MOR-Y03-013
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli 2547000
2547000
2548000
2548000
2549000
2549000
2550000
2550000
6735000 6735000
6736000 6736000
6737000 6737000
6738000 6738000
6739000 6739000
KORKEAMÄKI HAUSJÄRVI
Tietokantatunnus MOR-Y03-013 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 2 Karttalehti:2044 03 Alueen pinta-ala: 19,6 ha
Korkeus: 138 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 37 m Muodon suhteellinen korkeus: 37 m Moreenimuodostuman sijainti: Korkeamäki sijaitsee Hausjärven kunnassa, Vantaan kylän ja
Hikiän välissä.
Geologia
Korkeamäki on eräs Suomen parhaimmin kehittyneistä reunamoreeniselänteistä ja tärkeä osa I ja II
Salpausselän välistä mannerjäätikön reuna-asemaan syntynyttä muodostumavyöhykettä. Selänteen distaalirinne on erityisen hyvin kehittynyt, mutta myös proksimaalirinne on jyrkkyydessään ja korkeudessaan poikkeuksellinen.
Selänteen aines on ilmeisen tiivistä, koska distaalirinne on äärimmäisen jyrkkä. Lounaispää päättyy yllättävän terävästi. Seismisen luotauksen mukaan seisminen nopeus on suhteellisen korkea, joka osoittaa aineksen moreenisuutta ja karkeutta, kerrospaksuus on 30-32 metriä (GTK 398, Palmu, Kielosto, Koho). Myös leikkaus muodostuman rajauksen koillispuolella osoittaa aineksen olevan moreenia (diamiktonia). Leikkauksessa on isoja, yli kuution kokoisia lohkareita. Selänteen synnyn aikana veden syvyys on ollut jäätikön reunassa suurimmillaan noin 50 metriä ja muodostuman synnyn loppuvaiheessa noin 10 metriä, olettaen ylimmän rannan tason olevan alueella noin 150 m nykyisen merenpinnan yläpuolella. Pintalohkareisuus on keskimäärin yli 10 lohkaretta aarilla, vaihdellen hyvin runsaasti yli 10:stä 5-10 lohkareeseen aarilla. Pintalohkareisuus on "oikeaoppisesti" suurin distaalilaella ja osa pintalohkareista on yli kuution kokoisia.
Biologia
Korkeamäen metsät ovat tuoretta kangasta. Pohjoisosan länsirinne on nuorta kuusitaimikkoa ja itärinne nuorta varttuvaa istutusmännikköä. Selänteen keskiosat ja pohjoiskärki ovat hiukan vanhempaa, varttuvaa
istutusmännikköä. Pohjoisosan länsirinteessä on lisäksi mäntytaimikkoa ja itärinteessä järeää, varttuvaa mäntymetsää. Kaikilla istutusmänniköillä kasvaa runsaasti kuusta ja koivua sekapuuna. Korkeanmäen kasvillisuus on hyvin tavallista kangasmetsien lajistoa. Vain muutamassa pienessä laikussa kasvaa lehtomaista kasvillisuutta, mm. nuokkuhelmikkää, kevälinnunhernettä, sinivuokkoa ja ahomataraa. Kasvillisuuden luonteenomaisuus on kärsinyt metsähoitotoimenpiteiden takia.
Maisema
Korkeamäki on muodostuma, jonka laelta, ympäristön puuston latvojen välistä ja ylitse aukeaa maisemia melko hyvin, mikä on epätavallista moreenimuodostumalle. Selänne hahmottuu myös maisemasta varsin hyvin, päinvastoin kuin moreenimuodostumat yleensä. Sisäisessä maisemassa tulee esille vaihtelu selänteen pituussuunnassa, heijastuksena kallioalustan korkeuden ja rinteiden viettosuunnan vaihteluista. Muodostuma kuuluu 2. luokan pohjavesialueeseen (0408609).
