• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y03-002: Viisinsyrjänmäki (Kärkölä). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y03-002: Viisinsyrjänmäki (Kärkölä). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y03-002

2565000

2565000

2566000

2566000

2567000

2567000

6756000 6756000

6757000 6757000

6758000 6758000

6759000 6759000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

VIISINSYRJÄNMÄKI KÄRKÖLÄ

Tietokantatunnus: MOR-Y03-002 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni

Arvoluokka: 4 Karttalehti:2133 08 Alueen pinta-ala: 9,1 ha

Korkeus: 117 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 17 m Muodon suhteellinen korkeus: 17 m Moreenimuodostuman sijainti: Viisinsyrjänmäki sijaitsee Kärkölän kunnassa, Iso-Sattialan

kylässä Huilinmäestä länteen.

Geologia

Viisinsyrjänmäen reunamoreenimuodostuma on kapeahko ja pitkänomainen. Se sijoittuu I Salpausselän proksimaalivyöhykkeeseen. Muodostuman suuntaus on koillisesta lounaaseen. Reunamoreenit ovat syntyneet mannerjäätikön reunan eteen. Ne ovat siten poikittain mannerjäätikön liikkeeseen nähden ja kuvastavat muinaisen mannerjäätikön reunan kulkua. Reunamoreeniselänteen muoto on selkeä ja sillä on selkeät rinteet.

Kaakkoisosan distaalirinne on jyrkempi kuin luoteisosan proksimaalirinne. Muodostuman pintalohkareisuus on vähäinen, yleensä vain noin yksi lohkare aarilla.Baltian jääjärven merenpinta oli I Salpausselän

muodostumisvaiheessa ylimmillään noin 150- 156 metriä nykyistä merenpintaa korkeammalla. Viisinsyrjänmäen laki kohoaa lähes 120 metriä mpy korkeustasolle. Selänne on täten syntynyt mahdollisesti ensi vaiheessa noin 50 metriä ja myöhemmin noin 30 metriä syvään veteen. Alueelta ei ole leikkaustietoja (Kukkonen et al. 1988).

Biologia

Kaakkoisrinteen alaosassa on varttunutta kuusikkoa (MT). Mäen laella kasvaa kasvatusmetsävaiheen männikköä (MT) ja aivan koillisosassa on kasvatusmetsävaiheen kuusikkoa. Lahopuut puuttuvat metsiköistä.

Aluskasvillisuus on kastikkaista ja mäen laella myös varpuvaltaista. Lievää rehevyyttä on rinteiden tyvillä ja alarinteillä. Niillä kasvaa mm. ketunleipää. Pensaista alueella kasvaa mm. taikinamarjaa ja jokunen metsäruusu.

Alueelta löytyy myös tesmaa.

Maisema ja muut arvot

Viisinsyrjänmäen alue hahmottuu ympäristöstä lähinnä, koska muodostuman ympäristössä on tasaisia peltoja ja alueella kasvaa puustoa. Ympäristöön ei muodostumalta avaudu maisemaa. Alueen sisäinen ympäristö ei ole erityinen, eikä se juurikaan vaihtele. Noin 500 metriä muodostumalta etelään sijaitsee Supinmäen - Myllykylän ensimmäisen luokan pohjavesialue (0431602).

Kirjallisuutta

Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Herola, E. 1988. Kärkölä. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys.

karttalehti 2133 08. Geologian tutkimuskeskus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Korkeus: 140 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Peukalolamminkangas sijaitsee Tammelan kunnassa,..

Korkeus: 156 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Toosankangas sijaitsee Kalvolan Pirttikoskelta noin

Muodostuman pohjoiskärki on varttuvaa, tuoreen kankaan kuusimetsää, jossa kasvaa yksittäisiä sinivuokkoja ja kevätlinnunherneitä sekä taikinamarja- ja lehtokuusamapensaita.

Inventoitu reunamoreenikohde koostuu reunamoreenimuodostumista, jotka ovat suuntautuneet idästä länteen, kohtisuoraan alueella vallinneen jäätikön virtaussuuntaa

Muiden vallien pituus vaihtelee 100 - 400 metriin ja niiden leveys on noin 50 metriä.. Eteläisimmän ja samalla suurimman vallin muoto on hyvin kehittynyt ja sen rinteet

Drumliini on suurimmaksi osaksi tuoretta kangasta, jota löytyy laajoja alueita Urjalaan menevän tien länsipuolelta ja drumliinin itäosasta.. Länsiosan kumpare on tuoretta lehtoa

Alueen ylin ranta on II Salpausselän vyöhykkeessä 160 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, luoteessa ylimmän rannan taso on Yoldiamerivaiheen aikainen ja noin 140 metriä

Kontuniemen moreenimuodostuma on kumpumoreenityypin suurmuoto, joka koostuu kahdesta isommasta ja korkeasta sekä useammasta pienemmästä mäestä.. Itse suurmuoto kohoaa jyrkästi