MOR-Y03-022
2546000
2546000
2547000
2547000
2548000
2548000
6766000 6766000
6767000 6767000
6768000 6768000
6769000 6769000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
KOMUNHARJU LAMMI
Tietokantatunnus: MOR-Y03-022 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2133 03 Alueen pinta-ala: 7,6 ha
Korkeus: 153 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 13 m Muodon suhteellinen korkeus: 13m Moreenimuodostuman sijainti: Komunharju sijaitsee Lammilla, Montolan kylässä, noin 800 metriä
Jylisjärveltä itään.
Geologia
Komunharjun reunamoreeniselänne sijaitsee Lammin ja Janakkalan välisellä korkealla alueella II Salpausselän vyöhykkeessä. II Salpausselkään kuuluvien muodostumien ketju kulkee alueen halki lounaasta koilliseen.
Alueen ylin ranta on II Salpausselän vyöhykkeessä 160 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, luoteessa ylimmän rannan taso on Yoldiamerivaiheen aikainen ja noin 140 metriä mpy (Kukkonen et al. 1988).
Komunharju on syntynyt jäätikön reunassa syvimmillään noin 20 metriä ja matalimmillaan noin 5 - 10 metriä syvään veteen.
Komunharjun reunamoreenimuodostuma on selvästi suuntautunut koillisesta lounaaseen kohtisuoraan alueella vallitsevaa jäätikön virtaussuuntaa vastaan. Selänne on pituudeltaan noin kilometrin. Muodostumalla on terävä laki ja sen rinteet ovat selkeät ja hyvin jyrkät. Distaalirinne on kauttaaltaan erittäin jyrkkä, proksimaalirinne loivenee koillispäätä kohden. Koillispäässä selänteen muoto alkaa katkeilla. Pintalohkareisuus on varsin vähäistä, yhdestä viiteen lohkaretta aarilla, keskiosassa pintalohkareisuus on kuitenkin runsaampaa, viidestä kymmeneen lohkaretta aarilla. Joukossa on myös suuria kiviä. Yleisesti alueen moreeniselänteiden aines
vaihtelee runsaskivisestä moreenista hyvinkin hiekkaiseen, osin veden huuhtelemaan moreeniin (Kukkonen et al.
1988).
Biologia
Komunharju on lähes kokonaan kasvatusmetsävaiheen männikköä. Sekapuuna kasvaa paikoin kuusta ja koivua ja jokunen haapa. Aivan eteläosassa on varttunutta kuusikkoa. Aluskasvillisuus on kastikkaista. Pohjoisosan itärinteeltä löytyy mäkilehtolustelaikku ja alueella kasvaa harvakseltaan myös muutamia sinivuokkoja sekä yövilkkaa.
Maisema ja muut arvot
Alueen maisemaa hallitsee lounaasta koilliseen suuntautunut II Salpausselän reunamuodostumajakso.
Reunamuodostuman molemmin puolin on järviä, joiden rannoilla on loma-asutusta. Muodostuman
proksimaalipuolella on melko laajoja, asumattomia suo- ja kosteikkoalueita. Distaalipuolen savikot ovat pääosin peltoina. Maiseman pinnanmuotoihin tuovat lisäksi vaihtelua luode-kaakkosuuntaiset katkeilevat harjujaksot ja peräkkäiset harjukummut. Komunharjun muodostuma ei juurikaan hahmotu ympäristöstään. Keskiosan
korkeimmalta kohdalta aukeaa näkymä itään. Muodostuman sisäisestä maisemaa hallitsee hyvin jyrkkäpiirteinen topografia, jota luonnehtii selänteen terävä lakiosa ja jyrkät rinteet. Alueen lähiympäristö on metsää.
Muodostuman länsi-lounaisosassa on Paapelinmaan 2. luokan pohjavesialue (0440152).
Kirjallisuutta
Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Herola, E. 1988. Jylisjärvi. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys.
Karttalehti 2133 03. Geologian tutkimuskeskus.
