimäärä saa olla enintään 100 l/s tai enin- tään 1/3 Suoronjoen kokonaisvirtaamasta. Laitoksen käyttämä rehumäärä saa olla enintään noin 10 000 kg/v. Kasvatuksessa käytettäviä rehulaatuja ja -määriä voidaan kuitenkin muuttaa edellyttäen, ettei fosforikuormitus yli- tä 70 kg/v. Kasvatuskauden (1.6.–30.9.) välisenä aikana fosforikuormitus saa olla enintään 0,5 kg/vrk. Poikasrehun fosforipitoisuutta ei ympäristö- keskuksen näkemyksen mukaan ole tarpeen rajoittaa, sillä jo yleisesti ny- kyisin käytössä olevissa rehulaaduissa ja tuotekehityksessä pyritään mi-

nimoimaan poikasrehujen sisältämä fosforipitoisuus mahdollisimman alhai- seksi vahingoittamatta kuitenkaan poikasten kehitystä ja kasvua.

Laitoksen käyttämä vesimäärä on mitattava laskeutusaltaan alapuoliselta mittapadolta päivittäin tai aina ruokintakäyntien yhteydessä. Virtaamatiedot tulee liittää vuosittain toimitettaviin käyttö- ja hoitopäiväkirjoihin sekä vuo- siyhteenvetotietoihin.

Ympäristökeskus on katsonut, että luvan saajan tulee edelleen pyrkiä vä- hentämään laitoksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Ympäristökeskuk- sen näkemyksen mukaan kuormitusta voitaisiin pienentää esimerkiksi liet- teenpoistolla siten, että maa- sekä laskeutusaltaan pohja puhdistetaan vä- hintään kahden viikon välein kasvatuskauden aikana. Kertynyt liete on kä- siteltävä Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukai- sesti ja on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä ja sijoitettava siten, ettei se aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Laitoksella ilmenevistä kalataudeista on viipymättä ilmoitettava Suomus- salmen kunnan terveysvalvontaviranomaiselle sekä Kainuun ympäristö- keskukselle. Laitokselle siirrettävät sekä laitokselta lähtevät kalaerät on merkittävä laitoksen käyttö- ja hoitopäiväkirjaan.

Suoronjoen kalankasvatuslaitoksen tarkkailuohjelma, tulosten toimittami- nen ja raportointi voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lai- toksen tarkkailuohjelmaa tulee voida muuttaa tai tarkentaa tarkkailuvelvol- lisen ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Laitoksen tarkkailuohjelman sekä ympäristöluvan oleelliseen muuttami- seen on haettava erikseen muutosta ympäristölupavirastolta.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupamääräysten mukainen kuormitus nostaa Suoronjoen fosforipitoisuutta keskivirtaamatilanteessa noin 10 %, minkä voidaan arvioida lisäävän pintalevästön kasvua joessa.

Alivirtaaman aikana vaikutus on suurempi. Kuormituksella voisi olla vaiku- tusta esimerkiksi taimenen tai harjuksen lisääntymiseen, mutta hakemuk- sessa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä Suoronjoen kalastosta.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myön- tää nykyisin ehdoin. Ravinnekuormitusta ei saa lisätä. Hakemus lupamää- räysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Suoronjoen kalastus ja kalasto on selvitettävä tarkemmin tar- kistamishakemusta varten. Vesistötarkkailun tulokset on toimitettava tie- doksi myös työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

3. Kainuun maakunta-kuntayhtymä / ympäristöterveydenhuolto

Ympäristöterveydenhuolto on Suomussalmen terveydensuojeluviranomai- sena katsonut, että luvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estet- tä, mikäli hanke toteutetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Hakijan kuuleminen ja selitys

Ympäristölupavirasto on 4.7.2005 varannut hakijalle tilaisuuden antaa seli- tyksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on 15.8.2005 puhe- limitse ilmoittanut ympäristölupavirastolle, ettei se anna selitystä.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Ruottilammen Lohi Oy:lle luvan veden joh- tamiseen Suoronjoesta kalankasvatuslaitokselle kalankasvatusta varten.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Ruottilammen Lohi Oy:lle ympäristöluvan kalankasvatukseen Suoronjoen kalankasvatuslaitoksella ja käytetyn veden johtamiseen Suoronjokeen. Kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna ilmaistu- na on noin 10 000 kg vuodessa.

Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympä- ristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman va- hingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesitalousluvan määräykset

1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Suoronjoesta enintään 100 l/s, kuiten- kin enintään kolmasosa Suoronjoen kulloisestakin virtaamasta.

Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä vesistön muuta käyttöä mah- dollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä ja Suoronjoen virtaamista laitoksen kohdalla.

Virtaaman säätö ja mittaukset on tehtävä Kainuun ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla. Laitokselle tuleva virtaama ja Suoronjoen virtaama on mitattava päivittäin kesäkuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoito- päiväkirjaan.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

2. Kalankasvatuslaitoksen rakenteiden ja laitteiden tulee olla Pohjois- Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/96/2 lupamääräyksen 1. ensim- mäisessä kappaleessa määrätyn mukaiset.

Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua.

3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 10 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus

saa olla enintään 70 kg vuodessa. Ravinnekuormitus lasketaan rehun ja sillä tuotetun kalan sisältämien ravinnemäärien erotuksena.

Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman piene- nä. Kaloja ei saa liikaruokkia ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla keskimäärin enintään 1,2 %.

Kasvatuskauden aikana kasvatusaltaan lietetaskuun kertyvä liete on pois- tettava kahden viikon välein ja 15.8. jälkeen kerran viikossa sekä laskeu- tusaltaasta kerran kuukaudessa. Kasvatus- ja laskeutusaltaan pohjalle las- keutunut liete on poistettava kuivatyönä kerran vuodessa kasvatuskauden päätyttyä. Poistettu liete on tarvittaessa kompostoitava tai muuten käsitel- tävä siten sekä sijoitettava sellaiseen paikkaan, ettei se pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Lietteen sijoittami- sessa ja käsittelyssä on lisäksi noudatettava Suomussalmen kunnan ym- päristönsuojeluviranomaisen antamia määräyksiä.

Päästöt ilmaan

4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jät- teiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja.

Melu

5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheu- du haitallista melua.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

6. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla tavalla Suomussalmen kunnan jätehuol- tomääräysten mukaisesti. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaa- topaikalle.

Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mu- kaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti Suomussal- men kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen.

Varastointi

7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläi- met pääse niihin käsiksi.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, ja päästö- ja vaikutustarkkailuoh- jelmaa.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava vii- pymättä Kainuun ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.

Toiminnan lopettaminen

10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALTA

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölu- pavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuk- sen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahin- gon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaati- mukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Vesitalouslupa

Veden johtamisesta laitokselle ei aiheudu ennakoitavissa olevaa vahinkoa.

Näin ollen lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta veden joh- tamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutu- vaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen, ja lupa voidaan vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla myöntää.

Ympäristölupa

Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Suo- ronjokeen. Tämä aiheuttaa jonkin verran vesialueen levänkasvun ja vesi- kasvillisuuden lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön)

kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myön- tämiselle olisi edellytyksiä.

Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, aiempaa tehok- kaammasta lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Suoronjoen kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen.

Laitoksen tuotantomäärää ja rehunkäyttöä ei lisätä nykyisestä, eikä kuor- mitus lisäänny nykyisestä.

Toimintaa voidaan jatkaa nykyisen päätöksen sallimassa laajuudessa, koska laitoksen jätevesien vaikutukset alapuolisessa vesistössä toiminta- aikana ovat olleet verrattain vähäisiä.

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.

Lupamääräysten perustelut

Vesitalousluvan määräykset

Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vet- tä nykyisen määrän. Vedenotosta ei ole tähän mennessä aiheutunut eikä ennalta arvioiden vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetys- tä.

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästö- rajoja ja lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaan- tumisen ehkäisemiseksi. Valvonnallisista syistä käytettävän rehun määrälle on asetettu kiinteä yläraja. Ottaen huomioon laitoksen koko ei ole syytä määrätä fosforikuormitukselle kuin vuosikuormitusraja.

Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi.

Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollis- ten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaan muun muassa toimin- nan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupa- päätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutus- tarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesis- töön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vai- heissa. Kainuun ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muu- tokset edellyttävät luvan muuttamista.

Voimassa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voi- maan.

Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua, tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia.

Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet

On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä merkit- tävien poikkeustilanteiden ilmoittamisesta.

Toiminnan lopettaminen

Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toi- minnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi mää- rätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

1. Kainuun ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan pääosin huomioon lupamääräyksistä sekä tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi. Lietteen käsittely määrätään tehtäväksi yleisen lupakäytännön mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen määräyksiä noudattaen. Kalataudeista il- moittamisen osalta noudatetaan eläintautilain säännöksiä.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset otetaan huo- mioon lupamääräyksistä, luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkista- mista koskevasta päätöksen osiosta sekä tämän päätöksen liitteestä 2 il- menevästi. Lupamääräysten tarkistaminen määrätään tehtäväksi vuonna 2016, koska kysymyksessä on pienehkö kalankasvatuslaitos, jonka ympä- ristövaikutukset ovat vähäiset.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edel- lytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontavi- ranomaisen aloitteesta.

Lupamääräysten tarkistaminen

Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vuoden 2016 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus toimitettava ympäristölu- pavirastolle mainitun vuoden loppuun mennessä uhalla, että ympäristölu- pavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys lietteenpoistosta, Suoronjoen kalastosta ja kalastuksesta, laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laa- tuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastuk- seen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen

poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvitta- vat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikataului- neen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

Korvattava päätös

Pohjois-Suomen vesioikeuden 3.5.1996 antama päätös nro 26/96/2. Pää- töksen 1. lupamääräyksen ensimmäinen kappale jää voimaan.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 26/96/2.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1–3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 sekä 55 § 2 momentti

Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti ja 31 § 1 momentti sekä 9 luku 2 § Jätelaki 4 § ja 6 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 050 euroa.

Perustelut

Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu alle 20 000 kg/v) koskevan päätök- sen käsittelymaksu on 1 050 euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m³/vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasia- kirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen maksu- taulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Käsittelymaksu on näin ollen 1 050 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jukka Sihvomaa

Paavo Liimatta Mikko Keränen

Anna-Maria Karppinen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneu- vos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Anna-Maria Karppi- nen.

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 122.

A-MK/es

Liitteet

Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 2.10.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde 020 490 122; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

SUORONJOEN KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin rehun tuotenimi, raekoko, määrä, laatu sekä fosfori- ja typpipitoisuus, käytettyjen kemikaa- lien, lääkeaineiden ja rokotteiden laatu ja määrä, kalataudit ja kalakuole- mat, käytetyn veden määrä, Suoronjoen mitattu virtaama laitoksen kohdal- la sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja lietteenpoistoista (ajankohta, poistetun lietteen määrä, sijoitus). Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Päästötarkkailu

Kuormitustarkkailunäytteet otetaan joka toinen vuosi kerran heinäkuussa ja kerran elokuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja lai- tokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella tai vähintään 8 tunnin kokoomanäyte. Käsin kerätty ko- koomanäyte koostuu vähintään kuudesta päivän aikana kerätystä osanäyt- teestä. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuorokauden kuluessa näyt- teenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin näytteet pakastetaan ja toimi- tetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Laitoksen henkilökunta voi ottaa kuormitustarkkailunäytteet. Lähtevästä vedestä määritetään kokonaisfosfori ja tulevasta vedestä tehdään samat analyysit kuin vaikutustarkkailun havaintopaikalta Suoronjoki 3.

Vaikutustarkkailu

Kuormituksen vaikutusta alapuolisen Suoronjoen vedenlaatuun tarkkail- laan joka toinen vuosi kaksi kertaa vuodessa heinä- ja elokuussa otettavilla vesinäytteillä.

Vesistötarkkailun havaintopaikan koordinaatit ovat:

Havaintopaikka Koordinaatit Yk

Suoronjoki 3 7179525–3623843

Näytteenottosyvyys on puolet kokonaissyvyydestä. Näytteistä määritetään:

– näkösyvyys – lämpötila – happi – väri – kok.P – PO₄-P – kok.N – NO₂+NO₃-N – NH₄-N – a-klorofylli

– fekaaliset koliformiset bakteerit (pintavedestä)

Näytteet analysoidaan SFS-standardien mukaisesti tai ympäristöhallinnon hyväksymin menetelmin.

Raportointi

Hoitopäiväkirja toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskau- den päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yhteenve- to kala- ja rehumääristä Kainuun ympäristökeskukselle Vahti-rekisteriä var- ten.

Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kainuun ympäristökeskuk- selle ja Suomussalmen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poik- keuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuo- jelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskuk- seen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Kainuun ympäristökeskuksen laitokselta ottamien näytteiden analyysitulokset.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Suomussalmen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle suoraan ve- denlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein.

Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Kainuun ympäris- tökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomai- sille, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Suomussalmen kalastus- alueelle sekä Suomen ympäristökeskukselle.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ko. viranomais- ten hyväksymiä määritysmenetelmiä.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.