MOR-Y05-018
3471000
3471000
3472000
3472000
3473000
3473000
3474000
3474000
6751000 6751000
6752000 6752000
6753000 6753000
6754000 6754000
6755000 6755000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
SAUNAKANGAS IITTI
Tietokantatunnus: MOR-Y05-018 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 3 Karttalehti:3113 05 Alueen pinta-ala: 6,7 ha
Korkeus: 115 m mpy Alueen suhteellinen korkeus:12,5 m Muodon suhteellinen korkeus:12,5 m Moreenimuodostuman sijainti: Saunakangas sijaitsee Iitissä, Toittilansuon eteläreunalla, noin
kilometri Mustalammelta itään.
Geologia
Saunakankaan reunamoreenimuodostuma kuuluu Salpausselkien vyöhykkeeseen. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee alueen poikki lähes itä-länsisuuntaisena. Salpausselän Miehonkankaan pohjoisosassa on
moreenikerrostumia, jotka koostuvat useasta päällekkäisestä moreenilaatasta. Näistä on otettu mukaan
inventointiin Saunakangas. Itämeren ollessa ylimmillään Baltian jääjärvivaiheessa heti mannerjäätikön hävittyä, oli suuri osa alueesta veden alla, josta kuitenkin monien mäkien laet nousivat luotoina. Yoldiameri ulottui enää vain matalana lahtena Kymijoen nykyistä laaksoa pitkin alueelle (Rainio et al. 1989).
Inventointiin mukaan otettu Saunakankaan pohjoisempi reunamoreenimuodostuma koostuu yhdestä suuresta vallista, joka on suuntautunut lännestä itään alueella vallinneen muinaisen mannerjäätikön virtaussuuntaa vastaan sen reunan suuntaisesti. Vallin pituus on lähes 700 metriä ja leveimmillään se on noin 200 metriä.
Saunakankaan eteläisempi reunamuodostuma on pääosin maa-aineksen ottoalueena, eikä sitä tämän vuoksi ole otettu mukaan inventointiin. Saunakankaan reunamoreenivalli on muodoltaan selännemäinen, itäisempi osa on muodoltaan läntistä selkeämpi. Proksimaaliosa on loiva ja se laskee hieman terassimaisesti. Distaalirinne on jyrkkä. Pintalohkareisuus on rinteillä hyvin vähäistä, alle yksi lohkare aarilla ja laella hieman runsaampaa, yhdestä viiteen lohkaretta aarilla. Inventointiin mukaan otetussa muodostumassa ei ole leikkauksia.
Eteläpuolisessa reunamoreenimuodostumassa on maa-aineksen oton vuoksi isot leikkaukset, joilla saattaisi olla myös opetuksellista arvoa. Leikkauksista ei ole tehty leikkaushavainnointia. Ensimmäisessä Salpausselässä ja heti sen pohjoispuolella olevassa moreenissa on usein hyvin vähän hienoainesta. Kuusankosken alueella Salpausselässä on moreenin alla useiden satojen metrien matkalla kerrallista savea (Rainio et al. 1989).
Biologia
Koko alue on varttunutta kasvatusmännikköä (VT), joka on alkavasti kuusettumassa. Aluskasvillisuus on sammal- ja varpulaikkuista. Siellä täällä on kastikkatupsuja.
Maisema ja muut arvot
Saunakangas rajautuu lähes täysin ympäröiviin suoalueisiin, Toittilansuohon ja Puusuohon. Sen eteläpuolella on Miehonkankaan reunamuodostuma, jossa on laajat maa-aineksen ottoalueet. Saunakangas hahmottuu maisemasta hyvin, vaikka ympäristöön ei avaudukaan puuston ja muun kasvillisuuden vuoksi maisemaa. Sen sisäisessä maisemassa ei ole erityispiirteitä. Muodostuman pohjoispuolisella Syvienhautojenkankaan harjulla on Ruokosuon 1. luokan pohjavesialue (nro 0514203).
Kirjallisuutta
Rainio, H., Mäkilä, M. & Grundström, A. 1989. Kuusankoski. Maaperäkartta 1 : 20 000 selitys. Karttalehti 3113 05. Geologian tutkimuskeskus.
