MOR-Y03-010
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 2563000
2563000
2564000
2564000
2565000
2565000
6787000 6787000
6788000 6788000
6789000 6789000
6790000 6790000
MYLLYKORVENMAA LAMMI
Tietokantatunnus: MOR-Y03-010 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2134 08 Alueen pinta-ala: 17,2 ha
Korkeus: 160 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Myllykorvenmaa sijaitsee Lammin kunnassa Metsäksen
Soidinmaalla, aivan tekolammen luoteispuolella.
Geologia
Myllykorvenmaan alue on ablaatiomoreenityypin kumpumoreenikohde, joka on osa laajaa Lammin - Padasjoen kumpumoreenialuetta. Tämä kumpualue sijaitsee suhteellisesti ympäristöään korkeammalla alueella.
Muodostuman kummut ovat syntyneet kallioperän kohomuodon päälle, harjujakson itäpuolelle.
Myllykorvenmaa sijaitsee II Salpausselän vyöhykkeen proksimaalipuolella. Vedenkoskemattoman maan alaraja on alueella ilmeisesti noin 140 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten kumpualue on syntynyt supra- akvaattisissa oloissa.Myllykorvenmaan alue koostuu viidestä suuremmasta kummusta ja useammista
pienemmistä kummuista. Kummut ovat melko korkeita ja hyvin kehittyneitä. Niiden muoto on selkeä, ja rinteet ovat paikoitellen hyvinkin jyrkkiä. Kumpujen välissä on kumpumoreenialueille tyypillistä soistumaa.Koko Myllykorvenmaan alueella on melko runsaasti pintalohkareita, noin viisi lohkaretta aarilla, erityisesti kumpujen laella ja niiden rinteillä. Joukossa on myös useita suuriakin lohkareita. Alue on varsin helppo hahmottaa.
Alueelta ei ole leikkaustietoja, eikä siellä ole suoritettu seismisiä tutkimuksia (Kukkonen et al. 1985).
Biologia
Myllykorvenmaa on lähes kokonaan luonnontilaisenkaltaista kuusihavusekametsää. Aivan eteläosassa on kapealti kasvatusmetsävaiheen männikköä. Kuusikossa on ylispuina järeitä mäntyjä, joista suurimmat ovat 50 cm:n paksuisia. Metsästä löytyy myös yksi vastaavan paksuinen kuusi. Maapuista suurin osa on kuusia, mutta seassa on myös järeitä mäntyliekoja, koivupökkelöitä ja -maapuita. Metsäpaloista saa viitettä muutamista vanhoista palokannoista. Erään kuusimaapuun juurakon kätköistä löytyy aarnisammalta ja käävistä havaittiin mm. kuusenkääpä. Lähellä tietä raidalla kasvaa raidankeuhkojäkälää. Notkelmat ovat soistuneita (KgK), mutta ne on aikoinaan laskuojitettu ja maapohja on vähän kuivahtanut. Ojat ovat tosin vähitellen umpeutumassa.
Notkelmissa on paikoin hiirenporras- ja isoalvejuurikasvustoja sekä myös muutamia ketunleipiä. Rinteiden ja lakien aluskasvillisuus on mustikkaista ja laikuittain sammaleista. Kuusikossa kasvaa runsaasti yövilkkoja.
Maisema ja muut arvot
Alue hahmottuu ympäristöstään lähinnä korkeiden kumpujensa ansiosta. Ympäristöön ei avaudu erikoista maisemaa. Sisäinen maisema on selkeä, luonnonkaunis, ja melko vaihteleva. Myllykorvenmaan muodostuma sijaitsee luontodirektiivin mukaan suojellulla Evon Natura-alueella (FI0325001), Sudenpesänkankaan suojelualue (VMA040026), Evon järvialue (RSO040034).
Kirjallisuutta
Kukkonen, M., Kokko, J. & Taka, M. 1985. Raittinsaari. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys. Karttalehti 2134 08.
Geologian tutkimuskeskus.
