MOR-Y03-060
3458000
3458000
3459000
3459000
3460000
3460000
6825000 6825000
6826000 6826000
6827000 6827000
6828000 6828000
6829000 6829000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
RIIHINIEMI HARTOLA
Tietokantatunnus MOR-Y03-060 Muodostumatyyppi: Kumpumoreenityypin
Arvoluokka: 4 Karttalehti:3121 12 Alueen pinta-ala: 36,4 ha
Korkeus: 133 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 28 m Muodon suhteellinen korkeus: 28m Moreenimuodostuman sijainti: Riihiniemen kohde sijaitsee Hartolan kunnan itäosassa Riihiniemen
kylässä, Suurijärven lounaispuolella.
Geologia
Riihiniemen moreenimuodostuma on osa laajempaa isojen muodostumien aluetta, joka mahdollisesti liittyy Heinola-deglasiaatioon. Muodostuma jatkuu Sauvuoren suuntaan, ja on rajattu pohjoisreunastaan
korkokuvamuutoksen mukaan. Muoto on kookas ja sen länsisivu jyrkkä, laen ollessa tasainen (korkeusero 1-2m 100-200m matkalla). Riihiniemi kuuluu Toivakan - Hartolan kumpumoreenikenttään. Ylimmän rannan taso on seudulla ilmeisesti noin 145 m mpy eli muodostuma on subakvaattinen ts. se on jäätikön sulamisvaiheessa vapautunut jäätikön alta veden alle. Rajatun alueen kaakkoisreunassa on hiekkainen rantakerrostuma.
Muodostuman lakea leikkaa itä-länsi-suuntainen tie, leikkauksen korkeus on suurimmillaan noin 5 m.
Leikkauksen mukaan aines on vähälohkareista ja melko vähäkivistä. Lisäksi muodostuman länsisivulla on moreenileikkaus, korkeimmillaan 5 m korkea moreenileikkaus, joka on valunut. Muodostumaan on tehty kaksi seismistä luotausta, joiden perusteella maakerroksen paksuus on 30-50 metriä. Ainespaksuus on
moreenimuodostumalle poikkeuksellisen suuri ja todennäköisesti osa aineksesta on lajittuneita kerroksia (hiekkaa, hietaa). Muodostuman pintalohkareisuus on 1-5, alarajalla, ollen laajoilla alueilla alle 1, länsisivu on lohkareisempi.
Biologia
Alueen itäreunalla on kapealti, varttunutta, mäntyvaltaista havusekametsää. Lahopuut metsiköstä puuttuvat.
Aluskasvillisuus on puolukkaista ja mustikkaista (VT, MT). Muuten alue on lähinnä kasvatusmetsävaiheen männikköä tai mäntytaimikkoa, ja paikoin on myös tuoreita hakkuualoja (VT, MT). Niiden aluskasvillisuus on enimmäkseen puolukkaista ja länsirinteellä kastikkaista. Paikoin on myös sananjalkakasvustoja ja etenkin eteläpäässä kasvaa runsaasti katajia.
Maisema ja muut arvot
Alue hahmottuu länsipuolelle metsäisenä mäkenä. Sisäinen maisema ei ole merkittävä, eikä se erityisesti vaihtele. Länsirinne on jyrkkä.
