MOR-Y01-005
2489000
2489000
2490000
2490000
2491000
2491000
6684000 6684000
6685000 6685000
6686000 6686000
6687000 6687000
6688000 6688000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
HALKIOVAHANNUMMI KARJALOHJA, SAMMATTI
Tietokantatunnus: MOR-Y01-005 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2023 07, 2023 10 Alueen pinta-ala: 18,7 ha
Korkeus: 95 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 20 m Moreenimuodostuman sijainti: Alue sijaitsee Sammatin ja Karjalohjan kuntien rajalla,
Karjalohja-Sammatti-tien molemmin puolin, lähellä Lohilammen tien risteystä.
Geologia
Halkiovahannummen reunamoreeni on II Salpausselkään kuuluva, varsin tyypillinen reunamoreenimuodostuma.
Selänne on syntynyt muinaisen mannerjäätikön reunassa alkuvaiheessa noin 60 metriä syvän veden oloissa ja synnyn loppuvaiheessa noin 40 metriä syvään veteen, kun oletetaan ylimmän rannan tason (Baltian jääjärven III- vaihe) olevan alueella 135-140 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. II Salpausselän lisäksi muodostuma kuuluu Halikon - Perniön - Suomusjärven reunamoreenikenttään (Glückert & Ristaniemi 1980, Niemelä et al.
1994).Muodostuman pituus on noin 1100 metriä ja leveys suurimmillaan noin 200 metriä. Se on suuntautunut alueen muiden reunamoreeneiden tapaan koillis-lounais-suuntaisesti, aivan koillisimman kärjen kuitenkin kääntyessä lyhyen matkaa jyrkästi luoteeseen. Muodostuman pinta-ala on lähialueen muita inventoituja reunamoreenikohteita hieman suurempi, etenkin sen pituus on suurempi. Muodostuma on muodoltaan melko selkeä, ja sen kummallakin sivulla, myös luoteisrinteellä on varsin runsaasti pintakivikkoa ja -lohkareita.
Muodostumalla ei ole leikkauksia, mutta alueen keskellä, muodostuman halki kulkevan Karjalohja-Sammatti- tien varressa on pienehkö, metsittynyt maa-aineksen ottokuoppa, jota ei ilmeisesti enää käytetä.
Biologia
Halkiovahannummen reunamoreenimuodostelma on suurimmaksi osaksi tuoretta kangasta. Kuivahkoa kangasta löytyy laajahko alue tien itäpuolelta muodostelman keskiosasta ja kapea vyöhyke tien itäreunasta muodostelman pohjoisosasta. Nuorta mäntytaimikkoa on laajahko alue muodostelman eteläosassa sekä pienempiä alueita pohjoiskärjessä ja lännessä olevan kallion ympäristössä. Vaihtelevan ikäistä varttuvaa istutusmännikköä esiintyy lähinnä alueen keskiosissa. Varttunutta mäntymetsää löytyy kuivahkon kankaan kasvupaikoilta sekä varttunutta sekametsää tien länsipuolelta, alueen pohjoisosasta. Halkionummen kasvillisuus on hyvin tavallista tuoreen kankaan kasvillisuutta.
Maisema ja muut arvot
Muodostuma ei erityisesti erotu maisemassa eikä siltä avaudu maisemia ympäristöön. Muodostuman sisäinen maisema on melko selkeä, kun sen hahmottaa esimerkiksi hakkuuaukealla. Se ei kuitenkaan erityisesti erotu muista alueen II Salpausselän muodostumista. Sisäinen maisema on muodostumatyypille tyypillinen. Alue kuuluu Halkiovahannummen 2. luokan pohjavesialueeseen (0122352). Muodostuman pohjoispuolella on Kiskonjoen - Perniönjoen vesistöjen valuma-alue ja muodostumasta noin 600 metriä luoteeseen on Lohilammen säästömetsä (YSA010849).
Kirjallisuutta
Glückert, G. & Ristaniemi, O. 1980. Ancylustransgressio Karjalohjalla Toisella Salpausselällä. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja 41. 22 s.
Niemelä, J., Backman, B., Grönlund, T., Ikonen, L. & Stén, C-G. 1994. Suomusjärven kartta-alueen maaperä.
Suomen geologinen kartta 1:100 000 : maaperäkarttojen selitykset. Karttalehti 2023. 80 s. Geologian tutkimuskeskus.
