MOR-Y05-014
3516000
3516000
3517000
3517000
3518000
3518000
3519000
3519000
6779000 6779000
6780000 6780000
6781000 6781000
6782000 6782000
6783000 6783000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
PATONMÄKI SAVITAIPALE
Tietokantatunnus MOR-Y05-014 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 3 Karttalehti:3132 05 Alueen pinta-ala: 4,9 ha
Korkeus: 121 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 17 m Muodon suhteellinen korkeus: 7m Moreenimuodostuman sijainti: Patonmäen reunamoreeniselänne sijaitsee Savitaipaleen
länsiosassa, Rautjärven ja Kaukheimosen järven välissä.
Geologia
Patonmäen reunamoreeniselänne sijaitsee II Salpausselän vyöhykkeen proksimaaliosassa (luoteisosassa).
Selänne on harvoja pääasiassa moreeniaineksesta koostuvia muodostumia II Salpausselän vyöhykkeessä Savitaipaleella. Reunamoreeniselänne on keskiosassaan kaksiosainen ts. koostuu (ainakin) kahdesta yhteenrakentuneesta reunaselänne-elementistä. Tämä on tyypillinen piirre suurelle osalle kookkaita reunamoreenimuodostumia. Rakenne tukee myös tulkintaa muodostumatyypin synnystä, sillä ao. rakenteen synty pidemmällä jäätikön alla tai paikalleen sulavan jäätikön oloissa on epätodennäköistä. Syvemmällä selänteen alla on todennäköisesti kallioperän muoto. Tähän viittaa kallioperän korkokuva reunaselänteen lähiympäristössä ja paljastumat inventointikohteen rajauksen itäpuolella. Selänne on suhteellisen teräväpiirteinen varsinkin länsiosaltaan. Selänteen korkeus eteläpuolelle (distaalipuolelle) tarkasteltuna on keskimäärin 2-3 metriä. Pohjois- eli proksimaalipuolelle korkeus on seitsemän metriä, keskimäärin viisi metriä. Proksimaalirinne on suurelta osalta jyrkähkö, distaalirinne on jyrkkä niiltä kohdin, jossa selänne on korkea. Ylimmän rannan taso arvioidaan olevan alueella noin 115 metriä mpy korkeudella. Selänne on siis syntynyt ylimmän rannan tasoon, osittain arviolta noin 10 metriä syvään veteen ja osittain ylimmän rannan tason yläpuolelle. Selänteen syntyä ylimmän rannan tasoon osoittaa sen itäpään vaihtuminen kohti itää sandurkentäksi, jossa on suppia ja uomia.
Pintalohkareisuus kohteessa on keskimäärin 5-10 lohkaretta aarilla. Paikoin lohkareita on yli 10 aarilla.
Inventointikohteen itäosassa pintalohkareisuus on länsiosaa vähäisempi. Osa lohkareista on kooltaan 1-5 m3. Tien varren leikkaukset osoittavat selänteen aineksen olevan kivistä ja lohkareista.
Biologia
Patonmäen selänteen metsät ovat tuoreita kangasmetsiä (MT). Itäosassa on järeäpuustoista kuusi-
mäntysekametsää. Paksu sammalikko ja mustikkaiset laikut vuorottelevat kumpuisen metsän pohjalla. Pieniä kuusen taimia kasvaa siellä täällä. Länsiosassa on hoidettua, avaraa mäntymetsää, kuusi runsastuu rinteen alaosassa. Alueen keskiosassa on eri-ikäisiä mäntytaimikoita, joissa on runsaasti lehtipuita ja kuusentaimia.
Kasvillisuus on tavanomaista, mutta kohtalaisen luonnontilaista. Selänteen pohjoispuolella on kuusilehtoa.
Maisema ja muut arvot
Selänne erottuu maisemassa pääasiassa vain sen vieressä kulkevalle tielle. Etäämmälle selänne ei hahmotu sen suhteellisen pienestä korkeudesta johtuen. Selänteellä on jatkeet katkosten jälkeen sekä länteen että itään.
Luoteispäässä selännealue rajautuu peltoalueeseen. Kaakkoispuolella selänne vaihettuu Kankaanmäen itäpuolella hiekkakankaaksi, joka on syntynyt jäätikön reuna-aseman eteen. Selänteeltä avautuu ympäristöön vain
rajoitetusti maisemia. Maisema-alueet ympäristössä ovat pääasiassa mäkistä metsämaata ja pieniä ojitettuja soita. Ympäristön vesistöt ja viljelyalueet ovat liian kaukana, jotta ne voisivat hahmottua maisemassa selänteelle saakka. Luoteisreunan peltoalue luonnollisesti näkyy muodostuman länsipäässä paikallisessa maisemassa.
Selännealueen sisäinen maisema on suhteellisen yksipuolinen. Selänteen osaelementtien väliset painanteet tuovat jonkin verran vaihtelua kohteen sisäiseen maisemaan. Selänteen harjannemainen muoto hahmottuu pääosalla selännettä selkeästi sen laella kuljettaessa. Muodostuma rajoittuu eteläosastaan 3. luokan pohjavesialueen suojavyöhykkeeseen (nro 0573914).
