TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

1

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 59/07/2

Dnro Psy-2006-y-178

Annettu julkipanon jälkeen 4.5.2007

ASIA

LUVAN HAKIJA

40101 Jyväskylä

2

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4

TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Tuotteet ja tuotanto ... 5

Kunnostustyöt ... 6

Kuljetukset ... 6

Vesienkäsittelymenetelmät ... 6

Valmistelusuunnitelma ... 8

Muut rakenteet ... 8

Liikenne... 8

Poltto- ja voiteluaineet... 8

Tuotannon jälkeiset toimet ... 9

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 9

Ympäristöhallintajärjestelmä ... 9

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 10

Päästöt pintavesiin... 10

Vesistöön johdettavan veden laatu... 10

Vesistöön johdettavan veden määrä ... 11

Kuormitus lupakaudella ... 12

Arvio tulevasta kuormituksesta ... 13

Päästöt ilmaan ... 14

Melu ... 15

Päästöt maaperään ja pohjaveteen ... 16

Jätteet ... 16

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 17

Alueen hydrologia ... 17

Purkuvesistöön kohdistuva kuormitus... 17

Purkuvesistön vedenlaatu... 18

Vesistön käyttö... 19

Kalasto ja kalastus... 19

Pohjavedet ... 19

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 19

Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö ... 19

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 20

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 20

Vaikutus pintavesiin ... 20

Vaikutus kalastoon ja kalastukseen ... 21

Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön... 21

Pölyn ja melun vaikutukset ... 21

Muut ympäristövaikutukset ... 21

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 21

Käyttötarkkailu ... 21

Päästötarkkailu ... 22

Vaikutustarkkailu... 23

Vesistötarkkailu... 23

Kalataloudellinen tarkkailu ... 24

Raportointi... 24

Tarkkailuohjelman voimassaolo ... 24

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 24

Paloturvallisuus ja polttoaineet ... 24

Vesienkäsittelyrakenteet ... 25

Ympäristövahinkovakuutus ... 25

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 26

3

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 26

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 26

Lausunnot ... 26

Hakijan kuuleminen ja vastine ... 29

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 30

KÄSITTELYRATKAISU... 30

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 31

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 31

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 31

Päästöt pintavesiin... 31

Päästöt ilmaan ... 32

Melu ... 32

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 32

Varastointi... 33

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 33

Toiminnan lopettaminen ... 33

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 33

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA ... 34

RATKAISUN PERUSTELUT... 34

Käsittelyratkaisun perustelut ... 34

Ympäristöluvan harkinnan perusteet ... 34

Luvan myöntämisen edellytykset ... 34

Lupamääräysten perustelut ... 35

Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 35

Tarkkailu- ja raportointimääräys ... 35

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 36

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 37

Päätöksen voimassaolo ... 37

Lupamääräysten tarkistaminen ... 37

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 37

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 37

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 37

KÄSITTELYMAKSU... 38

Ratkaisu ... 38

Perustelut... 38

Oikeusohje ... 38

MUUTOKSENHAKU ... 39

Puhdistuslaitteiden toiminta ja tehon tarkkailu... 42

Päästötarkkailu ... 42

Tuotantovaiheen tarkkailu... 42

Poikkeustilanteiden tarkkailu ... 42

Suppea tarkkailu ... 42

Päästöjen laskenta ... 43

Vaikutustarkkailu... 43

Vesistötarkkailu... 43

Kalataloudellinen tarkkailu ... 43

Ison Nuoluanjärven vedenkorkeuden tarkkailu... 43

Raportointi... 43

Laadunvarmistus... 44

4

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Vapo Oy on 21.12.2006 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hake- muksessa hakenut Jouttenoisen turvetuotantoalueelle (120,3 ha) toistai- seksi voimassa olevaa ympäristölupaa.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Jouttenoisen turvetuotantoa auma- alueet mukaan lukien 102,9 hehtaarin alalla sekä valmistella turvetuotan- toa varten jo aiemmin vesienjohtamisluvan saanut noin 17 hehtaarin suu- ruinen lisäalue. Lisäalue mukaan lukien tuotantopinta-ala on 120,3 hehtaa- ria.

Jouttenoisen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden ja Nuoluannevan kautta metsäojiin ja niistä Alaojan, Yliojan ja Liminganjoen kautta Limin- ganlahteen. Poikkeuksellisessa tilanteessa vesiä voidaan joutua johta- maan pumppaamon ohitse Temmesjoen suuntaan.

Jouttenoisen turvetuotantoalue sijaitsee Limingan kunnan Limingan kyläs- sä noin 15 km kuntakeskuksesta etelään.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Pohjois-Suomen vesioikeuden 8.3.1999 antamassa Jouttenoisen turvetuo- tantoalueen vesien johtamista koskevassa päätöksessä nro 7/99/2 luvan saaja on, mikäli se aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua vesien johtamista vesistöön vuoden 2006 jälkeen, velvoitettu mainitun vuoden loppuun men- nessä tekemään lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu- vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto- alue on yli 10 hehtaaria.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympä- ristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Pohjois-Suomen vesioikeus on 8.3.1999 antamallaan päätöksellä nro 7/99/2 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan johtaa Jouttenoisen noin 124,4 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vedet metsäojien, Alaojan, Yliojan ja Limin- ganjoen kautta Liminganlahteen sekä poikkeuksellisesti metsäojien kautta Temmesjokeen Limingan, Ruukin, Rantsilan ja Temmeksen kunnissa.

5

Jouttenoinen on maakuntakaavassa merkinnällä "Tuotannossa oleva tur- vesuo". Oulun seudun yleiskaavassa, joka on maakuntavaltuuston hyväk- symä ja ympäristöministeriössä vahvistettavana, alueella on merkintä M eli maa- ja metsätalousvaltainen alue.

TOIMINTA

Y l e is k uv au s t o i m i nn a s t a

Jouttenoisen turvetuotanto on aloitettu vuonna 2001. Hankkeen tarkoituk- sena on jatkaa Jouttenoisen turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien 102,9 hehtaarin alalla sekä valmistella tuotantoon noin 17,4 hehtaaria uut- ta aluetta. Tällöin Jouttenoisen kokonaistuotantopinta-alaksi muodostuu 120,3 ha.

Tu otteet ja t uo tanto

Keskimääräinen vuosituotanto alueella on nykyisin noin 70 000 m³ jyrsin- polttoturvetta. Turve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille pääasiassa Ouluun.

Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun. Aktiivi- sia tuotantotöitä on noin 40–50 vuorokautta lähinnä alku- ja keskikesän poutajaksoina. Myös muuna aikana tuotanto voi olla mahdollista. Tuotan- tokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuoro- kautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta ohuina kerroksina (jyrsimisvaihe), tuotteen kuivatus (kääntämisvaihe), keräily ja varastointi aumoihin.

Jyrsinvaiheessa tuotantokentän pinnasta mekaanisesti irrotetaan pääasial- lisesti kosteata, tiukassa muodossa ollutta turvetta kuivumaan aurin- koenergialla kentän pintaan. Kääntämisvaiheessa pinnastaan kuivunut jyr- sös käännetään (2–4 kertaa) käytännössä paikallaan, jotta koko jyrsös saadaan kuivatetuksi. Karheamisvaiheessa kuiva jyrsös siirretään mekaa- nisesti kentän pintaa myöten keskelle tuotantosarkaa myöhempää keräilyä eli kuormausta varten. Edellä mainitut tuotannonvaiheet ovat samat tuotan- tomenetelmästä riippumatta, lukuun ottamatta imuvaunutuotantoa, jossa ei ole lainkaan karheamisvaihetta.

Tuotantomenetelmänä alueella käytetään jyrsinturpeen HAKU-menetelmää ja myöhemmässä vaiheessa mekaanista kokoojavaunua.

Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantomahdolli- suuksia tehostaa turvemassan siirroilla. Yleisimmin tämä toteutetaan siten, että joka toiselta saralta turvemassa nostetaan kaivinkoneella tai vastaa- valla viereiselle saralle, jossa siirretyt massat muotoillaan tuotantokoneille sopiviksi kentiksi ja tuotetaan normaalisti. Turvemassan siirtojen tarkoituk- sena on edistää turpeen loppuun hyödyntämistä alueilla, joissa turveker- roksen alla olevan pohjamaan kivisyys tai muu epätasaisuus haittaa turve- tuotantokoneiden toimintaa. Massansiirroilla myös estetään kivisestä poh- jamaasta johtuvaa tulipaloriskiä. Turvemassan tarkempi poistaminen vä- hentää lisäksi maan muokkaustarvetta, jos alueella siirrytään metsänkas- vatukseen tai muuhun viljelyyn turvetuotannon päätyttyä. Massansiirto- alueet eli ne alueet, joilta turvemassa on poistettu, toimivat yleensä tuo- tannon tukialueina mm. tuotantokentiltä poistettujen kivien keräysalueina.

6

Massansiirtoalueita ei yleensä eroteta tuotantoalueen vesien johtamisesta eikä massansiirtoihin muutoinkaan liity erityisiä vesienkäsittelyn muutoksia.

Massansiirtoalueet jätetään yleensä, mahdollisen maanpinnan tasoittami- sen jälkeen, kasvittumaan luontaisesti, kunnes ne yhdessä muutoin tuo- tannosta poistettujen alojen kanssa muodostavat suurempia yhtenäisiä ko- konaisuuksia, joilla voidaan siirtyä aktiivisiin jälkihoitotoimiin tai uuteen maankäyttömuotoon.

Toteutetut massansiirrot merkitään työmaan päiväkirjaan ja massansiirto- alueet ilmoitetaan tuotannosta poistetuiksi aloiksi. Jouttenoisella on tehty massansiirtoja lohkolla 1 yhteensä 1,5 hehtaarin alalla.

Mikäli massansiirtoihin poikkeuksellisesti liittyy vesienkäsittelyn muutoksia, esimerkiksi ns. matalakenttäojituksia, esitetään ne etukäteen ympäristö- keskuksen tarkastettavaksi.

K u n n o s t u s t yöt

Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen ve- sien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Kunnostustöihin kuuluu mm. tuotantokent- tien muotoilua sekä ojastojen puhdistamista ja kunnostamista, tarvittaessa myös syventämistä. Jouttenoisella kunnostukset keskittyvät yleensä syys–

marraskuulle.

Kunnostusten yhteydessä turvekerroksen alapuolisen kivennäismaan kai- vamista pyritään välttämään ja erityisesti sarkaojat kaivetaan vain turveker- rokseen, mikäli se on riittävä syvyys tuotantokenttien kuivattamiseen. Pit- kään tuotannossa olleilla kentillä turvekerros on ohut ja sen loppuun hyö- dyntäminen vaatii usein ojien vesienjohtokyvyn parantamista ulottamalla ojat tai osa ojista alapuoliseen kivennäismaahan saakka (ns. matalakent- täojitukset). Poistetut kivennäismaamassat joudutaan yleensä kuljettamaan tuotantokenttien ulkopuolelle, koska mahdollinen kivennäismaan sekoittu- minen tuotettavaan turpeeseen huonontaa tuotteiden laatua. Läjitysalueina voidaan hyödyntää myös työmaalla mahdollisesti olevia massansiirtoaluei- ta.

Mikäli tuotantoalueella jatkossa suunnitellaan laajoja matalakenttäojituksia, esitetään ojitusten määrää ja sijaintia koskevat tiedot sekä niihin mahdolli- sesti liittyviä vesienkäsittelyn muutoksia koskevat suunnitelmat ennakolta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Ku ljetukset

Turpeen kuljetuksia Jouttenoisen käyttökohteisiin voi olla asiakkaiden tar- peiden mukaan kaikkina vuodenaikoina. Toimitusjaksolla lastausta ja tur- peen ajoa tehdään tarvittaessa ympärivuorokautisesti.

Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastauk- seen yleensä pyörä- tai kauhakuormaajaa. Tämän hetkisen keskimääräi- sen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin 500 autokuormallista.

V e s ie n käs i t te l ym e n e t el m ät

Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivetuilla al- lassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä (sarkaoja- rakenteet). Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheutta-

7

maa kiintoaineskuormitusta alapuolisessa vesistössä. Sarkaojien allassy- vennykset on kaivettu ja ylläpidetään pääosaksi turvekerroksessa. Tuotan- tokenttien mataloituessa sarkaojia voidaan joutua kuivatuksen varmistami- seksi syventämään turvekerroksen alapuoliseen kivennäismaahan asti (ns.

matalakenttäojitus), jolloin pohjamaalajin salliessa myös sarkaojien allas- syvennyksiä syvennetään vastaavasti riittävän lietetilan varmistamiseksi.

Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään ker- ran vuodessa tuotantokauden jälkeen.

Jouttenoisen turvetuotantoalueen kaikki vedet johdetaan kokoojaojia pitkin pumppausaltaalle, josta ne pumpataan ympärivuoden haihdutus- ja imey- tyskentälle. Lohkon 1 kuivatuksen tehostamiseksi on sen kokoojaojaan tehty allastus, johon on sijoitettu kevytpumppaamo. Alueen vedet pumpa- taan kokoojaojaan, josta vedet johdetaan edelleen varsinaiselle pump- paamolle. Lohkon 1 pinnankorkeus on niin matalalla, että alueen laskusuh- teet eivät riitä alueen kuivattamiseen ja kuivatusta on tehostettu tuotannon aikaisella pumppauksella. Kevytpumppaamo on toiminnassa vain tuotan- tokauden aikana.

Myös uuden suunnitellun lohkon 4 vedet kulkevat lohkon 1 kokoojaojaa pitkin kevytpumppaamolle, josta ne pumpataan varsinaiselle pumppaamol- le.

Jouttenoisen vedet pumpataan ympäri vuoden haihdutuskentälle, jonka ympärillä kiertää penkereet. Haihdutuskentän länsireunalle on asennettu pato, jonka kautta kentän ylimääräinen vesi pääsee purkautumaan Nuo- luannevalle, joka toimii osaltaan pintavalutuskenttänä. Nuoluannevan itä- reunalla kulkevan metsäojan reunaa on pengerretty niin, ettei Jouttenoisen haihdutuskentältä tuleva vesi pääse suoraan laskuojaan, vaan vesi joutuu virtaamaan Nuoluannevan pintaa pitkin, ennen kuin se pääsee laskuojaan.

Pumppausallas on varustettu pintapuomeilla, joilla estetään vedenpinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön.

Jouttenoisen tuotantoalueen itäreunalle on järjestetty pumppaamon ohi- tusmahdollisuus. Jouttenoisen tuotantoaikana ei pumppaamoa ole tarvin- nut kuitenkaan ohittaa kertaakaan Temmesjoen suuntaan, vaan tuotanto- alueen ojaston vesitilavuus on riittänyt pumppaamon huolto- ym. pysäytyk- siä varten. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotan- toalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön.

Jouttenoisen turvetuotantoalueen lohkottaiset pinta-alat ovat seuraavat:

Lohko Alkuperäinen pinta-ala

ha

Tuotannos- ta poistunut

ha

Tuotannos- sa

ha

Auma- alueet ha

Tuotannossa yhteensä

ha

Valmistele- maton

ha 1 55,6 1,5 54,1 1,8 55,9 2 39,2 0,0 39,2 1,6 40,8 3 6,2 0,0 6,2 0,0 6,2 4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 17,4 Yht. 101,0 1,5 99,5 3,4 102,9 17,4

8

V a l mi s t e l u s u u n n i t e l m a

Jouttenoiselle on suunniteltu tuotantoon otettavaksi jo vesioikeuden luvas- sa mukana ollut noin 17 hehtaarin alue tuotantoalueen eteläosasta. Uusi alue on lohko 4 sekä osa sen auma-alueesta.

Jouttenoisen uusi lohko 4 on metsäojitettua, puustoista aluetta. Ensiksi alue raivataan sillä olevasta puustosta sekä perataan tai kaivetaan eris- tysojat tarpeellisilta osin. Eristysojilla ohjataan ulkopuoliset vedet tuotanto- alueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi laskuojaan. Uuden alueen ympäril- lä on jo eristysojat, jotka perataan tarvittaessa. Niitä ei perata, mikäli niiden vedenjohtamiskyky on riittävä eikä niiden käyttö perkaamattomina aiheuta tulvavaaraa eikä ulkopuolisten alueiden vettymistä. Tämän jälkeen kaive- taan reuna- ja kokoojaojat ja tuotantokenttä sarkaojitetaan noin 20 metrin ojavälein.

Sarkaojat varustetaan sarkaojarakenteilla. Sarkaojien kaivun jälkeen anne- taan alueen kuivua niin pitkään, että voidaan aloittaa tuotantosarkojen pin- nanmuotoilutyöt, jolloin tuotantosarat jyrsitään ja muotoillaan pituus- ja poikkileikkausprofiililtaan sopiviksi. Pinnanmuotoilutöiden jälkeen voidaan aloittaa kunnostusnosto ja sen jälkeen varsinainen turvetuotanto. Kunnos- tustyöt kestävät 1–2 vuotta.

M u u t r ak en t e et

Tukikohta-alueella sijaitsee kevytrakenteinen varasto ja taukokoppi, jossa ei ole viemäröintiä.

L i i k e n n e

Jouttenoisen turvekuljetukset suuntautuvat metsäautotietä noin 4,5 kilo- metrin matkan kantatielle nro 86, josta edelleen E8-tietä Ouluun.

Lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotan- toon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä joita- kin kertoja tuotantokauden aikana.

P o l t to- j a v o i t e lu a ine e t

Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuo- sittainen kulutus on noin 36 000 litraa ja voiteluaineita kuluu noin 280 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varas- tointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin.

Voiteluaineet sekä jäteöljy säilytetään katetussa tilassa, jossa on reunalli- nen suojarakenne. Suojarakenteesta sadevedet poistetaan säännöllisesti.

Siirrettävät polttoainesäiliöt pidetään tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään.

Tuotantokoneiden polttoainehuolto on järjestetty kahdella yksivaippaisella siirtosäiliöllä, jotka ovat tilavuudeltaan 2 000 ja 5 000 litraa.

Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita.

9

Tu otannon jälkeiset toim et

Koska tuotantoalasta on poistettu tuotannosta vasta 1,5 ha ja toiminta- aikaa on vielä runsaasti jäljellä, ei alueen osalta ole vielä tehty erityisiä suunnitelmia toiminnan lopettamisesta ja uusista käyttömuodoista.

Kun poistetuista alueista muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, alueet siisti- tään ja sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat, jätteet yms. sekä maa- pohja tasoitetaan tarpeen mukaan. Kun tuotannosta poistetut alueet ovat riittävästi kasvittuneet tai ne on otettu uuteen maankäyttöön, ne voidaan rajata pois turvetuotantoalueen vesienkäsittelystä.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ilmoitetaan vuosittain merkittä- vät tuotannosta poistetut alueet ja tuotannon kokonaan alueella päättämi- sestä. Jouttenoisella tuotannosta tulee poistumaan vuoteen 2010 mennes- sä arviolta noin 10 hehtaaria ja vuoteen 2013 mennessä noin 30 hehtaaria.

Tuotantotoiminnan Jouttenoisen nykyisellä tuotantopinta-alalla arvioidaan päättyvän noin vuoteen 2017 mennessä. Lisäalueella tuotanto jatkuu aina- kin 15 vuotta.

Alueen omistaja päättää alueen uudesta maankäytöstä turvetuotannon päättymisen jälkeen. Jouttenoinen on kokonaisuudessaan hakijan omis- tuksessa. Jouttenoisella ei ole vielä tehty erityistä suunnitelmaa alueen uudesta käytöstä. Alueilla, jotka kuivuvat luontaisesti, kyseeseen voi tulla lähinnä peltoviljely tai metsänkasvatus. Pumppukuivatuksen päätyttyä vet- tyvillä alueilla uutena maankäyttömuotona kyseeseen voi tulla esim. kos- teikko.

P a r a s k äyt t ö ke l p oi n e n te k ni i kk a ( B AT) j a ym p ä r i stö n k a n na lt a p a r a s käyt ä n t ö (B EP)

Jouttenoisen turvetuotantoalueen vedet käsitellään parhaalla käyttökelpoi- sella tekniikalla. Ravinteita poistava menetelmä, haihdutus- ja imeytysallas ja pintavalutus, on käytössä koko alueen vesienkäsittelyssä ympärivuoti- sesti.

Hanke ei aiheuta pöly- tai meluhaittoja asutukselle.

Jouttenoisen jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä ta- valla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Poltto- ja jäteöljyjen varastointi järjestetään niin, että riski öljyn joutumisesta maaperään tai vesistöön minimoidaan.

Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdolli- simman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilan- teissa.

Hakijan arvion mukaan Jouttenoisen toiminnassa sovelletaan kaikilta osil- taan vesienkäsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä.

Y m p ä ri s t ö h al li n t ajä r j es t el m ä

Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä.

Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttami-

10

nen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatu- ja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO 14001 ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifi- kaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna 2001. Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein.

Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täyden- tävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

P ä ä s tö t pi n t av es i in

Turvetuotannon merkittävimmät päästöt kohdistuvat vesistöön. Turvetuo- tantoalueelta lähtevän veden kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden pitoi- suudet ovat suurempia kuin luonnontilaisen suon pitoisuudet. Lisäksi turve- tuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, mikä yhdessä humuksen kans- sa aiheuttaa veden ruskean värin.

V e si st öö n joh de t ta v a n ve d e n l a atu

Jouttenoiselta lähtevän veden laatua on tarkkailtu vuosina 2000–2002.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Jouttenoisen haihdutusaltaalta purkau- tuneen veden keskimääräinen laatu eri vuodenaikoina vuosina 2000–2002.

Vuosi jakso N Kiintoaine CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l 2000 kesä 10 10 62 64 2 200 820

syksy 1 4,0 30 57 2 100 1 500 2000/01 talvi 5 9,8 26 44 1 900 1 100 kevät 1 15 20 50 1 500 1 200 2001 kesä 10 13 47 68 2 200 830 syksy 2 3,1 47 44 2 600 1 200 2001/02 talvi 6 7,1 87 208 4 422 2 513

kevät 3 4,7 17 38 1 233 487 2002 kesä 3 13 51 72 32 2 500 1 397

Seuraavassa taulukossa on esitetty pintavalutuskentällisten tuotantovai- heen tarkkailusoiden vedenlaadun keskiarvoja eri vuodenaikoina.

Vuoden- aika

Tarkkailusoiden lukumäärä

Vuodet Kiintoaine mg/l

CODMn

mg/l

Kok.P µg/l

PO4-P µg/l

Kok.N µg/l

NH4-N µg/l

Fe µg/l

Mq l/s km²

Syksy 13 1996–2003 4 23 39 15 1 552 590 2 594 12,7 Kesä 105 1991–2003 7 50 70 30 1 597 262 9,0 Talvi 6 1998–2003 4,9 18 31 30 1 250 512 4 335 8,6 Kevät 10 1996–2003 4,2 14 33 14 982 234 1 499 54,6

11

Seuraavassa taulukossa on vertailun vuoksi esitetty luonnontilaisilta Vit- maojalta ja Joutensuolta lähteneen veden laatu vuonna 2004 sekä luon- nonhuuhtouman arvioinnissa käytetyt taustapitoisuudet.

Kiintoaine Mg/l

CODMn

mg/l

Kok.P µg/l

PO4-P µg/l

KOk.N µg/l

NO2,3-N µg/l

NH4-N µg/l

Fe µg/l

Vitmaoja 6,8 31 24 14 446 11 5 3 100 Joutensuo 3,2 27 16 3 525 14 19 1 900 Taustapitoisuudet 2,0 20 500

Jouttenoisen kuntoonpanotyöt Liminganjoen valuma-alueen yläosalla aloi- tettiin marraskuussa 1999.

Kuntoonpanovaiheen tarkkailua tehtiin 16.5.–16.10.2000. Kesällä 2000 Jouttenoisen vedenlaatu oli heikompi kuin muilla kuntoonpanovaiheen tarkkailusoilla. Jouttenoisen vesinäytteet otettiin laskuojasta, jossa vettä oli melko vähän, mikä lienee vaikuttanut vedenlaatua heikentävästi. Näytteet otettiin syksystä lähtien haihdutusaltaan mittapadolta.

Kesällä 2001 vesi seisoi haihdutusaltaan alapuolisella mittapadolla, minkä vuoksi näytteet eivät olleet vedenlaadun kannalta edustavia. Kesällä 2001 vedenlaatua tarkkailtiin myös pintavalutuskentän alapuolella, mutta näyte- paikka oli ongelmallinen, koska sinne tuli myös ulkopuolisia vesiä, eikä se siten edusta yksiselitteisesti turvetuotannon vesistövaikutuksia. Pintavalu- tuskentältä lähtevän veden laatu oli kesällä seuraava: kiintoaine 24 mg/l, CODMn 60 mg/l, kok.P 75 µg/l, kok.N 2 200 µg/l ja NH4-N 710 µg/l. Jout- tenoisen mitattua vedenlaatutietoa voidaan pitää lähinnä suuntaa antava- na. Jouttenoisen vedenlaatu oli tarkkailujaksolla pääosin kuntoonpanosoi- den keskimääräistä vedenlaatua heikompi.

Tarkkailukaudella 1.11.2001–31.10.2002 kuntoonpanotöitä ei enää juuri- kaan tehty ja suo oli tuotannossa kesällä 2002. Jouttenoinen oli kuntoon- panovaiheen tarkkailusuona talvella ja keväällä ja tuotantovaiheen tarkkai- lusuona kesällä. Vedenlaatu oli talvella heikko, mutta keväällä keskimää- räistä tasoa tai sitä parempi. Kesällä 2002 Jouttenoisen vedenlaatu oli mui- den pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden vedenlaatua heikompi muutoin kuin kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta.

Haihdutusaltaalta lähtevän veden laatu on kesällä ollut samanlainen tai hieman huonompi kuin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kentillä tuotantovaiheessa keskimäärin. Jouttenoisen tarkkailutulokset ku- vaavat pääasiassa kuntoonpanovaihetta ja vain vuodelta 2002 on tuotan- tovaiheen tarkkailutietoa. Silmämääräisesti Jouttenoisen haihdutusaltaan toiminta on nykyisin ollut hyvä.

V e si st öö n joh de t ta v a n ve d e n mä ä rä

Turvetuotantoalueelta lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä aikai- semmin kuin muulta valuma-alueelta, jolloin tuotantoalueelta tuleva huip- puvalunta on ehtinyt tapahtua ennen vesistön muun valuma-alueen huip- puvaluntaa. Näin ollen turvetuotantoalueilla ei ole vesistöjen kevättulvaa suurentavaa vaikutusta.

Jouttenoisen turvetuotantoalueella ei ole pystytty mittaamaan vesimääriä luotettavasti padottavan ojan takia. Vesimäärää voidaan arvioida muiden tarkkailusoiden perusteella.

12

Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuo- tantosoiden kuormitustarkkailun tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskivir- taamia ja valuma-arvoja vuosilta 2000–2005 touko–syyskuussa (MQ=keskivirtaama, Mq=keskivaluma, Nq=pienimpien valumien keskiarvo, Hq=suurempien valumien keskiarvo).

Vuosi MQ Mq Hq Nq

l/s l/s km² l/s km² l/s km²

2005 13,3 8,2 78 1,0

2004 21,1 12,7 119 1,4 2003 13,2 8,9 126 3,1

2002 12,9 7,2 67 1,3

2001 13,2 9,8 87 1,9

2000 10,6 10 156 2,0

Keskiarvo 14,1 9,5 105 1,8

Kuo rm itus lupakaudella

Turvetuotannon kokonaiskuormitus (bruttokuormitus) muodostuu luonnon- huuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta (nettokuormi- tus). Pohjois-Pohjanmaan alueella luonnonhuuhtouman arviointiin on käy- tetty Siuruanjoen vesistöalueella sijaitsevan Vitmaojan valuma-alueella mi- tattuja huuhtoumia sekä vuodesta 2004 lähtien yhteisesti sovittuja taustapi- toisuuksia (kiintoaine 2 mg/l, kok.P 20 µg/l ja kok.N 500 µg/l).

Kuntoonpanotyöt Jouttenoisella aloitettiin vuonna 1999 ja saatiin päätök- seen vuonna 2001. Tuotanto alueella aloitettiin vuonna 2002. Seuraavassa taulukossa on esitetty Jouttenoisen turvetuotantoalueen kesäaikainen brut- to- ja nettokuormitus vuosina 2000–2005. Vuosina 2000–2001 alue oli kun- toonpanovaiheessa. Keskiarvo on laskettu vuosien 2002–2005 kuormituk- sista.

Vuosi T CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d

BRUTTO NETTO

2005 103 26 0,031 0,8 3,3 0,013 0,3 1,6 2004 103 38 0,051 1,4 10,0 0,028 0,8 8,0 2003 103 24 0,036 0,9 2,9 0 0,001 0,3 0,0 2002* 105 33 0,047 1,6 8,5 27 0,040 1,5 7,3 2001* 105 28 0,027 0,8 2,4 19 0,015 0,6 0,6 2000* 124 173 0,176 6,1 29 148 0,144 5,6 19,8

Keskiarvo 30 0,04 1,2 6,2 14 0,02 0,74 4,2

Vuosina 2000–2002 kuormitus on arvioitu Jouttenoisella mitatun veden- laadun ja tarkkailusoiden keskivaluman perusteella. Vuosina 2003–2005 kuormitus on arvioitu pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräis- ten ominaiskuormitusten perusteella. Vuosien 2000–2003 nettokuormituk- set eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2004–2005 nettokuormitusten kans- sa luonnonhuuhtouman arvioinnissa tapahtuneen muutoksen vuoksi.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Jouttenoisen edellisessä lupahake- muksessa (124,4 ha) arvioitu tuotantovaiheen nettokuormitus kesäaikana.

13

Jouttenoisen kuormitus on ollut keskimäärin pienempää kuin on aiemmin arvioitu, mikä johtuu suureksi osaksi arvioitua pienemmästä tuotantoalasta.

A r v i o t u lev a s ta k u or m i t u k s esta

Turvetuotannon kesäajan kuormitus tunnetaan hyvin. Kuormitusta on seu- rattu useilla kymmenillä soilla yli kymmenen vuoden ajan. Jatkuvatoiminen mittaus on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä lähtien lähes kaikilla tark- kailusoilla. Kuormituslaskenta sisältää kuitenkin epävarmuustekijöitä, joita ovat mm. suokohtaiset ja vuosien väliset erot. Vuosien välinen sademää- rän vaihtelu vaikuttaa vuosittaisiin kuormitustuloksiin. Vaihtelu on soittain ja vuosittain suurta. Kun kuormituslaskennassa käytetään useiden vuosien aineistojen keskiarvoa, virheen suuruus pienenee. Syksyn, talven ja ke- vään tiedoissa laskennassa käytetyn aineiston määrä on huomattavasti kesää pienempi, koska vuosikuormituksen seurantaa on tehty vasta muu- tamia vuosia. Käytetty aineisto perustuu kuitenkin laajaan ja pitkäjäntei- seen tarkkailutoimintaan, joten sitä voidaan pitää verrattain luotettavana.

Jouttenoisella on tällä hetkellä tuotannossa 102,9 ha, josta auma-alueena 3,4 ha ja tuotannosta on poistunut 1,5 ha. Uuden tuotantolohkon 4 myötä tuotantopinta-ala nousee 17,4 hehtaarilla yhteensä 120,3 hehtaariin. Ve- sistökuormitusta on tarkasteltu eri vuodenaikoina ja ylivirtaamatilanteessa, kun koko alue on tuotantovaiheessa. Kuntoonpanovaiheen kuormitusta ei ole arvioitu erikseen, koska lisäalue on melko pieni ja ojitettu.

Jouttenoisen kesäajan kuormituksen arvioinnissa on käytetty Jouttenoisen vedenlaatutietoja vuodelta 2002 ja tarkkailusoiden keskivalumaa vuosilta 2000–2005. Nettokuormitus on laskettu vähentämällä bruttokuormituksesta luonnonhuuhtouma. Luonnonhuuhtouman arvioinnissa on käytetty tausta- pitoisuuksia, jotka ovat olleet vuodesta 2000 lähtien käytössä eri ympäris- tökeskusten alueella: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonais- typpi 500 µg/l. Happea kuluttavalle ainekselle (CODMn), epäorgaanisille ra- vinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia näin ollen ole arvioitu.

Muiden vuodenaikojen kuormituksen arvioinnissa on käytetty Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten soiden ominaiskuormitusarvoja eri vuodenaikoina vuosina 2000–2004. Myös ylivir- taamatilanteen kuormitusarvio perustuu Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskuksen alueen pintavalutuskentällisten soiden ominaiskuormitusarvoi- hin vuosina 1991–2005.

Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Jouttenoisen brutto- ja netto- kuormituksesta (120,3 ha) eri vuodenaikoina suunnitelman mukaisilla ve- siensuojelurakenteilla. Taulukossa on esitetty myös arvio koko vuoden kuormituksesta.

g/ha d kg/d

CODMn 217 27

Kiintoaine 44 5,47

Kok.P 0,4 0,05

Kok.N 9,3 1,16

14 Tuleva kuormitus Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N

BRUTTO kg/d kg/d kg/d kg/d

Talvi (d=161) 2,4 12,4 0,02 0,8 Kevät (d=31) 15,4 55,5 0,13 4,0 Kesä (d=129) 12,5 50,3 0,07 2,5 Syksy (d=44) 5,89 44 0,05 2,9

Rankkasade 32,1 170 0,2 6,8 Vuosi kg/a 2 738 12 138 19 696

Tuleva kuormitus Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N

NETTO kg/d kg/d kg/d kg/d

Talvi (d=161) 1,4 5,4 0,01 0,5 Kevät (d=31) 9,38 0,0 0,03 1,4 Kesä (d=129) 10,5 0,05 2,0 Syksy (d=44) 3,5 12,0 0,02 2,1

Vuosi kg/a 2 035 9 463

Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Jouttenoisella on arvion mukaan 10,5 kg/d kiintoainetta, 0,05 kg/d fosforia ja 2 kg/d typpeä.

Turvesuon kuormitus riippuu valuntaoloista. Voimakkaiden sateiden aiheut- tamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmiksi. Vastaavasti alivalumakaudella kuormitus jää keskimääräistä alhaisemmaksi ja voi kesän kuivana kautena loppua ko- konaankin virtaaman ehtyessä.

Vuositasolla Jouttenoisen nettokuormituksen on arvioitu olevan 2 035 kg/a kiintoainetta, 9 kg/a fosforia ja 463 kg/a typpeä.

P ä ä s tö t i lm a a n

Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä se- kä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turve- tuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotan- toon ja ajoittuvat kesän tuotantokaudelle. Pölyämiseen ja pölyn leviämi- seen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä sekä sääoloista erityisesti tuulen voimakkuus ja nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi.

Myös tuotannon eri työvaiheissa pölyäminen ja pölyn ympäristöön leviämi- nen on erilaista. Turpeen kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus ovat pö- lyäviä työvaiheita. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat vähän pölyä muodostavia työvaiheita.

Nykyaikaisella imuvaunulla tuotettaessa pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa.

Liikenne voi aiheuttaa pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yh- teydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen ylei- selle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi.

Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Tuotan- toalueella esiintyvien pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottu- van yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hen-

15

gitettäviä hiukkasia (PM10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm).

Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauk- sen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen.

Vapo Oy on tutkinut turvetuotannon pölypäästöjä mm. Ilmatieteen laitok- sen ja Kuopion yliopiston kanssa vuosina 1998–2001. Tutkimuksen koh- teena oli tuolloin imuvaunu- ja hakumenetelmät. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella voitiin todeta, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä.

Mekaanisen kokoojavaunumenetelmän päästökertoimen määrittämiseksi on tehty mittauksia kesällä 2005. Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % hakumenetelmän päästöstä.

Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) ai- kana ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suurempi. Turvepöly on kevyttä eikä leviä vastatuuleen. Pölyhaitta ei näin ollen kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan.

Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pö- lyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Lähipuuston vaikutusta tur- vepölyn leviämiseen on selvitetty mittauksin Kihniön Aitonevalla kesällä 2005. Mittaustulosten perusteella tuotantoalueen reunalla, alle 50 metrin etäisyydellä tuulen suunnassa toiminnasta oleva puusto sitoo syntyvän pö- lyn lähes kokonaan.

Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten ai- heuttaa viihtyvyyshaittaa.

Jouttenoinen sijaitsee kaukana asutuksesta. Jouttenoisen tuotantotoimin- nan aiheuttamasta pölystä ei ole tullut valituksia hakijan tietoon.

M e l u

Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäivinä turvekonei- den aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuo- tantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotanto- kentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kulje- tuskalusto. Turpeen toimitusaikana, loka–huhtikuussa, melu koostuu ras- kaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste, kunto ja kaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden (Turveteollisuusliitto ry 2002).

16

Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja koh- teen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvilli- suudesta ja siitä onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön.

Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi (Turveteollisuusliitto ry 2002).

Niskasen (1998) mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kun- nostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 dB:n me- lutasoja 300–400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 dB 500 metrin etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilan- teissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehok- kaasti vaimentavan äänen voimakkuutta.

Hattulan ja Rengon kunnissa sijaitsevan Väärälammensuon turvetuotanto- alueen mittauksiin perustuvasta selvityksestä (Lepola ja Ristolainen 2001) ilmenee, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 dB(A):n meluvaikutus jää noin 100–150 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue.

40 dB(A:n) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etääm- mälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää taikka avosuota).

Tuotannon ja liikenteen aiheuttamaa melua voidaan ajoittain havaita tuo- tantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa ja luonteeltaan se on sa- manlaista kuin normaali maatalouden harjoittamisesta lähtevä melu (lähin- nä traktorit).

P ä ä s tö t m a a p e rä än ja po h jav e t ee n

Turvetuotantotoiminta ei ole päästöjä maaperään aiheuttavaa toimintaa.

Öljyä, poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään poikkeuksellisesti on- nettomuustilanteissa sekä koneiden tai laitteiden rikkoontumisen yhtey- dessä.

Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsitte- lyllä ja sijoittamalla astiat ja säiliöt paikkoihin, joissa onnettomuuden aiheut- tama vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puh- distettavissa, eikä voi päästä ojastoja myöten vesistöön. Jouttenoisen tur- vetuotanto ja poltto- ja voiteluaineiden varastointi eivät sijoitu pohjavesi- alueelle, joten pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei ole.

J ä t t e e t

Toiminnasta syntyy vuosittain sekajätteitä noin 2 000 litraa, jäteöljyä noin 200 litraa sekä muita öljyisiä jätteitä noin 40 litraa. Muiden jätelajien määrät ovat vähäiset.

Jätteet kerätään työmaan tukikohta-alueella sijaitsevaan sateelta suojat- tuun jätekatokseen. Jäteöljyt toimitetaan Ekokem Oy:lle.

Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mu- kaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettami- sesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit.

17

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alu e en hydrolog ia

Jouttenoisen turvetuotantoalueen vedet laskevat Liminganjoen valuma- alueelle (58.06), jonka valuma-alue on 143,49 km². Vedet pumpataan ym- pärivuotisesti haihdutus- ja imeytysaltaaseen. Altaan vedenpinnan tason yli tulevat vedet johdetaan mittapadon kautta viereiselle suoalueelle. Lopuksi vedet kulkeutuvat pintavaluntana laskuojina toimiviin metsäojiin ja niistä Alaojan, Yliojan ja Liminganjoen kautta Liminganlahteen. Laskureitillä en- nen Alaojaa on yksityisen maanomistajan tekojärvi. Jouttenoisen tuotanto- alueen vesien johtamisen seurauksena Liminganjoen valuma-alue on kas- vanut noin 1,2 km² ja Jouttenoisen valuma-alue (58.023) on pienentynyt noin 1,2 km².

Liminganjoki on yhdistetty kanavalla Temmesjokeen. Temmesjoen vesis- töalueen pinta-ala on 1 181 km² ja järvisyys 0,5 %. Tyrnävän-, Ängeslevän- ja Liminganjoki yhtyvät Temmesjokeen vain muutamia kilometrejä ennen joen laskua Liminganlahteen. Lumijoki laskee Liminganlahteen Temmes- joen suiston lounaispuolelle ja lisäksi lahteen laskee muutamia isohkoja ojia. Liminganlahden valuma-alueen luonteenomaisia piirteitä ovat peltola- keudet ja niitä ympäröivät laajat suo- ja metsäalueet. Liminganlahden va- luma-alueen pinta-ala on noin 1 400 km², josta on metsää 47 %, suota 32

%, peltoa 18 % ja vesistöjä noin 0,5 %. Liminganlahteen laskevat joet ovat alueen tasaisuuden ja vähäisen järvisyytensä vuoksi tulvaherkkiä.

Alaojan (3,3 km²) ja Liminganjoen (144,69 km²) virtaama voidaan arvioida Myllypuron (Hyrynsalmi) pienen valuma-alueen vertailujakson 1991–2000 valuman (Hyvärinen & Korhonen 2003) perusteella. Vertailukohteen valu- mat ja niiden perusteella lasketut virtaamat on esitetty seuraavassa taulu- kossa.

Myllypuro Alaoja Liminganjoki

l/s km² l/s l/s

Kesä–syyskuu

Mq 8,9 29 1 288

Hq 51,6 170 7 466

Nq 0,85 3 123

Liminganlahden vesistöalueen jokivedet ovat tyypillisesti tummia, rautapi- toisia ja runsasravinteisia. Vedenlaatuun vaikuttaa alueen suoperäisyys.

Temmesjoen alajuoksulla on myös happamia sulfaattimaita. Alueen suu- rimpien jokien yleinen käyttökelpoisuusluokka on välttävä.

P u r k uv e si s t öö n k oh d i st u va k u o r m i t us

Liminganlahdella hajakuormittajista merkittävin on maatalous, jonka osuus vuosittaisesta hajakuormituksesta oli lähes 80 %. Vesistöön vuosittain kohdistuvasta kokonaisravinnemäärästä (pistekuormitus ja luonnonhuuh- touma mukaan lukien) maatalouden osuus oli yli 50 %. Kesäaikana maata- louden osuus vesistöön valuvista ravinteista on 30–40 %. Maatalouteen verrattuna muiden 30 hajakuormituslähteen osuudet olivat pieniä. Maata- louden ja luonnonhuuhtouman kesäajan suhteellisesti vähäisempi kuormi-

18

tus nostaa etenkin taajama- ja haja-asutuksen kuormitusosuuksia. Typen osalta taajamien jätevedet muodostavat vuositasolla noin 10 % ravinteiden vuosittaisesta kokonaisainevirtaamasta. Alueen teollisuuslaitokset sijaitse- vat kaava-alueella ja niiden jätevedet johdetaan pääosin yleiseen viemäri- verkostoon. Turvetuotannon osuus vesistön kokonaiskuormituksesta on vuositasolla alle prosentin ja kesäaikana vajaat 2 %.

P u r k uv e s i s t ön v e d e n l a a t u

Jouttenoisen alapuolisen vesialueen vedenlaatua on tarkkailtu Limingan- lahden vesistötarkkailun yhteydessä Jouttenoisen laskuojassa ja Alaojas- sa. Lisäksi vedenlaatua on tarkkailtu Liminganjoessa.

Vuoden 2004 yhteistarkkailuraportissa Jouttenoisen alapuolista vesistöä kuvataan seuraavasti:

”Alaojaan purkautuu laskuojan kautta Jouttenoisen turvetuotantoalueen va- lumavedet. Alaoja laskee Liminganjoen latvoille. Alueella on viime aikoina tehty myös mittavia metsäojituksia.

Veden happipitoisuus oli Jouttenoisen laskuojassa sekä Alaojassa talvella kohtalainen, mutta heinäkuussa molempien ojien vesi oli lähes hapetonta.

Elokuussa veden happipitoisuus parani lähelle pitoisuutta 4 mg/l. Veden sähkönjohtavuus oli ojissa suhteellisen alhainen verrattuna Liminganjoen suuhun. Heinäkuussa sähkönjohtavuus kuitenkin kohosi laskuojassa tasol- le 15 mS/m. Ilmeisesti heinäkuun tilanteeseen vaikutti ojien vähävetisyys.

Ojavesissä oli heinäkuussa hyvin runsaasti kiintoainetta ja rautaa. Tällöin pitoisuudet pienenivät Alaojassa verrattuna laskuojaan, mikä viittaa las- kuojan pieneen vesimäärään. Elokuussa valumien runsastuessa veden kiintoaine- ja rautapitoisuus kasvoivat laskuojalta Alaojalle ja Liminganjoen suulla. Veden humuspitoisuus oli molemmissa ojissa etenkin kesänäytteis- sä erittäin korkea ja CODMn-arvot kasvoivat Alaojalla kaikilla näytekerroilla selvästi Jouttenoisen laskuojan tasosta. Alaojan humuspitoisuus oli kaikis- sa näytteissä myös korkeampi kuin Liminganjoen suulla. Erittäin korkeista rauta- ja humuspitoisuuksista johtuen myös veden väriarvot nousivat alueella kesällä ajoittain hyvin korkeiksi (lähes 900 mgPt/l).

Fosforipitoisuus on Liminganjoen latvaojissa rehevä, mutta silti huomatta- vasti alhaisempi kuin jokisuulla. Jouttenoisen laskuojaan nähden Alaojassa oli säännöllisesti jonkin verran enemmän fosforia. Fosfaattifosforia oli elo- kuussa laskuojassa melko vähän, mutta muutoin 40–50 %. Typpeä oli mel- ko tasaisesti Jouttenoisen laskuojassa, Alaojassa sekä Liminganjoen suul- la lukuun ottamatta Alaojan heinäkuista poikkeuksellisen korkeaa typpipi- toisuutta (5 000 µg/l). Nitraatti+nitriittityppi oli ojavesistä kesällä sidottu käy- tännössä loppuun. Jouttenoisen laskuojan korkeat ammoniumtyppipitoi- suudet ilmensivät turvetuotantoalueen kuormitusta.”

Kesäkuussa 2006 Jouttenoisen laskureittiä tarkasteltiin maastokäynnillä.

Laskureitillä vesi oli tummaa, mutta kirkasta suovettä. Laskureitille laski useita vastikään kunnostusojitettuja metsäojia.

Vuoden 2002 Liminganlahden yhteistarkkailun laajan raportin mukaan Temmesjoen vedenlaadussa jokivarren kuormitus näkyy pitoisuuksien voimakkaana kasvuna alajuoksun suuntaan. Temmesjoen tarkkailluista si- vuvesistöistä vedenlaadultaan paras on Liminganjoki, jonka vesi kirkastuu, mutta rehevyys lisääntyy alajuoksulle. Ängeslevänjoki on kiintoainetta ja kokonaisfosforia lukuun ottamatta vedenlaadultaan Tyrnävänjokea parem-

19

pi ja yleisesti näillä kahdella suurimmalla sivujoella on Temmesjoen pitoi- suuksia laimentava vaikutus.

Liminganlahteen laskevissa joissa fosforia ja typpeä on runsaasti tarjolla eikä näin ollen ole kysymys varsinaisesti kasvua rajoittavasta minimiteki- jästä. Ilmeisesti levien kasvua näissä vesistöissä rajoittaavat ensisijaisesti veden tummuus, sameus ja virtaus.

V e s is t ö n k ä yt t ö

K a l a sto ja ka l as t us

Yli- ja Alaojan sekä Hirvinevan tekojärven vesialueen omistavat osakas- kunnat ovat vuokranneet kalastusoikeutensa Limingan kalastajaseuralle, joka vastaa vesialueiden kalastusjärjestelyistä. Alue kuuluu Perämeren eteläosan kalastusalueeseen.

Jouttenoisen turvetuotantoalueen kalataloudellisen velvoitetarkkailuohjel- man mukaisesti tarkkailu sisältää kolmen vuoden välein postikyselynä teh- tävän saalistiedustelun. Tiedustelu on tehty vuoden 2003 kalastuksesta.

Yli- ja Alaojalla kalastaneista kalastustietoja saatiin 11 vastaajalta. Näistä kaksi ei ollut saanut saalista ollenkaan. Yleisin pyyntimuoto on vapakalas- tus. Yhdeksän talouden kokonaissaalis oli noin 170 kg ja keskisaalis oli 15,4 kg. Tiedustelun mukaan yleisimmät saalislajit Yli- ja Alaojalla ovat hauki, särkikalat ja ahven. Alueelle istutetaan vuosittain myös purotaimen- ta, jonka osuus kokonaissaaliista vuonna 2003 oli noin 7 %. Rapua ei Yli- ja Alaojassa esiinny. Kalastusta alueella haittaa erityisesti veden vähyys.

Yli- ja Alaojalla kalastaneet kommentoivat lisäksi metsätalouden aiheutta- mista haitoista, kuten metsäojien saostusaltaiden puuttumisesta. Saaliin makuhaitat olivat vähäiset tai niitä ilmeni tuskin lainkaan. Yli- ja Alaojan ka- lastuksen ja saaliin merkitystä (mm. ruokataloudellista ja virkistyksellistä) koskevaan kysymykseen vastaukset kohdistuivat lähinnä kohtaan ”ei enää nykyään merkitystä”. Vähintäänkin kohtalaista merkitystä oli seitsemälle vastaajalle, joista kahdelle merkitys oli suuri.

P o h ja v ede t

Lähin luokiteltu pohjavesialue on 2,9 kilometrin päässä luoteessa sijaitseva Mikonselän luokan I pohjavesialue.

Al u e en l uo nt o ja suo j el uk ohte e t

Lähin Natura 2000 -alue on Revonnevan–Ruonnevan suoalue noin 6,1 kilometrin päässä turvetuotantoalueesta. Hankealueen läheisyydessä ei si- jaitse luonnonsuojelullisesti arvokkaita tai suojeltuja kohteita, eikä kalata- loudellisesti arvokkaita pienvesiä.

T u o t a n toa l ue e n lä h i ymp ä ri st ö n m a ank ä yt t ö

Tuotantoalueen lähiympäristö on pääosin metsäojitettua aluetta. Läheisyy- dessä on lisäksi muutamia peltoja. Tuotantoalueen ympäristö on voimak- kaasti ojitettu lukuun ottamatta tuotantoalueen länsipuolen suoaluetta Isoon Nuoluanjärveen saakka.

20

Asu tus ja m uu raken nettu ym päristö

Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta usean kilometrin säteellä.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

V a i ku t us p i n ta ve s iin

Jouttenoisen turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutus Alaojan ja Limin- ganjoen ainepitoisuuksiin kesäaikana on arvioitu laimentumissuhteen pe- rusteella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaa- tiota ja ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja.

Pitoisuuslaskelmassa ei myöskään ole otettu huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio Jouttenoisen tur- vetuotannon kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Alaojan ja Liminganjoen vedenlaatuun kesän keskimääräisessä virtaama- ja kuormi- tustilanteessa sekä ylivirtaaman aikana.

Laskentapiste Valuma Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N

l/s km² mg/l mg/l µg/l µg/l

Alaoja (F=3,3 km²)

Kesän keskiarvo (brutto) 8,9 4,9 19,8 28 985 Kesän keskiarvo (netto) 8,9 4,1 20 788 Kesän ylivaluma 52,0 2,2 11,5 14 458

Liminganjoki (F=145 km²)

Kesän keskiarvo (brutto) 8,9 0,10 0,5 0,6 23 Kesän keskiarvo (netto) 8,9 0,09 0,4 18 Kesän ylivaluma 52,0 0,05 0,3 0,3 11

Jouttenoisen turvetuotannon vaikutukset näkyvät selvästi Alaojassa, jonka valuma-alueesta turvetuotantoalue muodostaa suuren osan (36 %). Eten- kin typpipitoisuuden laskennallinen pitoisuuslisä on suuri.

Liminganjoella turvetuotannosta aiheutuva laskennallinen vaikutus on ha- vaittavissa enää lähinnä typpipitoisuuden osalta. Jouttenoisen turvetuotan- toalueen osuus on vain noin 0,8 % Liminganjoen valuma-alueesta. Valu- ma-alue on voimakkaasti ojitettua, joten vedenlaatuun vaikuttavat pääosin muut tekijät.

Valuma-alueen ominaisuuksista johtuen Jouttenoisen alapuolinen vesistö olisi rehevä ja tummavetinen ilman turvetuotannon kuormitustakin. Alueella on tehty viime vuosina runsaasti metsäojituksia, joiden vesistövaikutukset ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin Jouttenoisen turvetuotanto- alueen, jolla on käytössä ympärivuotinen tehostettu vesienkäsittely. Kun otetaan huomioon Jouttenoisen vesienkäsittely, tuotantoalueen osuus va- luma-alueesta ja alapuolisen vesistön tila, Jouttenoisen tuotantotoiminta ei nykyisin eikä laajennusvaiheen jälkeen heikennä alapuolisen vesistön tilaa.

21

V a i ku t us k a la s to o n j a k al a stu k s ee n

Tiedusteluaineiston perusteella Jouttenoisen turvetuotantoalue ei ole hei- kentänyt Yli- ja Alaojan kalastusta ja kalansaaliita, eikä toiminnasta arvioi- da jatkossakaan aiheutuvan haittaa.

V a i ku t us v e si s tö n v i r ki s t ys k ä yt t ö ö n

Alapuolisen vesistön vedenlaatu on valuma-alueelta tulevan kokonais- kuormituksen takia varsin heikko. Virkistyskäytön sijainti ja muodot huo- mioon ottaen Jouttenoisen toiminta ei aiheuta haittaa alapuolisen vesistön virkistyskäytölle. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat laskuojaan ja Ala- ojaan, joilla ei ole erityistä virkistyskäyttöarvoa.

P ö l yn j a m e l un v a ik u t u k s et

Jouttenoisen tuotantotoiminnasta ei aiheudu pöly- ja meluhaittoja, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Hakijalle ei myöskään ole tullut valituksia pölystä tai melusta.

Muu t ym pä ri s töv ai ku tu ks e t

Jouttenoisen turvetuotannon jatkaminen ei aiheuta haittaa tai vaaraa suo- jelu- tai pohjavesialueille.

Jouttenoisen tuotantoalueella toiminnan jatkaminen ei aiheuta muutoksia maisemaan. Tuotantoalue on kesäaikaan tumma ja ilman kasvipeitettä.

Vanhalta tuotantoalueelta tuotantopinta-alan vähittäinen poistaminen tur- vetuotantokäytöstä muuttaa maisemaa siten, että poistuma-alueet tulevat muuttumaan kasvipeitteisiksi viljelyn tai luontaisen metsittymisen kautta.

Jouttenoisen turvetuotantotoiminnalla ei ole ollut vaikutusta Ison Nuoluan- järven vedenkorkeuteen tai tilaan. Vuonna 2005 huhti–syyskuussa Ison Nuoluanjärven vedenkorkeus oli N60 + 47,45–47,55 m. Vaikutuksia ei ar- vioida aiheutuvan jatkossakaan.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyt töt a rkkailu

Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Sen tarkoituksena on an- taa päästötarkkailulle taustatietoja eli selvittää, mitä on tehty, missä ja mil- loin. Yleensä kuormitukseen vaikuttavien tekijöiden kirjaaminen sekä ve- siensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta ovat käyttötarkkailun tarkoi- tuksena. Käyttötarkkailutietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoin- nissa, esimerkiksi poikkeuksellisten kuormitustilanteiden tarkastelussa.

Käyttöpäiväkirjaan merkitään:

– tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta, lopettamisesta, tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä

– tiedot ojitus-, kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan etenemisestä – kunnostustyöt

– massansiirrot

22

– ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat

– vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta tarvittaessa mukaan lukien pintavalutuskenttien penkereet, havainnot toimivuudes- ta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista

– laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten ja muiden mahdollisten lietesyvennysten tyhjentäminen

– ojastojen puhdistukset

– sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan

– pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt – mittapadon ja mittauslaitteen asennukset ja korjaukset – huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset – jätehuoltoon liittyvät toimet

– tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset)

– havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvista vaikutuksista sekä muusta kuormituksesta, esim. metsäojitukset

– muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön – tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta

– kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla – alueiden ottaminen jälkikäyttöön

– alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajille.

Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka niin ikään esitetään pyydettäessä valvoville viranomaisille. Päiväkirja säily- tetään niin kauan, kuin tuotantoa harjoitetaan.

P ä ä s tö t a rk k ai l u

Tuotantovaiheen tarkkailu

Jouttenoisen turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrää tarkkaillaan haihdutus- ja imeytysaltaan mittapadolla, jonka kautta koko tuotanto- alueen vedet johdetaan. Vedenlaatua seurataan pintavalutuskentän jäl- keen laskuojassa (koordinaatit 3424379–7176671).

Vedenlaatua tarkkaillaan noin kymmenen vuoden jaksoissa siten, että in- tensiivisen tarkkailun vuosia on jakson aikana kaksi. Tarkkailuvuodet ovat 2008 ja 2012. Vesinäytteet otetaan tarkkailupisteiltä kahden viikon välein viikoilla 20–38 (15.5.–30.9.).

Suolta purkautuva vesimäärä mitataan mittapadon ja jatkuvatoimisen pin- nankorkeuslaitteen avulla. Virtaamanmittausjakso on viikot 20–38. Mikäli virtaamanmittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömalli- järjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen perusteella.

Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), koko- naistyppi (Kok.N), kokonaisfosfori (Kok.P) ja pH.

Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäinen näy- tekerta) määritetään fosfaattifosfori (PO4-P), ammoniumtyppi (NH4-N), nit- raatti- ja nitriittitypen summa (NO2+3-N), rauta ja pH.

23

Tehon tarkkailu

Jouttenoisella tarkkaillaan vesienkäsittelyn tehoa. Haihdutus- ja imeytysal- taan ja pintavalutuskentän vesienkäsittelytehoa tarkkaillaan ottamalla näy- te pumppausaltaasta. Näytteet otetaan vuosina 2008 ja 2012 kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisellä näytteenottokerralla. Rakenteiden tehoa arvioi- daan lisäksi silmämääräisten havaintojen, mm. kosteikkoalueen kunnon ja syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrän perusteella.

Poikkeustilanteiden tarkkailu

Päästötarkkailuvuosina poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kun- toonpanotoimet) tuottaja ottaa ylimääräisiä näytteitä. Näytteet toimitetaan viipymättä analysoitavaksi ja niistä määritetään kiintoaine, CODMn, kok.P, kok.N ja pH.

Suppea tarkkailu

Kahtena vuotena lupakaudella tehtävässä suppeassa tarkkailussa näytteet otetaan kerran kuussa touko–elokuussa. Näytteistä määritetään kiintoaine, COD_Mn, kok.P, kok.N, pH, rauta, NH₄-N, NO₂₊₃-N ja PO₄-P. Tarkkailu voi- daan tehdä myös jatkuvatoimisena vesimäärien mittauksena ilman vesi- näytteenottoa.

Päästöjen laskenta

Päästöjen laskennassa käytetään mitattuja vedenlaatu- ja virtaamatietoja.

Päästöt lasketaan kalenterivuosittain tai ympäristökeskuksen kanssa sovi- tun jakson mukaisesti. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina.

Nettopäästöt lasketaan käyttäen seuraavia taustapitoisuuksia: kokonais- fosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l tai muita Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavia laskennallisia arvoja tai alueita. Niinä vuosina, joina virtaamaa tai vedenlaatua ei mitata, las- kennassa käytetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tur- vetuotantoalueiden mitattuja tietoja.

Vuosittaiset päästöt lasketaan ja ilmoitetaan viranomaisille seuraavan vuo- den helmikuun loppuun mennessä.

V a i ku t us ta r k k ai lu

V e si st öt ark k ai l u

Vesistötarkkailua tehdään samoina vuosina kuin päästötarkkailua eli vuo- sina 2008 ja 2012. Vesistötarkkailupiste on Alaoja (Al3), jonka koordinaatit ovat 3423560–7179009. Näytepisteeltä otetaan neljä näytettä, joista en- simmäinen otetaan kevättulvan aikaan huhti–toukokuussa ja loput kolme heinä–syyskuussa. Päästö- ja vesistötarkkailunäytteet otetaan samalla näytteenottokierroksella.

Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytteenottosyvyys on 1 metri tai puolet kokonaissyvyydestä, mikäli vedensyvyys on alle 2 metriä. Näyt- teenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys ja lämpötila. Näytteistä määrite- tään happi, sähkönjohtavuus, pH, väri, CODMn, kiintoaine, kok.P, kok.N, NH4-N, NO2+3-N, PO4-P ja Fe. Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutus- häviö, jos kiintoainetta on yli 20 mg/l.

24

K a l a ta lo ude ll i n e n t a rk k ai lu

Jouttenoisen turvetuotantoalueen alapuolisen vesialueen kalastoa ja kalas- tusta selvitetään kalastustiedustelulla kaksi kertaa lupakauden aikana.

Tiedustelu tehdään vuosien 2008 ja 2012 kalastuksesta. Postitse tehtävä kalastustiedustelu suunnataan Yli- ja Alaojalla kalastaville lupamyyntitieto- jen pohjalta. Kysely tehdään kolmikerroksisena siten, että toisella kierrok- sella lähetetään vastauskehotus ja kolmannella kierroksella uusintakysely.

Tiedustelun yhteydessä haastatellaan paikallisen osakaskunnan esimiestä tiedusteluvuoden kalastuksesta.

Ra p or to i nti

Päästötarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kahden viikon kuluttua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- selle ja Oulun seudun ympäristövirastolle. Tulokset toimitetaan tarkkailu- jakson päätyttyä syksyllä myös paperitulosteena. Tulosteessa tulee näkyä tarkkailukauden edelliset tulokset ja esittää tulokset havainnollisessa muo- dossa graafisesti. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa siirret- täväksi ympäristönsuojelun Vahti-tietojärjestelmään.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis- tään kuukauden kuluttua näytteenotosta sähköpostilla Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle.

Kaikkiin tarkkailutuloksiin liitetään sanallinen tulosten tulkinta.

Päästö- ja vaikutustarkkailuraportissa tarkastellaan Jouttenoisen kuormi- tuksen vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Raportin tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä.

Raportit lähetetään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle. Raportit lähetetään myös sähköisessä muo- dossa.

Tarkkailuohjelman voimassaolo

Tarkkailuohjelma on voimassa lupakauden. Käyttö- ja päästötarkkailun ha- vaintoaikoja ja -paikkoja sekä määrityksiä ja raportointia voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Vapo Oy:n sopimalla tavalla.

Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan muuttaa Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkai- lua ja sen raportointiaikoja voidaan muuttaa Kainuun työvoima- ja elinkei- nokeskuksen hyväksymällä tavalla.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

P a l o t u r val l is u u s j a p o l t t o ai n e e t

Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Turvetuotantoalue on pelastustoimilain tarkoittama kohde. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotanto-