• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y05-013: Kopsalan reunamoreeni (Ruokolahti). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y05-013: Kopsalan reunamoreeni (Ruokolahti). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y05-013

4448000

4448000

4449000

4449000

4450000

4450000

4451000

4451000

6798000 6798000

6799000 6799000

6800000 6800000

6801000 6801000

6802000 6802000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

KOPSALA RUOKOLAHTI

Tietokantatunnus MOR-Y05-013 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni

Arvoluokka: 4 Karttalehti: 4112 09 Alueen pinta-ala:3,4 ha

Korkeus: 113 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 6 m Muodon suhteellinen korkeus: 6m Moreenimuodostuman sijainti: Kopsalan reunamoreenimuodostuma on I Salpauselän vyöhykkeen

muodostuma Ruokolahdella, 6-tien vieressä, noin neljä kilometriä Särkilahden tienristeyksestä Joensuun suuntaan.

Geologia

Muodostuma on eräs selvimpiä varsinaisia jäätikön reunaan syntyneitä moreenimuodostumia I Salpausselän vyöhykkeessä Etelä-Karjalassa. Se on muodoltaan hyvin kehittynyt. Ylimmän rannan taso on alueella noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella, joten muodostuma on syntynyt supra-akvaattisissa oloissa, heti ylimmän rannan tason yläpuolelle. Selänteen lounaisosassa näyttää sen alustan korkokuvaa määräävän Salpausselkien syntyvaihetta vanhempaan drumlinisaatioon liittyvä loiva luode-kaakko-suuntainen selänne. Reunamoreenivalli kohoaa korkeimmalle ao. "drumliinihännän" kohdalla. Reunamoreeniselänteen leveys on 20-30 metriä eli se on normaalia kookkaampi. Koko viittaa syntyyn useamman vuoden aikana. Selänteen laella kulkiessa on

todettavissa sen laen kaksiosainen harja, jossa välissä on hieman matalampi selänteen suuntainen painanne.

Selänteen kaakkois- eli distaalirinne on jyrkempi ja korkeampi kuin sen luoteis- eli proksimaalirinne. Selänne patoaa luoteispuolelleen suon, joka selittää osittain tämän puoleisen rinteen pienemmän korkeuseron. Myös luoteisrinne on paikoin jyrkkä, mm. koillispäässä, suuren siirtolohkareen kohdalla. Pintalohkareisuus selänteessä on reunamoreeniselänteille tyypillisesti korkea erityisesti sen kaakkoisrinteessä. Keskimäärin selänteen

lohkareisuus on 1-5 lohkaretta aarilla. Osa pintalohkareista on kooltaan yli 1 m3. Muodostuman koillispäässä on sen kaakkoispuolella iso siirtolohkare, arvioitu koko noin 125 m3. Se sijaitsee juuri (2001) avohakatulla alueella, jolla korkea lohkare näkyy kauas ympäristöön.

Biologia

Kopsalan reunamoreeniselänteellä on kasvillisuudeltaan vaatimatonta tuoreen kankaan (MT) metsää.

Luonnontilaisten alueiden osuus on melko pieni ja ne ovat pääasiassa erirakenteisia. Lehtipuuvaltaisia sekametsiköitä on alueen lounaisosassa. Koillisosan kaakkoisrinteellä on kangasmetsäsammaleista matalaa kuusikkoa. Luoteisrinteen männikköä ja lakialueen mäntytaimikkoa on voimakkaasti harvennettu. Alueen keskiosassa on nuoria, harvennettuja mänty- ja koivutaimikoita. Aluetta luonnehtivat hakkuut ja harvennukset.

Maisema ja muut arvot

Reunamoreeniselänne ei hahmotu ympäristöönsä lähialuettaan lukuun ottamatta, sillä selänteen korkeus on liian pieni. Selänne ei rajaudu teräväpiirteisesti muihin maastoelementteihin kuten vesistöihin tai peltoihin. Viereiseltä 6-tieltä selänne erottuu suhteellisen heikosti tiheän nuoren metsän peittäessä näkyvyyden selänteelle. Vastaavasti selänteeltä ei avaudu merkittäviä maisemia ympäristöön. Ympäristössä ei ole merkittäviä maisemallisia

arvotekijöitä. Viereinen 6-tie näkyy selänteen kaakkoisosaan. Selänteen sisäinen maisema on jonkin verran mielenkiintoinen sen kaksiosaisen harjan vuoksi.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ylimmän rannan taso on alueella noin 145 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten Utterinvuori on vapautunut jäätikön reunassa kokonaan subakvaattisesti.. Lakialueen

Alueella ylimmän rannan taso on ilmeisesti noin 150 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten muodostuma on syntynyt syvimmillään noin 35 metriä ja selänteen lakiosan

Lajisto on hyvin tyypillistä tuoreen kankaan lajistoa, mutta rantojen tuntumasta löytyy myös suokasvillisuutta pieneltä rämeeltä, sekä hieman ruohoisempaa lajistoa

Moreeniselänteen laella on tehty seisminen luotaus, jonka mukaan selänteen moreeniosan suurin paksuus on noin 15 metriä.. Ylimmän rannan taso on alueella vähintään 125 m

Selänne on siis syntynyt ylimmän rannan tasoon, osittain arviolta noin 10 metriä syvään veteen ja osittain ylimmän rannan tason yläpuolelle.. Selänteen syntyä ylimmän

Selänteen synnyn aikana veden syvyys on ollut jäätikön reunassa suurimmillaan noin 50 metriä ja muodostuman synnyn loppuvaiheessa noin 10 metriä, olettaen ylimmän rannan tason

Alueen korkein osa on jäänyt ylimmän rannan tason yläpuolelle ja alaosat ovat vapautuneet jäätikön alta syvimmillään noin 20 metriä syvään veteen.. Riihipellonkangas

Selänteiden syntyessä ylimmän rannan taso oli alueella alkuvaiheessa mahdollisesti noin 130 metriä mpy ja todennäköisesti nousi myöhemmin, ainakin noin 140 m mpy tasoon,