MOR-Y03-005
2531000
2531000
2532000
2532000
2533000
2533000
2534000
2534000
6785000 6785000
6786000 6786000
6787000 6787000
6788000 6788000
6789000 6789000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
UTTERINVUORI HAUHO
Tietokantatunnus: MOR-Y03-005 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 3 Karttalehti:2132 11 Alueen pinta-ala: 28,8 ha
Korkeus: 137,5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 35 m Muodon suhteellinen korkeus: 35 m Moreenimuodostuman sijainti: Utterinvuori sijaitsee Hauhon kunnassa Iso-Roineen
Matinlahden lounaispuolella.
Geologia
Utterinvuoren drumliini on suuntautunut luoteesta kaakkoon. Muodostuma on ilmeisesti syntynyt muinaisen mannerjäätikön liikkeen suuntautuessa I Salpausselän vyöhykkeeseen tai jo tätä ennen, jään virratessa kohti kaakkoa johonkin kaakkoisempaan jäätikön reuna-asemaan. Muodostuman lähtökohtana on todennäköisesti ollut kookas subglasiaalinen moreenikumpu, jota moreenimuodostumatyyppiä tavataan seudulla, varsinkin
lännempänä, Kalvolan-Hämeenlinnan seudulla.Ylimmän rannan taso on alueella noin 145 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten Utterinvuori on vapautunut jäätikön reunassa kokonaan subakvaattisesti.
Lakialueen kohdalla veden syvyys on ollut alle kymmenen metriä, mutta muodostuman alarinteillä veden syvyys on ollut yli 40 metriä. Drumliinin rinteet ovat selkeät ja muodostuma on melko laaja-alainen. Rinteet ovat lisäksi varsin jyrkät. Koko alueella pintalohkareisuus on runsas, ja joukossa on suuriakin lohkareita. Koko drumliinin muoto on selkeä ja helposti hahmottuva. Alueelta ei ole leikkaustietoja, mutta viereisellä karttalehdellä 2132 10 sijaitsevan Pikku-Äkkijärven moreenimuodostuman maapeitteen paksuudeksi on tutkimuksin selvitetty 15,5 - 23,6 metriä. (Kae et al. 1977, Kielosto et al. 1988). Utterinvuoren keskellä on maa-aineksen ottokuoppa, jossa kasvaa jo inventointiajankohtana, kesällä 2000, yli kymmenvuotiaita puita.
Biologia
Alue on kokonaan ruohoista tuoretta kangasta (MT), lehtomaista kangasta (OMT) tai lehtoa (FT, OMaT).
Rehevimmät kohdat sijaitsevat rinteiden tyvillä. Varttunutta kuusivaltaista metsää on etenkin lehdoissa ja laajemmin koillisrinteellä. Eteläosan puustoa on enemmän käsitelty ja metsät ovat lähinnä kasvatusmetsävaiheen männikköä. Etenkin koillisrinteen tyvilehdossa kasvaa vaateliasta kasvillisuutta. Kuusten varjossa on
suhteellisen tiheä lehtokuusaman, taikinamarjan, punaherukan, tuomen ja vadelman muodostama pensaikko.
Aluskasvillisuutta vallitsee paikoin ketunleipä ja hiirenporras tai kivikkoalvejuuri. Lehdossa kasvaa myös runsaasti mustakonnanmarjaa ja sinivuokkoa. Siellä täällä on velholehtikasvustoja, yksittäisiä koiranheisiä, kevätlinnunherneitä, sudenmarjoja, nokkosia ja joitakin tammen sekä vaahteran taimia. Tammen taimia löytää tosin sieltä täältä koko mäeltä. Samantapaista lehtoa on myös lounaisrinteen tyvellä, Utterinpellon laitamilla.
Alueella kasvaa lisäksi suhteellisen runsaasti yövilkkaa ja koillisrinteestä löytyy myös näsiä.
Maisema ja muut arvot
Utterinvuori hahmottuu ympäristöstään hyvin korkeutensa vuoksi. Alueen puusto estää näköalat ympäristöön.
Muodostuman sisäinen maisema on selkeä ja se vaihtelee jonkin verran. Muodostuman alueella ei ole suojelualueita, mutta noin 50 metriä sen itäpuolella sijaitsee Leppäniemen luonnonsuojelualue (YSA040281).
Kirjallisuutta
Kae, E., Sten, C-G. & Taka, M. 1977. Hauho. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys. Karttalehti 2132 10. Geologian tutkimuskeskus.
Kielosto, S., Sten, C-G. & Paukola, T. 1988. Eteläinen. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys. Karttalehti 2132 10.
Geologian tutkimuskeskus.
