• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y03-030: Kukonojanharju (Forssa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y03-030: Kukonojanharju (Forssa). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y03-030

2488000

2488000

2489000

2489000

2490000

2490000

6757000 6757000

6758000 6758000

6759000 6759000

6760000 6760000

6761000 6761000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

KUKONOJANHARJU FORSSA

Tietokantatunnus: MOR-Y03-030 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni ja drumliini Arvoluokka: 4 Karttalehti:2113 08 Alueen pinta-ala: 23,4 ha

Korkeus: 147 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 22 m Muodon suhteellinen korkeus: 22m Moreenimuodostuman sijainti: Kukonojanharju sijaitsee Forssassa, Paattilammen

pohjoisosassa, noin 500 metriä Forssa - Urjala tieltä itään.

Geologia

Kukonojanharjun muodostuma sijaitsee Tammelan ylängön luoteisosassa. Se koostuu kahdesta drumliinista ja kahdesta kumpumoreenialueesta. Alueen poikki kulkevan tien pohjoispuolella on yksi drumliini ja tien eteläpuolella muodostuma haarautuu drumliiniin ja kumpumoreenialueeseen. Lisäksi tien eteläpuolisen

drumliinin lounaispuolella on toinen kumpumoreenialue. Drumliinit kuuluvat Punkalaitumen - Lopen (Hämeen) drumliinikentän muodostumiin ja kummut ovat osa Tammelan ylängön laajan, hajanaisen kumpumoreenialueen kumpareita. Ylimmän rannan taso on alueella Yoldiameri-vaiheen aikainen ja se on noin 135 metriä mpy.

Tien pohjoispuolella oleva drumliini on rinteiltään hyvin jyrkkä. Sen luoteispäässä on kallio. Selänteen pituus on noin 400 metriä. Tien eteläpuolisen drumliinin pituus on noin 600 metriä. Selänteen maapeitteen paksuudeksi on maaperäkartoituksen yhteydessä tehdyllä seismisellä luotauksella mitattu noin 14 metriä, paikoin paksuus voi olla suurempikin, jopa 16-17 metriä. Pohjaveden pinta on noin 7 metrin syvyydessä. Aines on melko löyhästi pakkautunutta hiekkamoreenia.Selänteen länsipuolella oleva kumpumoreenialue on ainekseltaan drumliineja löyhempää ja siinä on enemmän pintakivisyyttä ja -lohkareisuutta. Muodostuman eteläisin kumpumoreenialue jatkuu Kukonojanharjun drumliinin suunnassa kohti kaakkoa. Korkokuvassa on havaittavissa jonkin verran suuntautuneisuutta. Tämän kummukon pohjaosissa on todennäköisesti drumlinisaatiossa kerrostunutta ainesta.

Kumpumoreenin kummut ovat syntyneet drumlinisaation päälle jäätikön peräytymisvaiheessa. Niiden pinnalle on jäänyt kiviä ja lohkareita. Moreenipeitteet voivat olla hyvinkin paksuja, vaikka rajatun alueen reunassa todettiin kalliopaljastumia (M. Haavisto-Hyvärinen,henkilökohtainen tiedonanto 1999).

Biologia

Kukonojanharju on suurimmaksi osaksi tuoretta kangasta. Vain pohjoisemman moreenihaaran etelärinteessä on niukasti kuivahkoa kangasta. Lisäksi länsikärjessä on poronjäkälävaltaista kalliopintaa sekä länsiosan

pohjoisrinteessä, kiviaidan eteläpuolella, pieni alue heinävaltaista kasvillisuutta. Muodostelma on suurimmaksi osaksi varttuvaa istutusmännikköä. Nuorta männikköä löytyy pohjoisemman moreenihaaran itäosasta sekä eteläisemmän moreenihaaran lounaisosasta. Varttunutta puustoa on hyvin niukasti pohjoisemman haaran etelärinteessä ja kaakkoiskärjessä. Kukonojanharjun kasvillisuus on pääasiassa tavallista tuoretta kangasta.

Lunkinjärven puoleisempi osa-alue on kuivahkoa ja tuoretta kangasta. Alueen luoteis- ja lounaisosat ovat varttunutta, kuivahkon kankaan männikköä ja alueen pohjoisosassa on varttuvaa mäntyvaltaista tuoretta

kangasta. Muodostelman kaakkoisosa on voimakkaasti harvennushakattua tuoretta kangasta, jonka kivikkoisesta kärjestä löytyy myös kuivahkoa kangasta. Lukinjärven osa-alue on vähälajista kangasmetsää, jonka varttuneet männiköt ovat kuitenkin avoimia ja maisemallisesti kauniita.

Maisema ja muut arvot

Alue on Tammelan ylängölle tyypilliseen tapaan melko karua moreenialuetta. Maasto on kumpuilevaa ja alueen poikki kulkee kaakosta luoteeseen suuntautunut harjujakso. Seutu on metsäistä, ja soita sekä pieniä järviä on paljon. Drumliinit erottuvat hyvin ympäristöstään, joka on pääosin hakattua metsää. Paattilammelle päättyvän selänteen pohjoispuolella on hakkuualue ja näkyvyys on hyvä. Selänteen sisällä puusto on melko harvaa.

Selänteen länsipuolinen kumpumoreenialue rajautuu melko selkeästi ympäröivään kosteikko- ja suoalueeseen, samoin eteläosan kummukko hahmottuu ja rajautuu hyvin muodostumaa ympäröivästä Lunkinsuosta. Noin 600 metriä muodostuman eteläpuolella on Lunkinharjun 2. luokan pohjavesialue (0406151).

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kumpujen ja selänteiden muodot ovat hyvin kehittyneet ja muotojen korkeus on suhteellisen suuri, parhaimmillaan noin 10 metriä.. Potinmäen länsipuoliset kalliopaljastumat

Korkeus: 140 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 25 m Muodon suhteellinen korkeus: 20 m Moreenimuodostuman sijainti: Haapastensyrjä sijaitsee Lopen

Korkeus: 140 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Peukalolamminkangas sijaitsee Tammelan kunnassa,..

Tuoretta kangasta löytyy drumliinien länsiosien kallioisilta alueilta, läntisemmän drumliinin etelärinteen keskiosista sekä itäisemmän drumliinin etelärinteestä, jossa on myös

Korkeus: 141 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Riimalan drumliini on Lopella Riimalan kylässä lähellä

Korkeus: 156 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Toosankangas sijaitsee Kalvolan Pirttikoskelta noin

Muodostuman pohjoiskärki on varttuvaa, tuoreen kankaan kuusimetsää, jossa kasvaa yksittäisiä sinivuokkoja ja kevätlinnunherneitä sekä taikinamarja- ja lehtokuusamapensaita.

Viisinsyrjänmäen alue hahmottuu ympäristöstä lähinnä, koska muodostuman ympäristössä on tasaisia peltoja ja alueella kasvaa puustoa. Ympäristöön ei muodostumalta