MOR-Y01-018
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 2528000
2528000
2529000
2529000
2530000
2530000
2531000
2531000
6704000 6704000
6705000 6705000
6706000 6706000
6707000 6707000
6708000 6708000
HOLMANMÄKI VIHTI
Tietokantatunnus MOR-Y01-018 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2041 09 Alueen pinta-ala: 7,1 ha
Korkeus: 105 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 30 m Muodon suhteellinen korkeus: 15m Moreenimuodostuman sijainti: Holmanmäki sijaitsee Vihdin kunnassa, Hanko - Hyvinkää-tien
varressa Haimoon itäpuolella.
Geologia
Holmanmäki on I Salpausselän reunamoreeniselänne. Pohjoisempi rajautuu itäpäässä kalliopaljastumaan, jota vasten selänne on ilmeisesti osin syntynyt. Selänteen proksimaalirinne on jyrkkä. Sen distaalisivu on selkeä ja hyvin kehittynyt, paitsi itäpäässä, jossa selänne rajautuu kallioon. Selänteen länsipäässä tieleikkauksessa on kallioleikkaus, mutta sen päällä on moreenia arviolta kolmesta neljään metriä. Lisäksi sähkölinjan pylvään kohdalla on kalliopaljastuma. Eteläisempi selänne rajautuu koillispäästään kallioon. Selänteen rinteet ovat hyvin kehittyneet. Se on kompaktimpi kuin pohjoisempi selänne.Selänteen alueella suurin korkeuksien ero on 30 metriä, laen noin 105 m mpy tasosta länsiosan alareunojen noin 75 m mpy tasoon. Jäätikön reunan ollessa I Salpausselällä Holmanmäen kohdalla oletettu ylimmän rannan vedenpinnan korkeus on ollut noin 125, joten reunamuodostuma syntyi alkuvaiheessa noin 50 metriä ja matalimmillaan noin 20 metriä syvään veteen.
Pohjoisemman selänteen suurin korkeus tarkasteltaessa suhteellisia korkeuksia poikkileikkauksina on noin 15 metriä proksimaalisuuntaan ja 8 metriä distaalisuuntaan, eteläisemmän noin 8 metriä.
Biologia
Pohjoisen Holmanmäen metsät ovat muodostelman koillis- ja keskiosissa tuoretta kangasta, jossa esiintyy yksittäisiä lehtokasvilaikkuja. Lounaisosassa on runsaammin lehtokasvillisuutta, josta löytyy sekä tuoreen että kuivan lehdon piirteitä. Muodostelma on suurimmaksi osaksi varttuvaa metsää. Varttuvat männiköt vallitsevat muodostelman pohjoisrinnettä ja lakialueita sekä hiukan järeämmät varttuvat kuusikot etelärinnettä.
Muodostelman lounaiskärjessä on pieni alue vaihtelevan ikäistä sekametsää, josta löytyy myös varttuneita puuyksilöitä. Pohjoisrinteessä on pieni alue noin neljämetristä mäntytaimikkoa. Puuston nuoruuden ja alueella tehtyjen voimakkaiden harvennushakkuiden takia kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuden luonnontilaisuus on heikentynyt. Eteläisemmän Holmanmäen kasvillisuus on lähes kokonaan tuoretta lehtoa. Alueen luoteiskulmassa on tiheä nokkoskasvusto ja pohjoisosassa on pieni alue lehtomaista kangasta. Lehdon puusto on järeää, varttuvaa kuusisekametsää. Sekapuuna alueella kasvaa koivua, mäntyä ja pihlajaa sekä muutama vaahtera. Lehtomaisen kankaan puusto on noin kahdeksanmetristä istutusmännikköä. Nokkoskasvustossa kasvaa siellä täällä raitaa ja koivua.
Maisema ja muut arvot
Pohjoisempi selänne hahmottuu laajemmalla rajauksella peltojen rajaamana. Sieltä aukeaa harvennushakkuun jälkeen maisemia ulospäin. Selänteen muoto hahmottuu hyvin selänteen laelta, varsinkin hakkuun jälkeen.
Eteläisempi selänne ei hahmotu ympäristöstään.
