• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: MOR-Y01-022: Kolomäki (Lohja). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: MOR-Y01-022: Kolomäki (Lohja). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

MOR-Y02-022

2496000

2496000

2497000

2497000

2498000

2498000

6721000 6721000

6722000 6722000

6723000 6723000

6724000 6724000

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus

Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

Mormi -alue Natura 2000 -alue

ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT

0 500 m

Reunamoreenivalli

(2)

KOLOMÄKI NUMMI-PUSULA

Tietokantatunnus MOR-Y01-022 Muodostumatyyppi: Kumpumoreenimuodostuma Arvoluokka: 4 Karttalehti:2024 11 Alueen pinta-ala: 19,7 ha

Korkeus: 160 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 28 m Muodon suhteellinen korkeus: 6m Moreenimuodostuman sijainti: Kolomäki sijaitsee Nummi-Pusulan Kärkölässä.

Geologia

Kolomäen kumpumoreenialue sijaitsee Tammelan ylängön eteläosassa ja on syntynyt korkealle ylimmän rannan tason yläpuolelle, joka on alueella ilmeisesti noin 125 m mpy tasossa. Kärkölä on kumpumoreenialueen ja drumliinialueen rajavyöhyke, lounaispuolella on kumpumoreenikenttä ja koillispuolella drumliinialue.

Kumpualueen selänteet ja kummut sekoittuvat kalliokumpuihin ja länteen viettävään kalliopinnan perustasoon.

Kalliopaljastumia on paljon, ja esimerkiksi pohjois-etelä-suuntaisen uoman itäpuolinen kumpu voi olla kalliomuoto.Muodoiltaan osa kummuista on hyvin teräviä (jyrkkiä) ja suhteellinen korkeusero on lähes 10 metriä. Kumpujen koko vaihtelee paljon; osa on halkaisijaltaan 10 - 20 metriä, yhdestä kolmeen metriä korkeita, osa halkaisijaltaan 20 - 40 metriä ja neljästä kuuteen metriä korkeita. Kumpujen ja selänteiden aines vaikuttaa pintaosan varsinaisessa kumpumoreeniaineksen osalta kiviseltä (arvio 20-25 %). Länteen, Keinumäelle vievän tien varressa on vanha maa-aineksen ottopaikka, jonka enimmillään noin seitsemän metriä korkeat seinämät ovat valuneita, joten aineksen tyypin ja laadun arviointi on epävarmaa. Alueen pintalohkareisuus on keskimäärin yläosassa 1-5 kpl aarilla. Paikoin on lohkaretihentymiä, mm. alueen pohjoispäässä kumpujen länsirinteillä, mutta myös lakiosissa.

Biologia

Kolomäen kumpumoreenialueen metsät ovat suurimmaksi osaksi tuoretta kangasta, josta löytyy myös lehtokasvilaikkuja. Alueen kaakkoiskärjessä on pienehkö alue lehtomaista kangasta. Lampeen laskevan puron eteläosassa on kapealti suursaniaislehtoa. Teihin rajoittuva, laaja luoteisosa on puustoltaan varttunutta kuusikkoa. Laaja keski- ja kaakkoisosa on suurimmaksi osaksi avohakkuualuetta. Varttuvaa istutusmännikköä löytyy pieniä alueita aivan alueen kaakkois- ja koilliskärjistä. Kumpujen välisissä painanteissa on paikoin tapahtunut soistumista, joissa kasvaa yleisiä nevojen ja korpien lajistoa. Kumpumoreenialueen edustavin kasvillisuus löytyy alueen länsiosasta, suursaniaisvaltaisista kasvustoista.Kumpujen välisissä painanteissa on paikoin tapahtunut soistumista, joissa kasvaa tavanomaisia suolajeja mm. pullo- ja pallosaraa, korpikaislaa, kurjenjalkaa, raatetta, terttualpia, korpiorvokkia ja metsäkortetta. Luoteisosan soistumassa kasvaa lisäksi suursaniaisia, kuten isoalvejuurta, soreahiirenporrasta ja korpi-imarretta. Paikoin soistumista löytyy myös pajuja ja harmaaleppää.

Maisema ja muut arvot

Alueen muodostumien (kumpareiden ja selänteiden) hahmottuminen maisemassa ulkopuolelta ei ole selkeää.

Alueelta avautuvat maisemat ovat tilapäisesti hakkuiden vuoksi osin melko hyviä. Alue on pienimuotoisten, osin teräväpiirteisten kumpujen ja selänteiden alue jossa on pieniä kosteikkopainanteita, joten sisäinen maisema on vaihteleva.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pakkalan Isolla Saksijärvellä on useiden neliökilometrien alueella 10 - 20 metriä korkeita, peräkkäisiä kumpumoreenivalleja ja harjanteita, joista osan suunta on itä-

Kaakkoon viettävään loivaan rinteeseen kerrostuneet loivapiirteiset drumliinit ovat 600-1000 metriä pitkiä, 200 metriä leveitä ja 10-12 metriä korkeita, ja ne levenevät

Suurin suhteellinen korkeusero alueella on noin 25 metriä, kummuilla suurin korkeus on 10 metriä ja keskimäärin niiden korkeus on kolmesta viiteen metriä.. Kumpujen halkaisija

Kuivahkoa kangasta löytyy laajahko alue tien itäpuolelta muodostelman keskiosasta ja kapea vyöhyke tien itäreunasta muodostelman pohjoisosasta.. Nuorta mäntytaimikkoa on laajahko

Kumpujen halkaisija on 20-70 metriä, selänteen pituus 250 metriä ja muodostumien korkeus 2-8 metriä.. Kumpujen väliset painanteet ovat

Erilliset, lievästi epäsymmetriset selänteet ovat 50-300 metriä pitkiä, 20-50 metriä leveitä ja 3-15 metriä korkeita.. Selkeimmin jäätikön reunan asemaa

Yksittäisten kumpujen ja selänteiden koko on 50-150 metriä ja korkeus 3-15 metriä, pienten soistumien erottamat muodostumaryhmät ovat puolestaan halkaisijaltaan 300-400

Selänteet ovat 200-500 metriä pitkiä, 50-150 metriä leveitä ja 3-10 metriä korkeita ja melko jyrkkäpiirteisiä.. Ne ovat myös paikoin selkeästi epäsymmetrisiä: