MOR-Y11-013
4479000
4479000
4480000
4480000
4481000
4481000
7339000 7339000
7340000 7340000
7341000 7341000
7342000 7342000
7343000 7343000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
MYLLYSAARI KUUSAMO
Tietokantatunnus: MOR-Y11-013 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 3 Karttalehti:461304 Alueen pinta-ala: 44,4 ha
Korkeus: 272 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 28 m Muodon suhteellinen korkeus: 25 m Moreenimuodostuman sijainti: Myllysaaren drumliini sijaitsee Kuusamon koillisosassa Vuotungin
kylästä 2 km luoteeseen, Ala-Vuotunki -järven itärannalla Kuusinkijoen suulla.
Geologia
Myllysaaren kaksoisdrumliinimuodostuma kuuluu Kuusamon drumliinikenttään ja sen suuntaus on länsiluoteesta itäkaakkoon. Kaksoisdrumliinin muoto on erittäin hyvin kehittynyt ja kaksoismuodoksi symmetrinen. Molemmissa drumliineissa on ennen distaalipäätä pieni notkahdus. Distaaliosassa on muodossa havaittavissa myös lievää sekundääristen prosessien muovaamista (uoman näköisiä matalia väyliä). Tämän lisäksi pohjoispuoleisen drumliinin proksimaalipäässä on pieni poikittainen veden kuluttama uoma.
Muodostuman rinteet ovat jyrkkiä niin ulkoreunoilla kuin välissäkin. Lakiosissa on pienet tasanteet, sitten terävähköt taitteet niin ylhäällä kuin alhaallakin. Muodostuman pituus on 1200 metriä ja leveys 380 metriä. Ala- Vuotunkijärvi ja Kuusinkijoen suu muodostavat veden täyttämän kaarialtaan kaksoisdrumliinin
proksimaalipäässä. Muodostuman pohjoiskyljessä on tieleikkaus ja proksimaalipäästä on alhaalta otettu ainesta noin 30 vuotta sitten. Kalliopaljastumia muodostuman alueelta ei ole havaittu, pintalohkareisuus on lähes olematon vaihdellen välillä 0-1 lohkareeseen aarilla, distaaliosassa paikoin vähäinen.
Biologia
Myllysaari on tuoretta (VMT), varttunutta sekametsää tai varttunutta kasvatusmännikköä. Lajisto on hyvin tyypillistä tuoreen kankaan lajistoa, mutta rantojen tuntumasta löytyy myös suokasvillisuutta pieneltä rämeeltä, sekä hieman ruohoisempaa lajistoa lehtomaisesta (VMT-GOMT) kasvatuskoivikosta alueen koilliskulmalta.
Korkealehto on enimmäkseen tuoretta (VMT), varttunutta, kuusivaltaista sekametsää, josta löytyy myös lahopuuta. Herttakaksikon lisäksi alueelta ei löytynyt muuta mainittavaa lajistoa. Molemmat drumliinit ovat kasvillisuudeltaan ja kasvillisuustyypeiltään melko yksipuoleisia.
Maisema ja muut arvot
Kaksoisdrumliini hahmottuu etenkin järven ja joen suunnalta metsäisenä muotona. Laella metsä on sen verran harvahkoa, että sieltä avautuu kohtalaisesti maisemia ympärysvesistöille. Harvahko metsikkö avaa myös sisäistä maisemaa. Erityistä muodostumassa on sen kaksoismuotoisuus, välissä oleva painanne luo hieman vaihtelua uomien lisäksi.
Muodostuma on luonnontilainen lukuun ottamatta pohjoiskyljen tieleikkausta ja proksimaalipään vanhaa maa- ainesten ottamisaluetta. Eteläpuoleisen drumliinin distaaliosassa on pienrivitalo, mutta se jää rajauksen ulkopuolelle.
