YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 87/07/2
Dnro Psy-2005-y-184
Annettu julkipanon jälkeen 20.9.2007
ASIA Ojanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja turvetuotannon lopettami- seen liittyvien ympäristönsuojelutoimien vahvistaminen, Vihanti, Raahe ja Oulainen
LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 318
90101 OULU
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE... 4
TOIMINTA... 6
Yleiskuvaus toiminnasta ... 6
Tuotteet ja tuotantomäärä... 6
Tuotantomenetelmät ja -vaiheet ... 6
Vesien käsittely ... 7
Poltto- ja voiteluaineet... 9
Liikenne... 9
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 9
Ympäristöhallintajärjestelmä ... 9
YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 10
Päästöt pintavesiin...10
Veden laatu ja määrä... 10
Päästöt... 11
Arvio tulevasta kuormituksesta ... 12
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 13
Päästöt ilmaan ... 13
Melu ... 14
Jätteet ... 14
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 14
Alueen hydrologia ... 14
Alueen luonto ja suojelukohteet ... 15
Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 15
Vesistön tila ja käyttö ... 15
Vedenlaatu... 15
Kalatalous ... 18
Muu vesistön käyttö ... 19
Pohjavesiolot... 19
Muut kuormittavat toiminnat... 20
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 20
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 20
Vaikutus pintavesiin ... 20
Vaikutus vedenlaatuun ... 20
Vaikutus virkistyskäyttöön... 22
Vaikutus kalastoon ja kalastukseen ... 22
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 22
Pölyn vaikutus... 22
Melun vaikutus ... 22
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 23
Käyttötarkkailu ... 23
Päästötarkkailu ... 23
Vaikutustarkkailu... 24
Vesistötarkkailu... 24
Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu... 24
Pöly- ja melutarkkailu... 24
Raportointi... 24
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 24
Työmaan paloturvallisuus ... 24
Muut riskit ja häiriötilanteet ... 25
Ympäristövahinkovakuutus ... 25
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 25
Kalataloudelliset velvoitteet... 25
Korvaukset ... 26
TURVETUOTANTOTOIMINNAN LOPETTAMINEN... 26
Pinta-alat... 26
Jälkihoito ... 26
Turvetuotannon ympäristönsuojelurakenteet... 27
Vuokra-alueiden takaisinluovutus ... 27
Tarkkailu ... 27
Uudet maankäyttömuodot... 27
Korvaukset ... 28
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 28
Lupahakemuksen täydennykset ... 28
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 28
Lausunnot ... 28
Muistutus... 31
Hakijan kuuleminen ja vastine ... 32
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 34
KÄSITTELYRATKAISU... 34U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 34
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 35
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 35
Päästöt pintavesiin... 35
Päästöt ilmaan ... 36
Melu ... 37
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 37
Varastointi... 37
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 37
Toiminnan lopettaminen lohkoilla 1–3 ... 37
Toiminnan lopettaminen lohkolla 4 ... 38
Tarkkailu- ja raportointimääräys... 38
Kalatalousmaksu... 39
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 39
RATKAISUN PERUSTELUT... 39
Käsittelyratkaisun perustelut ... 39
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 39
Luvan myöntämisen edellytykset ... 39
Lupamääräysten perustelut ... 40
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 40
Määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ... 40
Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 41
Kalatalousmaksu ... 41
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 42
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 43
Päätöksen voimassaolo ... 43
Lupamääräysten tarkistaminen... 43
Korvattavat päätökset ... 44
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 44
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 44
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 44
KÄSITTELYMAKSU... 44U Ratkaisu ... 44
Perustelut... 44
Oikeusohje ... 44
MUUTOKSENHAKU ... 45
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO
Vapo Oy on 29.12.2005 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristö- lupaa Ojanevan tuotantoalueelle ja turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien vahvistamista.
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Ojanevan turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien 57 hehtaarin alalla. Tähän mennessä tuotannosta on pois- tunut noin 104,3 ha. Tuotannon arvioidaan jatkuvan jäljellä olevalla tuotan- topinta-alalla vielä 10–15 vuotta.
Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta reittiä Kilpuanoja–Piipsanjoki–Piipsjärvi–Piipsanjoki–Pyhäjoki–Perämeri.
Ojanevan turvetuotantoalue sijaitsee Vihannin kunnan Korven kylässä ja Raahen kaupungin Pattijoen kylässä noin 10 kilometriä Vihannin kirkonky- lästä lounaaseen.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turve- tuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuo- tantoalue on yli 10 ha.
Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos aiem- min myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa.
Vesioikeuden 16.12.1999 antaman Ojanevan turvetuotantoaluetta koske- van päätöksen nro 66/99/2 lupamääräyksessä 8 Vapo Oy on velvoitettu lupamääräysten tarkistamishakemuksen tekemiseen 31.12.2005 mennes- sä.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Pohjois-Suomen vesioikeus on 14.12.1994 antamallaan päätöksellä nro 72/94/2 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ojanevan noin 163 ha:n suurui- sen turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Leinoslammen, Kilpuanojan, Piipsanjoen ja Piipsjärven kautta Pyhäjokeen Vihannin, Pattijoen ja Pyhä- joen kunnissa sekä Oulaisten kaupungissa. Lisäksi vesioikeus siirsi hake- muksen käsiteltäväksi vesilain 18 luvun mukaisessa katselmustoimitukses-
sa hankkeesta kalastolle ja kalastukselle, rannan käytölle ja vesistön virkis- tyskäytölle yleensä, talousveden otolle ja vettymisenä maa-alueille aiheu- tuneiden ja aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja edunmenetysten korvaa- mista koskevilta osin.
Pohjois-Suomen vesioikeus on 16.12.1999 antamallaan päätöksellä nro 66/99/2 määrännyt Piipsanjoen vesistöalueella Pyhäjoen vesistössä si- jaitsevien Kuuhkamonnevan, Tavaskannevan ja Ojanevan turvetuotanto- alueiden vesien johtamisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Vesioikeus määräsi muun muassa, että luvan saajan oli Ojanevalla tehostettava kiintoaineen talteenottoa myös tulva-aikoja ja rankkasateita silmällä pitäen järjestämällä haihdutus-imeytyskentän uomiin sopivin välein ojakatkoja ja rakentamalla tuotantoalueen valumavesiä varten virtaamien säätömahdollisuus. Lisäksi haihdutus-imeytyskentän penkereitä oli vahvistettava ja korotettava. Yksi- tyiskohtainen suunnitelma oli 31.10.2000 mennessä toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja työt oli tehtävä 30.4.2002 mennessä. Mikäli luvan saaja aikoi jatkaa vesien johtamista ve- sistöön vuoden 2005 jälkeen, luvan saajan oli mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä vesioikeudelle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus.
Vaasan hallinto-oikeus on 10.11.2000 antamallaan päätöksellä muuttanut Pohjois-Suomen vesioikeuden 16.12.1999 antaman päätöksen nro 66/99/2 kalatalousmaksua koskevaa määräystä ja pidentänyt yksityiskohtaisen suunnitelman toimittamiselle asetettua määräaikaa 31.5.2001 saakka.
Korkein hallinto-oikeus on 12.5.2003 antamallaan päätöksellä myöntänyt Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle luvan valittaa päätöksestä ja kumonnut hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin siinä on määrätty lii- kaa maksetut kalatalousmaksut palautettaviksi. Vesioikeuden päätös on saatettu sanotulta osalta voimaan.
Vapo Oy on 30.5.2001 pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusta hyväksymään Ojanevan vesiensuojelumenetelmien tehostamissuunnitel- man. Suunnitelman mukaan haihdutus-imeytyskentälle ei tehdä muutoksia, vaan huolehditaan siitä, että sitä ympäröivät penkereet pysyvät kunnossa.
Lisäksi lohkojen 4–5 vesiensuojelun tehostamiseksi rakennetaan virtaa- mansäätöpato. Hakija on esittänyt, että lohkojen 1–3 jäädessä pois käytös- tä nykyinen pumppaamo siirrettäisiin lohkolle 4 ja rakennettaisiin uusi pin- tavalutuskenttä vanhan haihdutus-imeytyskentän jäädessä pois käytöstä.
Ympäristökeskus on 4.10.2001 hyväksynyt Vapo Oy:n esityksen. Ympäris- tökeskus on ehdottanut, että Vapo Oy tutkii kaikki mahdollisuudet uuden pintavalutuskentän aikataulua nopeammasta käyttöönotosta siten, että suunnitelmat on esitettävä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle vii- meistään Ojanevan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä.
Hakijalla on Ojanevan turvetuotantoalueella hallussa maata yhteensä 184,41 ha, josta 159,56 ha on hakijan omistuksessa ja 24,85 ha vuokra- alueita. Vuokrasopimukset ovat voimassa vuosiin 2010, 2025 ja 2037 saakka. Tuotannosta poistuneita alueita on luovutettu takaisin niiden omis- tajille.
Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maa- kuntakaavassa Ojanevan nykyinen tuotantoalue on merkitty tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Alueella ei ole voimassa yksityiskohtaisempaa kaa- vaa.
TOIMINTA
Y l e is k uv au s to i mi nn a s ta
Ojanevan ojitustyöt on toteutettu vuosina 1975–1977 ja alue on valmisteltu tuotantokuntoon vuosina 1978–1979. Tuotanto on aloitettu vuonna 1980.
Tuotantopinta-ala on alunperin ollut 162,8 ha. Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Ojanevan turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien enimmillään 57 hehtaarin alalla. Tuotannon arvioidaan päättyvän 10–15 vuoden kulu- essa.
T u o tt e et ja t uo t an to m ä ä rä
Ojanevan alueella tuotetaan noin 25 000 m3 jyrsinpolttoturvetta vuodessa.
Turve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille lähinnä Haapavedelle, Ou- luun ja Pietarsaareen.
T u o ta n tom e n et e lmä t ja - v aih e e t
Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin 30–50 vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantoa saatetaan harjoittaa myös muina ai- koina. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pin- nasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetel- mänä käytetään ns. mekaanista kokoojavaunua.
Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen ve- sien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Kunnostustöihin kuuluu mm. tuotantokent- tien muotoilua sekä ojien puhdistamista ja kunnostamista, tarvittaessa myös syventämistä.
Kunnostusten yhteydessä turvekerroksen alapuolisen kivennäismaan kai- vamista pyritään välttämään ja erityisesti sarkaojat kaivetaan vain turveker- rokseen, mikäli se on riittävä syvyys tuotantokenttien kuivattamiseen. Pit- kään tuotannossa olleilla kentillä turvekerros on ohut ja sen loppuun hyö- dyntäminen vaatii usein ojien vesienjohtokyvyn parantamista ulottamalla ojat tai osa ojista alapuoliseen kivennäismaahan saakka (ns. matalakent- täojitukset). Poistetut kivennäismaamassat joudutaan yleensä kuljettamaan tuotantokenttien ulkopuolelle, koska mahdollinen kivennäismaan sekoittu- minen tuotettavaan turpeeseen heikentää tuotteiden laatua. Läjitysalueina voidaan hyödyntää myös työmaalla mahdollisesti olevia massansiirtoaloja.
Mikäli tuotantoalueelle jatkossa suunnitellaan laajoja matalakenttäojituksia, esitetään ojitusten määrää ja sijaintia koskevat tiedot sekä niihin mahdolli- sesti liittyviä vesienkäsittelyn muutoksia koskevat suunnitelmat ennakolta ympäristökeskukselle.
Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantomahdolli- suuksia tehostaa turvemassan siirroilla. Yleisimmin tämä toteutetaan siten, että joka toiselta saralta turvemassa nostetaan kaivinkoneella tai vastaa- valla viereiselle saralle, jossa siirretyt massat muotoillaan tuotantokoneille sopiviksi kentiksi ja tuotetaan normaalisti. Turvemassan siirtojen tarkoituk- sena on edistää turpeen loppuun hyödyntämistä alueilla, joissa turveker-
roksen alla olevan pohjamaan kivisyys tai muu epätasaisuus haittaa turve- tuotantokoneiden toimintaa. Massansiirroilla myös estetään kivisestä poh- jamaasta johtuvaa tulipaloriskiä. Turvemassan tarkempi poistaminen vä- hentää lisäksi maan muokkaustarvetta, jos alueella siirrytään metsänkas- vatukseen tai muuhun viljelyyn turvetuotannon päätyttyä.
Massansiirtoalueet eli ne alueet, joilta turvemassa on poistettu, toimivat yleensä tuotannon tukialueina mm. tuotantokentiltä poistettujen kivien ke- räysalueina. Massansiirtoalueita ei yleensä eroteta tuotantoalueen vesien johtamisesta eikä massansiirtoihin muutoinkaan liity erityisiä vesienkäsitte- lyn muutoksia. Massansiirtoalueet jätetään yleensä, mahdollisen maanpin- nan tasoittamisen jälkeen, kasvittumaan luontaisesti, kunnes ne yhdessä muutoin tuotannosta poistettujen alojen kanssa muodostavat suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla voidaan siirtyä aktiivisiin jälkihoitotoimiin tai uuteen maankäyttömuotoon.
Toteutetut massansiirrot merkitään työmaan päiväkirjaan ja massansiirto- alueet ilmoitetaan tuotannosta poistetuiksi aloiksi.
Mikäli massansiirtoihin poikkeuksellisesti liittyy vesienkäsittelyn muutoksia, esimerkiksi ns. matalakenttäojituksia, esitetään ne etukäteen ympäristö- keskuksen tarkastettavaksi.
V e s ie n k äs i t te l y
Koko tuotantoalue on erotettu ympäröivistä alueista eristysojilla, jolloin tuo- tantoalueen ulkopuoliset vedet eivät kuormita tuotantoalueen vesienkäsit- telyrakenteita.
Tuotantoalueella erityisesti kiintoainetta pidätetään sarkaojiin kaivetuilla al- lassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä (sarkaoja- rakenteet). Järjestely tasaa myös huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden ai- heuttamaa kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennyk- set kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen ja missä pohjamaalaji on sellaista, että allassyvennysten luiskat pysyvät koossa.
Tuotantoalueen kokooja- ja laskuojien liete- ja pumppausaltaat sekä sar- kaojien allassyvennykset puhdistetaan aina lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen.
Vesiensuojelurakenteiden nykytila
Lohkojen 1–3 vedet on johdettu sulan maan aikana pumppaamoaltaaseen, josta vedet on pumpattu haihdutus-imeytysaltaalle. Altaalta vedet on joh- dettu mittapatojen kautta Leinosjärveen. Silloin kun pumppausta ei ole voi- tu veden jäätymisen vuoksi suorittaa, vedet on johdettu pumppaamon ohi- tusojaa pitkin laskuojaan 1 ja edelleen Leinosjärven länsipuolitse Kil- puanojaan.
Lohkon 4 vedet on johdettu ympärivuotisesti laskuojaa 2 pitkin virtaaman- säätöpadolle ja edelleen haihdutus-imeytysaltaan kautta Leinosjärveen ja Kilpuanojaan.
Kilpuanojasta vedet johtuvat Piipsanjoen ja Piipsjärven kautta Pyhäjokeen ja edelleen Perämereen.
Vesiensuojelurakenteiden muutokset
Lohkojen 1–3 turvetuotanto on päättynyt ja ne on otettu pääosin viljelykäyt- töön. Vain vanhoilla auma-alueilla, yhteensä 10,2 ha:n alalla on jäljellä tuo- tantokelpoista turvetta, joka sekin loppuu noin viiden vuoden kuluessa.
Tämän vuoksi vesien käsittelyn tehostamistoimet on suunniteltu lohkolle 4, jonka turvetuotanto tulee jatkumaan vielä 10–15 vuotta. Lohkojen 1–3 ve- sien käsittelyyn rakennettu pumppaamo siirretään lohkolle 4. Lohkojen 1–3 vedet tullaan johtamaan ympärivuotisesti laskuojaan 1 ja edelleen reittiä Kilpuanoja–Piipsanjoki–Piipsjärvi–Piipsanjoki–Pyhäjoki–Perämeri.
Lohkolle 4, jonka tuotantoala auma-alueineen on yhteensä 46,8 ha, raken- netaan uusi pintavalutuskenttä 1. Vedet johdetaan pintavalutukseen pumppausaltaan ja pumppaamon kautta. Pintavalutuskentän 1 mitoitustie- dot ovat seuraavat:
– Valuma-alue F = 54 ha – Pinta-ala 3,2 ha (5,9 %) – Valuntamatka 260–300 m – Kaltevuus noin 0,3 %
Suunnitelman mukaan pintavalutuskentältä 1 vedet johdetaan mittapadon kautta laskuojaan 2 ja edelleen virtaamansäätöpadon kautta laskuojaan 1.
Silloin kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi suorittaa, vedet johdetaan pumppaamon ohitusrummun kautta laskuojaan 2 ja virtaaman- säätöpadolle.
Haihdutus-imeytysallasta käytetään lohkon 4 vesien käsittelyssä, kunnes uusi suunnitelman mukainen vesienjohtamisreitti saa ympäristölupapää- töksen kautta lainvoiman. Tämän jälkeen haihdutus-imeytysaltaan käyttö ja vesien johtaminen Leinosjärveen päättyvät ja alue kunnostetaan joko met- sänkasvatukseen tai peltoviljelyyn sopivaksi. Kunnostustöiden aikana al- lasalueen kuivatusta tehostetaan perkaamalla ojia ja poistamalla penger- ja patorakenteita. Hakija on esittänyt, että vesienjohtamisreitin muututtua myös Leinosjärven penkereiden kunnossapitovelvoite päättyisi.
Hakija on ympäristölupavirastoon 27.4.2006 toimittamassaan vastineessa muuttanut Ojanevan vesienkäsittelysuunnitelmaa siten, että lohkon 4 talvi- aikaista vesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla laskeutusallas 1 ja siir- tämällä laskuojassa 2 oleva virtaamansäätöpato laskeutusaltaan 1 alapää- hän. Näin ollen lohkon 4 vedet johdetaan jäätyneen maan aikana pump- paamon ohitusrummun kautta laskeutusaltaaseen 1 ja edelleen virtaaman- säätöpadon kautta laskuojaan 2.
Laskeutusaltaan 1 mitoitustiedot ovat:
Valuma-alue (F) 54 ha Mitoitusvirtaama 0,162 m3/s Altaan syvyys 2,68 m Altaan pituus 61,71 m Altaan leveys 12,50 m Altaan tilavuus 1 637 m3 Lietetila 216 m3 Virtausnopeus 1,0 cm/s
Viipymä 1,71 h
Pintakuorma 0,82 m/h
P o l t to - j a v o i te lu a ine e t
Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuo- sittainen kulutus on noin 25 000 litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 150 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan pa- loviranomaisten hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitel- miin.
Tuotantokoneiden polttoainehuolto on järjestetty urakoitsijan 3 000 litran siirrettävillä polttoainesäiliöillä, jotka säilytetään yllä mainituissa paloviran- omaisten hyväksymissä paikoissa, pääasiassa työmaan tukikohta-alueella.
Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita.
L i ik e nn e
Ojanevan turvekuljetusten liikennöinti suuntautuu työmaantieltä Rakeenpe- räntielle ja valtatielle nro 86. Kuljetukset suuntautuvat Haapavedelle, Ou- luun ja Pietarsaaren suuntaan.
Turvekuljetusten lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henki- löautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä vain joitakin kertoja vuoden aikana.
P a r a s k äyt t ö k e l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT ) j a ym p ä r i st ö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö ( B E P )
Ojanevan vesien käsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, pumppausaltaa- seen, virtaamansäätöön sekä uuteen rakennettavaan pintavalutuskent- tään. Hakija on katsonut, että vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan Ojanevan olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT).
Ojanevan jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pide- tään kirjaa. Polttoöljyjen ja jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään ja vesistöön.
Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdolli- simman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilan- teissa.
Hakijan arvion mukaan Ojanevan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesien käsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huo- mioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP).
Y m p ä ri s tö h a ll in t ajä r j es t el mä
Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä.
Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttami-
nen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatu- ja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO 14001 ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifi- kaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna 2001. Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein.
Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täyden- tävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit.
YMPÄRISTÖKUORMITUS P ä ä s tö t pi n t av es i in
V e d en la at u ja m ä ärä
Ojanevalla on mitattu lähtevän veden laatua vuosina 1996–1997 ja 2004 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (PPO) alueen turvetuotantosoi- den käyttö- ja kuormitustarkkailun yhteydessä. Tarkkailussa on ollut Oja- nevan haihdutus-imeytysallas. Vuosina 1995–1996 lohko 4 oli kuntoon- panovaiheessa.
Ojanevalla on tarkkailtu vedenlaatua vain sulan maan aikana. Ojanevan haihdutus-imeytysaltaalta lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut mel- ko korkea, noin 14 mg/l, ja myös rautaa vedessä on ollut melko paljon. Ko- konaistyppipitoisuus (1 386 µg/l) on ollut lähellä pintavalutuskenttien kes- kimääräistä tasoa, tosin vuonna 2004 typpipitoisuus oli selvästi keskimää- räistä alhaisempi.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tuotantovaiheen pintava- lutuskentällisillä tarkkailusoilla vuosina 1991–2004 mitatut tuotantokauden keskimääräiset pitoisuudet ovat olleet: kiintoainepitoisuus 7 mg/l, CODMn
48 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 68 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 565 µg/l (n=124). Tarkkailutulosten perusteella Ojanevan imeytys- haihdutuskentän toiminta on ollut keskimääräistä parempi kemiallisen ha- penkulutuksen (CODMn) ja typen osalta, mutta hieman huonompi fosforin ja kiintoaineen osalta.
Ojanevalta lähtevän veden keskimääräinen laatu tuotantokaudella eri vuo- sina
Vuosi n pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l
2004 10 6,1 20 53 26 647 57 183 4933 16
1997 10 25 114 64 2037 177 983 7744 15
1996 11 24 88 47 1475 150 498 5789 10
Keskiarvo 6,1 23 85 137 1 386 128 555 6 155 14
Turvetuotantoalueelta lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä aikai- semmin kuin muulta valuma-alueelta, jolloin tuotantoalueelta tuleva huip- puvalunta on ehtinyt tapahtua ennen kuin vesistön muun valuma-alueen huippuvalunta. Näin ollen turvetuotantoalueilla ei ole vesistöjen kevättulvaa
suurentavaa vaikutusta. Ojanevalla virtaamia on mitattu vuosina 1996–
1997 ja 2004. Ojanevan tuotantokauden aikaiset valuma-arvot ovat yleen- sä olleet hieman korkeampia kuin PPO:n toimialueen turvetuotantoaluei- den keskiarvot. Vuonna 2004 PPO:n toimialueen tarkkailusoiden keskiva- luma oli 12,7 l/s km2.
Ojanevan keskivirtaamat ja -valumat vuosina 1996–1997 ja 2004 tuotanto- kaudella sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkai- lusoiden keskiarvot vuosina 1999–2004. MQ = keskivirtaama, Mq = keski- valuma, Hq = suurin valuma ja Nq = pienin valuma
Vuosi MQ Mq Hq Nq
l/s km2 l/s km2
l/s l/s km2
Ojaneva
2004 35,8 19,7 77,6 3,8
1997 27,5 15,8 76,7 3,46
1996 13,4 7,7 60,9 0
PPO
1999–2004 14,0 10,4 111,7 1,8
P ä ä s tö t
Turvetuotantosuon kokonaisainevirtaama (bruttokuormitus) muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta (netto- kuormitus). Ojanevan vuosien 1996–1999 ja 2004 kuormitus on mitattu, mutta muiden vuosien kuormitus on arvioitu muiden pintavalutuskentällis- ten tarkkailusoiden perusteella. Ojanevan mitatut keskimääräiset ominais- kuormitukset olivat keskimäärin suurempia kuin muilla pintavalutuskentälli- sillä tarkkailusoilla samoina vuosina. Nettokuormitus on arvioitu vähentä- mällä bruttokuormituksesta luonnonhuuhtouma-arvot. Luonnonhuuh- touman arviointiin on vuosina 1999–2003 käytetty Vitmaojan luonnontilai- sella valuma-alueella mitattujen virtaamien ja vedenlaatutietojen perusteel- la laskettuja huuhtouma-arvoja. Vuonna 2004 luonnonhuuhtouman arvioin- tiin on käytetty sovittuja taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfos- fori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) nettokuormitusta ei ole tarkkailuraportissa arvioitu.
Ojanevan tuotantovaiheen päästöt vuosina 1996–2004
Vuosi T CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk
BRUTTO NETTO
2004* 58 20 0,05 0,66 21,0 0,032 0,17 19 2003 68 34,0 0,14 2,5 8,5 0,0 0,008 0,8 0,0 2002 73 7,5 0,01 0,3 1,5 0,1 0,002 0,24 0,10 2001 90 30,1 0,19 1,5 49,1 17,9 0,173 1,24 46,7 2000 92 60 0,23 4,1 27,7 5,2 0,160 2,94 9,9 1999* 92 20 0,038 2,6 18,1 0 0,01 2,17 10,9
1998** 98 41,5 0,097 7,19 99,9
1997* 134 43,3 0,207 4,02 26,6
1996* 150 15,3 0,076 1,64 4,8
Keskiarvo 28,6 0,11 1,9 21,0 15,4 0,085 2,27 24,2
*kuormitus mitattu
**virtaama mitattu, kuormitus laskettu vuosien 1996–1997 vedenlaatutietojen perusteella
A r v i o t u lev a s ta k u or m i t uk s est a
Ojanevan turvetuotantoalueen kuormitus on arvioitu 57 ha:n pinta-alalle.
Kesän kuormituksen laskennassa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimää- räisiä ominaiskuormitusarvoja. Ojanevan omia kuormitusarvoja ei ole käy- tetty, koska uuden rakennettavan pintavalutuskentän oletetaan toimivan paremmin kuin vanhan kentän. Myös syksyn, talven ja kevään kuormituk- sen laskentaan on käytetty muiden tarkkailusoiden keskimääräisiä omi- naiskuormitusarvoja.
Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Ojanevalta on arvion mukaan 1,1 kg/vrk kiintoainetta, 4,8 kg/vrk CODMn, 0,01 kg/vrk fos- foria ja 0,3 kg/vrk typpeä. Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvais- ta valuntaoloista. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat nousta huomattavasti keskimääräistä suurem- miksi. Ojanevan vuosikuormituksesta voi suuri osa ajoittua kevään huippu- virtaamien aikaan. Vastaavasti alivalumakaudella kuormitus jää keskimää- räistä selvästi alhaisemmaksi ja saattaa kesän kuivana kautena loppua ko- konaankin virtaaman ehtyessä. Vuositasolla Ojanevan nettokuormituksen on arvioitu olevan noin 805 kg/v kiintoainetta, 832 kg/v CODMn, 6 kg/v fos- foria ja 150 kg/v typpeä.
Arvio Ojanevan turvetuotantoalueen brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/vrk) eri vuodenaikoina
Tuleva kuormitus BRUTTO
Ala ha
Kiintoaine kg/vrk
CODMn
kg/vrk
Kok.P kg/vrk
Kok.N kg/vrk Talvi (vrk= 157) 57 1,2 3,0 0,01 0,3 Kevät (vrk = 25) 57 18,8 43 0,11 2,0
Kesä (vrk = 135) 57 2,4 14,8 0,02 0,5 Syksy (vrk = 49) 57 2,42 19,5 0,04 1,3
Rankkasade 57 15,6 83,7 0,1 3,3
Vuosi kg/v 1 103 4 499 9,3 228 Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N
NETTO ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk
Talvi (vrk = 157) 57 1,0 0,0 0,01 0,3 Kevät (vrk = 25) 57 17,1 0,0 0,09 1,2 Kesä (vrk = 135) 57 1,1 4,8 0,01 0,3 Syksy (vrk = 49) 57 1,4 3,4 0,02 1,0
Vuosi kg/v 805 832 6 150
P ä ä s tö t m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään.
Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säi- lytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säily- tysastioiden rikkoontumisen vuoksi vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Myös paloviranomaiset valvovat polttoaineiden säilytystä turvetuotantotyömailla.
Ojanevan turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjave- siin. Ojanevan turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa eri- tyistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa.
P ä ä s tö t i lm a a n
Turvetuotannon mahdolliset päästöt ilmaan liittyvät pääasiassa energia- käyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle.
Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimak- kuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen no- peuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymi- seen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen.
Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle las- tauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämisek- si.
Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden las- keumamittausten perusteella voidaan todeta, että turvetuotannon aiheut- taman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalas- keumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toi- mintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä.
Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten ai- heuttaa viihtyvyyshaittaa. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu te- hokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön.
M e l u
Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheut- tavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 metrin etäisyydelle työskentely- kohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 dB:n melua 300–400 metrin etäi- syydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelyti- lanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu te- hokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta
J ä t te e t
Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä, jäteöljyä ja muita öljyisiä jät- teitä. Työmaan tukikohta-alueella sijaitsee jätekatos, jossa on keräysastiat erilaatuisille jätteille. Työmaalla toimivat urakoitsijat lajittelevat jätteet ja toimittavat ne keräilypisteeseen. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jo- ta päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm.
jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjen- nysvälit.
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ
A l u e en hyd r o l o g i a
Ojaneva sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueen (54) Piipsanjoen vesistöalueella (54.07) ja tarkemmin Kilpuanojan valuma-alueella (54.076). Ojanevan tur- vetuotantoalueen vedet johdetaan nykyisin vesienkäsittelyrakenteiden jäl- keen Leinoslammen kautta Kilpuanojaan ja edelleen Piipsanjoen ja Piips- järven kautta Pyhäjokeen. Jatkossa Ojanevan vesiä ei enää johdeta Lei- noslampeen, vaan lammen ohitse Kilpuanojaan.
Kilpuanojan valuma-alue on 34,91 km2 ja järvisyys on 1 %. Piipsanjoen va- luma-alue on 557 km2 ja sen osuus on 15 % Pyhäjoen valuma-alueesta (3 712 km2). Piipsanjoki yhtyy Pyhäjokeen Oulaisten kaupungin alueella.
Piipsanjoki on Kärsämäenjoen ohella Pyhäjoen suurin sivujoki.
Ojanevalta on matkaa Piipsanjokeen 9,4 km, Piipsjärveen, 13 km ja Pyhä- jokeen 23 km. Kilpuanojan kohdalla Piipsanjoen valuma-alue on 451,24 km2. Ojanevan turvetuotantoalueen (57 ha) osuus Kilpuanojan va-
luma-alueesta on noin 1,6 % ja Piipsanjoen valuma-alueesta noin 0,1 %.
Kilpuanojan yläpuolella Piipsanjokeen laskee Vihanninjoki.
Säännöstelty Piipsjärvi on matala, noin 4,3 km2:n suuruinen järvi. Järveä ympäröi tiheähkö asutus sekä laajat peltoalueet. Aikoinaan maatalouden tarpeisiin kuivatettu Piipsjärvi on vesitetty uudelleen vuonna 1978 maise- ma- ja virkistyskäyttöjärveksi.
Kilpuanojan ja Piipsanjoen arvioidut virtaamat joen alaosalla ja Kilpuanojan alapuolella sekä käytetyt valuma-arvot. (Mq = keskivaluma, Hq = maksimivaluma ja Nq = minimivaluma)
l/s km2
Piipsanjoki 557 km2
l/s
Piipsanjoki Kil- puanojan ap.
451 km2 l/s
Kilpuanoja 34,9 km2
l/s Mq (kesä–syys) 6,9 MQ 3 843 3 112 241 Hq (kesä–syys) 60 HQ 33 420 27 060 2 094
Nq (kesä–syys) 2 NQ 1 114 902 69,8
Mq (joulu–
maalis) 4 MQ 2 228 1 804 140
A l u e en l uo n t o ja su o j el uk o ht e e t
Ojanevan tuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa metsäistä ojitettua turve- ja kangasmaata. Lähimmät viljelysalueet sijaitsevat noin 260 metrin päässä Ojanevalta pohjoiseen. Lähin turvetuotantoalue on noin 5,5 kilo- metrin päässä sijaitseva Ahmaneva. Ojanevan jo tuotannosta poistuneen osan eteläpuolella sijaitsee Leinoslampi.
Lähin luonnonsuojelualue on Salmineva–Piurukkajärven Natura-alue, jon- ne tuotantoalueelta on matkaa noin 3 km. Toinen luonnonsuojelualue on Pitkäsnevan Natura-alue, jonne tuotantoalueelta on matkaa noin 7 km.
Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole muita luonnonsuojelullisesti arvok- kaita alueita tai arvokkaita pienvesiä.
A s u t us ja m u u r ak en n e tt u ym p ä r is t ö
Turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimpiin asuttuihin taloihin on tuotantoalueelta matkaa 750 metriä.
V e s is t ön t i l a ja kä yt t ö
V e d en l aa tu
Purkuvesistön vedenlaadusta ja sen kehityksestä on tehty yhteenveto Py- häjoen yhteistarkkailuraporttien ja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan vedenlaatutulosten perusteella. Kilpuanojan vedenlaatua on tarkkailtu Kil- puanojan alaosalla (Ki2). Piipsjärven yläpuolisen Piipsanjoen vedenlaatua on tarkkailtu kaiken kaikkiaan kolmella pisteellä, joista piste Pi33 sijaitsee valuma-alueen turvetuotantoalueiden yläpuolella ja piste Pi20 sijaitsee noin 3 km Kuuhkamonnevan turvetuotantoalueen alapuolella. Tarkkailupis- te Pi9 sijaitsee Vihanninjoen ja Kilpuanojan alapuolella noin 3,4 km Kil- puanojan suulta. Lisäksi Piipsjärven vedenlaatua seurataan pisteellä Pij.
Edellä mainituilla pisteillä vedenlaatua on seurattu kolmen vuoden välein.
Piipsanjoen alaosalla pisteellä Pi1 vedenlaadun seuranta on vuosittaista.
Kilpuanoja
Kilpuanojan vedenlaatua on tässä yhteydessä tarkastelu vuosien 1998–
2004 tarkkailutulosten perusteella. Näiden vuosien vedenlaatua on lisäksi verrattu vuosien 1987–1996 tarkkailutuloksiin.
Kilpuanoja on perattu oja, jossa kesällä virtaava vesimäärä on vähäinen.
Laadultaan ja yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan ojan vesi on ollut yleensä tasolla välttävä–huono. Kilpuanojan vesi on humuspitoista, tummaa ja sa- meaa. Tyypillistä Kilpuanojalle, kuten myös läheiselle Vihanninjoelle on luontaisestikin korkea rautapitoisuus. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin pi- toisuudet ilmentävät rehevyyttä.
Kesällä 1998 vesistöjen vedenlaatuun vaikuttivat yleisesti kesän voimak- kaat sateet ja niiden aiheuttamat suuret huuhtoumat valuma-alueelta ve- sistöön, mikä oli havaittavissa etenkin kohonneina CODMn -arvoina sekä typpi- ja kiintoainepitoisuuksina. Vedenlaatu vaihteli paljon. Suuret huuh- toumat kuitenkin sekoittuivat vesistössä suuriin vesimassoihin, jolloin pitoi- suustasot eivät välttämättä nousseet kovin suuriksi. Poikkeuksen tästä muodostavat kuitenkin kemiallinen hapenkulutus (CODMn) ja typpi. Kesällä 1998 sivujokien näytteenotot eivät kuitenkaan yleensä ajoittuneet voimak- kaimpien valumien ajankohtaan.
Vuonna 2001 Pyhäjoen sivujokien vedenlaatu poikkesi yleisesti huomatta- vasti kesän 1998 vedenlaadusta. Sama ilmiö oli havaittavissa myös Kil- puanojassa. CODMn sekä typpipitoisuus olivat aiempaa matalampia, mutta sähkönjohtavuus, väriluku, fosfori- ja rautapitoisuudet sekä sameus olivat korkeampia kuin kesällä 1998. Myös veden pH oli korkeampi. Kesä 2001 oli juhannuksesta lähtien hyvin kuiva, mutta lämmin, joten erityisesti pie- nissä sivujoissa vettä oli ajoittain hyvin vähän. Vedenlaatu oli heikko, mikä johtui vähäisestä veden määrästä. Haihdunta oli puolestaan voimakasta, jolloin myös konsentroitumisen seurauksena vedenlaatu heikkeni. Fosfori- pitoisuudet yleensä nousevat tällaisessa tilanteessa, kun taas typpipitoi- suudet laskevat.
Kesällä 2004 runsaat sateet heikensivät yleisesti Pyhäjoen sivujokien ve- denlaatua. Piipsanjoessa ja Kilpuanojassa ravinnepitoisuudet olivat kuiten- kin alhaisempia kuin keskimäärin muissa Pyhäjoen sivujoissa. Kilpuanojan vedenlaadussa ei ollut havaittavissa poikkeavaa edellisvuosiin nähden.
Kilpuanojan vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti valumien mukaan, mikä on tyypillistä pienille ojavesille.
Vuosien 1998–2004 kesäajan keskiarvojen perusteella Kilpuanojan veden- laatu on hieman kohentunut vuosien 1987–1996 kesäaikaisesta vedenlaa- dusta. Erityisesti rautapitoisuus, sameus- ja väriarvot ovat olleet viime vuo- sina alhaisemmalla tasolla
Pvm Ka mg/l
Kok.N µg/l
NO2+3-N µg/l
NH4-N µg/l
Kok.P µg/l
PO4-P µg/l
CODMn
mg/l
pH Fe µg/l
Sameus FNU
Väri mg Pt/l 26.2.1998 4,5 826 107 241 65 57 20 6,5 6 620 16 240 15.7.1998 8,2 1 550 84 16 54 24 55 6 4 440 5,6 150 19.8.1998 9,4 1 290 78 20 53 28 56 5,9 5 090 7 250 27.2.2001 9,4 1 300 58 380 71 58 19 6,5 8 500 32 250 19.7.2001 5,5 780 220 65 72 39 27 7,2 6 900 26 325 9.8.2001 8,7 950 110 27 65 26 31 6,9 4 800 15 250 15.3.2004 12 720 38 420 72 66 15 6,6 9 200 40 250 19.7.2004 12 540 36 35 56 29 30 6,7 5 400 22 250 12.8.2004 7,2 770 54 31 63 28 38 6,8 6 000 20 225
Kesä
1998–2004 Keskiarvo 8,5 980 97 32 61 29 39 6,6 5 438 15,9 242 min 5,5 540 36 16 53 24 27 5,9 4 440 5,6 150 maks 12 1 550 220 65 72 39 56 7,2 6 900 26 325 keskihaj. 2,2 374 65 17 7 5 13 0,5 892 8,3 56
n 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6
Kesä 1987–1996
Keskiarvo 9,2 1 075 156 90 76 54 33 6,9 9 038 27,9 453 min 1,8 744 34 15 33 13 19 5,1 3 400 2,4 259 maks 22,0 1 570 250 336 208 144 50 7,7 13 800 41,0 750 keskihaj. 5,0 251 110 104 40 32 9 0,7 2 704 10,2 126 n 23 23 4 23 23 23 23 23 12 10 23
Piipsanjoki
Pintavesien yleisen vuosien 2000–2003 käyttökelpoisuusluokituksen pe- rusteella Piipsanjoki kuuluu luokkaan välttävä. Vuoden 2004 yhteis- tarkkailuraportin mukaan Piipsanjoen ravinnepitoisuudet ovat yleensä ot- taen kuitenkin alhaisempia kuin muissa Pyhäjoen sivujoissa keskimäärin.
Piipsanjoen vesi on ollut selvästi ravinteikkaampaa ja tummempaa kuin Pyhäjoen pääuoman vesi. Vedenlaadun vaihtelut vuodenaikojen välillä ovat olleet Piipsanjoessa vähäisempiä kuin Pyhäjoen pääuomassa. Lop- pukesän ja syksyn 2004 runsaat sateet eivät heikentäneet Piipsanjoen ve- denlaatua yhtä selvästi kuin mitä Pyhäjoen pääuomassa tapahtui. Monilta osin Piipsanjoen vedenlaatu oli loppukesällä 2004 Pyhäjoen pääuoman ta- soa.
Piipsanjoki on sekä fosfori- että typpipitoisuuksien perusteella rehevä joki.
Kasvukautena sekä epäorgaanista fosforia että typpeä on yleensä saata- villa runsaasti, joten tuotantoa joessa voivat rajoittaa muut tekijät, kuten va- lon määrä ja/tai virtausolot. CODMn- ja väriarvojen perusteella joki on hyvin humuspitoinen. Kesäisin happitilanne Piipsanjoessa on hyvä, mutta talvisin happitilanne voi ajoittain heiketä.
Kesäajan vuosien 1990–2004 keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on ollut turvetuotannon yläpuolisessa Piipsanjoessa (pisteellä Pi33) 44 µg/l, pisteellä Pi20 63 µg/l ja pisteellä Pi9 81 µg/l. Vastaavasti keskimääräinen typpipitoisuus on ollut ylimmällä pisteellä 740 µg/l, pisteellä Pi20 791 µg/l ja pisteellä Pi9 883 µg/l. Piipsanjoen ravinnepitoisuudet kasvavat ylävirrasta alavirtaan tultaessa ja Vihanninjoen alapuolella vedenlaatu heikkenee sel- västi.
Piipsanjoen pH-arvo on ollut normaalilla pintavesien tasolla eli keskimäärin 6,5. Happamuudessa ei juuri ole eroa eri havaintopaikkojen välillä. Alkali- teetti eli hapon sietokyky on Piipsanjoessa hyvä, keskimäärin 0,4 mmol/l (vuosien1990–2004 keskiarvo pisteellä Pi9).
Sähkönjohtavuus on Vihanninjoen alapuolisessa Piipsanjoessa selvästi suurempi (keskimäärin 14,6 mS/m) kuin ylemmillä havainto-pisteillä, joilla sähkönjohtavuus on keskimäärin tasolla 5–6 mS/m. Piipsanjoen vesi on myös sameinta pisteellä Pi9 kesäajan keskiarvon ollessa 10,5 FTU. Ylem- pänä joessa sameus on vähäisempää ollen tasolla 4–8 FTU.
Kilpuanojan ja Vihanninjoen alapuolisessa Piipsanjoessa (Pi9) typpipitoi- suuksissa on havaittavissa lievä laskeva suuntaus 1990-luvun alusta vuo- teen 2004. Sen sijaan fosforipitoisuus on nousujohteinen. Myös sameus sekä humuksen määrää kuvaava CODMn on ollut nousujohteinen. Havaitut trendit voivat toisaalta johtua myös sattumasta, joka aiheutuu harvahkosta näytteenotosta ja ajoittaisista pitoisuuspiikeistä. Sameuden vaihtelu on jo- kivesissä tyypillisesti voimakasta riippuen vuodenajasta ja sadannasta.
Piipsanjoen alaosalla sijaitsevan tarkkailupisteen (Pi1) seuranta on ollut vuosittaista. Pisteen vedenlaatuun vaikuttaa yläpuolinen Piipsjärvi. Vuo- sien 1990–2004 tarkkailutulosten perusteella vedenlaadussa ei ole havait- tavissa mitään erityistä kehityssuuntaa, vaan esimerkiksi kokonaisravin- teet, CODMn ja kiintoainepitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin samalla ta- solla. Kokonaisfosforipitoisuudessa on kuitenkin havaittavissa lievä nouse- va trendi ja kiintoainepitoisuudessa lievä laskeva trendi. Piipsjärven ajoit- tain huono happitilanne lisää myös alapuoliseen vesistöön kulkeutuvan fosforin määrää.
Piipsjärvi
Piipsjärven vedenlaatua on tarkasteltu vuoden 2004 tarkkailun perusteella.
Vuonna 2004 Piipsjärven happitilanne oli talvella huono, mutta kesällä melko hyvä. Veden pH vaihteli neutraalin molemmin puolin. Sähkönjohta- vuus oli kevättalvella lievästi koholla (14,5 mS/m). CODMn oli 18–25 mg/l ja väriarvot olivat korkeita, >200 mg/l Pt. Myös rautaa Piipsjärvessä oli run- saasti (3 000–4 600 µg/l). Ravinnepitoisuudet olivat rehevien vesien tasoa ja erityisesti fosforia (noin 82 mg/l) oli runsaasti. A-klorofyllin pitoisuus oli rehevien vesien tasoa. Vesi oli lievästi sameaa ja kesällä kiintoainepitoi- suudet olivat koholla. Fekaalisia kolibakteereita havaittiin vain elokuussa, jolloin niitä oli 12 kpl/100 ml. Piipsjärveen kohdistuu huomattavaa haja- kuormitusta.
Kalatalous
Piipsanjoen kalastoa ja kalastusta on Pyhäjoen yhteistarkkailussa selvitetty kalastustiedusteluin ja sähkökoekalastuksin.
Vuoden 2004 kalataloustiedustelun mukaan Piipsanjoen läheisyydessä haastatelluista 16 taloudesta kalasti Piipsanjoella puolet. Kalastukseen osallistui keskimäärin 2,3 henkilöä taloutta kohti. Kalastus oli lähinnä pie- nimuotoista vapa- ja katiskakalastusta. Kokonaissaalis oli 200 kg, josta ah- venta oli puolet ja haukea neljännes. Lisäksi saatiin vähän madetta, lah- naa, säynettä ja särkeä. Talouskohtainen saalis oli 25 kg. Yhdellä kalasta- jalla oli havainto kahdesta ravusta kesäkuussa.
Pyydysten likaantumisen vaikutusta kalastukseen kommentoi 5 kalastajaa.
Kaikki pitivät likaantumishaittaa vähäisenä. Jonkin asteista likaantumista aiheuttivat lähinnä limoittuminen ja virran mukana kulkevat risut ja puut.
Kalojen makuvirheitä kommentoi 5 kalastajaa, joista 4 ilmoitti, ettei maku- virheitä esiinny. Makuvirheistä ilmoittaneen mukaan virheet eivät kuiten- kaan vähennä kalojen käyttökelpoisuutta. Muina kalastusta haittaavina te- kijöinä mainittiin veden tummuus/likaisuus, veden vähyys ja rantojen risuk- koisuus.
Vuonna 1999 Piipsanjoella kalastaneiden kokonaissaalis oli hiukan vä- hemmän kuin vuonna 2004 eli 162 kg, josta haukea oli lähes puolet (73 kg), särkeä vajaa kolmannes (49 kg) ja ahventa viidennes (34 kg). Li- säksi saatiin vähän säynettä (5 kg), kirjolohta (1 kg) ja lahnaa (0,5 kg). Ka- lastus oli myös silloin pääasiassa pienimuotoista katiska- ja vapakalastus- ta. Vuoden 1999 tiedustelussa Piipsanjoen alaosa koettiin kalavetenä vält- täväksi ja yläosa hyväksi. Yleisesti kommenteista näkyivät Vihanninjoen veden heikko laatu. Sen sijaan Kuuhkamonnevan turvetuotantoalueen ja hajakuormituksen kuormittamalla Piipsanjoen yläosalla vedenlaatu oli tie- dusteluun vastanneiden mukaan parantunut ja kalastushaitat vähentyneet.
Piipsanjoen kalastoa selvitetty sähkökoekalastuksin Autionkoskessa ja Tuomikoskessa, jotka sijaitsevat Kilpuanojan ja Vihanninjoen alapuolella.
Piipsanjoki on ollut vuosien 1999–2001 tutkimuksissa sähkökoekalastuk- sen tulosten perusteella kalastoltaan vähäarvoinen, kuten myös muut Py- häjoen sivu-uomat. Särkien osuus koekalastussaaliista on ollut suuri ja ar- vokkaampien virtakutuisten lajien poikasia ei saaliissa ole ollut. Vuonna 1999 kivisimppuja saatiin Tuomikoskesta enemmän kuin miltään muulta Pyhäjoen sivujoen koealalta (111,4 kpl/aari). Kivennuoliaisten tiheys oli pieni ja ne olivat suurikokoisia.
M u u v es is t ö n kä yt t ö
Kilpuanoja on vedenlaadultaan heikko ja vesimäärä on yleensä kevättä lu- kuun ottamatta vähäinen, mikä vähentää virkistyskäyttöarvoa ja käyttöä oleellisesti. Kilpuanojalla kalastusta, pääasiassa hauen kutupyyntiä, harjoi- tetaan kevätaikaan, kun vesi on korkealla.
Aikaisempien tiedustelujen perusteella Piipsanjoen virkistyskäyttö on mel- ko vähäistä ja painottuu lähinnä kotitarve- ja virkistyskalastukseen. Ala- osaltaan Piipsanjoki sopii myös uimiseen. Piipsjärven alueella on varsin runsaasti asutusta, joten Piipsjärvi on paikallisesti merkittävä virkistyskäyt- tökohde ja maisematekijä. Piipsjärven rannalla on myös yleinen uimaranta.
Piipsjärven pääasialliset virkistyskäyttömuodot ovat uinti, veneily ja kalas- tus.
P o h ja v es io l o t
Lähin luokiteltu pohjavesialue on 3,4 kilometrin päässä luoteessa sijaitseva luokkaan II kuuluva Viinikankaan pohjavesialue. Ojanevalta 4,1 kilometriä luoteessa sijaitsee luokkaan III kuuluva Heteselän pohjavesialue ja 5,8 ki- lometrin päässä koillisessa sijaitsee luokkaan I kuuluva Vihanninkankaan pohjavesialue.
M u u t ku orm i t ta v at t o i mi n na t
Vihannin Vesi Oy:n Vihannin kirkonkylän ja Lampisaaren puhdistamolta johdetaan jätevedet Vihanninjokeen. Vihanninjokeen johdetaan lisäksi Ta- vaskannevan turvetuotantoalueen (10 ha) vedet. Kilpuanojan ja Piipsan- joen valuma-alue on voimakkaasti metsäojitettua aluetta. Piipsanjokivar- ressa on runsaasti peltoviljelyalueita. Kilpuanojan valuma-alueen peltovil- jelmät keskittyvät ojan alaosalle.
Vuoden 2004 yhteistarkkailuraportin mukaan Piipsanjoella maatalouden ja metsätalouden osuus fosforin ainevirtaamasta oli yhtä suuri (16 %), mutta maatalouden osuus (25 %) typen ainevirtaamasta oli metsätaloutta (16 %) suurempi. Turvetuotannon kuormituksen osuus ravinteiden ainevirtaamista oli alle 2 %.
Euroopan komissiolle toimitetussa vesipuitedirektiivin mukaisessa alkutar- kasteluraportissa Pyhäjoen pääuoma on luokiteltu humuspitoiseksi ja joen yläosa on tunnistettu alustavasti voimakkaasti muutetuksi. Koko Pyhäjoen pääuomaan kohdistuu huomattavia ihmistoiminnan aiheuttamia vaikutuk- sia.
Pyhäjoen vesistöön aiheuttavat jätevesikuormitusta 7 taajaman ja 3 pie- nemmän puhdistamon jätevedet, elintarvike- ja kaivosteollisuus, 19 turve- tuotantoaluetta ja Haapaveden voimalaitos. Lisäksi Pyhäjoen vesistö- alueella aiheuttavat kuormitusta haja-asutus, loma-asutus sekä maa- ja metsätalous. Pyhäjokeen vaikuttavat myös yläosalla sijaitsevat kolme vesi- voimalaitosta ja Haapajärven alapuolella Haapakosken voimalaitos.
Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa on esitetty toimialakohtaiset kuormituk- sen vähennystavoitteet vuoteen 2005 mennessä. Hajakuormituksen (maa- talous, metsätalous sekä haja- ja loma-asutus) osalta asetettuihin tavoittei- siin ei ole päästy ja metsätalouden kuormituksen osalta kuormituksen ar- vioidaan jopa lisääntyneen 1990-luvun alun tasosta. Turvetuotannon osalta vertailuvuodeksi on asetettu vuosi 1993 ja ravinnekuormituksen vähentä- mistavoite on 30 %. Jos verrataan vuosien 2002–2004 keskimääräistä kuormitusta vuoteen 1993, oli turvetuotannon aiheuttama fosforikuormitus 57 % ja typpikuormitus 58 % pienempää Pyhäjoen vesistöalueella, joten vesiensuojelun tavoiteohjelma toteutui turvetuotannon osalta Pyhäjoen ve- sistöalueella selvästi.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
V a i ku t us l u o nt o on j a l u on n on s u oj el u arv o i hi n
Ojanevan turvetuotannon jatkaminen ei aiheuta muutoksia maisemaan.
Tuotannosta poistettujen alueiden seuraava maankäyttömuoto muuttaa maisemaa jonkin verran maankäyttömuodosta riippuen.
V a i ku t us p i n ta ve s iin
V a i ku t us v e d en la a tu u n
Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymis- tä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöi-
tymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina. Turvetuo- tannon kuormitus on voimakkaasti riippuvaista valuntatilanteesta.
Ojanevan turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Kilpuanojan alaosalla ja Piipsanjoessa Kilpuanojan alapuolella. Kuormituksena vesistövaikutusarviossa on käytet- ty edellä esitettyjä tuotantovaiheen kuormitusarvioita. Laskennan virtaama- tietoina on käytetty kesä–syyskuun valumia vastaavaa virtaamaa. Pitoi- suuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sel- laisenaan laskentakohtaan huomioon ottamatta sedimentaatiota ja ravin- teiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Pitoisuuslas- kelma ei myöskään ota huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa.
Arvio Ojanevan tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuus- lisäyksistä Kilpuanojan ja Piipsanjoen vedenlaatuun kesän keskimääräi- sessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä rankkasateen aikana
Laskentapiste
Valuma l/s km2
Kiintoaine mg/l
CODMn
mg/l
Kok.P µg/l
Kok.N µg/l Kilpuanojan alaosa F = 34,9 km2
Kesän keskiarvo (brutto) 6,9 0,1 0,7 1,0 22 Kesän keskiarvo (netto) 6,9 0,1 0,2 0,4 12
Kesän ylivaluma 60,0 0,1 0,5 0,5 18
Piipsanjoki Kilpuanojan
alapuolella F = 451 km2
Kesän keskiarvo (brutto) 6,9 0,01 0,1 0,08 1,7 Kesän keskiarvo (netto) 6,9 0,004 0,02 0,03 0,9 Kesän ylivaluma 60,0 0,01 0,04 0,04 1,4
Ojanevan turvetuotantoalueen laskennalliset vaikutukset voivat näkyvä Kilpuanojassa lähinnä typpipitoisuuden kohoamisena. Ojanevan vaikutuk- sesta kokonaistyppipitoisuus voi laskennallisesti nousta 12–22 µg/l. Fosfo- ripitoisuus nousee vain vähän eli noin 1 µg/l. Myös kiintoaineen ja kemialli- sen hapenkulutuksen osalta vaikutukset Kilpuanojan vedenlaatuun ovat vähäiset: kiintoainelisä on 0,1 mg/l ja CODMn -lisä on 0,2–0,7 mg/l. Ojane- van turvetuotantotoiminnan jatkuminen ei huononna ennestään rehevän Kilpuanojan tilaa. Perkausten ja valuma-alueen ojitusten muuttaman Kil- puanojan vedenlaadussa ei pitkällä aikavälillä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia huonompaan tai parempaan suuntaan, vaan ojavesille tyypilli- seen tapaan vedenlaatu vaihtelee vuosittain virtaamatilanteen mukaan pal- jon. Kilpuanojan vesi olisi laadultaan heikkoa ilman Ojanevalta tulevaa kuormitustakin. Piipsanjoessa Ojanevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei enää käytännössä voi juurikaan havaita parempien laimenemisolosuhtei- den vuoksi.
Kaiken turvetuotannon yhteisvaikutuksia Piipsanjokeen voidaan arvioida Pyhäjoen yhteistarkkailuraportin perusteella. Raportin mukaan turvetuotan- toalueiden bruttokuormituksen laskennallinen osuus Piipsanjoen ainevir- taamasta on fosforin osalta vain 0,7 % ja typen osalta 1,5 %, joten kaiken kaikkiaan koko turvetuotannon osuus Piipsanjoen kuormituksesta on pieni.
Turvetuotantoalueiden bruttokuormitus nosti Piipsanjoen fosforipitoisuutta 0 μg/l ja typpipitoisuutta 11 μg/l. Vastaavasti nettokuormituksella laskettuna pitoisuuslisä oli typen osalta 6 µg/l.
Ojanevan turvetuotantotoiminnan jatkaminen ei vaaranna alapuolisen ve- sistön tilaan tai käyttökelpoisuutta. Ojanevan tuotantoalueen pieneneminen ja tehostuva vesien käsittely vähentävät edelleen vesistövaikutuksia.
V a i ku t us v i r ki s t ys k ä yt t ö ö n
Purkuvesistön tilassa ei Ojanevan turvetuotannon johdosta ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat haittaa virkistyskäytölle. Ojanevan turvetuotantotoiminta ei jatkossakaan aiheuta muusta kuormituksesta ja vesistön yleisestä laadusta erotettavissa olevaa haittaa virkistyskäytölle.
V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n
Ojanevan tuotantoalueen vaikutukset ovat havaittavissa Kilpuanojassa vä- häisinä pitoisuusmuutoksina. Piipsanjoessa vaikutuksia voi enää käytän- nössä havaita parempien laimenemisolosuhteiden vuoksi. Kilpuanojalla ei juuri ole kalataloudellista merkitystä. Myös Piipsanjoen kalataloudellinen merkitys on melko pieni ja kalasto koostuu vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutui- nen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin.
Piipsanjoella kaiken jokeen kohdistuvan kuormituksen vaikutukset näkyvät selvimmin kalastuksen ja kalojen käyttökelpoisuuden haittoina. Näitä hait- toja on esiintynyt Piipsanjoella pitkään ja niitä olisi myös ilman Ojannevan kuormitusta. Käytännössä Ojannevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, asutus ja muu turvetuotanto. Piipsanjoen ka- lastossa ja kalastuksessa ei lupakauden aikana ole tapahtunut negatiivisia muutoksia Ojanevan turvetuotantotoiminnan seurauksena eikä niitä jatkos- sakaan aiheudu tehostuvan vesien käsittelyn ja pienevän tuotantopinta- alan vuoksi.
V a i ku t us m a a pe r ään ja po h jav e t ee n
Ojanevan turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta maaperän saastumisen vaaraa. Toiminta ei ennakolta arvioiden vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen, koska alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita tai vedenottamoita.
P ö l yn v a ik u t us
Tuotantoalueelta ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista. Ojanevan tuotannon aiheuttaman pölyhaitan mahdollisuus lähimmälle asutukselle on pieni, koska etäisyys asutukseen on suuri. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölystä.
M e l u n v aik u t us
Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuo- tantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on sa- manlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähin- nä traktorit). Ojanevan toiminta ei asutuksen etäisyys huomioon ottaen ai- heuta meluhaittaa asutukselle.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Pyhäjoen vesistöalueen nykyinen yhteistarkkailuohjelma päättyy vuoden 2005 lopussa. Uusi Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuoh- jelma vuosille 2006–2011 on valmistunut ja lähetetty viranomaisten hyväk- syttäväksi 24.11.2005.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 23.3.2006 lausunnossa on to- dettu, että Ojanevan vesistötarkkailu on hyväksytty osana Pyhäjoen yhteis- tarkkailua (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätös 1.2.2006).
K ä yt t ö t a r k k a i l u
Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on an- taa päästötarkkailulle taustatietoja eli selvittää, mitä on tehty, missä ja mil- loin. Yleensä kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä ve- siensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta ovat käyttötarkkailun tarkoi- tuksena. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoin- nissa, esimerkiksi poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään:
– tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä tuotan- topäivät
– tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä – tuotantomenetelmä
– ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat
– vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki, myös väliaikaiset poikkeamat vesiensuoje- lusuunnitelmista
– laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen – ojastojen puhdistukset
– sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan – pumppaamon asennus, käyttöaika, mahdolliset häiriöt – huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset – jätehuoltoon liittyvät toimet
– tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset jne.)
– muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, ve- sistö- ja ilmakuormitukseen tai meluun
– kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla – alueiden ottaminen jälkikäyttöön.
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tarvittaessa käyttöpäiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirja säilytetään niin kauan, kuin tuotantoa harjoitetaan. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteen- veto, joka toimitetaan päästötarkkailuvuotena tarkkailua suorittavalle kon- sultille ja erikseen sovittaessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
P ä ä s tö t a rk k ai l u
Ojanevan tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään uuden Pyhäjoen kuor- mitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman liitteen ”Turvetuotannon käyttö- ja päästötarkkailuohjelma” mukaisesti siten, että Ojaneva on tehos- tetussa päästötarkkailussa kahtena vuotena lupakauden aikana. Ohjelman mukaisesti Ojanneva on seuraavan kerran tehostetussa tarkkailussa vuon-
na 2010. Tarkkailuohjelman mukaan Ojanevalla on vuosina 2009 ja 2011 suppeaa tarkkailua. Suppea tarkkailu on yleensä määrätty yli 100 hehtaa- rin tuotantosoille. Hakija on esittänyt, ettei suppeaa tarkkailua määrätä Ojanevan reilusti pienenevän tuotantopinta-alan takia. Ojanevalla tuotan- tovaiheen päästötarkkailu tehdään uuden pintavalutuskentän mittapadolla.
V a i ku t us ta r k k ai lu
V e s is t öt ark k ai l u
Ojanevan vesistötarkkailu tehdään uuden Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla. Ojanevan lähialueen vesistötarkkailua jatketaan Kilpuanojan pisteellä Ki2.
K a l a ta lo ud e ll i ne n ja bi o lo g in e n t a rk ka i lu
Ojanevan kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu tehdään uuden Pyhä- joen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti Kai- nuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla.
P ö l y- j a m e l ut a r kka i lu
Hakija on katsonut, ettei pöly- ja melutarkkailun järjestäminen asutuksen etäisyys huomioon ottaen ole tarpeen.
R a p o r to i nt i
Päästö ja vaikutustarkkailun tulokset raportoidaan Pyhäjoen yhteistarkkai- luohjelman mukaisesti.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
T yö m a a n p a l ot u r val l is u us
Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain tarkoittama kohde. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotanto- alueen paloturvallisuudesta. Ohjeessa on määräykset mm. turvetuotanto- alueen yleisjärjestelyistä, palotarkastusten suorituksesta, turvetuotantoalu- een turvallisuussuunnitelman laadinnasta, tuotantohenkilöstön koulutuk- sesta sekä vaadittavasta sammutuskalustosta.
Työmaille laaditaan vuosittain ohjeen mukainen turvallisuussuunnitelma.
Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastus- organisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammu- tuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnetto- muustilanteiden varalle.
Turvallisuussuunnitelma toimitetaan paloviranomaisille. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksy- vät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksi- köiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Koska lähin asutus sijaitsee verrattain kaukana tuotantoalueesta, ei alueella mahdolli- sesti varotoimista huolimatta syttyvä turvepalo aiheuttaisi välitöntä vaaraa ympäristön ihmisille.
M u u t r is ki t ja h ä i riö t i la n te e t
Ojanevalla ei ole sellaisia vesiensuojelurakenteita, jotka aiheuttaisivat eri- tyistä riskiä ympäristölle. Pintavalutuskentän penkan pettäessä voisi nor- maalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet rat- kaistaan tapauskohtaisesti. Kaikista häiriötilanteista sekä niiden korjaus- toimista ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Häiriötilan- teista ei aina aiheudu lainkaan vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Ti- lanteita pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden hoidolla, kunnon seu- rannalla ja korjaustoimilla.
Turvetuotantoalueella polttoaineiden säilytys pyritään järjestämään etäälle avo-ojista, jolloin mahdollisuus polttoaineiden joutumiseen vesistöön poik- keuksellisissa onnettomuustilanteissa on erittäin pieni. Turvetuotantotyön luonne ja tuotantokaluston vaatima polttoainemäärä huomioon ottaen polt- toöljyä on oltava saatavissa työkohteen läheisyydessä, joten siirrettävät säiliöt ovat yleensä ainoa käyttökelpoinen polttoaineiden säilytystapa.
Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säi- lytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säily- tysastioiden rikkoontumisen vuoksi, vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa.
Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työoh- jeita ja ympäristöohjeita.
Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuk- siin liittyen ohjeita ja velvoitteita.
Y m p ä ri s tö v a hi nk ov a k uu t us
Hakijalla on Ojanevan turvetuotantoaluetta koskeva ympäristövahinko- vakuutus.
VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET
K a l a ta lo ud e ll i se t ve l vo i t te et
Ojanevan vesien aiheuttama kuormitus ei merkittävästi vaikuta kalojen elinolosuhteisiin, kalakantoihin tai kalaston rakenteeseen alapuolisessa vesistössä. Myös vaikutukset kalastukseen ovat vähäisiä. Ojanevan turve- tuotantotoiminnasta ei katsota aiheutuvan alapuolisten vesialueiden kalas-
tolle tai kalastukselle korvattavaa haittaa. Hakija on katsonut, että perustei- ta kalatalousmaksun määräämiselle ei ole.
K o r v a uk se t
Ojanevan turvetuotantotoiminnan jatkamisesta ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa haittaa.
TURVETUOTANTOTOIMINNAN LOPETTAMINEN
Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 66/99/2 hakija on velvoi- tettu esittämään lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä suunnitelma alueen kuntoonpanosta ja tarkkailusta turpeennoston loput- tua. Lisäksi päätöksessä on sanottu: ”Mikäli toiminta lopetetaan ennen vuotta 2006, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista esitettävä ve- sioikeudelle hakemusasiana suunnitelmat sen vaatimista vesiensuojelu- toimista sekä esitys niistä mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen poistami- sesta tai korvaamisesta.”
Hakija on esittänyt lopettamissuunnitelman ympäristönsuojelutoimineen ja alueen jälkihoitoineen ja pyytänyt suunnitelman vahvistamista siten, ettei Ojanevan vanhan tuotantoalueen (lohkot 1–3) osalta enää ole tarvetta eril- lisen hakemuksen tekemiseen. Pinta-alan nopea pieneneminen, käytössä olevat ympäristönsuojelumenetelmät sekä maanomistusolot ja sijainti huomioon ottaen lopettamistoimien esittäminen tämän lupahakemuksen yhteydessä on sekä mahdollista että ajallisesti sopivaa, koska tuotantotoi- met huomattavalla osalla tuotantoaluetta ovat kokonaisuudessaan päätty- neet.
Pi n t a-al a t
Ojanevalta on turvekenttien loppuun kulumisen takia poistettu tuotannosta tähän mennessä yhteensä 104,3 ha. Tuotannosta poistuneet alueet ovat siirtyneet viljelyskäyttöön.
J ä lk i ho i to
Kun tuotannosta poistetuista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siistitään ja vuokra-alueet saatetaan vuokrasopimuksessa edellytet- tyyn tai vuokranantajan kanssa muutoin sovittuun kuntoon. Alueet rajataan ojituksella pois tuotantoalueesta ja vuokra-alueet luovutetaan maanomista- jalle takaisin. Vuokra-alueen uudesta käyttömuodosta päättää alueen omistaja. Hakijan omistamat alueet saatetaan mahdollisimman nopeasti uuden maankäyttömuodon piiriin. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- selle ilmoitetaan vuosittain merkittävät tuotannosta poistetut alueet ja tuo- tannon kokonaan lopettamisesta.
Turvetuotannossa jälkihoitovaiheen kesto on noin kaksi vuotta. Kun tuotan- tokentät kuitenkin poistetaan käytöstä vähitellen maankäytöllisesti toimivi- na kokonaisuuksina, yleensä useiden vuosien aikana, on jälkihoitovaihe suurelle osalle tuotantoalaa merkittävästikin mainittua kahta vuotta pidem- pi. Jälkihoitovaiheen aikana huolehditaan tuotantotoiminnasta vielä mah- dollisesti aiheutuvan ympäristökuormituksen estämisestä sekä tapauskoh- taisesti myös tarkkailusta.
