MOR-Y01-001
2531000
2531000
2532000
2532000
2533000
2533000
2534000
2534000
2535000
2535000
6713000 6713000
6714000 6714000
6715000 6715000
6716000 6716000
6717000 6717000
6718000 6718000
6719000 6719000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 750 m
Reunamoreenivalli
VALKEALAMMI HYVINKÄÄ, VIHTI
Tietokantatunnus MOR-Y01-001 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni
Arvoluokka: 1 Karttalehti:2042 10 Alueen pinta-ala: 108,3 ha
Korkeus: 130 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 45 m Muodon suhteellinen korkeus: 25 m Moreenimuodostuman sijainti: Valkealammi sijaitsee Hyvinkään ja Vihdin kuntien rajalla,
Valkealammin ja Mustalammin välissä.
Geologia
Alue on Suomen ja ehkäpä Pohjoismaidenkin kookkain ja runsasselänteisin reunamoreenialue. Se sijaitsee noin viisi kilometriä I Salpausselän luoteispuolella ympäristöään korkeammalla alueella. Alueen
reunamoreeniselänteiden ja -vallien suunta kaartuu vähitellen kohti pohjoiskoillista siirryttäessä kohti Maakylän ja/- Livinkylän laaksoaluetta. Selänteiden määrä ja koko heijastaa paksumpaa maapeitettä Valkealammin alueella suhteessa Mustalammin eteläpuolisiin alueisiin. Rajauksessa on otettu kohteeseen mukaan kaksi parhaiten kehittynyttä reunan vyöhykettä. Koekaivantojen perusteella selänteiden aines on soramoreenia, jonka kivisyys vaihtelee 20-40 prosenttiin. Kaivantojen (GTK, J-P Palmu, 7 kappaletta) perusteella erityisesti selänteiden distaaliosissa on hiekkakerroksia ja massaliikunnoissa kerrostuneita diamiktonikerroksia. Alueella tehtyjen seismisten luotausten mukaan (GTK, linjat 331, 334, 335) maapeitteen paksuus vaihtelee 7-20 metriin.
Suurin korkeusero on 45 metriä Komiharjun alueen noin 130 metrin mpy tasosta Keihäsjoen laakson reunan noin 85 metrin tasoon. Selänteiden paikalliset relatiiviset korkeudet ovat suurimmillaan noin 25 metriä. Selänteiden syntyessä ylimmän rannan taso oli alueella alkuvaiheessa mahdollisesti noin 130 metriä mpy ja todennäköisesti nousi myöhemmin, ainakin noin 140 m mpy tasoon, jota osoittaa Komiharjun noin 140 m mpy tasossa
esiintyvät pirunpellot. Veden syvyys jäätikön reunassa oli edellä mainitun perusteella pienimmillään alle 10 metriä, todennäköisesti vähemmän. Suurimmillaan veden syvyys on ollut yli 50 metriä.
Biologia
Muodostuma on suurimmaksi osaksi tuoretta kangasta. Kuivahkoa kangasta löytyy yleisesti itäisemmän selänteen louhikkoisilta alueilta. Lehtomaista kangasta on vain läntisemmän selänteen pohjoisosassa, jossa suppeilla alueilla kasvaa myös lehtokasvillisuutta. Muodostelman puusto on pääasiassa taimikkoa ja varttuvaa metsää. Mustalammin länsipuolella on laaja avohakkuualue. Varttunutta metsää löytyy selänteiden
pohjoisosasta, Valkealammin länsirannalta sekä Mustalammista länteen olevalta louhikkoalueelta. Masanmäen luoteispuolella on lähde, jonka ympärillä on mesotrofista sammallajistoa. Alueen järvet ovat oligotrofisia ja niiden ranta- ja vesikasvillisuus on niukkaa. Läntisemmällä selänteellä on pienialaisia soita, joista osa on ojitettu.
Niiden kasvillisuus on lähinnä mustikkakorpea tai korpirämettä. Osa ojitetuista alueista on muuttunut
turvekankaiksi. Mustalammin rannalla on ravinteisempi, ohutturpeinen soistuma, jossa kasvaa runsaasti metsien ja soiden ruohoja ja heiniä. Muodostuman kasvillisuus on pääosin hyvin tavallista. Rehevin kasvillisuus löytyy suppeilta alueilta, selänteiden pohjoisosista. Alueen järvet ja suot tuovat biotooppeihin vaihtelevuutta. Lisäksi järvet ovat säilyneet kohtuullisen erämaamaisina ympäröivistä hakkuista huolimatta. Varsinkin Valkealammin länsiranta varttuneine metsineen on erittäin kaunista seutua.
Maisema ja muut arvot
Reunamoreeniselänteet eivät hahmotu laajemmalle ympäristöön. Alueelta ei ole erityisiä maisemia ulospäin.
Sisäiset maisemat sen sijaan ovat moreenimuodostumien vertailussa kaikkein arvokkaimmasta päästä. Tämä johtuu runsaasta vaihtelusta ja muodostumien poikkeuksellisen suuresta koosta. Vaihtelu johtuu mm. soista ja vesistöistä ja rinteiden jyrkkyyseroista ja rinteiden profiilien vaihtelusta. Alueen lounaisosa kuuluu 2. luokan pohjavesialueeseen (0192728) ja koillisosa 3. luokan pohjavesialueeseen (0110605).
