MOR-Y03-059
2544000
2544000
2545000
2545000
2546000
2546000
6731000 6731000
6732000 6732000
6733000 6733000
6734000 6734000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
KÄRMEENMÄKI HAUSJÄRVI
Tietokantatunnus MOR-Y03-059 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:2044 03 Alueen pinta-ala: 8,7 ha
Korkeus: 138 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 23 m Muodon suhteellinen korkeus: 23m Moreenimuodostuman sijainti: Kärmeenmäki sijaitsee Hausjärven kunnassa Suopellonmäen ja
Niittymäen välissä.
Geologia
Kärmeenmäen reunamoreenimuodostuma sijaitsee I ja II Salpausselän välisellä alueella. Muodostuma on ilmeisesti osa jäätikön reuna-asemaa, joka sijoittuu I ja II Salpausselän väliselle alueelle Riihimäen kaakkoispuolella. Selänteen rakenne on useasta elementistä koostuva, mikä on tyypillistä kookkaille
reunamoreenimuodostumille. Alueella ylimmän rannan taso on ilmeisesti noin 150 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten muodostuma on syntynyt syvimmillään noin 35 metriä ja selänteen lakiosan kohdalla noin 10 metriä syvään veteen. Tieleikkauksen perusteella selänteen länsiosan alla kalliopinta kohoaa ilmeisesti jopa yli 130 metrin mpy tasoon.Selänteen länsiosa jakautuu kahteen pääosaan. Länsiosan laki on laakea, itäpää on kapea, tyypillisempi reunamoreeniselänne. Kalliokohouma moreeniselänteen länsiosan alla on todettavissa rataleikkauksessa, maaperäkartan paljastumassa, läntisten selänteiden välissä ja myös tien varressa, rantakerrostumien pohjalla on ilmeisesti rikkonainen kalliopinta. Kärmeenmäen selänteeseen on tehty koekaivanto (GTK, JPP/88/56). Sen mukaan selänteen aines on soramoreenia, jonka kivisyys on 24 %.
Pintalohkareisuus on selänteen laella yli 10 ja koko selänteessä 5 - 10 (yläraja) lohkaretta aarilla. Lounaispäässä vanhemman selänteen pintalohkareisuus on noin 1 - 5.
Biologia
Kärmeenmäen yleisin metsätyyppi on tuore kangas, joka vallitsee muodostelman koillis- ja keskiosia.
Muodostelman lounaiskärjessä on tuoretta lehtoa ja lounaisosan etelärinteessä kuivaa lehtoa. Lisäksi lehtokasvillisuuslaikkuja löytyy tuoreen kankaan metsistä. Alueen puustosta noin kolmannes on varttunutta kuusimetsää, jota löytyy pienehköjä alueita muodostelman etelä- ja pohjoisosista. Alueen keskiosat ovat varttuvaa istutusmännikköä. Koillisosan etelärinteessä on lisäksi pieni avohakkuualue, johon on jätetty mäntyjä siemenpuiksi. Kärmeenmäen kasvillisuus on keskimääräistä ravinteisempaa. Edustavin lehtokasvillisuus on kuitenkin istutusmännikössä, jossa lehdon kasvillisuus ei ole täysin luonnontilaista eikä hyvin kehittynyttä.
Maisema ja muut arvot
Selänne hahmottuu ympäristöstä melko huonosti metsäisenä selänteenä, jossa ei ole mahdollista todeta varsinaisen moreeniselänteen ja sen alla olevan kallioselänteen rajaa. Selänteen laelta, erityisesti sen itäosasta avautuu jonkin verran maisemia. Sisäisessä maisemassa tulee selänteen pituussuunnan mukainen vaihtelu esille, samoin distaalijyrkänne hahmottuu distaalireunalta hyvin sekä proksimaalirinne itäosassa.
