LUPAPÄÄTÖS Nro 84/09/2
Dnro Psy-2007-y-160 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2009
ASIA Laivakankaan kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa sekä töiden- ja toi- minnanaloittamislupa, Raahe
LUVAN HAKIJA Nordic Mines Ab Ylipääntie 637 92220 Piehinki
SISÄLLYSLUETTELO
HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 5
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 5
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 5
Ympäristöluvan hakemisen peruste ... 5
Vesitalousluvan hakemisen peruste ... 5
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ... 6
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, YVA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 6
Luvat ja kaivosoikeudet ... 6
Sopimukset ja maanhankinta ... 6
Kaavoitustilanne ... 7
Ympäristövaikutusten arviointi ... 7
TOIMINTA... 7
Yleiskuvaus toiminnasta ... 7
Kaivoksen rakentaminen ... 8
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti ... 8
Avolouhinta ... 9
Murskaus ja jauhatus ... 9
Rikastus ... 9
Rikastushiekat ... 10
Kaivannaisjätteiden käsittely ... 11
Muut toiminnot ... 15
Käytettävät aineet ... 15
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus ... 17
Ympäristöjohtamisjärjestelmä ... 18
VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS ... 18
Yleiskuvaus hankkeesta... 18
Suunnitellut työt ... 18
Vedenotto Iso-Hattulammesta ... 19
Pohjavedenotto ... 20
Vedenotto vesijohtoverkostosta ... 20
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN ... 20
Päästöt pintavesiin ... 20
Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 23
Päästöt ilmaan ... 23
Melu ... 24
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 24
TOIMINNAN LOPETTAMINEN ... 25
Louhos ... 25
Rikastushiekka-alueet ... 25
Sivukivialueet ... 25
Muut varastoalueet ... 26
Vesienhallinta ... 26
Vesivarastoallas ... 27
Tiet ja muu infrastruktuuri ... 27
TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 27
Alueen luonto ... 27
Asutus ja muu rakennettu ympäristö ... 29
Muut elinkeinot, palvelut ja toiminnot... 29
Vesistön tila ja käyttö ... 30
Vedenlaatu... 30
Vesikasvillisuus ja pohjaeläimistö ... 32
Kalasto ja kalastus ... 32
Maaperä ... 33
Pohjavedet ... 34
Luonnontilaiset uomat ... 34
Ilmanlaatu ... 34
HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN ... 34
YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset ... 34
Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin ... 35
Vaikutus Natura-alueisiin ... 35
Vaikutus pintaveden laatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin ... 36
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen ... 36
Vaikutus ilmaan ... 36
Melun ja tärinän vaikutukset ... 37
Vaikutus kalastukseen ja kalastoon ... 37
Vaikutus vesistön muuhun käyttöön ... 37
Vaikutus alueen omistus- ja asutusoloihin ... 37
Sosiaaliset vaikutukset ... 38
Arvio vesitaloushankkeen hyödyistä ... 38
Arvio vesitaloushankkeesta aiheutuvista vahingoista ... 38
HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA ... 38
Käyttötarkkailu ... 38
Kaivostoiminnan käyttötarkkailu ... 39
Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) ... 39
Vaikutusten tarkkailu ... 40
Raportointi ja laadunvarmistus ... 41
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN ... 42
Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteiden aikana ... 43
ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET VESISTÖN PILAANTUMISESTA ... 43
Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet ... 43
Korvaukset ... 43
VAKUUS JÄTEHUOLLON VARMISTAMISEKSI ... 43
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 44
Lupahakemuksen täydennykset ... 44
Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 44
Lausunnot ... 44
Muistutukset ja mielipiteet ... 49
Asiantuntijalausunnot ... 53
Hakijan kuuleminen ja selitys ... 54
Neuvottelut ja tarkastus... 61
MERKINTÄ ... 61
Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 61
KÄSITTELYRATKAISU ... 61
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 61
VESITALOUSLUPARATKAISU ... 61
TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU ... 62
LUPAMÄÄRÄYKSET ... 62
Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 62
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen ... 65
Alueiden sulkeminen ja toiminnan lopettaminen ... 71
Kalatalousmaksu ja vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet ... 73
Kaivannaisjätteen jätealuetta koskeva ja jätehuollon varmistamiseksi asetettava vakuus ... 73
OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 74
RATKAISUN PERUSTELUT ... 74
Käsittelyratkaisun perustelut ... 74
Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 75
Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ... 75
Vesitalousluvan myöntämisen edellytykset ... 76
Lupamääräysten perustelut ... 76
Tarkkailu- ja raportointimääräyksen perustelut ... 81
Kalatalousmaksun ja vahinkoa estävien toimenpidevelvoitteiden perustelut ... 82
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 82
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 86
Päätöksen voimassaolo ... 86
Lupamääräysten tarkistaminen ... 86
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 86
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 86
Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 86
Ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ... 87
Vesitaloushankkeen töidenaloittamislupa ... 87
Vakuus toiminnan aloittamisluvan ja vesitaloushankkeen töidenaloittamisluvan osalta ... 87
Toiminnanaloittamisluvan perustelut ... 87
Vesitaloushankkeen töidenaloittamisluvan perustelut ... 89
Vakuuden arvioinnin perustelut ... 89
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 90
KÄSITTELYMAKSU ... 91
Ratkaisu ... 91
Perustelut ... 91
Oikeusohje ... 92
MUUTOKSENHAKU ... 93
H AKEMUS J A ASIAN VIR EILLETULO
Nordic Mines AB on 15.11.2007 ympäristölupavirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella hakenut Laivakankaan kai- voksen ympäristö- ja vesitalouslupaa.
Samalla on haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa toiminnan aloit- tamiseen muutoksenhausta huolimatta sekä vesilain mukaista töidenaloit- tamislupaa. Hakija on esittänyt asetettavaksi 381 000 €:n vakuuden ympä- ristön saattamiseksi ennalleen.
TOIMINT A J A SEN SIJ AINTI
Laivakankaan kaivoshankkeen alue sijaitsee Raahen kaupungissa 15 km Raahen kaupungin keskustasta kaakkoon Laivavaaran eteläpuolella. Kai- voshankkeen tarkoituksena on hyödyntää Laivakankaan kultamalmi ja tuottaa kultaharkkoja.
Kaivoksen päätoimintoihin kuuluvat avolouhokset, rikastamo, rikastushiek- ka-alueet, sivukivien ja pintamaiden läjitysalueet, vesien käsittelyjärjestel- mät, raakavesiputki ja jäteveden purkuputket erikseen teollisuusvedelle ja talousjätevedelle. Lisäksi alueelle rakennetaan sähkölinja, tulotie, toimisto- ja varastotiloja.
LUV AN H AKEMISEN PERU STE
Ympäristölu van hak emisen per uste
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan seuraavilla toimin- noilla on oltava ympäristölupa:
7a) kaivostoiminta 7b) malmin rikastamo
5a) polttonesteiden jakeluasema, jonka polttonesteiden säiliötilavuus on vähintään 10 m3, taikka muu polttonesteiden tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m3.
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4) kohdan mukaan jätteen laitos- tai ammattimaisella käsittelyllä, kuten kaivannaisjätteen jätealue, on oltava ympäristölupa.
Vesitalo us lu van ha kem i sen p erust e
Vesilain 2 luvun mukaiseen rakentamiseen, 7 luvun mukaiseen vesistön järjestelyyn ja 8 luvun mukaiseen säännöstelyyn on oltava ympäristölupavi- raston lupa.
Vesilain 9 luvussa tarkoitettuun veden johtamiseen vesistöstä muuhun tar- koitukseen kuin talousvedeksi ja toimenpiteeseen, jonka seurauksena poh- javettä poistuu pohjavesiesiintymästä muuten kuin tilapäisesti yli 250 m3/d, on oltava ympäristölupaviraston lupa.
LUP AVIR ANOM AI SEN TOI MIV ALT A
Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ym- päristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, on ympä- ristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin mukaisesti toimintoihin haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuk- sella.
Jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 §:n 4 momentissa sääde- tään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee ympäristölupavirasto, jos yhden- kin toiminnan lupa-asian ratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuo- jeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5) kohdan mukaisesti ympäristölupaviras- to ratkaisee kaivostoimintaa ja rikastamoa koskevan ympäristölupa-asian.
Ympäristölupavirasto voi myöntää luvan vesilain 2 luvun 2 §:n mukaan ve- sistöön rakentamiseen tai sen aiheuttamaan vesiympäristön muutokseen, 7 luvun 2 §:n mukaan vesistön järjestelyyn, 8 luvun 1 §:n mukaan vesistön säännöstelyyn ja 9 luvun 2 §:n ja 7 §:n mukaan veden ja pohjaveden otta- miseen.
TOIMINT AA KOSKEV AT L UV AT, L AUSUNNOT, YVA, SO PIMUKSET J A ALUEEN K AAVOITUSTIL ANNE
Lu vat ja k ai vos oike udet
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 27.9.2007 antanut Nordic Mines AB:lle koetoimintailmoituksen johdosta päätöksen, joka koskee koetoimin- taa Laivakankaan valtausalueella. Koeluonteisen toiminnan tarkoituksena oli louhia näyte-erä malmia valtausalueelta sekä tyhjentää kaksi vanhaa koelouhosta vedestä johtamalla noin 20 000 m3 vettä ympäristön ojiin.
Vaasan hallinto-oikeus on 20.3.2008 antamallaan päätöksellä hylännyt ja osittain jättänyt tutkimatta asiassa tehdyn valituksen.
Nordic Mines AB on jättänyt työ- ja elinkeinoministeriölle kaivospiirihake- muksen (kaivosrekisterinumero 7803/1a, diaaritunnus 1/653/2007), joka on tullut vireille 23.3.2007. Työ- ja elinkeinoministeriö on 1.9.2008 antanut päätöksen hakemuksesta ja määrännyt Pohjois-Pohjanmaan maanmittaus- toimiston suorittamaan kaivospiiritoimituksen 27.2.2009 mennessä. Poh- jois-Pohjanmaan maanmittaustoimiston tekemä kaivospiiritoimitus on päät- tynyt 15.4.2009. Työvoima- ja elinkeinoministeriö on 12.10.2009 myöntänyt Nordic Mines AB:lle kaivoskirjan.
Sopimuk set ja maa nhan kinta
Hakija on vapaaehtoisin kaupoin hankkinut osan kaivospiirin kuuluvista kiinteistöistä.
Kaa voitustilan ne
Raahen kultakaivoksen oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tullut voi- maan 11.12.2008. Osayleiskaava on laadittu noin 5 200 ha:n alueelle.
Osayleiskaavalla on osoitettu kultakaivosalueen maankäyttö. Siinä on osoitettu kaivoksen toiminnan kannalta tärkeät alueet: kaivosalue, kaivok- sen vaatimat kulkuyhteydet, energiansiirron ja vesihuollon linjat, rakenta- misalueet ja niiden rakennusoikeus. Osayleiskaavassa koko kaivosalue on varattu merkinnällä EK, kaivosalue (alueella saa harjoittaa kaivostoimintaa kaivos- ja ympäristöluvan mukaisesti).
Alueella on Raahen kaupunginvaltuuston 25.5.2009 hyväksymä asema- kaava, jossa on muodostettu 24,4 ha:n teollisuus- ja varastoalueiden kort- teli, jolle saa sijoittaa kaivostoimintaan liittyviä toimisto-, rikastamo-, kone- paja- ja varastorakennuksia sekä kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia muita rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Alueelle sijoittuvat kaivoksen vaatimat rakennukset, rakennelmat ja laitteet. Asemakaava on tullut lainvoimaiseksi 1.7.2009
Ympäristö vaikut ust en ar viointi
Kaivoshankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä an- netun lain tarkoittama arviointimenettely. Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskus on 11.3.2008 antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta ja sen riit- tävyydestä. Arviointiselostus liitteineen on liitetty hakemusasiakirjoihin.
TOIMINT A
Yleisku vau s toiminnasta
Nordic Mines AB:n tarkoituksena on kaivostoiminnan aloittaminen Laiva- kankaan kultaesiintymän hyödyntämiseksi Raahen kaupungissa. Esiintymä on kvartsiitti-dioriitti-intruusioon liittyvä hydroterminen mineralisaatio. Kulta on pystysuorina, puikkomaisina esiintyminä arseenikiisun ja kvartsin yh- teydessä. Pieni osa kullasta on sulfidien ja silikaattien yhteydessä. Suu- rimmat kultapitoisuudet on todettu 20–50 cm:n levyisissä kvartsijuonissa, ja myös alueen vulkaaniset kivilajit ovat kultakriittisiä. Radioaktiivisia aineita on tutkittu sivukivistä tehtyjen yli 4 000 analyysin avulla. Pitoisuudet ovat olleet alhaisia ja pääosin alle määritysrajan. Korkein toriumpitoisuus on ol- lut 20 mg/kg. Uraanin korkein pitoisuus 60 mg/kg on ollut yhdessä näyt- teessä.
Vuonna 2006 valmistuneen kannattavuusselvityksen mukaan malmivarat ja metallisisältö on arvioitu seuraavasti:
Luokitus Määrä
(t)
Kultapitoisuus (g/t)
Kultaa (kg)
Tunnettu 750 000 2,09 1 570
Osoitettu 9 530 000 2,34 22 300
Todennäköinen 1 500 000 2,4 3 700
B-malmi 4 500 000 0,6 2 800
Keskilouhoksesta louhittavassa malmissa on keskimäärin 433 mg/kg ar- seenia ja 0,08 % rikkiä. Etelälouhoksen malmissa on keskimäärin 1 282 mg/kg arseenia ja 0,1 % rikkiä.
Kaivos toteutetaan avolouhoksena, josta on suunniteltu vuosittain louhitta- vaksi noin kaksi miljoonaa tonnia malmia.
Laivakankaan kaivoksen tuotantoprosessi koostuu seuraavista päävaiheis- ta: louhinta, murskaus, jauhatus, vaahdotus, painovoimaerotus, syanidiri- kastus ja rikastushiekan käsittely.
Kaivoshankkeen arvioitu työvoiman tarve on 120–150 henkilöä. Kerran- naisvaikutuksien kautta hakija on arvioinut kaivoksen työllistävän lisäksi noin 2–3 -kertaisen määrän henkilöitä muun muassa alihankinnassa ja eri- laisissa palveluissa.
Kai vo ks e n rake nta minen
Laivakankaan kaivostoimintaa edeltävät mittavat maa-, vesi-, pohja-, tie- ja aluerakentamistyöt. Lisäksi alueelle rakennetaan rikastamo, murskaamo, tehdaspalvelu- ja toimistotiloja. Suurelta osin rakenteet joudutaan teke- mään joko kokonaan tai osittain valmiiksi jo ennen tuotannon aloittamista ja useimpia käytetään tuotannon loppuun asti.
Kaivoksen ja sen tukitoimintojen rakenteista maankäytöltään suurimmat ovat:
Louhosalue 52 ha
B-malmialue 22 ha
Pasta-alue (rikastushiekka) 200 ha Sivukiven varastoalueet yht. 161 ha
Vesivarastoallas 25 ha
Maanläjitysalueet yht. 35 ha
Rikastamoalue 25 ha
Kaivoksen ja sen tukitoimintojen tarvitsema alue on yhteensä noin 520 ha.
Rikastushiekka-altaat B sijaitsevat rikastamoalueella. Kaivosteiden pinta- ala ei sisälly näihin pinta-aloihin. Lisäksi alueelle tehdään ulkopuolisia ra- kenteita, kuten tulotie, sähkölinjat, raakavesilinja, siirtoviemäri ja puhdiste- tun teollisuusjäteveden viemäri.
Tuotteet, tuot anto ja kapa siteett i
Kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu vähintään 8 vuotta. Avolouhoksesta louhitaan rikastettavaa malmia noin 2 Mt vuodessa. Arvioitujen malmivaro- jen kultapitoisuus on 2,09–2,4 g/t. B-malmia, jonka kultapitoisuus on noin 0,6 g/t, louhitaan noin 750 000 t vuodessa. Sivukiveä louhitaan 6–8 miljoo- naa tonnia vuodessa.
Toimintaa kaivoksella on pääosin päiväaikaan klo 6–22. Rikastuslaitos on jatkuvassa käytössä kaikkina viikonpäivinä kolmessa työvuorossa, 24 tun- tia vuorokaudessa. Suunniteltu vuotuinen käyttöaika on yli 8 000 tuntia (yli 90 % käyntiaste), kun tuotannon suunnittelussa on otettu huomioon tar- peelliset huoltokatkokset. Lauantaisin ja sunnuntaisin louhintatyö ja murs- kaus tehdään yhdessä 10 tunnin vuorossa (esimerkiksi klo 6–16, 7–17 tai 8–18).
Avo lo uhinta
Louhosalueelle tulee keski- ja etelälouhos, joiden koot on määritetty avo- louhosoptimoinnilla. Louhosten syvyys tulee olemaan noin 150–200 met- riä. Tuotantosuunnittelulla pyritään pitämään malmin laatu, sivukiven mää- rä ja kuljetusetäisyydet eri aikoina mahdollisimman tasaisina.
Kallion poraus tapahtuu kolmella tai neljällä dieselkäyttöisellä telaketjualus- taisella poravaunulla louhintasuunnitelman mukaisesti räjäytettävään kent- tään. Porattaessa muodostuu hienojakoista porasoijaa. Porausvaunuissa on käytössä pölynkeräyslaitteet.
Porauksen jälkeen reiät panostetaan. Räjähdyskentät ovat tyypillisesti 5 tai 10 metrin korkuisia, 30–40 metrin levyisiä sekä 50–80 metrin pituisia. Rä- jäytyksissä käytettävät räjähdekemikaalit ovat emulsioita (esim. Kemiitti 510), joka valmistetaan työmaalla tankkiautossa ja pumpataan porareikiin.
Emulsio herkistyy räjähdysaineeksi vasta porareiässä 10–20 minuutin ku- luessa panostamisesta.
Malmilouhe kuljetetaan kuorma-autoilla avolouhoksesta rikastamoalueelle murskattavaksi ja edelleen käsiteltäväksi. Sekä malmi että sivukivi kuorma- taan maansiirtoautoihin, jotka kuljettavat ne joko murskaamolle, B-malmin läjitykselle tai sivukiven läjitykselle. Myös pyöräkuormaajia voidaan käyttää sivukivien kuormauksessa. Dumppereita käytetään 4–5 kappaletta.
Murskau s ja jauhat us
Malmilouhe karkeamurskataan leukamurskaimella ja kuljetetaan murs- kauksen jälkeen hihnalla malmivarastoon. Leukamurskaimen kapasiteetti tulee olemaan noin 500 tonnia tunnissa. Malmivarastoon tulee mahtumaan noin 25 000 tonnia louhetta, josta 10 000 tonnia on jatkuvasti vaihtuva tila- vuus ja vastaa 40 tunnin myllyn syötettä.
Malmivaraston pohjassa on aukot, joista malmi ohjautuu hihnalle ja edel- leen jauhatuspiiriin. Primäärinen jauhatus tapahtuu autogeenimyllyssä, jossa jauhatus perustuu malmikivien iskeytymiseen toisiaan vasten. Auto- geenimyllyn halkaisija on 7,4 m ja rummun pituus 8 m.
Primäärimyllystä esijauhettu malmi kulkeutuu sekundäärijauhatukseen (pa- lamalmimylly), missä kivi edelleen jauhautuu raekokoon 80 % 0,1 mm.
Jauhatuspiirissä on myös oma murskauspiiri, jossa murskataan kriittisen fraktion kivipaloja primäärimyllystä ennen kuljetusta sekundäärimyllyyn.
Rikastu s
Jauhatuksen jälkeen jauhettu kivi ohjataan karkeavaahdotuksen kautta Knelson-painovoimaerotukseen. Knelson-separaattorin rikaste (raskas fraktio), joka tulee sisältämään kultaa satoja grammoja tonnissa ja kar- keavaahdotuksen rikasta ohjataan sakeutuksen ja jauhatuksen kautta liuo- tuspiiriin (high-grade). Knelson-painovoimaerotuksen kevyt fraktio, jota on suurin osa jauhetusta malmista, johdetaan luokitukseen, jonka ylite johde- taan omaan liuotusprosessiin (low-grade) ja alite takaisin sekundäärijauha- tukseen.
Kullan (ja hopean) liuotus tehdään kahdessa erillisessä liuotuspiirissä, jot- ka ovat kokoa lukuun ottamatta identtisiä. Toinen piiri käsittelee painovoi- marikasteen ja toinen Knelson-erotuksen kevyemmän fraktion. Liuotuksen
jakaminen kahteen piiriin toteutetaan siksi, että erillisistä piireistä rikastus- hiekka voidaan jakaa kahteen ympäristöominaisuuksiltaan poikkeavaan ja- keeseen. Pienempään rikastushiekkajakeeseen saadaan näin erotettua arseeni- ja rikkipitoinen aines ja suurempaan jakeeseen vastaavasti hyvin vähän arseenia ja rikkiä sisältävä aines.
Liuotusprosessi perustuu syanidiliuotukseen, jossa käytetään CIL- prosessia (Carbon-In-Leach). Prosessissa syanidiliuosta lisätään ilmastet- tuun malmilietteeseen. Kulta ja hopea liukenevat ja tarttuvat hiilihiukkasiin, joiden kanssa liuos pääsee yhteyteen. Kulta- ja hopeapitoinen hiili pestään ja lämmin syanidiliuos liuottaa arvometallit uudelleen. Kulta- ja hopeapitoi- nen syanidiliuos pumpataan tankkiin, missä siihen johdetaan sähkövirtaa, jolloin arvometallit saostuvat katodille. Katodi on teräsvillaa, joka näin peit- tyy arvometalleilla. Tämän jälkeen arvometalleilla peittynyt teräsvilla lämmi- tetään 600 °C:seen ja siihen lisätään happea. Teräsvilla hapettuu ja kaiken jäljelle jääneen materiaalin voi sulattaa, minkä jälkeen siitä valetaan ’dore’ - harkkoja.
Rikastu shie kat
Rikastushiekka on malmin rikastuksessa arvottomaksi jäävä osa malmista.
Kultamalmin rikastuksessa syntyvän rikastushiekan määrä vastaa louhitta- van malmin määrää, ja on noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Koko toimin- nan aikana rikastushiekkaa muodostuu noin 16 miljoonaa tonnia. Rikas- tushiekka tullaan jakamaan kahteen ominaisuuksiltaan erilaiseen jakee- seen; arseeni- ja rikkipitoisuudeltaan alhaiseen rikastushiekkaan (rikastus- hiekka A) ja runsasarseeniseen ja -rikkiseen rikastushiekkaan (rikastus- hiekka B). Ympäristön kannalta haitallisen jakeen (rikastushiekka B) osuus on 1–3 % koko rikastushiekkamäärästä eli 0,2–0,5 Mt. Rikastushiekan A kokonaismäärä tulee olemaan arviolta 15,5–15,8 Mt.
Molempien liuotuspiirien rikastushiekka käsitellään erillisissä syanidinhajo- tusprosesseissa ennen hiekan siirtoa loppusijoitukseen. Molemmille piireil- le toteutetaan oma syanidinhajotusyksikkö. Syanidinhajotus tehdään INCO -prosessilla, jossa käytetään rikkidioksidia ja ilmaa syanidin hajoittamiseen.
Hajotusprosessi tehdään ulkotiloissa sijaitsevissa sarjaan asennettavissa reaktoreissa. High-grade -piirissä on neljä syanidin hajotusreaktoria ja low- grade -piirissä kaksi reaktoria. Syanidin hajotusprosessissa syntyy myös sakkaa, joka johdetaan rikastushiekka-altaisiin B. Muodostuvan sakan määrä vuodessa on high-grade liuotuspiirissä 150–200 t (kuiva) ja low- grade-liuotuspiirissä 100–150 t (kuiva).
INCO-prosessi perustuu vapaan syanidin ja tiosyanaatti-anionin hapetta- miseen syanaatiksi. Prosessissa myös metallisyanidiyhdisteet hajoavat.
Rikkidioksidin hapettuessa syntyy rikkihappoa. Rikkihappo reagoi pH:n säätöön käytettävän kalkin kanssa neutraloituen ja muodostaen kipsiä.
Käsitelty rikastushiekkaliete A johdetaan putkella Vasannevalle rakennet- tavaan sakeuttimeen, joissa rikastushiekasta erotetaan vesi. Vesi palaute- taan putkella vesivarastoaltaaseen. Arseeni- ja rikkipitoisen rikastushiekan vesi kierrätetään takaisin prosessiin, jolloin vesipäästöä ei muodostu. Jos tarve vaatii, rikastushiekkaliete B käsitellään ennen prosessiin johtamista kalkilla paremman sakan muodostamiseksi sekä metallien poistamiseksi vedestä.
Laivakankaan malmin yksinkertaistettu prosessi- ja rikastuskaavio.
Kai va nnais jätteiden käsi ttel y
Toiminnalle on laadittu kaivannaisjätteiden jätehuollosta annetun asetuk- sen mukainen jätehuoltosuunnitelma. Seuraavassa on esitetty suunnitel- man keskeiset tiedot.
Louhinta
Primäärimurskaus
Sekundäärimurskaus Primäärijauhatus
(autogeenimylly)
Primäärimurskaus Sekundäärijauhatus
(palamalmimylly)
Karkeavaahdotus
Knelson-painovoimaerotus
Luokituksen alite Luokitus Luokituksen ylite
- seulonta - syklonit
Sakeutus
Liuotuspiiri (low-grade) Jauhatus ennen syanidiliuotusta
- 1 liuotussäiliö Liuotuspiiri (high-grade)
Aktiivihiilen adsorptio
- 1 liuotussäiliö - 6 säiliötä
Aktiivihiilen adsorptio Syanidin hajotus
- 6 säiliötä Kullan talteenottoyksikkö - 2 säiliötä
Syanidin hajotus Sakka 150–200 t/v Sakka 100–150 t/v
- 4 säiliötä Sakeutus
Rikastushiekka Rikastushiekka
B-altaisiin Doré-harkot tuotteeksi A-altaaseen
kokonaismäärä 0,2–0,5 Mt kokonaismäärä 15,5–15,8 Mt
Rikastushiekat
Kultamalmin rikastuksessa syntyy rikastushiekkaa noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Toiminnan aikana rikastushiekkaa muodostuu noin 16 miljoo- naa tonnia. Rikastushiekka jaetaan kahteen ominaisuuksiltaan erilaiseen jakeeseen, hiekkoihin A ja B.
Vähärikkinen ja -arseeninen rikastushiekka A
Suurin osa rikastushiekoista, noin 15,7 Mm3, on vähän rikkiä ja arseenia sisältävää hiekkaa (rikastushiekka A). Tehtyjen tutkimusten perusteella hiekka on happoa muodostamatonta. Rikastushiekka A:n metallien liukoi- set pitoisuudet alittavat analysoitujen aineiden osalta pysyvälle jätteelle asetetut enimmäispitoisuudet, jotka on määritelty valtioneuvoston asetuk- sessa 202/2006. Hiekan WAD-syanidipitoisuus (5 mg/kg) alittaa kaivan- naisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (379/2008) mukaisen raja- arvon.
Rikastushiekka A sijoitetaan noin kuuden kilometrin päähän kaivoksesta Vasannevalle noin 102 ha:n alueelle pastamenetelmällä. Sinne sijoitetaan noin 9,6 Mm3 hiekkaa noin 10 metriä korkeaksi kasaksi. Hiekan sisältämä vesi erotetaan sakeuttimessa ennen sijoittamista. Alue padotaan osin ma- talalla patorakenteella.
Vasannevan maaperä on suota, jossa on turvetta yleensä yli metri. Turve muodostaa alueelle luontaisesti vesitiiviin pohjarakenteen. Rikastushiekan tiivistämänä turve tiivistyy alle puoleen luonnontilaisesta. Tällöin turpeen vedenläpäisevyys voi olla 1 x 10–12 m/s. Allas on toimintavalmis tuotannon alkaessa.
Runsasrikkinen ja -arseeninen rikastushiekka B
Runsaasti rikkiä ja arseenia sisältävää rikastushiekan (rikastushiekka B) määrä on noin 1–3 % koko rikastushiekkamäärästä eli 0,2–0,5 Mm3. Hie- kan rikkipitoisuus on lähes 6 % ja sen arseeni- ja kuparipitoisuudet ovat yli 8 000 mg/kg. Tehtyjen tutkimusten perusteella hiekka on mahdollisesti happoa muodostavaa. Metallien liukoisuuskokeiden mukaan arseenin pi- toisuus on 3,0 mg/kg. Tämä pitoisuus ylittää pysyvälle ja tavanomaiselle jätteelle asetetut enimmäispitoisuudet ja seleenin ja antimonin osalta pysy- välle jätteelle asetut enimmäispitoisuudet, jotka on määritelty valtioneuvos- ton asetuksessa 202/2006. Rikastushiekan B hiekkanäytteen WAD- syanidipitoisuus (76 mg/kg) ylitti kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvos- ton asetuksen 379/2008 mukaisen raja-arvon. Hiekan käsittelyssä ja varas- toinnissa sitä käsitellään ongelmajätteenä.
Rikastushiekka B sijoitetaan omiin keinotekoisella pohjan tiivistysrakenteil- la vettä läpäisemättömiksi rakennettuihin altaisiin rikastamoalueen yhtey- teen. Tiivistysrakenne tehdään kovaan maapohjaan ja materiaalina käyte- tään louhosalueelta poistettavaa moreenia. Siitä tehdään tiivistyskerroksen asennusalustaksi kenttä. Sen päälle asennetaan pistekuormituksia tasaa- va geotekstiili. Tiivistyskerrokseksi asennetaan 1,5 mm HDPE-muovia hit- satuin saumoin tai muuta vastaavaa rakennetta. Rikastushiekka voidaan johtaa suoraan muovin päälle, koska hiekan raekoko on pieni eikä siten ai- heuta pistemäisiä kuormia alapuoliseen tiivistyskerrokseen. Altaan pinta- ala on 1 ha ja tilavuus 50 000 m3. Altaita tullaan rakentamaan neljä.
Sivukiven käsittely
Sivukiveä louhitaan määrällisesti eniten. Kokonaismäärä on noin 48–64 Mt ja vuosittainen määrä 6–8 Mt. Sivukivi on jaettu ominaisuuksien perusteella kahteen luokkaan: tumma ja vaalea sivukivi. Tummaa sivukiveä louhitaan noin 2,2 Mt/v ja vaaleaa noin 5,8 Mt/v.
Sivukivi sisältää rikkiä ja arseenia seuraavasti:
Louhos Kivijae Näytteitä
(kpl)
0,3 % rikkipi- toisuuden ylit- tävien näyttei- den osuus
Rikkipitoisuus keskiarvo (%)
Arseenipitoisuus keskiarvo (ppm)
Keskilouhos Tumma 2 810 11 0,12 163
Keskilouhos Vaalea 24 856 1 0,03 42
Etelälouhos Tumma 1 293 1 0,05 329
Etelälouhos Vaalea 2 217 0 0,02 85
Sivukivestä tehtyjen liuotuskokeiden perusteella metallien liukoiset pitoi- suudet alittavat analysoitujen aineiden osalta pysyvälle jätteelle asetetut enimmäispitoisuudet, jotka on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 202/2006. Sivukiven rikkipitoisuuden perusteella (pitoisuus näytteissä kes- kimäärin alle 0,3 %) oletetaan, että sivukivet ovat happoa muodostamat- tomia. Tummat sivukivet voivat sisältää arseenia ja pieniä määriä rikkiä ja sen vuoksi ne varastoidaan erillään muista kivistä. Niiden geologisen tun- nistamisen perusteella voidaan erottaa hyvälaatuinen rakentamiseen so- veltuva sivukivi muusta kiviaineksesta. Näin pystytään hyödyntämään eri kivilajeissa olevia ominaisuuksia kaivostoimintaan kuuluvassa tai ulkopuo- lisessa maarakentamisessa. Tumma sivukivi on suurimmaksi osaksi amfi- boliittia, mafista vulkaniittia ja uraliittiporfyriitia. Vaalea hyvälaatuinen sivu- kivi on pääosin kvartsidioriittia, graniittia, tonaliittia ja granodioriittia.
Sivukivialueet (160 ha) on sijoitettu valtaosaltaan suoalueille. Sivukivi- alueiden sijoituksessa Lylynnevalla ja Siliä-Ispinällä voidaan hyödyntää alueiden 0,6–1,6 metrin paksuista turvekerrosta pohjan tiivistysmateriaali- na, joka puristuu kokoon sivukiven painon alla. Hyvälaatuista, vaaleaa si- vukiveä läjitetään Lylynnevalle ja Siliä-Ispinälle. Rakentamisen edetessä puusto ja aluskasvillisuus poistetaan ja sivukiven täyttö aloitetaan suoraan turvekerroksen päälle.
Pieniä määriä rikkiä ja kohonneita arseenipitoisuuksia sisältävä tumma si- vukivijae varastoidaan louhoksen pohjoispuoliselle sivukivialueelle B- malmin läjitysalueen viereen. Sekä tumman sivukiven että B-malmin läji- tysalueiden pohjarakenne toteutetaan niin, että arseenin ja happamien ve- sien kulkeutuminen pohjavesiin estyy. Rakenne voidaan toteuttaa raken- tamalla luonnontilaisen, tasatun moreenikerroksen päälle tiivistyskerros esim. vesivarastoaltaasta poistettavasta turpeesta, HDPE-muovista tai bi- tumikermistä. Tiivistyskerros voidaan tehdä myös muulla toteutustavalla, jolla saavutetaan vastaavat ominaisuudet. Sivukiven ja B-malmin läjitys- alueiden pohjarakenne tullaan suunnittelemaan yksityiskohtaisesti toteu- tussuunnitteluvaiheessa. Tälle alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi kasan huokostilaan rikastushiekkapastaa.
Sivukivialueet täytetään lyhimmän kuljetusmatkan perusteella. Lylynnevan sivukiven varastoalue sijaitsee louhoksen länsipuolella. Sen täyttö aloite- taan sen itäpuolelta edeten tuotannon myötä kerroksittain kohti länsireu- naa. Siliä-Ispinän sivukivialue sijaitsee louhoksen koillispuolella ja täyttö
aloitetaan lounaispuolelta. Louhoksen pohjoispuolen sivukivialueen täyt- täminen aloitetaan eteläreunalta edeten kohti pohjoista. Ainakin osa aluei- den pohjasta raivataan ja rakennetaan valmiiksi ennen tuotannon aloitta- mista.
Sivukivikasojen korkeuksiksi on suunniteltu noin 35–70 m, joten luonnonti- laista ja/tai alueelle tuotua turvekerrosta tiivistävä paine muodostuu riittä- väksi varmistamaan pohjarakenteen tiiviyden.
B-malmi
B-malmia muodostuu vuosittain noin 750 000 tonnia eli sen kokonaismää- rä malmivarojen perusteella laskettuna on noin 6 Mt. Ominaisuuksiltaan B- malmi vastaa suurelta osin malmia, lukuun ottamatta kullan pitoisuutta, jo- ka on malmia alhaisempi. B-malmin määrä ja laatu vaihtelevat kulloisenkin markkinatilanteen perusteella.
Kultapitoisuudeltaan alhaisemman B-malmin rikastamista voidaan joutua ajoittain lykkäämään tuotantotaloudellisista syistä, jolloin se varastoidaan omalle 22 ha:n alueelle rikastamon läheisyyteen. B-malmin läjitysalueiden pohjarakenne toteutetaan niin, että arseenin ja happamien vesien kulkeu- tuminen pohjavesiin estyy. Rakenne voidaan toteuttaa rakentamalla luon- nontilaisen, tasatun moreenikerroksen päälle tiivistyskerros esim. vesiva- rastoaltaasta poistettavasta turpeesta, HDPE-muovista tai bitumikermistä.
Tiivistyskerros voidaan tehdä myös muulla toteutustavalla, jolla saavute- taan vastaavat ominaisuudet. B-malmin ja pohjoisen sivukivialueen läjitys- alueiden pohjarakenne tullaan suunnittelemaan yksityiskohtaisesti toteu- tussuunnitteluvaiheessa.
Pintamaa, maapeitteet ja turve
Rakennettavilta alueilta on poistettava humuspitoinen maan pintakerros, joka sisältää aluskasvillisuuden, puiden kannot, juuret ja muun mineraali- maan yläpuolella olevan aineksen. Avolouhoksen ja muiden rakennetta- vien alueiden kohdalta poistetaan pintamaan lisäksi tarpeellinen määrä maa-ainesta, joka on pääasiassa erilaisia moreeneja ja paikoin ohuelti hiekkaa. Turvetta joudutaan poistamaan sekä tehtävien maarakenteiden alta että vesivarastoaltaan pohjasta. Louhosalueelta poistettavan maa- aineksen määrä on noin 3 Mm3. Pintamaa vastaa ominaisuuksiltaan ta- vanomaista, alueelle tyypillistä metsämaan pinta-ainesta.
Moreenista otetut näytteet olivat happoa muodostamattomia. Kahden mo- reeninäytteen liukoisen nikkelin pitoisuudet ylittivät pysyvälle jätteelle ase- tetut enimmäispitoisuudet, jotka on määritelty valtioneuvoston asetuksessa 202/2006, mutta alittivat tavanomaisen jätteen raja-arvon. Moreeni vastaa kuitenkin alueen luonnontilaista moreenia, jolloin sitä voidaan käyttää maa- rakentamisessa. Hyödyntäminen toteutetaan hallitusti ja moreenin ympä- ristökelpoisuutta tullaan tutkimaan geoteknisen kelpoisuuden tarkastelun yhteydessä.
Pintamaalle ja maapeitteille varataan kolme pinta-alaltaan 35 ha:n aluetta louhoksen läheisyydestä. Alueet otetaan käyttöön rakentamisen alkuvai- heessa. Alueen kasvillisuus poistetaan tarpeellisilta osin ja tarvittaessa maanpintaa tasataan.
Muut toiminnot
Energian käyttö ja tuotanto
Kaivos käyttää toiminnassaan merkittävän määrän sähköenergiaa ja polt- toaineita. Pääasialliset energiankäyttökohteet ovat sähköenergian osalta malmin- ja sivukivenkäsittely, rikastamo sekä vesienhallinnan pumppauk- set.
Kaivoksen sähkönhankintaa varten tullaan rakentamaan uusi, 110 kV:n sähkölinja. Varmistava yhteys tuodaan koillisesta Kopsan kylän kautta.
Sähkölinja tuodaan idästä Fingrid:n verkosta Vasannevan alueen kautta ri- kastamolle. Sähkönkulutuksen jatkuva teho on suunnitelman mukaan 9 MW ja huipputeho 14 MW.
Kevyttä polttoöljyä käytetään työkoneiden polttoaineena ja sen kulutus riippuu louhintamääristä. Keskimääräiseksi kulutukseksi on arvioitu noin 2 500 t/v.
Rikastusprosessi itsessään tuottaa lämpöä, joten rikastamolla ei tarvita muuta energiantuotantoyksikköä. Rikastamon seisokin aikana lämmityk- seen käytetään ilmanlämmittimiä. Korjaushalliin rakennetaan pellettilämmi- tys. Toimistorakennuksen lämmitykseen käytetään kairausrei’istä saatavaa maalämpöä.
Raakaveden otto
Rakentamisvaiheessa ja kaivostoiminnan 1–2 ensimmäisen tuotantovuo- den aikana raakavesi otetaan Raahen Vesi Oy:n vesijohtoverkostosta.
Tuotannon käynnistyttyä Iso-Hattulampeen johdetaan kaivoksen ja alueen kuivatusvesiä sekä kierrätysvesiä. Kaivoksen toiminnan vakiinnuttua raa- kavesi otetaan ensisijaisesti Iso-Hattulammen vesivarastoaltaasta ja toissi- jaisesti Raahen Vesi Oy:n vesijohtoverkostosta. Veden tarve on enintään 375 m3/h.
Talousjätevedet
Sosiaalitiloissa muodostuvien jätevesien määrä on 100–200 m3/vrk. Sani- teettijätevedet tullaan johtamaan Vihanti-Raahe-siirtoviemäriin Kopsan ky- län tuntumassa, josta ne edelleen johdetaan käsiteltäväksi Raahen kau- pungin jätevedenpuhdistamolle.
Kä ytettä vät aine et
Poltto- ja voiteluaineet
Kaivoksella käytetään porauksessa, lastauksessa ja kuljetuksessa diesel- moottorilla varustettuja koneita. Kulutus vaihtelee kokonaislouhintamäärän mukaisesti. Hankkeessa käytetään rikastuksessa kuluvan nestekaasun li- säksi vuosittain arviolta 3 000 m3 kevyttä polttoöljyä (dieselöljyä) työko- neissa. Polttoöljyä käyttäviä työkoneita ovat muun muassa louhinnan po- ravaunut, lastauskoneet, raskaat maansiirtoajoneuvot (dumpperit) ja kai- vinkoneet.
Polttoainevarastot tehdään ja sijoitetaan ottaen huomioon voimassa olevat lait ja asetukset sekä asiaa koskevat ohjeet. Polttonestevarasto rakenne- taan SFS 3350 ”Palavien nesteiden varastopaikka ja siellä olevat palavan
nesteen käsittelypaikat” mukaisesti. Polttoaineiden varastointia ja jakelua varten laaditaan varasto- ja jakelualueiden suunnitelmat sekä huolehditaan tarvittavista luvista ja ilmoituksista.
Kemikaalit ja räjähdysaineet
Malmin jalostus doré-harkoiksi toteutetaan monivaiheisella fysikaaliskemi- allisella prosessilla. Tuotannossa käytetään useita kemikaaleja eri käyttö- tarkoituksiin. Kemikaaleja tarvitaan muun muassa liuotukseen, pH:n sää- töön, lämmitykseen, vaahdotukseen sekä vedenkäsittelyyn. Rikastuspro- sessissa eniten käytetään poltettua kalkkia ja rikkidioksidia. Lisäksi käyte- tään natriumsyanidia, kuparisulfaattia, nestekaasua, lipeää ja suolahap- poa.
Tärkeimmät hankkeessa käytettävät kemikaalit käyttömäärät, käyttötarkoi- tus ja varastointi on esitetty seuraavassa taulukossa.
Kauppanimi Yhdiste Käyttötarkoitus Vuosikulutus
t/a
Varastointi
Poltettu kalkki CaO sammutetun kalkin
valmistus
5 500 70,4 m3 kalkkisiilo
Sammutettu kalkki
Ca(OH)2 syanidihajotuksen pH:n säätö
9 800 107 m3 kalkkilietteen varastosäiliö
Suolahappo HCl liuotuspiirin kalsiumin,
magnesiumin poisto
100 20 m3 säiliö
Lipeä NaOH liuotuspiirin hiilen pesu 106 6 m3 säiliö
Natriumsyanidi NaCN kullan ja hopean liuotus liuotuspiirissä
875 31 m3 sekoitussäiliö 47 m3 varastosäiliö
Rikkidioksidi SO2 syanidinhajotus 1 460 60 t säiliöissä (2 kpl)
Lyijynitraatti Pb(NO3)2 4 25 kg säkeissä
Nestekaasu - liuosten, sulatusuunin ja
hiilen talteenoton lämmitys
306 40 m3 säiliö
Aktiivihiili C kullan ja hopean
erotus liuotuspiirissä
78 1 000 kg säkeissä Kuparisulfaatti CuSO4 vaahdotuspiiri 722 5,9 m3 varastosäiliö Kaliumamyyli-ksantaatti, PAX - vaahdotuspiiri, kuparin ja
sulfidien kerääjä
varmistuu myöhemmin
säkeissä tai tynnyreissä
Sulatteet - varastointi astioissa
Syanidihajotuksen pH:n säätöön käytettävä kalkki käytetään sammutettuna ja se valmistetaan kaivoksella lisäämällä poltettuun kalkkiin vettä. Suola- happoa käytetään liuotuspiirin kalsiumin ja mangnesiumin poistoon. Lipeää käytetään liuotuspiirin hiilen pesussa. Natriumsyanidia käytetään kullan ja hopean liuotukseen liuotuspiirissä. Rikkidioksidia käytetään syanidihajoi- tuksessa. Lyijynitraattia käytetään liuotuspiirissä kullan erottamiseen sy- anidiliuoksesta. Nestekaasua käytetään liuosten, sulatusuunin ja hiilen tal- teenoton lämmitykseen. Aktiivihiiltä käytetään kullan ja hopean erotukseen liuotuspiirissä. Kuparisulfaattia käytetään vaahdotuspiirissä. Kaliumamyy- liksantaattia (PAX) käytetään vaahdotuspiirissä kuparin ja sulfaattien ko- koojakemikaalina.
Kemikaalien lastauspaikat ja varojärjestelyt suunnitellaan tarkemmin tekni- sen toteutussuunnittelun yhteydessä. Turvajärjestelyjä suunniteltaessa otetaan huomioon kemikaalien ominaispiirteet, joiden edellyttämällä tavalla varastointi ja turvajärjestelyt toteutetaan. Säiliöiden sijoitus ja turvajärjeste- lyt toteutetaan niin, että kemikaalien varastoinnista aiheutuvat riskit ympä- ristölle ovat mahdollisimman pienet.
Räjäytyksissä käytettävät räjähteet ovat emulsioita (esim. Kemiitti 510).
Räjähteiden raaka-aineet varastoidaan erikseen tarkoitukseen soveltuvalla alueella. Vuosittaiseksi räjähdysaineiden määräksi on arvioitu noin 2 700 tonnia. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan emulsion vaaralliset ainesosat ovat ammoniumnitraatti 50 % (varoitusmerkki O, hapettava) ja kalsiumnit- raatti 30 % (varoitusmerkki O, hapettava). Emulsio ei ole ympäristölle myr- kyllinen eikä liukene veteen.
Liikennejärjestelyt
Tieyhteys rakennetaan louhosalueelta pohjois-koilliseen Mattilanperä - Kopsa paikallistielle. Tulotie liittyy mainittuun tiehen Kopsan kylän Romu- perän länsipuolella. Tulotie sijaitsee liittymää lukuun ottamatta kaivospiirin alueella ja se tulee suunnitelman mukaan tehtäväksi yksityistienä.
Tuotannossa käytetään polttoaineita, kemikaaleja sekä räjähdysaineita, jotka kuljetetaan kaivokselle maanteitse. Kaivoksen aiheuttamat rikaste- ja raaka-ainekuljetukset hoidetaan maanteitse. Lisäksi kaivokselle suuntau- tuu muita huoltokuljetuksia, kuten jätehuolto- ja kunnossapitokuljetukset.
Raskaan liikenteen määräksi on arvioitu 380 ajoneuvoa vuodessa. Ras- kasta maantieliikennettä voi olla myös illalla ja yöllä. Kaivoksen rakenta- misaikana raskaan liikenteen määrä voi olla suurempi. Työntekijöiden työ- matkaliikennettä on arviolta 100 autoa vuorokaudessa (yksisuuntainen lii- kenne). Kaivoksen sisäistä liikennettä varten rakennetaan raskaiden ajo- neuvojen tiestö ja lisäksi muuta huoltoon ja ylläpitoon käytettävää tiestöä.
Paras kä yttö kelpoi nen tek niikka (B AT) ja en ergiate hok kuu s
Kaivoksella jätteiden syntymistä tullaan seuraamaan jatkuvan prosessiseu- rannan avulla. Sivukiven määrä on vähäinen, koska malmi on maanpin- nassa eikä louhoksesta tehdä kovin syvää. Rikastushiekan pääosan ar- seeni- ja rikkipitoisuutta on vähennetty ja vastaavasti tuotetaan pienempi määrä mahdollisesti happoa muodostavaa rikastushiekkaa.
Kemikaalien kulutusta on optimoitu ja vähennetty tutkimusten avulla. Nat- riumsyanidi ja kuparisulfaatti päätyvät rikastushiekkaan ja ovat käytettävis- tä kemikaaleista vesieliöiden kannalta haitallisimpia ja erittäin myrkyllisiä.
Näiden kemikaalien käyttäminen on perinteisiä menetelmiä, eikä niiden korvaamiseksi ole tiedossa tällä hetkellä haitattomampia kemikaaleja. Rik- kidioksidia, joka on myös haitallista vesieliöille, käytetään syanidin hajotuk- seen hapen ja veden kanssa, jolloin se muodostaa rikkihappoa. Rikkihap- po neutraloituu reagoidessaan kalkin kanssa, jolloin muodostuu haitatonta kipsiä. Lyijynitraattia, joka on myrkyllistä vesieliöille ja voi aiheuttaa pitkäai- kaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä, käytetään high grade -liuotuspiirissä. Tätä ravintoketjussa kertyvää ainetta ei päästetä ympäris- töön.
Päästöt vesiin, ilmaan, maahan ja pohjaveteen on minimoitu kaivoksen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Pöly- ja melupäästöjä on rajoitettu sijoit- tamalla murskauslaitokset halleihin. Arseeni- ja rikkipitoisten materiaalien varastoalueiden eristysrakenteet estävät päästöt maaperään ja pohjave- teen.
Kaivoksen toteutuksessa on huomioitu riskit ja onnettomuuksien estämi- nen. Kaivoksen sulkemisen jälkeinen aika on myös huomioitu riskien vä- hentämisessä. Kemikaalien varastoinnissa riskit on huomioitu siten, että varoaltaiden avulla voidaan estää päästöt.
Laivakankaan kaivoksella sovelletaan modernia tekniikkaa ja menetelmiä tuotannon ohjauksessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka otetaan käyttöön kaivoksen rakentamisen ja käyttöönoton kanssa samanaikaisesti. Vesi- päästöjen rajoittamisessa sovelletaan tekniikkaa, josta on pitkä kokemus teollisuuslaitoksilta ja sen tiedetään soveltuvan parhaiten tämän tyyppisen jäteveden käsittelyyn.
Tavanomaisen ja teollisuusjätteen muodostuminen minimoidaan käyttä- mällä kestokulutushyödykkeitä ja kierrättämällä kierrätyskelpoiset jätteet.
Laivakankaan kaivoksen energiatehokkuus on korkeaa luokkaa osittain siksi, että voidaan käyttää uusinta tekniikka ja laitteita. Malmin ja sivukiven käsittelyssä käytetään mahdollisimman suuria koneyksiköitä, joiden ener- gian yksikkökulutus on edullinen. Hankkeen sijoitussuunnitelma ja proses- sitekniset ratkaisut on tehty niin, että energian tarve on minimoitu. Sijoitus- suunnitelmassa eri toiminnot on sijoitettu niin lähekkäin kuin mahdollista, jotta materiaalien siirto olisi tehokasta. Ainoastaan rikastushiekka-alue A on sijoitettu muista toiminnoista erilleen.
Raakaveden pumppaus kunnallisesta verkostosta vaatii energiaa enem- män kuin veden otto vesistöstä. Ratkaisulla säästetään ympäristöä muun muassa Piehingin vesistössä, jota kaivoshankkeessa on pidetty ensiarvoi- sena suojeltavana kohteena. Toiminnan jatkuessa suuri osa vedestä voi- daan kuitenkin ottaa kierrätysvetenä ja tarve pumppaukseen kunnan vesi- johdosta vähenee.
Ympäristö jo htamis järje stelmä
Kaivokselle tullaan laatimaan standardin ISO 14001 mukainen ympäristö- järjestelmä.
VESIT ALOUSH AN KKEEN K UV AUS
Yleisku vau s han kke esta
Kaivoshankkeen tarvitsema prosessivesi saadaan ensisijaisesti kierrättä- mällä prosessi-, valuma- ja kaivoksen kuivatusvesiä ja toissijaisesti otta- malla raakavettä Raahen Vesi Oy:n vesijohtoverkostosta.
Kaivostoiminnan alkuvaiheessa vesi otetaan lähes kokonaan Raahen Vesi Oy:n vesijohtoverkostosta. Toiminnan vakiinnuttua ja prosessivesien kier- rätyksen tehostuttua tarve vedenottoon vesijohtoverkostosta vähenee.
Iso-Hattulammesta tehdään vesivarastoallas, josta pumpataan vettä rikas- tamolle raakavedeksi. Vaarainjärvestä tehdään laskeutusallas.
Suun nitellut t yöt
Iso-Hattulammen säännöstely
Säännöstelyn tarkoituksena on varastoida Iso-Hattulampeen kaivosvettä, kaivosalueen eri toimintojen suotovesiä, rikastushiekka-altaan A kierrätys- vesiä ja sadanta. Tällä turvataan kaivoksen tuotantoprosessien raakave- den saanti. Veden varastointi toteutetaan pääpiirteissään siten, että vettä
varastoidaan lampeen nostamalla sen vedenpintaa huomattavasti luonnol- lisen tason yläpuolelle. Vedenpinnan säännöstelemiseksi lammen pohjois- ja länsipuolelle rakennetaan maapato. Vedenoton vaikutuksesta vesivaras- toaltaan vedenpinta alenee ajoittain luonnollisen vedenpinnan alapuolelle.
Veden johtaminen kaivokselle toteutetaan vesivarastoaltaan eteläpuolelle rakennettavan pumppaamon avulla.
Säännöstelyrakenteet
Vesivarastoaltaan toteuttamiseksi Iso-Hattulammesta poistetaan turve ja muu pohjasedimentti ja lammen pohjois- ja länsipuolelle rakennetaan maapato. Iso-Hattulammen säännöstelyn seurauksena lampi nykyisessä muodossaan häviää ja sen vedenlaatu muuttuu.
Vesivarastoaltaana lampi tullaan rajaamaan padoilla, joten suoraa yhteyttä alapuoliseen vesistöön ei tule olemaan. Allas tukeutuu itä- ja eteläosiltaan luonnonmuotoihin. Pohjois-länsipuolelle rakennetaan pato. Pato rakenne- taan maapatona, jonka korkeus on noin viisi metriä ja pituus arviolta 900 m. Padon harja rakennetaan tasolle +80 m ja noin viiden metrin levyi- senä. Turpeen ja muun pohjasedimentin poiston jälkeen altaan pohjamaa- na on moreeni. Maapadon rakenteellinen mitoitus ja materiaalivalinnat tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa, jolloin laaditaan patoturvallisuus- asiakirjat.
Vesivarastoaltaan ylimäärävedet johdetaan ojaa pitkin laskeutusaltaana toimivaan Vaarainjärveen, josta ne ohjataan pintavalutuksen kautta pois kaivosalueelta. Oja Vaarainjärveen kaivetaan vesivarastoaltaan eteläpuo- lelta.
Vedenkorkeuden toteamiseksi asennetaan kiinteät mittapaalut vedenotta- mon yhteyteen. Mittapaalut asennetaan kallioon tai ne perustetaan betoni- jalustalle estämään paalujen liikkuminen kaikissa olosuhteissa. Paalut vaaitaan N60-korkoon.
Säännöstelyvälit
Säännöstelyväliksi esitetään N60 +73 – +78 m. Seuraavassa taulukossa on esitetty säännöstelyaltaan tilavuus säännöstelyn alarajan yläpuolella. Tä- mä kuvaa säännöstelyn varastotilavuuksia eri vedenkorkeuksilla. Taulu- kossa esitetyt pinta-alat ja niitä vastaavat tilavuudet on arvioitu käytettävis- sä olevan maastotiedon perusteella.
Vedenkorkeus (N60)
Ero nykyi- seen vesipin-
taan
Säännöstelyaltaan ala [ha]
Säännöstelyaltaan tilavuus alimman vedenpinnan +73
(N60) yläpuolella [m3]
+73 - 1,5 m 7,64 0
+74 - 0,5 m 11,09 97 000
+75 + 0,5 m 15,57 242 000
+76 + 1,5 m 20,91 410 000
+77 + 2,5 m 23,14 631 000
+78 + 3,5 m 25,00 872 000
Vede notto Iso - Hatt ulammesta
Veden pumppaaminen Iso-Hattulammen vesivarastoaltaasta kaivokselle toteutetaan etelälaidalle rakennettavalla pumppaamolla. Vedenottoraken- teet on alustavasti mitoitettu rikastamon vedentarpeen vuosikeskiarvoon nähden 50 % suuremmalle virtaamalle. Vedentuoton varmistamiseksi pumppaamo varustetaan kahdella pumpulla, joista toinen on varalla, sekä
imuputkella vesivarastoaltaaseen. Pumppaamolta rakennetaan kaivokselle muovinen paineputki, jonka pituus on alustavan mitoituksen mukaan 2 000 m, putkikoko 400M-6. Putki pengerretään maan päälle tai asenne- taan maan alle ja johdetaan rikastamolle samassa kaivannossa rikastus- hiekkaputkien kanssa.
Vedenottamo ja putkilinja tulevat sijoittumaan kokonaan kaivospiirialueen sisälle.
Poh ja ved enotto
Avolouhoksen kuivanapitämiseksi joudutaan louhokseen kertyvää pohja- vettä pumppaamaan arviolta 100 m3/h. Kuivanapitovesi kootaan louhoksen pohjan pumppausaltaaseen, josta se johdetaan toiminnan alkuvaiheessa yksivaiheisella ja louhoksen syventyessä useampivaiheisella pumppausjär- jestelyllä maanpinnan tasolle ja edelleen vesivarastoaltaaseen. Kaivoksen kuivanapitovesiä käytetään rikastamolla prosessivesinä.
Vede notto vesi joht o verk ost ost a
Kaivoksella tarvittava raakavesi on suunniteltu otettavaksi osin Raahen Vesi Oy:n Kopsan kylällä sijaitsevasta runkovesijohdosta. Raahen Vesi Oy:llä on kapasiteettia toimittaa tarvittava vesimäärä ja yhtiöt ovat tehneet alustavan sopimuksen veden toimituksesta kaivoksen tarpeisiin.
Uusi vesijohtolinja (Ø250M, pituus noin 7,9 km) kaivokselle rakennetaan Kopsan kylällä pääosin olemassa olevien kulkuväylien varteen ja tulevan kaivostien varteen. Veden johtaminen uutta vesijohtoa pitkin onnistuu run- kovesilinjan lähtöpaineella ilman paineenkorotusta.
Talousvesi otetaan samasta putkilinjasta, josta tulee prosessivettä kaivok- selle.
Tarvittavat käyttöoikeudet ja lunastettavat alueet
Hakija on ilmoittanut hankkivansa Iso-Hattulammen käyttöoikeuden kau- poilla. Koko kaivospiirin käyttöoikeus tulee kaivoslain nojalla tehtävässä kaivospiiritoimituksessa. Kaivospiiritoimitus on päättynyt 14.4.2009. Työ- ja elinkeinoministeriö on 12.10.2009 antanut hakijalle kaivoskirjan.
YMP ÄRISTÖKUORMITUS J A SEN R AJOITT AMINEN
Pääst öt pinta vesiin
Jätevesien määrä ja käsittely
Suurin osa jätevedestä muodostuu rikastushiekasta erotettavasta vedestä.
Vesi johdetaan vesivarastoaltaaseen, johon kerätään myös sadevedet ja rikastushiekka-alue A:n, sivukivialueilla ja B-malmin varastoalueella muo- dostuvat suotovedet sekä avolouhoksen kuivanapitovedet. Vesi kierräte- tään takaisin prosessivedeksi ja ylimäärä vedestä käsitellään ennen johta- mista vesistöön. Humuspitoisia vesiä ei voida johtaa kierrätysvesien mu- kana prosessiin haittaamatta syanidiliuotusta. Jos rikastushiekka-alueen A
tai sivukivialueiden suotovedet sisältävät humusta, niitä ei johdeta vesiva- rastoaltaaseen vaan suoraan putkia/ojia pitkin Vaarainjärven laskeutusal- taaseen ja edelleen pintavalutuskentälle.
Ulkopuolisten vesien pääsy kaivoksen vesienhallintarakenteisiin estetään kaikki toiminnalliset yksiköt kiertävällä eristysojastolla. Eristysojat kaivetaan rakennettuja alueita ympäröivien alueteiden ulkopuolelle siten, että tiet toimivat ympäristöään korkeampina patorakenteina estäen suotovesien ja eristysojavesien sekoittumisen. Mahdollisen ojastosta huuhtoutuneen kiin- toaineen poistamiseksi vedet käsitellään kuitenkin laskeuttamalla, minkä jälkeen ne johdetaan mahdollisuuksien mukaan Jylkännevan pintavalutus- kentälle ja edelleen pois kaivospiirin alueelta.
Ennen rikastushiekkojen johtamista rikastushiekka-alueille molempien liuo- tuspiirien rikastushiekat käsitellään erillisissä syanidinhajotusprosesseissa, joissa on kussakin kaksi syanidinhajotusyksikköä. Syanidinhajotus tehdään ns. INCO -prosessilla, josta on pitkäaikaisia kokemuksia muilta laitoksilta.
Kaivoksen päästöt vesiin muodostuvat vesivarastoaltaaseen koottavista ylimäärävesistä. Nämä vedet johdetaan Vaarainjärveen laskeutukseen.
Järven pinta-ala on noin 1,4 ha, jolloin saadaan viipymäksi 1,7 metriin kes- kimääräisellä syvyydellä 8,5 vrk. Myös pintakuorman arvo on riittävä (alle 0,01 m/h).
Vaarainjärvestä vesi johdetaan Vaarainnevan pintavalutuskentälle. Pinta- valutuskenttänä käytetään luontaista kosteikkoa, joka soveltuu tarkoituk- seen sijaintinsa ja tarpeeksi suuren pinta-alansa vuoksi. Vaarainjärven ete- läpuoliselle suoalueelle suunniteltu pintavalutuskenttä sijaitsee puolittain keskiravinteisella rimpinevarämeellä ja puolittain puustoisella isovarpurä- meellä.
Alueelta tehtyjen alustavien tutkimusten perusteella suunnitellun pintavalu- tuskentän turvepaksuus on 1,5–4,2 m. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 8,5 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala kestää arvioitua suuremmankin virtaaman tai pintavalutuskentän supistamisen maksimivirtaamalla alimmil- laan noin 2 hehtaariin.
Pintavalutuskentältä käsitelty vesi johdetaan pumppaamolle poisjohdetta- vaksi purkuviemärin kautta Kuljunlahden edustalle mereen. Kaivokselta tul- laan suunnitelman mukaan johtamaan vettä 175 m3/h. Vuodessa vettä joh- detaan arviolta 1,3 M m3.
Jätevesien laatu
Tuotantoprosessiin määränsä tai laatunsa perusteella kelpaamaton vesi johdetaan vedenkäsittelyyn ja puhdistettuna purkuvesistöön. Meripurku- putki upotetaan painotettuna merenpohjaan ja sen pää ulotetaan syvän- teeseen noin 200 metrin päähän rannasta. Veden syvyys purkuputken pään kohdalla on noin kolme metriä.
Kaivoksen vesiin johdettavien päästöjen laatu on esitetty seuraavassa tau- lukossa.
Muuttuja Laatu Kesä Talvi Tulva
Kiintoaine mg/l 5 5 5
Kok-P mg/l 0,22 0,28 0,19
NO3-N mg/l 2 4 3
SO4 mg/l 56 70 49
NH4-N mg/l 0,04 0,06 0,04
Kok-Al mg/l 0,04 0,05 0,04
Kok-Ca mg/l 20 25 18
Kok-As mg/l 0,07 0,20 0,28
Kok-Cr mg/l 0,002 0,002 0,001
Kok-Cu mg/l 0,005 0,006 0,004
Kok-K mg/l 24 30 21
Kok-Mg mg/l 6 8 5
Kok-Mn mg/l 0,02 0,03 0,02
Kok-Na mg/l 24 30 21
Kok-Ni mg/l 0,003 0,003 0,002
Kok-Zn mg/l 0,012 0,015 0,010
Sähkönjohtavuus mS/m 72 90 63
WAD-syanidi mg/l 0,08 0,10 0,07
Rakentamisvaiheen vesipäästö
Kaivoksen rakentamisen aikana tehdään laajoilla alueilla maanrakentamis- töitä. Käsiteltyjen alueiden vesiä pääsee ympäristöön ja lopulta vesistöihin.
Nämä sameat ja kiintoainetta sisältävät vedet on käsiteltävä ennen johta- mista vesistöön ja toiminnan ollessa maarakentamista.
Kaivoksen rakentamisaikana muodostuvan vesipäästön laatuarvio on esi- tetty seuraavassa taulukossa.
Kuormite Laatu Kesä Talvi Tulva
Kiintoaine*) mg/l 40 40 40
Alumiini, Al mg/l 0,16 0,20 0,14
Arseeni, As mg/l 0,01 0,01 0,01
Rauta, Fe mg/l 0,40 0,50 0,35
Kok. P mg/l 0,02 0,03 0,02
SO4 mg/l 8,0 10,0 7,0
CODMn mg/l 8,0 10,0 7,0
Sähkönjohtavuus mS/m 8,0 10,0 7,0
NH4-N mg/l 0,20 0,25 0,18
NO3-N mg/l 0,20 0,25 0,18
Kok. N mg/l 0,40 0,50 0,35
*) Kiintoaineen päästö on todennäköisesti paljon pienempi kuin valittu 40 mg/l. Koska rakentamisen aikana voi esiintyä lyhytaikaisia poikkeusolosuhteita, on tarkastelussa arvioitu tällaista maksimaali- sen pitoisuuden tilannetta.
Rakentamisen aikana syntyvät samentuneet kuivatusvedet johdetaan las- keutettuna Jylkännevan pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä tulee toi- mimaan tuotantoaikana luonnonvesien pintavalutuskenttänä. Alueen pinta- ala on noin 22 ha ja on suurempi kuin mitoitusperusteiden mukaan tarvitta- va ala. Suoalue on luonnontilainen eikä edellytä vähäisen puuston poista- misen ja jako- ja keräysojien kaivun lisäksi muuta valmistelutyötä. Tältä pintavalutuskentältä poistuva vesi kootaan johdettavaksi purkuun Tuo- reenmaanojan kautta Haapajokeen ja edelleen Kuljunlahden ja Piehingin-
joen yhdistävään kanava- ja vesistöreittiin, tai mikäli mahdollista, putkilinjaa pitkin Pohjanlahteen.
Kaikkia rakentamisaikaisia vesijakeita ei saada koottua keskitettyyn käsit- telyyn ja alueelle tullaan siksi rakentamaan pienempiä, kohdekohtaisia las- keutusaltaita rakennusaikaisten kiintoainepäästöjen vähentämiseksi.
Pääst öt maaper ään ja p oh ja vetee n
Kaivoksen toiminnassa käsitellään useita kemikaaleja, polttoaineita ja mui- ta nesteitä, jotka voivat maaperään ja pohjaveteen päästessään aiheuttaa pilaantumista. Lisäksi rikastustoiminnassa muodostuu suuria määriä metal- lipitoisia kiinteitä jakeita, jotka voivat vastaavasti aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista.
Kaivoksen suunnittelulla ja toteutuksella voidaan maaperään ja pohjave- teen kohdistuva pilaantuminen estää, eikä maaperään ja pohjaveteen tulla johtamaan mitään pilaantumista aiheuttavia aineita. Paikallista pilaantumis- ta voi aiheutua lähinnä onnettomuus- tai laiterikkotilanteissa, ja tällöin tar- vittavat puhdistustoimenpiteet toteutetaan tapauskohtaisesti ratkaistavalla tavalla.
Pääst öt ilmaan
Kaivoshankkeen kiviainesten käsittelyn pölypäästöksi on arvioitu 90 tonnia vuodessa. Sivukiven käsittelystä aiheutuu 50 % pölypäästöistä (louhinta, läjitys ja kuljetus), 25 % rikastushiekan käsittelystä (rikastushiekan läjitys- alue), 20 % malmin käsittelystä (louhinta ja murskaus) ja 5 % B-malmin käsittelystä. Pölypäästöjä vähennetään porauspölyn keräyslaitteistolla, murskaamon suojaimilla ja pölyn keräyslaitteilla, murskaamoon syötettä- vän malmin kastelulla, murskaamon ja rikastamon suodattimilla, kuljetti- mien suojalaitteilla ja kuljetuskaluston katteilla. Rikastushiekan pölyämistä estetään levitystavalla ja kastelulla, pastamenetelmässä hiekan pinta py- syy kosteampana eikä pölise. Pölypäästöjä estetään myös tiestön ja aluei- den kunnossapidolla sekä ajoneuvojen nopeusrajoituksilla. Louhinnan siir- tyessä syvemmälle louhoksen syvyys tulee käytännössä estämään siellä syntyvän pölyn leviämisen.
Kaivoksilla käytettävät työkoneet ovat teholtaan suuria ja niiden ominais- päästöt tehon yksikköä kohti ovat melko pieniä. Niiden keskimääräisiksi vuosipäästöiksi on arvioitu hiukkasia 10 t, hiilimonoksidia 38 t, typen oksi- deja 112 t ja hiilidioksidia 8 200 kg.
Räjähdysaine muuttuu räjäytyksessä pääosin vesihöyryksi, hiilidioksidiksi ja typen oksideiksi. Räjähdyksessä muodostuu 700–1 000 litraa kaasua rä- jähdysainekiloa kohti. Räjähdyskaasujen vuosipäästöiksi on arvioitu räjäh- dysaineesta riippuen typen oksideja 2 t, hiilidioksidia 600 t ja typpioksideja 700 t
Rikastuksessa käytettäviä kemikaaleja vapautuu ilmaan vaahdotuksessa.
Työpaikkojen ilmanlaatua koskevista määräyksistä johtuen otetaan pro- sessista haihtuvat kemikaalit talteen prosessilaitteiden yhteyteen rakennet- tavilla kohdeimureilla. Poistoilma pestään vesipesurilla ja kemikaalit palau- tetaan pesuveden mukana rikastusprosessiin. Hallien ilmastointien poistot johdetaan ulkoilmaan. Rikastamolta ulkoilmaan pääsevät kemikaalimäärät ovat niin pieniä, että niillä ei ole vaikutusta ympäröivään luontoon tai ihmi- siin.
Melu
Kaivoshankkeen aiheuttamaa melua on arvioitu mallintamalla kaivostoi- minnan aiheuttamat melutasot toiminnan aloitusvaiheessa ja keskivaihees- sa. Suurimmat meluhaitat aiheutuvat kaivoksen rakentamisen aikana, jon- ka jälkeen melun vaikutusalue pienenee. 40 dB:n melualueen sisällä ei karttatarkastelun perusteella ole pysyvään asumiseen tarkoitettuja raken- nuksia. Sen sisällä sijaitsee muutamia vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja ra- kennuksia Piehinkijoen varrella Piehinkijoen ja Ispilänojan yhtymäkohdan ja Mattilanperän välisellä osuudella. Näillä alueilla melutaso voi kaivoksen rakennusaikana olla noin 40 dB päivä- ja yöaikana sekä tuotannon aloitus- vaiheessa päiväaikana. Tuotannon ollessa käynnissä häiriintyvien alueiden laajuus suppenee ja keskittyy lähinnä louhosten ympärille. Äänitasot eivät ylitä louhinnan aikana valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia me- lutason ohjearvoja kaivosalueen ympäristössä.
Raskas maantieliikenne jakaantuu tasaisesti eri vuorokauden ajoille, joskin tarvittaessa kuljetuksia voidaan ryhmittää haittojen pienentämiseksi. Kai- voksen rakennusaikana raskasta liikennettä voi olla enemmän. Valtioneu- voston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvoylitykset koh- distuvat pääasiassa haettavan kaivospiirin sisäpuoliseen alueeseen.
Räjäytysten aiheuttama melu on hyvin lyhytaikainen ja sen huippuarvo voidaan havaita ympäröivillä asuinalueilla noin 5 km:n etäisyydellä räjäy- tyskohteista. Laskelmien mukaan kaivoksella suoritetut räjähdykset aiheut- tavat peruskalliota pitkin etenevää tärinää, joka on havaittavissa noin 1 000 metrin etäisyydellä ja tuskin havaittavissa noin 2 km:n etäisyydellä louhok- sesta. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat 3 km:n etäisyydellä, eikä räjäy- tysten aiheuttamaa tärinää sillä etäisyydellä voida havaita. Lähimmät asuintalot sijaitsevat Mattilanperällä ja Romuperällä noin 5 km:n päässä louhoksesta.
Jätteet ja niide n kä sittel y ja h yöd yntä minen
Kaivostoiminnan jätteistä suurin osa on sivukiveä ja rikastushiekkaa. Niistä osa varastoidaan pysyvästi sijoitusalueilleen ja osa voidaan ottaa myö- hemmässä vaiheessa rikastusprosessiin tai ne hyödynnetään jälkihoidos- sa. Arseenia sisältävä ja mahdollisesti happoa muodostava rikastushiekka B luokitellaan ongelmajätteeksi.
Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio toiminnassa muodostuvista kai- vannaisjätteistä. Jätteet on luokiteltu ympäristöministeriön asetuksen liit- teenä olevan yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelon 129/2001 mukaisesti.
Jäte Jäte nro Kokonaismäärä Loppusijoitus
Sivukivi 01 01 01 48–64 Mt Sivukivialueet
Rikastushiekka A 01 03 06 15,5–15,8 Mt Rikastushiekka-alue A Rikastushiekka B 01 03 04* 0,2–0,5 Mt Rikastushiekka-altaat B
B-malmi 01 01 01 6 Mt B-malmialue → rikastus
Pintamaa ja maapeitteet 01 01 01 3 Mm3 Läjitysalueet → hyöty- käyttö jälkihoidossa
Rikastamolla, pääkonttorissa ja kunnossapidossa syntyy tavanomaista teollisuustoimintojen jätettä, jonka keräys, käsittely ja loppusijoitus suunni- tellaan tehdasalueen toteutussuunnittelun yhteydessä. Muodostuvia jäteja-
